Ajankohtaista

16.11.2017

EU-laajuinen biotalousmanifesti valmistui

Länsi-Suomi mukana EU-laajuisen biotalousmanifestin valmistelussa

Biotalousmanifestissa nostetaan esiin ne ydinasiat, joilla eurooppalainen biotalous saadaan vahvaan kasvuun. Manifesti on valmistelijoiden yhteinen näkemys biotalouden merkityksestä. Biotalouden kehittäminen koko EU:n alueella on se tekijä, jolla voidaan vastata suuriin, globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutos tai väestönkasvu. EU:n tulee panostaa jatkossa enemmän resurssien kestävään käyttöön, uusien bio-innovaatioiden edistämiseen, ennakoivaan ja pitkäjänteiseen poliittiseen ohjaukseen sekä alueellisten biomassavarojen kestävään hyödyntämiseen.

Manifestissa painotetaan toimia, joilla teollisuus, kansalaisjärjestöt, tieteen edustajat ja alueet voivat yhdessä edistää biotalouden kehittämistä. Biotalouteen tarvitaan uutta osaamista kaikilla koulutusasteilla, olemassa olevan tutkimuksen sekä tutkimusrahoituksen innovatiivista hyödyntämistä ja yhteistyötä alueiden välillä. Lisäksi manifestissa annetaan suosituksia, joiden avulla EU ja jäsenmaat voivat ottaa johtavan roolin biotaloudessa. Suositukset koskevat erityisesti biotalouteen liittyvää politiikkaa ja lainsäädäntöä, markkinoita, investointeja sekä innovaatioita.

Lue lisää biotalousmanifestista Keski-Suomen liiton verkkosivuilta >>

Biotalousmanifesti on luettavissa englanniksi osoitteessa http://ec.europa.eu/research/bioeconomy/pdf/european_bioeconomy_stakeholders_manifesto.pdf#view=fit&pagemode=none

 

 

0 kommenttia
6.11.2017

EU-uutiskirje 5/2017

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen vuoden viides uutiskirje on ilmestynyt. Uutiskirjeessä tietoa kuluneen syksyn kansainvälisistä tapahtumista sekä ajankohtaisimmat rahoitusohjelmien hakuajat.

Nykyinen sekä aiemmat uutiskirjeet löytyvät täältä. Sieltä löytyy myös ohjeet kirjeen tilaamiseksi!

Antoisia lukuhetkiä!

0 kommenttia
2.11.2017

Heidi Katajamäestä Vuoden nuori taiteilija

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa oli tänä vuonna mukana kymmenen osallistujaa, joista tuomaristo valitsi neljä taiteilijaa jatkoon. Näistä finalisteista tuomaristo valitsi voittajan ja yleisöllä on ollut mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa nettiäänestyksessä. Yleisesti tuomaristo arvio kilpailua hyvä-tasoiseksi.  Tekniikat olivat edelleen perinteisiä, kilpailussa ei ollut mukana veistäjiä eikä videoteoksia.

Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi seinäjokelaisen Heidi Katajamäen, joka on Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija. Yleisön suosikiksi nousi samoin Heidi Katajamäki, joka sai 36 % kaikista annetuista äänistä.

– Taiteilijalla on omaääninen tyyli. Teokset ovat yhtä aikaa herkkiä ja voimakkaita. Taiteilija käyttää rohkeasti tilaa. Töistä välittyy valtava energia. Samoin teoksista välittyy performatiivisuus, joka on tätä hetkeä. Teoksillaan taiteilija tulee ulos perinteisistä taiteen konventioista, mutta lähtee kuitenkin kuvan tekemisen perinteistä ja on taitava piirtäjä, toteaa vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta.

– On kunnia saada tällainen voitto ja maininta. Mielestäni tällaiset kilpailut ovat tärkeitä. Kuvataide jää helposti muiden taiteenalojen varjoon näkyvyydessä tai muuten mediassa. Ala on kova, ja on erittäin hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla tuetaan näin varsinkin nuoria kuvataiteilijoita, tuore voittaja Heidi Katajamäki sanoo.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja netti-näyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi.


Heidi Katajamäki, Arkihiki ja hetken hilse (2016)

Näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia

Heidi Katajamäki, 27, on Seinäjoella syntynyt, Lahdessa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija (AMK). Hänen teoksensa ovat installaatioita ja seinäpiirroksia. Tekniikoinaan hän käyttää hiiltä ja gessoa kankaalle sekä suoraan seinään.

Katajamäki käyttää lähtöaiheinaan omaa kokemusmaailmaansa. Häntä kiinnostaa se, miltä ihmisistä oikeasti tuntuu ja mitä kaiken sen kuoren alla piileekään.

– Olen innostunut tekemään tilasidonnaisia installaatiota, jotka rakentuvat yksittäisistä maalauksistani ja piirustuksistani sekä suoraan tilaan piirretystä tai maalatusta jäljestä. Tuon fyysiseen tilaan näkyväksi sen, miltä sisäinen tilani kulloinkin näyttää. Katsoja voi sukeltaa suoraan installaation sisään ja tarkastella yksittäisiä installaation palasia, tai katsella sitä kauempaa yksittäisenä kokonaisuutena, Katajamäki kertoo.

Hän uskoo, että tällaiset kilpailut ja niiden tuoma näkyvyys tuovat uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia nuorille taiteilijoille. Katajamäki toivoo, että tällaiset kisat aktivoisivat myös sellaisia ihmisiä kuvataiteen pariin, jotka eivät muutoin olisi löytäneet kuvataidetta.

Katajamäellä on joulukuussa yksityisnäyttely Helsingissä Myymälä2-galleriassa, jonne hän valmistelee uutta teossarjaa ja rakentaa tilasidonnaisen installaation. Tämän lisäksi hän valmistautuu Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kutsunäyttelyyn Nelimarkka-museossa Alajärvellä.

Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta www.heidikatajamaki.wordpress.com


Heidi Katajmäki, Säpäle (2017)

Tuomariston arviointeja muista finalisteista

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Hänen teoksissaan yhdistyvät valokuva ja piirustus. www.jaanamaijala.tumblr.com

Taiteilija yhdistää kahta erilaista pintaa mielenkiintoisella tavalla. Teoksissa on jotain salaperäistä, ovat luokseen kutsuvia. Teoksista tulee esiin leikillisyys ja arvoituksellisuus. Taiteilija yhdistää tuoreella tavalla piirustusta ja valokuvaa. Teoksissa on tekniikoilla ja mittakaavalla leikittelyä.

Jukka Nokua on 1991 Kauhavalla syntynyt kuvataiteen opiskelija, joka opiskelee Kankaanpään taidekoulussa neljättä vuotta. Hänen työnsä ovat maalauksia. https://jukkanokua.wordpress.com/

Teoksissa on raikas ja reipas ote, kaunis harmoninen värimaailma. Oma tyyli on löytymässä. Taiteilija leikittelee teoksilla ja teosnimillä. Teoksissa on syvyyttä, ne on tietoisesti maalattuja, ei haparointia.

Mervi Patala on 1982 Peräseinäjoella syntynyt, Turussa asuva kuvataiteilija (AMK) ja filosofian maisteri. Teokset ovat akvarelleja.  www.mervipatala.com

Taiteilijalla on selkeä oma tyyli ja hän on teknisesti taitava. Teokset ovat arjen hetkien hienoa kuvausta. Valumat, roiskeet ja tyhjä tila antavat teoksille modernin vaikutelman. Mustan värin käyttö tuo töihin dramatiikkaa. Teoksissa on niukka kaunis väripaletti.

Kilpailu pitää välivuoden

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailua ei järjestetä ensi vuonna. Sen sijaan Seinäjoen taidehallissa on kilpailun kolmen vuoden finalistien yhteisnäyttely. Kilpailun jatkoa varten muokataan hieman sääntöjä ja jatkosta tiedotetaan myöhemmin.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio (Nelimarkka-museo EP:n aluetaidemuseo), museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto (Lapuan Taidemuseo), näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen (Seinäjoen taidehalli), kuvataiteilija Paula Blåfield (Pohjalainen taiteilijaliitto) ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola (Etelä-Pohjanmaan liitto).

Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan liitto, Neli-markka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pohjanmaan valokuva-keskus Lapualta sekä Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tarkoituksena on nostaa kuva-taiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuoda esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

 

 

0 kommenttia
25.10.2017

Uusi Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt

Uudessa Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeessä on asiaa mm. toimintansa aloittaneista maakuntavaltuustosta ja -hallituksesta, kansainvälisistä vierailuryhmistä, eteläpohjalaisuuden juhlaseminaarista sekä maakuntakaavoituksen digiloikasta.

Lue uusin Pro Etelä-Pohjanmaa 5/2017 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
24.10.2017

Kasvatustieteilijä sukelsi kv-hanketoimintaan

Lokakuun alussa kansainvälisten asioiden päällikkönä työnsä aloittaneella Pia Katteluksella on pitkä kokemus hankemaailmasta alkaen Seinäjoen ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta ja erityisesti myöhemmin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Seinäjokelainen Kattelus on kasvatustieteilijä, opettaja ja rehtori, mutta nyt palannut takaisin kansainvälisen hanketoiminnan pariin.

– Kv-hanketoiminnassa minua vetävät puoleensa kiinnostavat asiat ja niistä innostuneet ihmiset, erilaisissa verkostoissa toimiminen sekä jonkin konkreettisen hyvän aikaansaaminen omassa maakunnassamme, Kattelus toteaa.

Ei tullut toimittajaa

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kattelus ajatteli, että hänestä tulee toimittaja, ja hän hakeutui Haapaveden opiston tiedotustoiminnan linjalle. Toimittajaa ei hänestä kuitenkaan tullut, vaan hän suuntasi Jyväskylän yliopistoon ja kasvatustieteen pariin. Kattelus opiskeli kasvatustieteen tutkimusta, suunnittelua, hallintoa ja koulutusta.

Seinäjoen ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa Kattelus työskenteli pitkäaikaistyöttömien parissa ohjaavana kouluttajana ESR-hankkeissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa hän jatkoi koulutusten suunnittelun parissa ja sukelsi yhä syvemmälle hankemaailmaan.

– Hankepyöritys suunnitteluineen, rahoitushakuineen, raportoimisineen ja tietenkin myös itse toteuttamispuoli tulivat minulle Ruralia-instituutissa tutuiksi eri muodoissa, hän kertoo.

Kattelus otti kymmenen vuoden hankeruljanssin jälkeen pienen hengähdystauon, ja toimi ensin Seinäjoen kansalaisopiston apulaisrehtorina ja sen jälkeen Kurikan kansalaisopiston rehtorina sekä sen taustaorganisaation Kurikkalan Setlementti ry:n toiminnanjohtajana.

– Oli mukavaa keskittyä välillä vain koulutusmaailmaan ja erityisesti vapaaseen sivistystyöhön.

Näköalapaikka maakunnan kansainvälistymiseen

Katteluksen mieli veti kuitenkin takaisin alueen kehittämiseen ja hankekuvioihin, ja kun Etelä-Pohjanmaan liitossa tuli kansainvälisten asioiden päällikön sijaisen paikka auki, päätti hän toimia.

– Se oli sellainen nyt tai ei koskaan -tilanne. Ajattelin, että jos tällainen tilaisuus tulee eteen, niin katson mihin rahkeeni riittävät, Kattelus pohtii.

Kansainvälisten asioiden päällikön tehtäväkenttä liitossa on laaja. Hän muun muassa edistää kansainvälisiä hankkeita neuvomalla ja tukemalla maakunnan toimijoita hankesuunnitelmien ja -hakemusten tekemisessä, tiedottaa kansainvälisestä hankerahoituksesta, osallistuu nykyisten ja uusien verkostojen toimintaan sekä aktivoi alueella toimivia organisaatioita kansainväliseen yhteistyöhön.

Ensimmäisenä tehtävänään Kattelus on perehtynyt tarkemmin maakunnan kansainvälisen toiminnan verkostoihin ja keskeisiin toimijoihin hahmottaakseen ketkä ovat jo mukana ja keitä vielä voi kutsua mukaan.

Toimintaohjelma uusiksi

Tärkeä tehtävä Kattelukselle on myös maakunnan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivittäminen. Se on hyvä tehdä vähän etuajassa suhteessa sote- ja maakuntauudistuksen konkretisoitumiseen, joskin päivittämisen yhteydessä on otettava huomioon aluetta koskevien muutosten vaikutukset kv-toimijoiden kenttään.

– Sote- ja maakuntauudistus tulee ja muuttaa monia asioita, mutta se ei vähennä kansainvälisyyden ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja merkitystä maakunnalle ja sen toimijoille. Elämä jatkuu murrosvaiheessa ja sen jälkeen. Kv-toiminnassa on aina tilaa uusille avauksille ja mahdollisuuksille myös Etelä-Pohjanmaalla. 

Lue lisää kuinka Etelä-Pohjanmaan liitto edistää maakunnan kansainvälistymistä >>

 

Teksti ja kuva: Annika Pollari

 

 

 

 

0 kommenttia
24.10.2017

Kuntien yhteispalvelupisteet muuttuvat Asiointipisteiksi

Tulevaisuudessa myös maakunnan palveluita tarjolla

Yhteispalvelu on tapa tarjota julkisen hallinnon viranomaisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Uudistettu laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta tuli voimaan 1. kesäkuuta. Entiset yhteispalvelupisteet muuttuvat Asiointipisteiksi ja ne saavat uuden yhtenäisen visuaalisen ilmeen. Tämän vuoksi Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää yhdessä kuntien kanssa markkinointikampanjan loka–marraskuussa.

Yhteispalvelulain tavoitteena on turvata kansalaisten asiointipalvelut koko maassa. Asiointipisteet tukevat entistä vahvemmin sähköistä asiointia. Asiointipisteissä asiakas voi asiakaspäätteellä käyttää itsenäisesti tai palveluneuvojan opastuksella sähköisiä palveluja. Jos asiassa tarvitaan syvällisempää neuvontaa, Asiointipisteestä voidaan ottaa yhteys eri viranomaisen asiantuntijoihin kuvayhteyden avulla.

Asiointipisteessä voidaan tarjota kunnan omien palveluiden lisäksi esimerkiksi Kelan, poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraatin ja TE-toimiston palveluja. Myös järjestöt ja yritykset voivat toimia Asiointipisteissä. Suomessa on tällä hetkellä 190 julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelupistettä. Asiointipisteiden palveluneuvojat opastavat kaikessa viranomaisasioinnissa. Heidän koulutukseensa ja työtään tukeviin järjestelmiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Tulevaisuudessa myös maakunnan palveluja voidaan tarjota Asiointipisteissä. Se miten ja millaisia palveluja kansalaisille tullaan tarjoamaan, on vielä työn alla osana käynnissä olevaa sote- ja maakuntauudistusta.

– Mahdollisuuksia etenkin sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen on vaikka kuinka, mutta kyllä meidän pitää edetä tarve edellä. Kartoitustyötä on jo aloitettu yhdessä kuntien kanssa, Etelä-Pohjanmaan liiton kunta-asiamies Marko Rossinen sanoo.

Koko maakunta katettuna

Etelä-Pohjanmaan Asiointipisteet sijaitsevat Alavudella, Alajärvellä, Isojoella, Karijoella, Kauhavalla, Kurikassa, Kuortaneella, Seinäjoella, Teuvalla, Vimpelissä ja Ähtärissä.

Verkkoyhteyden avulla tapahtuvaa etäpalvelua on tarjolla Alavuden keskustassa ja Töysässä, Alajärven Lehtimäellä, Kauhavan keskustassa ja Ylihärmässä, Kurikan keskustassa, Jalasjärvellä ja Jurvassa, Seinäjoen Peräseinäjoella ja Ylistarossa, sekä Teuvalla, Vimpelissä ja Ähtärissä.

Se minkä viranomaisen palveluja tai mitä kunnan omia palveluja Asiointipisteissä on tarjolla, vaihtelee paikkakunnittain.

Perusperiaate säilyy samana, mukaan uusia toteutustapoja

Uudistetussa yhteispalvelulaissa säilyy perusperiaatteena viranomaisten sopimusperusteinen yhteistyö. Näin ollen Asiointipisteiden palveluvalikoima perustuu paikallisiin tarpeisiin. Asiointipisteiden toimintaa tullaan yhdenmukaistamaan menettelytapojen osalta.

– Se on hienoa, että uusi laki mahdollistaa yhteispalvelun antamisen myös muusta kuin kiinteässä toimitilassa sijaitsevasta asiointipisteestä. Tällaisia ovat esimerkiksi ostoskeskuksissa olevat pop up -pisteet, pyörillä liikkuva yksikkö tai palvelut voidaan viedä suoraan asiakkaan kotiin, Marko Rossinen toteaa.

Osana maakunnallista markkinointikampanjaa, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Alavuden kaupunki pistivät pystyyn Pop up -asiointipisteen kyläkauppa Velj. Keskiselle Tuurissa. Asiointipisteessä esiteltiin sen kautta saatavia viranomaispalveluja sekä etäpalvelua kyläkaupan asiakkaille. Paikan päällä oli myös Väestörekisterikeskuksen ja VM:n yhteinen Suomi.fi-verkkopalvelukiertue. Suomi.fi-verkkopalvelusta löytyvät kootusti kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat.

 

Alavuden kaupungin Töysän Asiointipisteen palveluneuvoja Heli Anttila ja viestintäsihteeri Hanna Lassila sekä Etelä-Pohjanmaan liiton viestintäkoordinaattori Annika Pollari esittelivät Pop up -asisoinopistettä Kyläkauppa Velj. Keskisellä 11.10.


Ensi vuosi tulee olemaan Asiointipisteissä kiireinen, kun viranomaisten kanssa viestimiseen tarkoitettu sähköinen postilaatikko otetaan käyttöön Suomi.fi-palvelussa. Uudessa viestipalvelussa tiedotteet, päätökset ja muut tärkeät viranomaisviestit tulevat paperipostin sijaan sähköisesti suoraan Suomi.fi-palveluun. Asiointipisteiden palveluneuvojat tulevat opastamaan ja auttamaan kansalaisia sähköisen postilaatikon avaamisessa ja käytössä.  

Lisätietoa yhteispalvelusta ja Asiointipisteistä löytyy osoitteesta www.yhteispalvelu.fi.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
24.10.2017

Pysykää reessä!

Kuvassa vasemmalta Anne Flinkkilä, Marjo Timonen, Vesa Vihriälä, Asko Peltola, Teppo Ylitalo ja Jorma Laulaja.

Maakuntajohtaja Asko Peltolan 60-vuotissyntymäpäivän juhlistamiseksi Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti syyskuun lopussa eteläpohjalaisuutta pohdiskelevan seminaarin. Tilaisuudessa eteläpohjalaisuudesta ja suhteestaan siihen kertoivat tutkija Teppo Ylitalo, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, tiedotuspäällikkö Marjo Timonen, piispa emeritus Jorma Laulaja ja toimittaja Anne Flinkkilä.

Asko Peltola kertoi omissa tervehdyssanoissaan, että hän halusi järjestää eteläpohjalaisuudelle omistetun juhlaseminaarin, koska hän joutuu työssään usein pohtimaan pohjalaisuutta. Hänen mielestään on mainiota, että maakuntamme ja sen asukkaat herättävät tunteita.

– Yritteliäisyys, uho ja omintakeisuus ovat meille leimallisia piirteitä, jotka muutkin huomaavat. Ittellisyys, jota voisi kuvailla itsenäisyyden ja itsepäisyyden yhdistelmäksi, pakkaa myös tulla vahvasti esiin.

Uhon aatteellinen sisältö säätykapinassa

Lapualainen tutkija Teppo Ylitalo johdatti kuulijat omassa puheenvuorossaan eteläpohjalaisuuden juurille. Hänen mukaansa pohjalaisille tunnusomaisen uhon aatteellinen sisältö syntyi säätykapinasta. 1800-luvun alkupuolella talonpoikien vaatima oikeus menestyä yhteiskunnassa omilla ansioillaan kanavoitui fennomanian, suomalaisuusliikkeen kautta.

1900-luvulle tultaessa lakeuksista oli tullut pohjalaisten sielunmaisema, jossa vaalittiin itsenäisyyttä ja vapautta. Jopa siinä määrin, että häjyjen rettelöinnille rakennettiin hyväksyttävä syy.

Ylitalon mukaan eteläpohjalaisuus tai pohjalaisuus ei ole dogmi, oppi tai sääntökirja.

– Mielissämme elävä vahva kuva eteläpohjalaisuudesta auttaa meitä uskomaan sen olemassaoloon ja pitämään sen elossa. Pohjalaisuus ei ole myöskään mitään valmista, vaan se muuttuu. Voimme rakentaa siitä, mitä itse haluamme.

 ”Ei ole tullut mieleen, että tätä pitäisi hävetä!”

ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälällä on juuret Vimpelissä ja pesäpallossa. Jopa siinä määrin, että hän reissasi silloisesta asuinpaikastaan Brysselistä Vimpelin Vedon loppuotteluihin vuonna 2016.

Vihriälän mielestä eteläpohjalaisuutta ei voi määritellä, mutta sitä voi kuvata. Hänen eteläpohjalaisuuteensa liittyvät oleellisesti avaruus ja tuuli.

– Tasa-arvoisuus, sanotaan mitä tarkoitetaan ja toimeen tarttumisen meininki ovat niitä pohjalaisia piirteitä, joita olen koettanut omassa elämässäni hyödyntää. Ei ole tullut mieleenkään, että eteläpohjalaisuutta pitäisi hävetä!

Suhde eteläpohjalaisuuteen on Vihriälälle luonteva, ihmiselämän mittainen.

– Eteläpohjalaisuus on asia, jota ei pääse pakoon, mutta en kyllä haluakaan.


Syntymäpäiväsankari musisoi juhlaseminaarissa Reijo "Reksi" Takamaan kanssa.

Aina on tehty asioita porukalla

Kurikasta kotoisin oleva eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen tutustui Asko Peltolaan jo 40 vuotta sitten Helsingin yliopiston opiskelijapiireissä ja etenkin Kuokkavieraat-ryhmässä, joka esiintyi monissa eri tilaisuuksissa.

Timosen mukaan eväät, joita he ovat lakeuksilta saaneet, ovat kantaneet läpi koko elämän.

– Me tunnemme juuremme ja olemme niistä ylpeitä. Nykypäivän monimutkaisessa maailmassa se on kantava voima. Me uskomme, että osaamme ja opimme uusia asioita. Etenkin nuorten on tärkeää luottaa omiin kykyihinsä.

Etelä-Pohjanmaalla on myös aina tehty asioita porukalla, kökällä. Taito verkostoitua ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on Timosen mukaan avain menestykseen elämässä ja etenkin työelämässä.

Timonen oli kysynyt eduskunnassa työskenteleviltä työtovereiltaan, mitä heille tulee mieleen eteläpohjalaisista, ja tällaisia luonnehdintoja hän sai: elämänmyönteisiä, periksiantamattomia, suoranuottisia, törkysuoria, hullunrohkeita, huumorintajuisia, rehellisiä, luovia, yritteliäitä.

Muutama sana ”reestä”

Piispa emeritus Jorma Laulaja hauskutti yleisöä kertomalla pohjalaisten ”ree-konsonantista” ja sen merkityksestä. Hän tarkasteli ”reetä” kolmesta eri näkökulmasta, joissa ensimmäisessä hän kehotti kuulijoita pysymään reessä eli rohkeasti puhumaan eteläpohjalaista murrettamme.

– Aidon eteläpohjalaisen tunnistaa ”reestä”, joka on veltto ärrä, puolitoista kielen päräytystä. Murteemme maalaa täyteläisen maiseman, jossa sanat muotoutuvat, Laulaja kuvasi puhetapaamme.

Hän kehotti kuulijoita pysymään eritoten samassa ”reessä”, joka on yhdessä kulkemista ja yhdessä tekemistä. Laulaja harmitteli myös, että murteessamme on niukasti rakkauden sanoja.

– Niukat vivahteet sanovat kielessämme paljon. Ajatellaanpa nyt vaikka lausetta ”juoraanpa kahveet”.

”Ree” on myös latinaa ja tarkoittaa asiaa, oloa tai tilaa. Laulajan mukaan meidän on hyvä olla myös ”in ree” eli pysyä asiassa.

Henkilökohtainen tilitys

Peräseinäjoelta kotoisin olevan toimittaja Anne Flinkkilä kertoi puheenvuoronsa olevan henkilökohtainen tilitys, koska siihen oli kerrankin tilaisuus.

Flinkkilä kertoi suhteensa eteläpohjalaisuuteen olleen aina ristiriitainen.

– Nuorena maailmankansalaisena ja kosmopoliittina ajattelin, ettei Seinäjoen seutu voisi koskaan tarjota minulle sitä, mitä halusin, hän sanoo.

”Ree” hävisi Flinkkilän puheesta jo lukiossa ja jotenkin oli noloa olla eteläpohjalainen. Hänen suhteensa eteläpohjalaisuuteen on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut, kun hän innostui tutkimaan sukuaan ja Etelä-Pohjanmaan historiaa tarkemmin.

– Nyt tunnen, että omien juurieni tunnustaminen on tuonut minulle vapautta. Minun on pitänyt katsoa taaksepäin että opin katsomaan eteenpäin. Tunnustaa itselleni, että tässä minä olen ja tällaisena minä riitän, Flinkkilä totesi.

Eteläpohjalaisuuden juhlaseminaarin livelähetyksen tallenne on katsottavissa Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla >>

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
24.10.2017

Helsingin eteläpohjalaisten vieraina

Kuvassa MäSä-duo eli Kyösti Järvelä ja Lauri Kotamäki.

 

Lakeuksilta isoolle kirkolle

Etelä-Pohjanmaan liitto sai kutsun Helsingin Eteläpohjalaiset ry:ltä tulla kyläilemään isoolle kirkolle. Liitto otti kutsun ilomielin vastaan ja vierailu toteutuu lauantaina 11. marraskuuta. Tuolloin Kampin palvelutalon juhlasalissa kuullaan klo 13 alkaen puhetta ja musiikkia Etelä-Pohjanmaalta.

Tilaisuudessa kuullaan maakuntajohtaja Asko Peltolan katsaus maakuntauudistuksesta ja maakunnan ajankohtaisista asioista sekä Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -juhlavuodesta.  Kulttuuriohjelmaa esittävät MäSä-duo ja Karikko, duona sekin. Ja saattaa ohjelmaan syksyn aikana vielä löytyä jotain yllätyksiäkin.

Pelimannien hurmosta

MäSä-duo on eteläpohjalaista testosteroonia parhaimmillaan. Duon jäsenet Kyösti Järvelä ja Lauri Kotamäki ovat kasvaneet suomalaisen kansamusiikkiperinteen keskellä. Vuonna 2014 perustettu duo voitti Kaustisen Folk Music Festivaaleilla 2017 järjestetyn Konsta Jylhä-kilpailun, joka oli suunnattu suomalaisille pienyhtyeille duoista kvartetteihin. MäSä yhdistelee uutta ja vanhaa kansanmusiikkia ronskilla eteläpohjalaisella otteella. Kaustiselta kotoisin olevan, nykyisin Ilmajoella asuvan Kyösti Järvelän tiukka pelimanniviulismi kohtaa lapualaisen Lauri Kotamäen rytmikkään hanurismin. Miesten soitossa ja laulussa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita aidolla pelimanniotteella. MäSässä on kyse kahden soittoniekan välisestä ystävyydestä, joka näkyy lavalla hauskanpitona, huulenheittona, hikenä ja hurmoksena.

Ohjelmisto koostuu pääosin uudelleen sovitetuista kansanmusiikkikappaleista Suomen eri alueilta. Settiin kuuluu vanhoilta mestareilta opittuja lauluja, rekilauluja, kupletteja, pelimannisävelmiä ja sikermiä. Keikkoja Mäsä-duo on tehnyt kansankuppiloissa ja kaiken maailman festivaaleilla, kuten mm. Sata-Häme Soi, Kaustinen Folk Music Festival, Alavus Ryskööt, Kevättä palkeissa, Folklandia-risteily jne. Kesän 2017 ohjelmaan kuuluivat myös Kalotspel Norjassa ja elokuussa Samarkandissa Uzpekistanissa järjestetty kansainvälinen kansanmusiikkikilpailu.

Miehillä on pitkä kokemus erilaisten suomalaisten kansanmusiikkiyhtyeiden parista, kuten Bill Hota & the Pulvers, Tötterssön, Järvelän pelimannit, Haka, Alavuden kaksiriviset, 5/5, Pirulainen ja Timo Rautiainen ja kansanmiehet jne.  MäSä on mainittu ainoana pohjalaisena yhtyeenä Madventuresin hiljattain julkaisemassa Mad Music -maailmanmusiikkikirjassa. Siinä kerrotaan, kuinka MäSä Duo ”ammentaa juurensa niin syvältä pohjalaisesta maasta, että voisi kuvitella kundien syntyneen sata vuotta liian myöhään.”

Testosteroonia ja naisenergiaa

Karikko on sekoitus eteläpohjalaista testosteroonia ja naisenergiaa, sillä nyt duona esiintyvä Karikko eli Tuija Ahola ja Maija Perälä esittävät lappajärveläissyntyisen Arto Mellerin runoja lausuttuna ja laulettuna. Kuultavat runot ovat Mellerin rakkausrunoja Karikon Nelijalkainen ME -produktiosta. Se sai ensi-iltansa syksyllä 2016, ja musiikin on runoihin säveltänyt musiikkipedagogi/muusikko Maija Perälä.

Lappajärveläinen Kulttuuriyhdistys Karikko on toiminut 10 vuotta. Se syntyi innostuksesta Arto Mellerin runoihin ja ensimmäinen produktio oli näyttämöteos Mellerin runoista Elävien kirjoissa - haikuja lakeuden yllä. Vuosien varrella on Karikko tuottanut näytelmäesityksiä ja lastenteatteriesityksiä sekä erilaisia runo- ja musiikkiproduktioita. Karikon toiminnan tarkoituksena on paikallisten kulttuuristen juurien vahvistaminen. Tuomalla esille Arto Mellerin tuotantoa yhdistys toteuttaa tarkoitusperiään hienosti ja kunnioittaa lappajärveläissyntyistä Finlandia-palkittua kirjailijaa ja hänen elämäntyötään. Melleri on jättänyt lähtemättömän jäljen kirjalliseen historiaamme.

 

Karikko

 

Teksti: Tuija Ahola        Kuvat: MäSä-duo ja Karikko

0 kommenttia
24.10.2017

Maakuntakaavoitus otti digiloikan

Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mukaan Muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt. Tekoäly, teollinen internet, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian kehittymisen vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat tarpeen tarkastella myös maakuntakaavoitusta uudella tavalla. Halutessamme tehdä tulevaisuudessa vaikuttavaa, avointa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän suunnittelijoiden tarkastella avoimesti myös tapojamme tuottaa palvelua.

Bittejä ja paperipinoja

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt varsin nopeasti. Kaavoitukseen keskeisesti liittyvät tietovarannot kuten väestö- ja ympäristötiedot, liikennevirrat, kiinteistörekisteri sekä paikkatietoaineistot liikkuvat suunnittelijoiden välillä tänä päivänä täysin digitaalisessa muodossa. Itse lopputuote puristetaan kuitenkin edelleen paperiselle kaavakartalle ja pari tuhatta sivua käsittäviksi selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista kiistattomista hyödyistä. Myös itse maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on helppo todeta, ettei digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ole kyetty tarttumaan teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Suunnittelun filosofia ja perinteiset tavat toimia heijastelevat edelleen manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin maankäytön suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Näihin kysymyksiin on pureuduttu osaltaan Maakuntakaavan digiloikka -hankkeella, jonka tavoitteena on ollut laatia toteuttamiskelpoinen malli uudelleen muotoillusta digitaalisesta maakuntakaavasta sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa pohdittiin palvelunäkökulmasta digitaalisia osallistumistapoja, jotka toimivat perinteisten osallistumistapojen rinnalla. Lisäksi pohdittiin keinoja, joilla maakuntakaavaprosessi ja kuntakaavaprosessit voivat toimia paremmin yhteen digitaalisuutta hyödyntäen. Hankkeen lopputuotoksena on tuotettu tulevaisuuden maakuntakaavaprosessin kuvaus ja siihen liittyviä digi-ideoita ja palvelupolkuja.

Tavoitteita tulevaisuuden maakuntakaavalle ja siihen liittyvälle prosessille

Hankkeessa on palvelumuotoilun menetelmin pyritty tunnistamaan laaja-alaisesti eri käyttäjäryhmien keskeisiä maakuntakaavallisia tarpeita ja hahmoteltu vaihtoehtoisia digitaalisia palvelupolkuja erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmista. Esimerkiksi kaavan sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavan laadintaan alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Laajan osallistavan prosessin myötä muodostui ehdotus kansallisesta maakuntakaavojen alustaratkaisusta, niin kutsutusta kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka voisi toimia läpinäkyvänä alustana maakuntakaavojen digitaaliselle laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen nykyistä paremmalle hyödyntämiselle esimerkiksi kuntakaavoituksen, hankekehittämisen tai elinkeinoelämän näkökulmasta. Ideaalissa tilanteessa kaavapaikka sisältäisi jatkuvasti päivittyvän suunnittelun tietoaineiston, suunnittelijan työkalupakin ja vuorovaikutusalustan, jonka kautta voi seurata ja vaikuttaa entistä välittömämmin suunnittelun etenemiseen. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että jatkossa tieto maakunta- ja kuntakaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin valtion, maakuntien ja kuntien välillä.

Digi-ideoita lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille

Hankkeessa on luotu maakuntakaavoittajien hyödynnettäväksi erilaisia digi-ideoita, joiden myötä palvelua voidaan jo nykyisellään siirtää entistä sähköisempään muotoon. Joukkoistettu tiedonkeruu, kaupunkisuunnittelupelit, videot ja animaatiot viestinnässä, sähköinen helppolukuinen kaavaselostus (sisältäen linkitykset tarkempiin selvityksiin), tiedottamisen kohdistettu automaatio some-kanaviin jne. Kaikki käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka ovat saatavilla saman tien! Suurimpana käytön esteenä kangistuneet työskentelytavat, puutteet julkisen sektorin uudenlaiseen vuorovaikutukseen liittyvässä osaamisessa sekä kaavan vuorovaikutukseen perinteisesti käytettävissä oleva resursointi.

Lähitulevaisuudessa suunnittelun vaikuttavuutta voidaan lisätä big datan hyödyntämisellä, tekstinlouhinnan työkaluilla ja erilaisilla paikkatietoon liittyvillä ad hoc -analyyseillä. Suuria muutoksia, jotka edellyttävät uudenlaista orientoitumista.

Diginäkyjä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa

Digitalisaation mahdollisuuksia pohtiessa on esiin noussut runsaasti kysymyksiä. Voisiko maakuntakaava olla jatkossa täysin digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Minkä takia esimerkiksi luonnonsuojelualueet tai pohjavesialueet merkitään nyt oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko tämän kaltaiset teemat olla jatkossa digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä, pohjakarttaan vertautuvia osia?  Voisiko maakuntakaava keskittyä ratkomaan sille kuuluvia tehtäviä, ja digitalisaation myötä vapauttaa osaltaan resursseja aitoon suunnitteluun?

Alati kiihtyvän muutosnopeuden lisäksi myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen vaikuttavan maakuntakaavan laadinnalle. Suoran kuntayhteyden katkeaminen maakuntakaavan ja kuntakaavoituksen välillä muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan toimivan, oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia maakuntakaavan laadinnassa ja hyödyntämisessä. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämpi, dynaamisempi ja vuorovaikutteisemmin kaavan erilaisia hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset, yhteisöt ja muut viranomaiset tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu myös tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta. Myös osallistamisen uusiin tapoihin tullaan panostamaan. Kansallisesti katsottuna hankkeen tulokset antavat herätteitä maakuntakaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle digitalisaation näkökulmasta.


Tutustu hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubesta:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

ja hankkeen interaktiiviseen raporttiin täältä: https://prezi.com/view/W4biwpMHlAcf6ecfiSRl/

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

 

 Teksti: Markus Erkkilä

0 kommenttia
24.10.2017

Kansainvälisiä vieraita kiinnosti kiertotalous ja kuitu

 

Etelä-Pohjanmaan kuituverkko kiinnostaa maailmalla

Seinäjoelle saapui 18. syyskuuta delegaatio Pohjois-Irlannin Derrystä tarkoituksenaan tutustua EP:n alueen toiminnassa oleviin kuituverkkoihin. Viiden hengen vierailijaryhmä koostui Derryn ja Strabanen alueen paikallisista päättäjistä sekä Irlannin ERNACT-verkoston projektipäälliköstä. Etelä-Pohjanmaan liitto isännöi vierailua Seinäjoella, Kuusiokunnissa ja Suupohjassa.

Maanantaina 18. syyskuuta ryhmä vieraili Kauhajoella kuulemassa Suupohjan kuituverkon rakentamisvaiheista sekä kuidun päälle toteutetuista palveluista. Tiistaina 19. syykuuta ryhmä vieraili Kuusiokunnissa Alavudella tutustumassa Kuuskaista Oy:n toimintaan, kaupungintalolla sijaitsevaan etäpalvelupisteeseen sekä Teknologiakeskus Fasadiin.

Lue Lisää vierailusta >>

Kansainvälinen kiertotaloushanke kokosi kiertotalousasiantuntijoita Etelä-Pohjanmaalle

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen kansainvälinen partneritapaaminen järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla 20.–21. syyskuuta. Päivien aikana kokoustettiin paitsi projektiasioissa tutustuttiin myös hyviin eteläpohjalaisiin kiertotalouskäytäntöihin.  Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yhteensä 25 vierasta kuudesta eri Euroopan maasta (Bulgaria, Kreikka, Italia, Suomi, Tanska ja Wales).

Keskiviikkona 20. syyskuuta projektiryhmä kokoontui Seinäjoella, Marttilan Tallin kokoustiloissa. Torstaina 21. syyskuuta vuorossa oli tutustumispäivä Etelä-Pohjanmaan yrityksiin.  Vierailukohteiksi valikoitui neljä pk-yritystä, jotka toteuttavat kiertotaloutta toiminnassaan esimerkillisesti.

Lue lisää vierailusta >>

 

Teksti: Hanna Meriläinen      Kuva: Susanna Anttila

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös