Ajankohtaista

7.07.2017

Lausuntopyyntö Natura-arvioinnista

Lausuntopyyntö Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnista

Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin 3. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksesta koskien turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia. Arviointi koskee Natura-alueita Lapväärtinjokilaakso, Ähtävänjoki, Nättypii, Ison Koirajärven harju ja Larvanneva.

Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää arvioinnista lausuntoa niiltä tahoilta, joiden hallinnassa alueet ovat. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Kuulemisaika on 14.7.2017-13.1.2018.

Lausunto tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan liittoon viimeistään 13.1.2018 osoitteella PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi.

Kuulemisen asiakirjat ovat virallisesti nähtävissä Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitossa sekä www-osoitteessa http://www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava_iii

 

Lisätietoa:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

Hallintolain 62 §:n mukainen yleistiedoksianto

0 kommenttia
5.07.2017

Tiedote sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla

Maan hallitus päätti 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa lykätään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alussa. Samalla myös maakuntavaalit siirtyvät tammikuulta ensi vuoden lokakuulle.

Aikataulun lykkääntyminen antaa mahdollisuuden rauhallisempaan valmisteluun, mikä on tervetullutta. Uusi Etelä-Pohjanmaa saa aloittaa toimintansa vakaammalta pohjalta. Myös henkilöstön asemaa ja muutoksia pystytään nyt selvittämään paremmin kuin aiemmassa aikataulussa.

Päätösten tultua vasta äskettäin julkisiksi on vielä mahdotonta sanoa, miten ne vaikuttavat maakunnassamme tapahtuvaan valmisteluun. Valmistelukoneisto oli viritetty sen mukaisesti, että kaikki on kunnossa 1.1.2019. Nyt saatiin yllättäen vuosi ”lisäaikaa”.

Koska heinäkuu on joka tapauksessa suurimmalle osalle meistä lomakuukausi, maakunnallisia päätöksiä valmisteluun tulevista muutoksista ei tämän kuun aikana tehtäne. Elokuulla Etelä-Pohjanmaan vastuuvalmistelutehtäviin valitut sekä eri päätöksentekoelimet kokoontuvat rauhassa pohtimaan uutta tilannetta.

Oman käsitykseni mukaan tavoite maakunnassa on sama kuin ennenkin: entistä elinvoimaisempi ja toimivampi Etelä-Pohjanmaa. Valmistelutahdin rauhoittuminen lienee meille kaikille tervetullutta, vaikkakin se tässä muutosvaiheessa vaatii pohdintaa ja ehkä kipuilujakin. Jos ja kun tekemisen meininki ja yhteinen tahto pysyvät yhtä lujina kuin tähänkin asti, tuloksena on entistä varmemmin priimaa - tai ainakin tavallista parempaa.

 

Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtaja ja maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, s-posti: etunimi.sukunimi@etela.pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
4.07.2017

EU-uutiskirje 3/2017

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen vuoden kolmas uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeeseen on koottu tuhti paketti tietoa sekä EU:n että maakunnan ajankohtaisista asioista. Erityistarkastelussa tällä kertaa ovat Euroopan komission laatimat Euroopan tulevaisuutta koskevat pohdinta-asiakirjat. Maakunnan tasollakin on kuluneina kuukaisina ollut vilskettä positiivisine hankeuutisineen ja vilkkainen tapahtumineen.

Uutiskirje on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus toivottaa lukijoilleen antoisia lukuhetkiä ja aurinkoista kesää!

 

0 kommenttia
29.06.2017

Liiton toimisto suljettu 10.-30.7.2017

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettu 10.-30.7.2017 välisen ajan.


Toivotamme yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää!

0 kommenttia
28.06.2017

Tiedotustapaaminen Botnia-Atlantica-ohjelmaan hakeville

SEURAAVA TIEDOTUSTAPAAMINEN BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMAAN HAKEVILLE 30.8.2017 SEINÄJOELLA

FRAMI, Tiedekatu 2, 60320 Seinäjoki (Kartta)

Hakijoille suunnattu tiedotustapaaminen syksyn hakukierrosta (1. elokuuta – 13. syyskuuta 2017) varten. Ilmoittaudu viimeistään 22. elokuuta, mutta mielellään niin pian kun mahdollista.

Ilmoittaudu tästä!

Tervetuloa tapaamiseen!

 

OHJELMALUONNOS

09.30 Kahvi

10.00 Tervetuloa

10.15 Mistä hyvän BA-hankkeen tunnistaa?

11.00 Kustannusten ja vastinrahoituksen budjetointi

11.30 Miten hankkeet arvioidaan?

12.00 Vegetaarinen Lounas

13.00 Hakemuksen täyttäminen

13.30 Käsittelijätapaamiset

0 kommenttia
22.06.2017

Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtajaksi

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen johtoryhmä päätti valita 22.6.2016 järjestetyssä kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtajaksi maakuntajohtaja Asko Peltolan Etelä-Pohjanmaan liitosta. Tehtävää haki määräaikaan mennessä viisi henkilöä.

Valmistelujohtaja aloittaa tehtävässään 1.8.2017. Hän johtaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ja toimii vastuuvalmistelijoiden työnjohdollisena esimiehenä. Valmistelujohtajan ehdotetaan jatkavan uuden Etelä-Pohjanmaan va. maakuntajohtajana varsinaisen maakuntajohtajan valintaan asti.

Yhteistyö valmistelun kivijalkana

Vaikka väliaikaishallinnon vaiheeseen siirryttäessä tullaan uudistusta valmistelleiden työryhmien rakennetta keventämään, näkee Peltola, että hyvä yhteistyö on jatkossakin avainasemassa.

– Valmistelua on jatkettava laajassa yhteistyössä, kuten tähänkin asti. Maakunnassa on paljon erinomaista asiantuntemusta, joka on valjastettava täysimääräisesti mukaan valmistelutyöhön, Peltola sanoo.

Uusi valmistelujohtaja korostaa myös muutoksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön osallistamisen tärkeyttä. Uudistus koskee lähes 10 000 henkilöä Etelä-Pohjanmaalla, ja Peltolan mukaan on tärkeää pitää henkilöstö tiiviisti mukana valmistelussa. Hän näkee tärkeänä myös kuntien roolin.

– On oleellista ylläpitää hyvät yhteistyösuhteet kuntiin sekä jatkovalmistelun aikana että uudessa maakunnassa.

Uudistusta tehdään asukkaille

Uudistuksen valmistelun aikataulu on tiukka, mutta yhdeksi tärkeäksi virstanpylvääksi Peltola linjaa tulevat maakuntavaalit. Päämääränä on jatkaa valmistelua niin, että vaaleilla valittavat päättäjät voivat ensi vuoden alussa lähteä tositoimiin rakentamaan uutta Etelä-Pohjanmaata, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa.

Peltola muistuttaa, että koko uudistuksen keskiössä ovat kuitenkin loppujen lopuksi maakunnan asukkaat.

– On rakennettava yhteistyössä uutta Etelä-Pohjanmaata, jossa maakunnan asukkaille pystytään tarjoamaan palvelut ja mahdollisuudet hyvään elämään myös jatkossa, summaa Peltola.

22.06.2017

Suhtautuminen Euroopan unionin tulevaisuuden kehityssuuntiin on sangen positiivista

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus tiedusteli Farmari-näyttelyiden vierailta näkemyksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Vastauksista kävi ilmi, että suhtautuminen Euroopan unionin tulevaisuuden kehityssuuntiin on ihmisten keskuudessa sangen positiivista ja ihmiset toivovat entistä yhtenäisempää ja vahvempaa Euroopan unionia. Toisaalta kyselyn tuloksista kävi myös ilmi, että luottamus näiden toiveiden täyttymiseen ei ole yhtä positiivista.

EU-tietokeskuksen esittelypisteellä vieraat saivat kirjoittaa vastauslappuun näkemyksen toivottavasta sekä uskottavasta tulevaisuusskenaariosta. Vaihtoehtoina oli viisi skenaariota, jotka nojautuivat Euroopan komission viime maaliskuussa julkaisemaan Euroopan tulevaisuutta koskevaan Valkoiseen kirjaan. Vaihtoehtoja olivat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Asetetaan sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät enemmän yhdessä
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Vastauksia nelipäiväisiltä messuilta saatiin noin 160, mikä oli varsin positiivinen yllätys kyselyn järjestäjille. Erityistä taivuttelua kyselyyn vastaamiseksi ei tarvittu, vaan ihmiset tarttuivat kynään ja paperiin varsin innokkaasti. Pieni palkinto täytetyn lapun jättämisestä motivoi toki myös täyttämään lappuja.

Tuloksista kävi varsin selkeästi ilmi, että messuilla vierailleiden suhtautuminen Euroopan unioniin on positiivista ja EU:lta myös toivottiin suurempaa roolia. Vastaajista selkeästi suurin ryhmä (42 %) toivoo, että tulevaisuuden Euroopan unionissa tehtäisiin paljon enemmän asioita ja kaikki 27 jäsenvaltiota yhdessä. Muut toivottavat skenaariot jakautuivat varsin tasaisesti. Vähiten ääniä (11 %) sai sen sijaan ensimmäinen vaihtoehto, jossa unioni jatkaisi kehittymistään samaan tapaan. 

Uskottavan ja todennäköisen tulevaisuusskenaarion vastauksissa korostui sen sijaan samaan tapaan jatkaminen. Suhteellisesti suurin osa, noin 35 %, vastaajista uskoi, että tulevaisuudessa toimintaa tullaan kuitenkin jatkamaan entiseen tapaan, vaikka se esitetyissä toivomuksissa olikin vähiten toivottu vaihtoehto. Seuraavaksi uskottavin vaihtoehto oli kolmas vaihtoehto, jossa halukkaat tekisivät enemmän yhdessä (24 % vastaajista). Toivomuksissa suosituimpaan viidenteen vaihtoehtoon uskoi kuitenkin vain 20 % vastaajista.

Vastauslomakkeessa oli lisäksi vapaan sanan mahdollisuus, jonne halukkaat saivat kirjoittaa omia näkemyksiään unionista, terveisiä päättäjille tai vaikkapa vaihtoehtoisia skenaarioita EU:n tulevaisuudelle. Kommenteissa korostuivat jonkin verran negatiivisemmat näkemykset Euroopan unionista. Vaihtoehtoisina skenaarioina olivat muutamat esittäneet EU:n hajoamista tai Suomen eroamista EU:sta. Monet myös epäilivät EU:n järjestelmän tehokkuutta ja ylipäänsä mahdollisuutta enää kehittyä. Suomen nettomaksaja-asema nousi esiin myös joissakin kommenteissa. Toisaalta, kommenteista nousi esiin positiivisiakin näkemyksiä. EU:sta toivotaan yhtenäisempää ja uhkakuvista huolimatta, sen toivottiin pysyvän kasassa. Jotkin toivoivat myös EU:n imagon parantamista.

Euroopan komissio on kuluneen vuoden aikana panostanut paljon Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja laatinut mahdollisia tulevaisuuskuvia myös eri politiika-aloille. Viime huhtikuussa julkaistiin Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Toukokuussa taas ilmestyivät pohdinta-asiakirjat globalisaation hallinnasta sekä talous- ja rahaliiton syventämisestä. Tuorein julkaisu on kesäkuun alulta ja siinä käsitteltiin Euroopan puolustuksen tulevaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuva: Annika Pollari

0 kommenttia
20.06.2017

Tehokkaampaa ja ihmisläheisempää aluekehityspolitiikkaa

Länsi-Suomen alueen toimijoille tarjoutui perjantaina 16.6.2017 harvinainen mahdollisuus kuulla Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan puheenjohtajan ajatuksia Euroopan aluekehityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. REGIn puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin jäsen Iskra Mihaylova käytti puheenvuoron aiheesta Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämässä Future of the European Regional Development 2017 -seminaarissa. Tilaisuudessa mukana olivat myös europarlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki sekä työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä. Paikallista näkökulmaa aluekehitysrahoituksen hyödyntämisestä toivat toimitusjohtaja Sami Perälä Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK:stä, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto SeAMK:sta sekä toimitusjohtaja Hannu Haapala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Tilaisuuden avasi ja päätti maakuntajohtaja Asko Peltola.


REGI:n puheenjohtaja Iskra Mihaylova toivoo, että seuraavan ohjelmakauden pääpiirteet olisivat tiedossa vuoden 2018 aikana.

Bulgarialainen Mihaylova nosti puheenvuorossaan esiin nykyisen koheesiopolitiikan haasteita ja hahmotteli kehitystarpeita tulevalle ohjelmakaudelle. Rahoituskausia suunnitellessa on aina pyrittävä ennustamaan tulevaisuutta, mutta siinä voi onnistua vain osittain. Nykyistä koheesiopolitiikka suunniteltaessa vuonna 2012–2013 ei ollut mahdollista nähdä esimerkiksi tämän hetken pakolaistilanteen tuomia ongelmia. Seuraavalle ohjelmakaudelle haasteita asettaa Brexit, minkä myötä on pohdittava aluekehitysvarojen kokonaismäärää ja kohdentamista. Lisäksi edessä on jälleen asioita, joita tällä hetkellä ei kyetä ennustamaan. Mihaylova asettikin koheesiopolitiikan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi rahoitusinstrumenttien yhdistelemisen ja kohdentamisen joustavuuden sekä byrokratian yksinkertaistamisen. Aluekehitysvaroja olisi hänen mielestään jatkossa pystyttävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin ja joustavammin esiin nousevien kehityskulkujen mukaisesti siten, että rahoituksen kohdentamista olisi mahdollista muuttaa myös kesken ohjelmakauden.

Suomen Anneli Jäätteenmäki avasi omassa puheenvuorossaan kuulijoille Brexitin Euroopan unionille tuomia taloudellisia haasteita, joista on tehty joitakin laskelmia. On esimerkiksi mahdollista, että Iso-Britannia jatkaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa samaan tapan kuin Norja, jolloin EU:n vuosittaiseen budjettiin syntyisi vain 3,5 mrd. euron lovi nykyiseen verrattuna (kokonaisbudjetti 143 mrd. euroa). Myös Jäätteenmäki peräänkuulutti tehokkaampaa aluekehityspolitiikkaa, jossa huomiota kiinnitettäisiin aiempaa enemmän saavutettujen tulosten esiin nostamiseen.


Seminaariyleisö käytti hyväkseen tilaisuuden keskustella europarlamentaarikkojen kanssa aluekehityksen tulevaisuuskuvista.

Työ- ja elinkeinoministeriön Kaisa-Leena Lintilä toivotti omassa puheenvuorossaan rahoitusohjelmiin liittyvän byrokratian yksinkertaistamisen tervetulleeksi ajatukseksi. Lintilän mukaan aluekehityksessä eurooppalainen ja alueellinen lisäarvo ovat kyllä yhdistettävissä, mutta haasteena on tuoda aihe ja saavutetut tulokset tavallisten kansalaisten tietoisuuteen. Tähän ministeriö pyrkii esimerkiksi Suomi100- teemaan liittyvissä tapahtumissa.

Lopuksi seminaariyleisö sai konkreettisia maistiaisia aluekehitysvaroin toteutetuista hankkeista paikallisten toimijoiden kertomina. Tutuiksi tulivat EPTEK:n eHealt for Regions -verkosto, SeAMK:n Digital Factory sekä ProAgrian AgriSPIN -hanke. Näissä kaikissa vauhtia on haettu Euroopan alueiden välisestä yhteistyöstä.

Maakuntajohtaja Asko Peltola totesi omassa yhteenvedossaan sen, mihin tiivistyy koheesiopolitiikan ydin: Epävarmuuden aikoina yhteisöllisyys ja kaikkien mukana pysyminen ovat tärkeitä asioita, ja näitä on mahdollista tavoitella tehokkaan aluekehityspolitiikan avulla.

 

Teksti ja kuvat: Susanna Valkama

0 kommenttia
14.06.2017

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt

Lue uusimmasta Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2017 -uutiskirjeestämme mm. väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, kansainvälisestä taideyhteistyöstä, auki olevista rahoitushauista sekä kesän Suomi 100 -ohjelmatarjonnasta.

Vanhemmat Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Antoisia lukuhetkiä!

0 kommenttia
13.06.2017

Kansainvälistä kuvataideyhteistyötä

Hendrik Czakainskin yksityisnäyttely järjestetään Seinäjoen taidehallin Uusi Studio -näyttelysalissa 18.6.-20.8.2017. Hendrik Czakainski (s. 1979) on saksalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Berliinissä. Czakainskin teokset ovat suurikokoisia seinälle ripustettavia veistoksia tai reliefejä. Pääasialliset materiaalit ovat puu, pahvi ja betoni, mutta teoksiin kätkeytyy myös paljon löydettyä ja kierrätettyä materiaalia. Teokset ovat eräänlaisia ilmakuvia, erikoisia maisemia lintuperspektiivistä. Tunnelma teoksissa on usein post-apokalyptinen, teosten voidaan ajatella olevan urbaaneja tutkielmia erilaisista kehityskuluista maailmassa. Niukka värimaailma korostaa vaikutelmaa. Taiteilijan työn lisäksi Czakainski toimii arkkitehtuurin lehtorina Beuth Hochschulessa Berliinissä. Arkkitehtuurin vaikutus näkyykin selvästi hänen työskentelyssään. Taiteilijan koulutuksen Czakainski on opiskellut berliiniläisessä Die ETAGE Schule für darstellende und bildende Künste -taidekoulussa. Lisäksi hänellä on puusepän koulutus.


Hendrik Czakainskin teos.

Näyttely jatkaa jo pitkään jatkunutta suomalais-saksalaista yhteistyötä Lehninin kulttuuri-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan liiton välillä. Kontakti taiteilijaan on syntynyt kauhajokelaisen taiteilijan Raine Liimakan välityksellä. Raine ja Hendrik tapasivat vuonna 2015 kuvanveistosymposiumissa Saksassa Kloster Lehninissa, jossa Raine oli mukana Etelä-Pohjanmaan liiton lähettämänä taiteilijana. Symposiumin järjesti Institut für Kunst und Kultur. Symposiumin jälkeen taiteilijat jatkoivat yhteydenpitoa ja Raine ehdotti näyttelyn tuomista Seinäjoen taidehalliin.

Saksassa Kloster Lehninissa sijaitseva Institut für Kunst und Kultur on tehnyt yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa useita vuosia. Instituutti sijaitsee lähellä Berliiniä ja järjestää näyttelyitä, seminaareja, kursseja, työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä, kesäakatemiaa jne. Paikan perustaja on kuvataiteilija ja galleristi Eckhart Haisch. Kolmena vuonna instituutti on kutsunut maakunnastamme yhden kuvataiteilijan mukaan kansainväliseen kuvanveistosymposiumiin. Kesällä 2014 maakuntaamme edusti tapahtumassa kuvanveistäjä Tiina Laasonen, kesällä 2015 kuvataiteilija Raine Liimakka ja syksyllä 2016 kuvataiteilija Hannu Kanto.


Hannu Kannon teos.


Kuvanveistosymposiumissa kansainvälinen taiteilijoiden ryhmä työskentelee instituutissa viikon ajan ja taiteilijat toteuttavat viikon aikana kukin yhden taideteoksen, joka jää instituutin veistospuistoon. Veistospuisto on yleisölle maksutta avoin läpi vuoden. Symposiumiin osallistuva taiteilija saa kulttuuri-instituutilta täyden ylöspidon ja käyttöönsä ateljeetilan, materiaalit ja työkalut vierailun ajaksi sekä pienen oleskelustipendin. Taiteilijalta vaaditaan työsuunnitelma toteutettavasta työstä ennakkoon instituuttiin.

Lehninin Kulttuuri-instituutin veistospuistossa on jo kolme eteläpohjalaista taideteosta. Kuvataiteilija Hannu Kannon symposiumissa syksyllä 2016 toteuttama teos oli nimeltään Description of the time 2016. Teos oli puuveistos, jolla Kanto kuvasi ajan tilannetta. Punaisena lankana oli kaksi sanontaa: ”pienistä puroista kasvaa iso virta” ja ”loppujen lopuksi me kaikki olemme veistetty samasta puusta”.

- Teoksellani halusin kertoa tämän koko maailmaa käsittävän tapahtuman ja vaikean ajan mahdollisuuksista sekä riskistä. Tammeen kaiverretut pienet purot yhdistyvät isoksi mutkittelevaksi virraksi, josta pitäisi riittää jokaiselle tarvittavaa toimeentuloa ja apua, kertoo Hannu teoksestaan.

Eteläpohjalaisten kuvataiteilijoin osallistuminen Kloster Lehninin symposiumiin on avannut yhteistyömahdollisuuden, jota Institut für Kunst und Kulturin kanssa kehitetään edelleen, sillä kokemukset yhteistyöstä ovat erittäin hyviä. Yhteistyön veturiksi on suunniteltu Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseota.

Lisätietoa taiteilijasta ja taideinstituutista:

http://www.hendrikczakainski.com/

http://www.xn--lehniner-institut-fr-kunst-h0c.de/index.php?id=113

 

 Teksti: Tuija Ahola        Kuvat: Hendrik Czakainski ja Hannu Kanto

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös