Ajankohtaista

17.01.2018

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto etsii uutta harjoittelijaa!

Oletko kiinnostunut EU-politiikasta ja alueellisesta kehittämisestä? Onko sinulla sujuva kynä ja viestinnän keinot ja välineet hallussa? Oletko valmis työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja ajamaan länsisuomalaisten toimijoiden etuja? Jos vastasit kyllä, hae Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston harjoittelijaksi Brysseliin!

Edustamme neljää maakuntaa: Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Keski-Suomea. Toimimme tiiviisti yhdessä maakuntaliittojen sekä mm. kehitysyhtiöiden, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa.

Haemme harjoittelijaa noin vuoden mittaiselle ajanjaksolle alkaen 2.5.2018 tai sopimuksen mukaan. Maksamme työstä harjoittelupalkkaa.

Lue lisää WFEO:n verkkosivuilta >>

0 kommenttia
11.01.2018

Osallisuus ja kulttuuri -seminaari Seinäjoella 30.1.2018

Vuonna 2015 käynnistyneen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja –hankkeen päätösseminaari järjestetään Seinäjoella tiistaina 30. tammikuuta 2018 klo 12-16. Seminaarin teemana on osallisuus ja sen yhteydet hyvinvointia ja terveyttä edistävään taide- ja kulttuuritoimintaan.

Osallisuus -teema on ollut viime aikoina esillä mm. sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä keskustelussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi loppuvuodesta 2017 aihetta käsittelevän Mitä osallisuus on? - osallisuuden viitekehystä rakentamassa -työpaperin. Seinäjoen seminaarissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta edustaa Sokran aluekoordinaattori Tanja Hirschovits-Gerz, joka kertoo osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden torjunnan työstä Suomessa.

Kokkolan kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus tutki 2008 valmistuneessa tohtorinväitöskirjassaan osallisuutta kaupungin kulttuuripoliittisessa suunnittelussa. Seminaarissa hänen aiheenaan on kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Vaasassa puolestaan on vuodenvaihteessa 2018 käynnistetty ikäihmisten Alvar -kuvapuhelinpalvelua, mistä saapuu kertomaan lisää Sanna Keskikuru Vaasan kaupungin ikäkeskuksesta.

Selvitys kulttuurisesta vanhustyöstä suomalaiskaupungeissa

Osallisuus ja kulttuuri -seminaari toteutetaan yhteistyössä samaan aikaan Seinäjoella kokoontuvan kulttuurisen vanhustyön AILI –verkoston kanssa. Opintovapaalla oleva Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Mari Aholainen on verkoston toimeksiannosta selvittänyt kulttuurista vanhustyötä yli 50 000 asukkaan suomalaiskunnissa. Seminaarissa selvityksen tuloksia päästään kuulemaan tuoreeltaan.

Osallisuus ja kulttuuri -seminaari on ilmainen ja ohjelmaan sisältyy kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Katso seminaarin koko ohjelma.
 
Ilmoittautuminen tiistaihin 23.1.2018 mennessä osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/5732H5H.
Seminaari striimataan myös nettiin osoitteessa www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja

0 kommenttia
8.01.2018

Kansainvälistymisklinikoita yrityksille!

Minne? Millä resursseilla? Miten? Digitaaliset työkalut?

Järjestämme yhteistyössä Xportin kanssa kansainvälistymisklinikoita ympäri Etelä-Pohjanmaata. Tilaisuudet järjestetään kevään aikana Alajärvellä, Alavudella, Kauhavalla ja Kauhajoella. Alajärven tilaisuuden ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Klinikoiden tavoitteena on tehdä osallistuville yrityksille kansainvälistymissuunnitelma, joka on

  • riittävän konkreettinen, käytännönläheinen ja selkeä, sekä
  • pilkottu riittävän pieniin osiin, että se helpottaa tekemistä.

Palvelun toteuttaja: Marko Luoma, Xport.

AIKATAULU JA OHJELMAT

Kauhajoki
Aika: 1.2.2018 klo 9-16
Paikka: Logistia, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki
Tilaisuuden ohjelma >>

Kauhava
Aika: 8.2.2018 klo 9-16
Paikka: Hela-Ravintola, Kauppatie 109, Kauhava
Tilaisuuden ohjelma >>

Alavus
Aika: 15.2.2018 klo 8.45-16.00
Paikka: Fasadi (4 krs.), Taitotie 1, Alavus
Tilaisuuden ohjelma >>

Alajärvi
ajankohta ilmoitetaan myöhemmin


Tilaisuudet ovat maksuttomia ja osa Etelä-Pohjanmaan liiton EmpInno-hanketta, jota rahoitetaan EU:n Interreg Itämeren ohjelmasta.

Tervetuloa!

 

0 kommenttia
8.01.2018

Hae mukaan Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle!

Mikä on Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®?

Kasvu Open on Suomen suurin pk-yritysten kasvun tukemisen sparrausohjelma, joka auttaa maksutta kasvuhaluisia yrityksiä niiden kasvusuunnitelman pohjalta.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®-sparraukseen voivat hakea mukaan kaikki kasvunälkäiset alueen yritykset ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta. Hakemusten perusteella alueellinen tuomaristo valitsee mukaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta kasvun Kiitoradoilla Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. 

Hae mukaan! 

Voit hakea mukaan Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®-sparraukseen täyttämällä hakulomakkeen 28.2.2018 mennessä. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista haun päätyttyä. Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma.

Aikataulu

Kaikki Kasvupolulle mukaan hakeneet yritykset pääsevät osallistumaan Kasvupaja-työpajapäivään, joka järjestetään 21.3.2018. Kasvupaja sisältää kolme teemakohtaista työpajaa, joissa keskitytään yritysten kasvusuunnitelmien hiomiseen.

Kasvupolun sparraukseen valitaan 15 yritystä hakemusten perusteella. Mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta 25.4.2018 ja 23.5.2018 Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. 

Kasvupolun tuomaristo valitsee 23.5.2018 pidettävän toisen Kiitoratapäivän päätteeksi kaksi voittajaa. Voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2018 -finaaliin.

Lisätietoa Etelä-Pohjanmaan Kasvupolusta ja hakulomake löytyvät täältä >>

Huomasithan, että alueella järjestetään myös Suupohjan Kasvupolku. Hae Suupohjan Kasvupolulle 18.2.2018 mennessä. 

Kysyttävää? Ole yhteydessä.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku® -fasilitaattori
Emilia Suosalo
040 080 2926
emilia.suosalo@bang.fi

 

 

 

 

 

0 kommenttia
5.01.2018

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

 

Alkuvuodesta 2018 päättymässä olevalta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeelta on ilmestynyt uusi julkaisu Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista.

Tuoreessa 16-sivuisessa julkaisussa esitellään mm. suomalaisen hyvinvoinnin satavuotista historiaa sekä luonnonäänien käyttöä hoitotyössä. Lisäksi kerrotaan, kuinka sote-kuntayhtymä Kaksineuvoinen on lähtenyt hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia toiminnassaan. Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki pohtii kirjoituksessaan, mistä saadaan asiantuntijatukea maakunnan kulttuurihyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Lukijat voivat myös tutustua Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen puitteissa 2015-2017 toteutettuihin 28 kuntapilottiin.

Julkaisun kirjoittajina ovat toimineet professori Pirkko Vartiainen, tiedotussihteeri Carola Harmaakivi, kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki ja projektipäällikkö Esa Vienamo. Julkaisu on saatavissa ruotsiksi nimellä Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II -hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK / KulturÖsterbotten). Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tutustu julkaisuihin:

Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa

 

 

0 kommenttia
21.12.2017

Liiton toimisto on suljettuna 23.12.2017-3.1.2018

0 kommenttia
21.12.2017

Innovaatiotoiminnan tilannekuva on julkaistu

Innovaatiotoiminnan tilannekuva tunnistaa haasteita ja tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi

Etelä-Pohjanmaalla alettiin alkuvuodesta 2017 laatia yhteistyössä maakunnan toimijoiden kesken innovaatiotoiminnan tilannekuvaa uudella EAKR-rahoitetulla hankkeella. Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle (IKEP) -hankkeessa muodostetaan laajaan määrälliseen tietoon perustuva indikaattorikehikko, joka tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa maakunnan strategisen suunnittelun ja kehittämisen sekä tulevaisuustyön käyttöön. Hankkeen tuloksena saadaan tehokkaampi ja yksinkertaisempi innovaatiotoiminnan seurannan ja suunnittelun toimintamalli. Pyrkimyksenä on tunnistaa haasteita, muodostaa ratkaisuja sekä mahdollistaa kehityskulkuihin vaikuttaminen ja toimintaympäristön kehittäminen.

Tietoa on saatavilla eri lähteistä melko hyvin, mutta se on monin osin hajautunutta ja voi tuottaa ristiriitaisen näkemyksen alueen tilanteesta. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on pyritty tunnistamaan puutteellisia tietokokonaisuuksia, koottu laaja indikaattorikehikko ja tehty ensimmäisiä avauksia jatkuvalle toimintatavalle.

– Seuraavaksi vuorossa on työprosessin vakiinnuttaminen sekä toimintatavan kehittäminen erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen parasta antia ovat olleet vuorovaikutteiset tilaisuudet, sillä ne ovat syventäneet hankittua tietopohjaa, hankkeen projektipäällikkö Miika Laurila toteaa.

Tilannekuva-analyysi tarjoaa tietoa maakunnan uudistumiskyvystä sekä kyvystä sopeutua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, jotka vaikuttavat talouden kasvuun usean vuoden tähtäimellä. Laadullista analyysia hyödynnetään maakunnan kehittämistyössä ja maakuntaohjelman linjausten toimeenpanossa. Lisäksi tilannekuvan päätelmät ja näkemykset toimivat keskustelunavauksina, joiden kautta julkinen sektori, elinkeinoelämä, tutkijat ja kansalaiset voivat käydä keskustelua maakunnan tulevaisuudesta.

– Tilannekuvatyö on osoittautunut jo valmisteluvaiheessa hyödylliseksi muun muassa maakuntaohjelman valmistelussa. IKEP-työpajassa osallistuimme lisäksi hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun tuottamalla työn murrosta koskevia alueellisia ratkaisuja, Laurila kertoo.

Viheliäisistä haasteista suuntaa maakunnan innovaatiopolitiikalle

Tilannekuvan perusteella on muodostettu kuusi merkittävyydeltään laajaa viheliäistä haastetta, joiden ratkaisemisella on mahdollista luoda edellytykset maakunnan elinkeinorakenteen uudistumiselle ja tulevaisuuden menestymiselle.

Kasvava globaali keskinäisriippuvuus, kestävä kehitys ja työn murros vaativat elinkeinoelämältä ja julkiselta sektorilta sopeutumista. Etelä-Pohjanmaan kilpailukyvyn kannalta on viime vuosina havaittu myönteisiä näkymiä, joita kuitenkin varjostavat useat negatiiviset kehityskulut.

Positiivisena trendinä viime vuosina on ollut korkea työllisyysaste, joka pysyi korkeana taantumankin aikana. Yrittäjien keskuudessa vallitsee selvästi positiivisempi ilmapiiri ja alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat myönteistä kehitystä kaikissa maakunnan seutukunnissa. Kehitystä varjostaa tuottavuuden kasvun hidastuminen, teollisuustuotannon jalostusarvon lasku ja kasvuyritysten määrän kehittyminen.

Teollisuuden kehityksen kannalta keskiössä ovat tuottavuuden kasvu ja innovaatioiden kehittäminen. Tuotannon tehostaminen investoimalla automaatioon, IoT:n kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen ovat muutamia keskeisiä tuottavuuskasvun aikaansaajia. Etelä-Pohjanmaan yritykset eivät voi kilpailla tuotannon volyymissa ja halvoilla hinnoilla, vaan suhteellinen etu saadaan aikaan tuottavuuden ja laadun kautta. Yksi keskeinen osa-alue on innovaatioekosysteemien tunnistaminen ja tukeminen.

Uusia yrityksiä tarvitaan erityisesti osaamisintensiivisille aloille, mutta keskeistä on olemassa olevan yrityskentän uudistuminen. Digitalisaation edistäminen, TKI-toiminnan lisääminen pk-yrityskentällä, vuorovaikutuksen lisääminen innovaatioekosysteemin toimijoiden välillä ja vaikuttavan tutkimuksen edistäminen ovat olennaisia toimia tulevaisuuden kannalta.

Kansainvälistyminen on kehittynyt myönteisesti monilla osa-alueilla, mutta maakunta on silti monilla mittareilla vähän kansainvälisesti verkottunut maakunta. Kansainvälisen kaupan ja globaalien arvoverkostojen merkitys on kasvanut ja kansainvälistymisestä on tulossa entistä tärkeämpää. Etelä-Pohjanmaan olemassa olevat matkailun keskittymät ja Ähtäriin saapuvat pandat omaavat merkittävän potentiaalin.

Etelä-Pohjanmaa on profiloitunut ruokamaakuntana. Maaseudun rakennemuutos jatkuu, eivätkä haasteet ole vähenemässä. Maatalouden ja elintarviketuotannon teknisen ja ekologisen kehityksen edelläkävijyys vaatii ruoka-alan yritysten uudistumista, uutta osaamista sekä kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen edistämistä.

Innovaatiotoiminnan tilannekuvan indikaattorikehikkoa ja teemoja päivitetään vuoden 2018 aikana, jonka lisäksi toimintatapaa kehitetään ja keskusteluja jatketaan maakunnan toimijoiden kesken.

Innovaatiotoiminnan tilannekuva 2017 -raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle

 

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto

Miika Laurila

Projektipäällikkö

puh. 040 660 3733

miika.laurila(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
20.12.2017

EU-uutiskirje 6/2017

Vuoden viimeiseen EU-uutiskirjeesen on koottu tuhtipaketti EU-uutisia niin maakunnasta kuin EU:n toimielinten ytimestä. Iloisina voimme todeta, että uutiskirjeitä on luvassa vielä ensi vuonnakin, sillä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus sai Komissiolta rahoituksen myös tulevalle toimintakaudelle vuosiksi 2018-2020.

Lue uutiskirje täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

 

0 kommenttia
19.12.2017

Etelä-Pohjanmaan alueellinen EAKR-rahoitus on nyt haettavissa

 

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma

Haettavissa oleva Etelä-Pohjanmaan alueellinen EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitossa on 5.3.2018 mennessä haettavana Etelä‐Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR‐rahoitusta noin 1 000 000 €.

Hankehaun tavoitteena on rahoittaa hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat Suomen rakennerahasto‐ohjelman 2014–2020 tavoitteita ja Etelä‐Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2018–2021 sekä tuottavat uusia ratkaisuja ja pysyviä vaikutuksia.
Tässä haussa huomioidaan rakennerahasto‐ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin

  • 4.1 Tutkimus‐, osaamis‐ ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
  • 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja
  • 3.2 Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

kohdentuvat hakemukset.

Erityisesti toivotaan hakemuksia erityistavoitteeseen 3.2.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 ‐ohjelma‐asiakirjassa mainitaan erityistavoittein mahdollinen toiminta sekä kysymykseen tulevat kohderyhmät ja tuensaajat, joten asiakirjaan tulee tutustua huolellisesti.

Lisätiedot ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät täältä >>

 

Lisätietoja

EAKR/Etelä-Pohjanmaan liitto

Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905
Kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388
Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@etela‐pohjanmaa.fi

0 kommenttia
18.12.2017

Pohjalaismaakunnissa väestö voi keskimääräisesti hyvin

Hyvinvointitiedon merkitys päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä kasvaa. Maalis–huhtikuussa 2017 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan asukkaiden hyvinvointia selvitettiin laajalla asiantuntijakyselyllä. Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksessa alueemme 353 monialaista asiantuntijaa arvioi väestön hyvinvointia, hyvinvointipalvelujen tilaa sekä niiden kehityssuuntia.

Tutkimuksen toteuttivat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa.

– Tutkimuksen tulokset nostivat esiin monia asioita, jotka pohjalaismaakunnissa ovat hyvin. Esimerkiksi väestön hyvinvoinnin kokonaistilanne on tällä hetkellä melko korkealla tasolla ja suunta on viime vuosina ollut koko ajan parempaan, Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Rautajoki toteaa.

Paljon on kuitenkin myös parannettavaa. Erityisesti hyvinvoinnin haasteita tunnistettiin yhden huoltajan perheissä sekä työkyvyttömien ja päihdeongelmaisten kohdalla. Myös työttömyys nähtiin ongelmana kaikkien maakuntien alueella ja ongelma koskee sekä kokonaistyöttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä että nuorisotyöttömyyttä. Opiskelijoiden, maahanmuuttajien, pienituloisten, asunnottomien ja ylivelkaantuneiden hyvinvointi on kuitenkin jonkin verran parantunut viime vuosien aikana.

Vaikutusmahdollisuuksien pelätään vaikeutuvan

Sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen nousivat kaikissa maakunnissa vastaajien arvioissa ongelmaksi. Koko aineistossa enemmän kuin joka kolmas vastaaja arvioi puutteellisten harrastusmahdollisuuksien olevan ongelma. Myös noin puolet vastaajista arvioi yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien olevan ainakin jonkinlainen ongelma. Pohjanmaalla joka viides vastaaja arvioi yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vaikeutuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi merkittävänä yksittäisenä ongelmana pohjalaismaakunnissa nousi esiin yksinäisyys. Yksinäisyyden ongelmana arvioitiin edelleen vaikeutuvan tulevan neljän vuoden aikana.

– Pohjalaismaakuntien eri alojen ammattilaisten näkemykset ovat tärkeitä väestön hyvinvoinnin kokonaiskuvan saamiseksi. Myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että hyvinvointia edistävällä tiedolla paitsi ohjataan toimintaa, sitä myös hyödynnetään hallintokuntarajat ylittäen sekä kunnissa että maakunnissa, Rautajoki lisää.

Hyvinvointibarometrin 2017 tulokset ovat luettavissa täällä >>

 

Lisätiedot:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Marko Rossinen
kunta-asiamies
puh. 040 3563 933
marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös