Ajankohtaista

20.09.2017

Äänestä Vuoden nuorta taiteilijaa verkossa!

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto on järjestänyt kolmannen kerran Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun. Kilpailu julkistettiin keväällä 2017 ja hakuaika päättyi 31.7.2017.  

Kilpailuun tuli 10 osallistujaa. Näistä tuomaristo valitsi neljä finalistia, jotka ovat Heidi Katajamäki, Jaana Maijala, Jukka Nokua ja Mervi Patala.


Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 -finalistit (vas.) Jukka Nokua, Jaana Maijala, Heidi Katajamäki ja Mervi Patala.

 

Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestysaika on 21.9.–27.10.2017. Tuomariston valitsema Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 2.11.2017 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä.  

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. 

Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi.

TUTUSTU TAITEILIJOIDEN TÖIHIN JA ÄÄNESTÄ OMAA SUOSIKKIASI TÄÄLLÄ >>

0 kommenttia
20.09.2017

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt kolmannen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2017 ja hakuaika päättyi 31.7.2017. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 10. Näistä tuomaristo valitsi neljä finalistia, jotka ovat Heidi Katajamäki, Jaana Maijala, Jukka Nokua ja Mervi Patala.


Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 -finalistit (vas.) Jukka Nokua, Jaana Maijala, Heidi Katajamäki ja Mervi Patala.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Kilpailijat ovat matkassa jälleen melko perinteisin menetelmin. Mutta joukossa oli jo selkeästi myös uudenlaista ilmaisua, vaikka veistokset ja videot puuttuivat edelleen. Finaalinelikko on erittäin tasokas ja he kaikki ansaitsevat paikkansa finaalissa, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museosta.

Seuraavassa on finalistien lyhyet esittelyt:

Heidi Katajamäki on 1990 Seinäjoella syntynyt, Lahdessa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija (AMK). Hänen teoksensa ovat installaatioita ja seinäpiirroksia (hiili ja gesso kankaalle ja suoraan seinään). www.heidikatajamaki.wordpress.com

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Hänen teoksissaan yhdistyvät valokuva ja piirustus. https://jaanamaijala.tumblr.com/

Jukka Nokua on 1991 Kauhavalla syntynyt kuvataiteen opiskelija, joka opiskelee Kankaanpään taidekoulussa neljättä vuotta. Hänen työnsä ovat maalauksia. https://jukkanokua.wordpress.com/

Mervi Patala on 1982 Peräseinäjoella syntynyt, Turussa asuva kuvataiteilija (AMK) ja filosofian maisteri. Teokset ovat akvarelleja. www.mervipatala.com

Yleisöäänestys aukeaa tällä viikolla

Torstaina 21. syyskuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolta osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija. Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 2. marraskuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Seinäjoella.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista ja Pohjalaisen taiteilijaliiton puheenjohtaja Paula Blåfield ja sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Kilpailun tulevaisuus

Kilpailun tulevaisuus on vielä avoin. Kilpailu järjestetään jatkossa luultavasti kahden tai kolmen vuoden välein. Ensi vuonna kilpailua ei järjestetä, mutta Seinäjoen taidehallilla järjestetään kolmen kilpailuvuoden finalistien yhteisnäyttely 10.11.2018–27.1.2019.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

0 kommenttia
7.09.2017

EU-uutiskirje 4/2017

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen vuoden neljäs uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeessä katseet on käännetty etenkin tulevaan syksyyn ja vähän seuraavaan vuoteenkin.

Nykyinen sekä aiemmat uutiskirjeet ovat luettavissa täältä.

Antoisia lukuhetkiä!

 

0 kommenttia
4.09.2017

Ennätysmäärä ilmiantoja vuoden eteläpohjalaiseksi johtajaksi

Vuoden johtaja julkistetaan Hyvän johtamisen foorumissa 28. syyskuuta

Vuoden 2017 eteläpohjalaiseksi johtajaksi on ilmiannettu 48 eri henkilöä. Ilmiantajia on 80 eli sama henkilö on saattanut saada useampia ilmiantoja. Ilmiannetuista 37 on yrityksistä ja 11 julkisorganisaatioista. Naisia vuoden johtajakandidaateista on 9 ja miehiä 39. Vuoden eteläpohjalainen johtaja julkistetaan Hyvän johtamisen foorumissa Seinäjoki Areenassa 28. syyskuuta.

- Viime ja edellisenä vuonna ilmiannettiin kumpanakin 35 eri ihmistä. Ilmiantojen määrän selkeä kasvu osoittaa, että teema on vakiinnuttanut asemansa alueellamme. Upeaa, että yhä useampi näkee johtamisen tärkeyden ja on myös halunnut ilmiantaa eli suositella omaa esimiestään tai kollegaansa, Hyvän johtamisen foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Haapasalmi iloitsee.

- On innostavaa lukea ilmiantajien kirjaamia perusteluita, miksi heidän ehdottamansa henkilö tulisi valita.

Tässä muutamia nostoja ilmiannettujen nimiä paljastamatta:

”Miellyttävä, inspiroiva ja henkilökuntaa motivoiva ja kunnioittava johtaja. Ei pelkää tehdä nopeita päätöksiä ja tarttua toimeen. Hän saa aikaan tuloksia luottamalla alaisiinsa, antaa valtaa ja vastuuta sopivassa suhteessa ja tukea silloin, kun sitä tarvitaan.”

”Reilu, oikeudenmukainen, ja luottaa alaisiinsa 110%. Haluaa antaa vastuuta ja tilaa kasvaa. Johtaa myös esimerkillä ja tarttuu itse aina tarvittaessa hommiin.”

”Hän auttaa johdettaviaan kehittymään. Antaa sopivasti vapauksia ja tilaa valita oma suunta, mutta on kuitenkin vaativa. Hän myös johtaa esimerkillä sekä henkilökohtaisesti, ei sähköpostilla ja itse sovituista asioista luistaen.”

Viime vuonna vuoden johtajaksi valittiin seinäjokelainen K-Rautakauppias Iiro Takala, sitä edellisenä vuonna Härmän Kuntokeskuksen johtaja Jan-Erik Hagfors. Kunniamaininnan sai kaksi vuotta sitten seinäjokelaisen Rauhala Yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Hakanpää ja viime vuonna kauhavalaisen Safetorin johtokaksikko Tuomo Kamppinen ja Hannes Mäkipernaa.

Hyvän johtamisen foorumin ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Seinäjoki Areenassa järjestettävään foorumiin odotetaan tänä vuonna 200:aa osallistujaa. Foorumissa esiintyvät Suomen ainut myynnin johtamisen professori Petri Parvinen, Pelolla johtaminen on perseestä –kirjan draamatiimi Maarika Mayryn johdolla sekä vuoden johtaja Iiro Takala.

Hyvän johtamisen foorumia toteuttavat yhteistyössä Into Seinäjoki Oy, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, Suomen Yrittäjäopisto, Sedu, Kuortaneen urheiluopisto ja BSTR Luova Konttori Oy. Tänä vuonna kumppanina on 110-vuotisjuhlaansa viettävä Ilkka-Yhtymä Oyj.

www.hyvajohtaminen.fi

Lisätietoja: Markku Haapasalmi, puh. 0400 677 211

1.09.2017

Haemme joukkoomme maakuntainsinööriä!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee 1.12.2017 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

Maakuntainsinööriä

Työtehtävät

Maakuntainsinööri vastaa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta, siihen liittyvästä maakunnallisesta yhteistyöstä ja suunnitelman sovittamisesta muuhun maakunnalliseen kehittämistyöhön, hoitaa maakunnan liiton liikennealan edunvalvontaa sekä alan kansallista ja ylikansallista yhteistyötä sekä tuottaa tietoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja edunvalvonnan tarpeisiin, osallistuu maakuntakaavan laadintaan osana maakuntakaavoitustiimiä liikenneverkkojen, liikenne- ja logistiikka-alueiden ja muiden teknisen huollon verkostojen osalta sekä osallistuu muuhun maankäytön suunnittelun tehtäviin (lausunnot, hankkeet, työryhmät) erityisesti edellä mainittujen teemojen osalta.

Osaaminen

Tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää tekniikan alan korkeakoulututkintoa (DI / YAMK, esim. yhdyskuntatekniikka), riittävää käytännön työkokemusta toimenkuvassa esille tuotujen tehtävien osalta, maakunta- ja valtion aluehallinnon tuntemusta, erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, hyvää englannin kielitaitoa ja vähintään tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Paikkatieto-osaaminen (ArcGis) ja muut täydentävät korkeakouluopinnot katsotaan hakijalle eduksi.

Palkkaus

Palkkaus on KVTES:n mukainen ja määräytyy hakijan kokemuksen ja koulutuksen perusteella. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tehtävään valitun osalta noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Hakuohjeet

Maakuntajohtajalle osoitetut vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset on toimitettava 13.10.2017 klo 15.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi, tai postitse osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto/kirjaamo, PL 109, 60100 SEINÄJOKI. Hakemusasiakirjoja ei palauteta.

Lisätietoja: Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja, puh.050 347 9845, antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
31.08.2017

Suomi 100 -uutiskirje on ilmestynyt

Uusimmassa Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -uutiskirjeessämme on asiaa mm. Naisten Suomi 100 -hankkeesta, tulevasta Silta-näytelmästä Alavudella, Yhdessä-viikonlopun tapahtumista sekä syksyn runsaasta näytelmätarjonnasta.

Lue uutiskirje kokonaisuudessaan täällä >>

Kaikki Suomi 100 -uutiskirjeemme löytyvät täältä >>

0 kommenttia
31.08.2017

Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma kannustaa hankeideointiin

Interreg Botnia-Atlantica on Euroopan unionin rajat ylittävä yhteistyöohjelma, joka rahoittaa hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica kattaa näissä maissa kuusi aluetta/lääniä ja yhden kunnan, joihin Suomessa lukeutuvat Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Nordlandin maakunta.

Ohjelman hallintoviranomaisen ja sihteeristön edustajat saapuivat keskiviikkona 30.8.2017 Ruotsista ja Vaasasta Seinäjoelle Framiin, jossa järjestettiin kaikille avoin tiedotustapaaminen koskien hankesuunnittelua ja hankehakemusten jättämistä Botnia-Atlantica -ohjelmaan. Paikalle saapui kymmeniä etenkin Suomen ohjelma-alueen toimijoita kuulemaan neuvoja hankeideointiin ja hakemuksen laadintaan.

Ohjelman edustajat kannustivat ohjelma-alueen toimijoita hankeideointiin, huolelliseen suunnitteluun sekä hankkeen yhteisten tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen kirkastamiseen. On tärkeää, että hanke tukee jonkin ohjelman toimintalinjaan sisältyvän erityistavoitteen saavuttamista. Tilaisuuden jälkimmäisessä osassa rahoitusohjelman edustajat tapasivat myös henkilökohtaisesti hankkeita suunnittelevia toimijoita.

Juuri nyt käynnissä on 28 Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta ja lisää hakemuksia toivotaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakuaika päättyy 13.9.2017 ja tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018. Tällä hetkellä rahoitusta voi hakea toimintalinjoista innovaatiot, elinkeinoelämä ja ympäristö. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii edelleen ohjelman alueellisena tiedotuspisteenä, johon voi olla yhteydessä ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää myös ohjelman kotisivuilta.

Ohjelman hankekäsittelijä Ulf Grindgärds kertoi hankehakemusten arvioinnissa käytettävistä kriteereistä.

 

Teksti ja kuva: Susanna Valkama

 

0 kommenttia
31.08.2017

Suomi 100: Suomen historia videoina nettikalenteriin

Sata luukkua - sata vuotta!

Alanurmon koulu Lapualta on toteuttanut nettiin Suomi 100 -juhlakalenterin, jossa jokaiselle itsenäisyyden vuodelle on oma luukkunsa. Ensimmäinen luukku avautui tiistaina 29. elokuuta esitellen lyhyesti Suomen ensimmäistä itsenäistä vuotta eli vuotta 1918. Joka päivä tulee nähtäville yksi luukku lisää 6. joulukuuta saakka.

Luukkujen videosisällön suunnittelivat ja toteuttivat 4.–6.-luokan oppilaat.

Käytössä ollut Green Screen -taustakangas mahdollisti kyseiselle vuodelle ajoittuvien kuvien ja videoiden sijoittamisen taustalle. Videot on kuvattu koulun iPad Pro -tabletilla. Lähteinä on käytetty monipuolisesti sekä painettuja että digitaalisia materiaaleja Suomen itsenäisyyden historiasta.

Luukuista koostetaan myös yhtenäinen elokuva, jonka tekemiseen on lupautunut alan ammattilainen Tommi Kilpiö Seinäjoelta. Dokumenttielokuva esitetään itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Bio Marilynissä Lapualla.

Seuraa Suomen 100 vuoden historiaa päivittäin juhlakalenterista >>

Katso ohesta myös juhlakalenterin esittelyvideo:

 

 

0 kommenttia
30.08.2017

Suomi 100: Yhdessä-viikonloppuna juhlistettiin luontoa ja kulttuurihistoriaa

Viime viikonloppuna käynnistyi juhlavuoden elämyksellinen syksy kohti satavuotiaan syntymäpäivää joulukuussa. Viikonlopusta oli myös 100 päivää sataan eli se aloitti 100 päivän jakson itsenäisyyspäivään.

Yhdessä-viikonlopun aikana Suomessa ja maailmalla järjestettiin useita satoja Suomi 100 -tapahtumia, jotka suomalaiset ja Suomen ystävät olivat yhdessä rakentaneet toinen toisilleen. Myös Etelä-Pohjanmaalla oli tarjolla lukuisia pienempiä ja isompia tapahtumia.

Simpsiöllä juhlittiin luontoa

Suomen Luonnon päivänä lauantaina 26. elokuuta koko maassa liputettiin ensi kertaa Suomen luonnolle ja useissa kansallispuistoissa kajahti kuorolaulu. Myös Lapuan Simpsiöllä juhlistettiin luontoa 100 askelta elämyksiin -tapahtuman merkeissä.

Lapuan Sekakuoron ja kaupungin yhteistyössä järjestämässä tapahtumassa kierrettiin 1,5 kilometrin mittaista rastireittiä Simpsiön lähimaastossa. Yhdistykset olivat järjestäneet rasteille kaikenlaista mukavaa puuhasteltavaa. Rasteilla saattoi askarrella tuohesta ja kävyistä koruja, virkata silmukkaketjuja puun ympäri kierrettävää tilateosta varten, pelata pelejä, arvuutella salaisuuspussukoiden sisältöä, leikkiä ja laulaa sekä nauttia grillimakkarasta ja makeammistakin herkuista. Etenkin lapsiperheitä kiinnostaneen reitin päätösrastilla esiintyi Lapuan Sekakuoro, joka lauloi kesäisiä ja luontoaiheisia lauluja.

Illalla luontokuvaaja Benjam Pöntinen luennoi lepakoista ja johdatteli porukan lepakkobongaukseen Rytilammelle. Kolea sää kaiketi karkotti lepakot, mutta illan hämyssä saattoi ihailla loppukesän luontoa.

Elämyksellinen päivä päättyi Lapuan Sekakuoron konserttiin, jossa kuultiin Sirpa Nukalan säveltämä ja sovittama Simpsiöllä-kuoroesitys. Esityksen sanoitukseen oli sanoittaja Marianne Hietala hakenut inspiraatiota Simpsiön tarustosta. Lopussa kajahti ilmoille Finlandia.

Lapuan Sekakuoron Finlandia. Video: Timo Nyrhilä

 

Sekakuoron puheenjohtajan ja tapahtuman puuhamiehen Pekka Latvasen mukaan idea luontotapahtuman järjestämiseen sai alkunsa yli vuosi sitten, kun Suomen laulajain ja soittajain liitto Sulasol aloitti Kajahtaa kansallispuistossa -kampanjansa.

– Meillä ei ole kansallispuistoa tässä lähimailla, joten haimme lupaa järjestää kuorotapahtuma Simpsiöllä, joka on Natura-aluetta. Lupa saatiin ja saimme vielä Suomi 100 -tunnuksenkin käyttöön, Latvanen toteaa.

Hän iloitsee siitä, että tapahtuma tavoitti etenkin lapsiperheet ja väkeä riitti kaikkiin tilaisuuksiin.

Entisajan kulttuuri ja historia tutuksi

Törnävän museoalueella Seinäjoella on järjestetty kohta parinkymmenen vuoden ajan Östermyra-päiviä, joiden teema ja aikakaudet vaihtelevat. Tänä vuonna ohjelman ja työpajojen teemana oli 1800- ja 1900-lukujen taite. Tapahtumassa vieraili viikonlopun aikana vajaat 1000 kävijää.

Kivinavetan ruohokentän kädentaitotyöpajoissa saattoi huovuttaa rannekkeen, sinettipajassa kirjoitettiin kirjeitä musteella, eläinmitalipajassa tehtiin palkintoja lemmikkieläimille ja puukiekkopajassa maalattiin puulle väriympyrän väreillä. Kivinavetan yläkerrassa saattoi kokea aitoa 1900-luvun alun koulutoimintaa osallistumalla suomeksi ja ruotsiksi pidettäville maantiedon ja kirjoitusopin tunneille. Punatulkun museoapteekissa olivat apteekkarit työn touhussa näyttämässä millaista apteekkitoiminta on ennen ollut.

 

Rannekkeisiin sai huovuttaa mieleisensä kuvan. Kuva: Katariina Vestergård

 

Törnävän kartanossa esitettiin myös Vain kartano on pysyvää -näytelmää, joka kertoi Östermyran kartanon vaiheista ja omistajista Suomen itsenäistymiseen saakka. Lapsille oli järjestetty Kartanon salaisuuden jäljillä -seikkailu teatteri-ilmaisun ohjaajien toimesta.

Lappajärvellä vietettiin venetsialaisia

Lappajärvellä aloitettiin sadan päivän matka itsenäisyyspäivään yhteisten venetsialaisten merkeissä. Ohjelmaa oli järjestetty eri puolilla kuntaa. Urheilukentällä käytiin 100 metrin takaperinjuoksun SM-kilpailut ja Nykälänniemen golfkentällä järjestettiin sadan lyönnin golfkilpailu. Lapset pääsivät ilakoimaan norsupalloturnauksessa, ongintatapahtumassa ja pikkuleipien leivonnassa. Kylillä kuntalaiset pääsivät nauttimaan makoisista löylyistä kyläsaunoissa.

Taidekahvila Atelieeri Lehtiniemessä oli tarjolla elävää musiikkia sekä kahvia ja taidetta. Lappajärven nuorisoseuralla saattoi tutustua kirjallista kulttuuria ja esineistöä esittelevään näyttelyyn, jossa oli mukana aineistoa Antti Tuurilta ja Arto Melleriltä.

Paikalliset yhdistykset olivat aktiivisesti mukana tapahtuman järjestämisessä, ja ne vastasivatkin päiväohjelman toteuttamisesta. Kruununa oli yli kolmenkymmeneen yhdistyksen lippukulkue kunnantalolta urheilukentälle.

 

Paikallisten yhdistysten lippukulkue. Kuva: Anssi Kuusela

 

Iltaohjelma järjestettiin Halkosaaressa, jossa oli yhteislaulua, tanssia, ruokaa tarjolla sekä lapsille mm. pomppulinna ja kasvomaalausta. Illalla laitettiin matkaan myös sata kyläluutaa, joiden tarkoituksena on edistää kyläilykulttuuria ja ehkäistä etenkin ikäihmisten yksinäisyyttä Suomessa.

– Lähetimme yhdessä Aijjoos-toimintahankkeen sekä kyläluutatoiminnan ideoijan Elsa Rajalan kanssa sata pientä luutaa sataan Suomen kuntaan. Mukana on pieni vihko, johon toivomme ihmisten kirjoittavan kyläilytarinoita, kun luudat kiertävät ihmisten välityksellä talosta taloon, kertoo Lappajärven kunnan vs. vapaa-aikasihteeri Anssi Kuusela.

Kyläluuta lähdössä sataan Suomen kuntaan. Kuva: Anssi Kuusela

 

Teksti: Annika Pollari

0 kommenttia
30.08.2017

Suomi 100: Siltoja yksilöiden ja kansakuntien välille

Arto Juurakon Silta-näytelmä antaa ajattelemisen aihetta 

Kun kaikki koko ajan muuttuu, muuttuuko lopulta mikään? Tätä pohtii marraskuussa Alavudella ensi-iltansa saavan Silta-näytelmän päähahmo Aatu Hilse. Mies on kyllästynyt elämäänsä, koska Vähä-Rimpulan kylässä ei koskaan tapahdu mitään. Elämän mielekkyys ja tarkoitus tuntuvat olevan hukassa. ”Jotain tarttis teherä”. Ja kyllähän kylällä sitten tehdäänkin.

Mänttä-Vilppulan kulttuurijohtaja, kirjailija Arto Juurakko aloitti elämänmakuisen ja paikoin pohdiskelevankin näytelmän kirjoittamisen syksyllä 2015, kun Alavuden kaupungin kulttuuritoimi tilasi häneltä Suomi 100 -juhlavuoteen sopivan esityksen. Näytelmässä seurataan löyhästi Suomen historian merkittäviä tapahtumia eri vuosikymmeniltä.

− Nimensä mukaisesti näytelmän kantavana teemana on yhteyksien rakentaminen kansojen ja yksilöiden välille. Mukana on toki myös rakkautta, huumoriakaan unohtamatta, Juurakko kertoo.

Paikallisin voimin

Lakeudenportin kansalaisopiston näytelmäryhmiä ja lukuisia kesäteatteriesityksiä ohjannut Janne Vuorela aloitti näyttelijäkaartin kokoamisen kesällä 2016. Ensimmäiset harjoitukset kymmenhenkisen ryhmän kanssa pidettiin viime marraskuussa Töysän nuorisoseuralla.

− Näyttelijöitä on useasta harrastajanäyttelijäryhmästä ja heillä on erilaista näytelmätaustaa, joten kokemusta löytyy. Tällä porukalla on ollut mielekästä työstää rooleja ja tarinaa yhdessä. Minusta on tärkeää, että näyttelijät tuovat oman näkemyksensä esitykseen, Vuorela toteaa.

Näyttelijöillä on ollut herkullista työstettävää, sillä Leo Jeulosen esittämän Aatu Hilseen lisäksi päärooleissa ovat kaikkitietävä, mitäs-minä-sanoin Puskistahuutelija (Markku Julku) sekä topakka työnjohtaja Josefiina Stidi (Kati Myllykoski).

Paikallista osaamista näkyy lavalla näyttelijöiden lisäksi muutenkin, sillä puvustuksesta vastaa joukko käsityöharrastajia ja lavasteet syntyvät paikallisten puuseppien käsissä. Valaistuksesta ja äänestä vastaa niin ikään alavutelainen äänialan ammattilainen Marko Ketola

Että saataisiin yhteys ulkomaailmaan, kylän väki hakee neuvoa konsultilta sillan rakentamiseen. Näytelmäharjoituksissa vasemmalta lavalla ovat konsultti (Hanna Saari), Aatu Hilse (Leo Jeulonen), Josefiina Stidi (Kati Myllykoski), Ernesti Vaaraton (Heikki-Pekka Levelä), Bertta Kuriton (Pirkko Kallio) sekä Urkki Kakkonen (Pentti Pykälämäki). Kuva: Janne Vuorela

Musiikki siivittää tarinaa eteenpäin

Silta-näytelmässä oleellisessa osassa on musiikki sekä kuorojen esittämät laulut, jotka kuljettavat tarinaa ja tunnelmaa eteenpäin.

− Olemme valinneet mukaan Suomi 100 -teemaan sopivia erityyppisiä suomalaisia lauluja. Niitä kuullaan sekä levyltä että kuoron esittämänä, Juurakko sanoo.

Kanttori evp. Risto Lehtinen on sovittanut näytelmässä esitetyt laulut. Hän myös johtaa näytelmää varten koottua kuoroa ja säestää sitä pianolla joka esityksessä.

Silta-näytelmän ensi-ilta on perjantaina 3. marraskuuta klo 18 Töysän nuorisoseuralla. Muut esitykset ovat 5., 8. ja 10. marraskuuta.

Alueellisia Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

 

 Teksti: Annika Pollari

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös