Ajankohtaista

6.04.2017

Innovatiivisuutta ja kasvua haetaan uudella hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitossa on vuoden alusta lähtien koordinoitu EAKR-rahoitettua hanketta: ”Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle” (IKEP). Hankkeen tavoitteena on laajentaa alueellisen päätöksenteon käytössä olevaa tietopohjaa ja vahvistaa maakunnassa tehtävää tulevaisuustyötä sekä tuottaa tietoa strategiatyöhön. Maakunnan toimijoiden kesken on käynnistetty yhteinen prosessi ja lähdetty luomaan pohjaa innovaatiotoiminnan tilannekuvan laatimiselle. Tavoitteena on saada ajantasaista, räätälöityä tietoa innovaatioympäristön ja yritysten toimintakentän tilanteesta sekä tunnistaa haasteita ja mahdollisuuksia.

- Etelä-Pohjanmaalla tehdään paljon laadukasta innovaatiotyötä monella eri osa-alueella. Ongelmana on kuitenkin, että tämä ei välttämättä näy valtakunnallisissa mittareissa ja välillä niiden perusteella tulee ristiriitaistakin tietoa maakunnan kehityksen tilasta. IKEP-hankkeessa tulemme pureutumaan tiedon katvealueisiin, tunnistamaan näitä ristiriitaisuuksia ja etsimään konkreettisia toimia, joilla haasteisiin voidaan vastata, kommentoi hankkeen tavoitteita projektipäällikkö Miika Laurila.

Tavoitteena laaja osallisuus

Hankkeen aikana tullaan järjestämään useita työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä loppupuolella työseminaari. Toukokuun aikana järjestetään ensimmäinen määrittelytyöpaja, joissa valitaan keskeisimmät seurattavat painopistealueet ja indikaattorit. Syksyn osallistavissa tulkintatyöpajoissa elinkeinoelämä ja kehittäjäorganisaatiot pääsevät esittämään näkemyksiään tilannekuvasta, määrittämään strategisia kysymyksiä sekä ehdottamaan konkreettisia toimia, joilla haasteisiin ja mahdollisuuksiin pystytään vastaamaan.

Hanke kestää vuoden 2018 loppuun saakka, jonka jälkeen innovaatiotoiminnan tilannekuvajärjestelmä jää uuden maakuntahallinnon käyttöön. 


Lisätietoja:
Projektipäällikkö Miika Laurila, puh. 040 6603 733, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi 

 

4.04.2017

Suomi 100: Ähtärissä kaikkien aikojen juhlavuosi

Kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Marika Puntala sekä mediatuotantoharjoittelija Ville Raivio esittelevät kokoelmaan saatuja vanhoja Ähtäri-tuotteita. Kuva: Annika Pollari


Sadat vapaaehtoiset vastaavat toteutuksesta

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valmistelut aloitettiin Ähtärissä vuoden 2014 syksyllä. Jo silloin oli selvää, että juhlavuoteen panostetaan kunnolla, onhan vuosi 2017 samalla myös Ähtärin kunnan 150-vuotisjuhlavuosi.

− Pyöreitä vuosia täyttäviä tahoja ilmaantui muitakin. Muun muassa Ähtäri seura täyttää 70 vuotta, neljäs kirkkomme 80 vuotta ja Myllymäen kylä- ja nuorisoseura 100 vuotta. Päätimme koota voimamme ja laittaa pystyyn ennennäkemättömän upean juhlavuoden, sanoo Ähtärin kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Marika Puntala.

Juhlavuoden valmisteluja hoitamaan perustettiin päätoimikunta, jossa oli edustettuna eri tahojen aktiiveja, muun muassa kaupungilta, yhdistyksistä, seuroista ja seurakunnasta. Lisäksi perustettiin useita alatyöryhmiä, jotka ideoivat erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja ohjelmia ja tapahtumia ja vastaavat myös niiden käytännön toteutuksesta. Usean sadan henkilön tekijäjoukkoa ohjailee koordinaatioryhmä, jonka tärkeimpinä tehtävinä oli tehtävien jakaminen sekä lukuisten tapahtumien ja kampanjoiden aikatauluttaminen niin, etteivät ne menneet päällekkäin.

Kaupunki toimii mahdollistajana

− Kaupungin roolina on ollut toimia mahdollistajana ja alustana eri toimijoille toteuttaa juhlavuotta. Olemme tarjonneet keskustelufoorumin ja koordinointiapua, ideat ja käytännön toteutus ovat tulleet pääsääntöisesti ruohonjuuritasolta, Puntala kertoo.

Kaupunki on tarjonnut apua myös tapahtumien markkinointiin ja erilaisten materiaalien tuottamiseen. Matkailukaupunkina tunnettu Ähtäri panostaa tuplajuhlavuoden tapahtumien mainostamiseen myös matkailijoille muun muassa verkossa, sosiaalisessa mediassa sekä fyysisinä mainoksina ympäri kaupunkia.

Ähtäri-tuotteita kerätään omaan kokoelmaan

Juhlavuoden kunniaksi on tehty uusia Ähtäri-tuotteita, joihin kuuluvat silkkinen huivi ja solmio sekä kaksi eläinaiheista aamiaistarjotinta. Taito-shopista saa myös Ähtäri-lapasten tarvikepakkauksia. Peränteen kylästä löytyneen viikinkiaikaisen soljen mukaan tehty Ähtäri-solki sai myös uuden hopeisen version Kalevala-sarjan pronssisen korun rinnalle.


Viikinkiaikaisen soljen mukaan tehty Ähtäri-solki sai juhlavuoden kunniaksi uuden hopeisen version pronssisen korun rinnalle. Kuva: Sinikka Jalkanen


Kaupunki myös kerää lahjoituksina vanhoja Ähtäri-tuotteita, joita on kertynyt kolmen vuosikymmenen aikana yhteensä 39 kappaletta. Vanhat tuotteet kootaan kaupungin omaan kokoelmaan, ja niitä voi ihailla kesällä myös Pirkanpohjan taidekeskuksen näyttelyssä. Vanhoja Ähtäri-tuotteita voi lahjoittaa kokoelmaan toukokuun loppuun saakka.

Sopivasti rajoja rikkoen

Tuplajuhlavuoden ohjelmatarjonta on huikea. Tapahtumia ja kampanjoita on runsaasti joka kuukaudelle, ja mukana on kulttuurin ja liikunnan koko kirjo. Erilaisia tapahtumia ja kampanjoita järjestetään kaiken kaikkiaan noin 50 vuoden aikana.

− Tapahtumien suunnittelussa johtoajatuksena on ollut se, että ne tarjoaisivat elämyksiä kaikenikäisille. Mukana on toki virallista kaavaa noudattavia juhlia, mutta olemme pyrkineet rikkomaan rajoja sopivasti, Puntala toteaa.


Taidemaalari ja graafikko Hugo Simbergin kuolemasta Ähtärissä tulee kuluneeksi sata vuotta 11.7.2017. Simbergiä juhlitaan Ähtärissä mm. muistomerkin ja näyttelyn voimin. Tässä Simberg kuvattuna Peränteen maisemissa vähän ennen kuolemaansa. Kuva: Kansallisgallerian arkistokokoelmat (finna.fi).


Valtakunnallisista Suomi 100 -ohjelmista Ähtärissä toteutetaan Syödään yhdessä - sekä Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa. Syödään yhdessä -kampanjaan on lähtenyt mukaan neljä ravitsemusalan yritystä, jotka ovat suunnitelleet oman juhlamenun. Juhlamenu koostuu sekä ähtäriläisen pitopöydän herkuista että Suomi 100 -kansallisruoista. Juhlamenusta voi nauttia teemapäivinä sekä tilauksesta. Tulevaisuuden kuusi -kampanjassa kaupunki ja Ähtärin seurakunta istuttavat yhdessä kuusen jokaista viime vuonna syntynyttä ähtäriläistä lasta kohden. Lisäksi kaupunki istuttaa Tuomarniemen metsäoppilaitoksen maille juhlakuusentaimen, jonka siemen on peräisin alkuperäisestä Itsenäisyyden kuusesta.

Ähtärin tuplajuhlavuoden koko ohjelmatarjonta löytyy osoitteesta www.ahtari.fi/juhlavuosi.

 

Teksti: Annika Pollari  Kuvat: Annika Pollari, Sinikka Jalkanen

 

0 kommenttia
4.04.2017

Koulutuksella osaamista kansainvälisten hankkeiden pyörittämiseen

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat järjestäneet parin vuoden ajan koulutusta kansainvälisissä hankkeissa toimiville. Tammikuussa käynnistynyt toinen koulutusjakso kerää kevään ajan yhteen kv-hanketoimijoita kunnista, kehittäjä- ja koulutusorganisaatioista, elinkeinoyhtiöistä sekä yrityksistä. Kansainvälinen hankeosaaja -koulutukselle on todettu olevan maakunnassamme suuri tarve.

– Kv-hankeosaajakoulutus käynnistyi sekä kentän tarpeesta että tavoitteesta saada Etelä-Pohjanmaalle lisää EU:n hankerahoitusta. Haluamme myös kannustaa ja rohkaista eteläpohjalaisia toimimaan kansainvälisissä verkostoissa, ja hyödyntämään kansainvälisiä rahoituskanavia, Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kertoo.

Etelä-Pohjanmaan liitolla on vankka kokemus kv-hankkeista ja niiden rahoittamisesta, ja tätä oppia on haluttu jakaa maakuntaan. Vertaisoppimisen avulla kokemukset ja tieto tarttuvat opiskelijoihin tehokkaasti. Tiedon lisäämisen ja osaamisen kartuttamisen lisäksi koulutuksen tavoitteena on saada osallistujat verkostoitumaan keskenään.


Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutusvientihankkeen johtaja Helli Kitinoja pitää kv-hankeosaajakoulutuksen tärkeimpänä antina uusien hankeideoiden ja yhteistyömallien syntymistä sekä kokemuksen vaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Kuva: Annika Pollari


– Koulutuksen aikana pidettyjen työpajojen antina on syntynyt jo lukuisia uusia hankeideoita ja yhteistyömalleja. Myös kokemusten vaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ensimmäiselle Kansainvälinen hankeosaaja -koulutusjaksolle osallistui 46 henkilöä, nyt käynnissä olevassa koulutuksessa on 27 osallistujaa eli yhteiselle koulutukselle tuntuu olevan tarvetta, toteaa koulutusvientihankkeen johtaja Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Budjetista raportointiin

Kansainvälinen hankeosaaja -koulutus on hyvin käytännönläheistä, sillä suurin osa ajasta käytetään hankkeiden ideointiin, budjetointiin, suunnitteluun, hakemiseen sekä raportointiin. Asioita työstetään yhdessä työpajoissa. Koulutuksessa esitellään myös tärkeimmät EU:n hanke- ja rahoitusohjelmat, kuten Interreg, Botnia–Atlantica, Erasmus+ ja Horisontti 2020, sekä käydään läpi sopimusasioita ja eri maiden sekä EU:n hallintotapoja. Uutena aiheena on tällä kerralla hankehakemuksen valmistelu koskien kansainvälistä tarjouskilpailua. Koulutuksen aikana saadaan myös hyviä vinkkejä hankeviestintään sekä tulosten levittämiseen. Koulutus päättyy Keski-Eurooppaan suuntautuvaan opintomatkaan kesäkuussa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opettaja ja projektipäällikkö Pekka Maijala osallistui kv-hankeosaajakoulutukseen keväällä 2015. Hänen mukaansa kurssi oli onnistunut kokonaisuus ja se madalsi selkeästi kynnystä ryhtyä uusiin hankehakuihin.

– Osallistujille tuli mielestäni hyvä käsitys kansainvälisestä hankevalmistelusta. Hyödyllisinä harjoituksina mieleeni jäivät erityisesti Jaakko Hallilan workshopit, joissa saimme pikakomennuksella tehtäväksi konkreettisesti valmistella hanketta. Kruunu oli tietenkin koulutuksen päätteeksi toteutettu Brysselin-vierailu, mikä näin jälkeenpäin oli sekin hyvin hyödyllinen ja tärkeä. Koulutuksen tiimoilta avautui myös kutsu toiseen, erilliseen Horisontti-hankekoulutukseen, joka sekin oli erityisen ansiokas, Maijala kertoo.

Panoksia tutkimuksiin

Kv-hankeosaajakoulutuksen hyödyt näkyvät myös hankkeille saatujen rahoitusten määrän kasvussa.

– Tavoitteenamme on ollut kansainvälisen rahoituksen kolminkertaistaminen maakunnassa, ja sitä kohti mennään hyvää vauhtia, Eväsoja sanoo.

Vuonna 2021 alkavaa uutta ohjelmakautta valmistellaan jo kovaa vauhtia EU:n komissiossa ja parlamentissa. Eväsojan mukaan kv-rahastot näyttelevät tulevaisuudessa yhä tärkeämpää roolia maakunnassamme.


Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja näkee tulevaisuudessa tilausta etenkin tutkimuspuolen hankkeille. Kuva: Annika Pollari


– Näkisin tulevaisuudessa tilausta etenkin tutkimuspuolen hankkeille. Tarvitsemme maakuntaamme hankkeita, jotka vievät innovaatioita eteenpäin, hän toteaa.

Kv-hankeosaajakoulutus on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi. Sen lisäksi järjestetään aihetta syventäviä asiantuntijaluentoja ja keskustelutilaisuuksia. Virallisena järjestävänä tahona koulutuksessa on Excellence Forum -verkosto, joka on kahdentoista kehittäjä- ja koulutusorganisaation muodostama yhteistyöverkosto Etelä-Pohjanmaalla. Verkoston tavoitteena on kansainvälisten tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeiden saaminen alueelle, kansainvälisen hankerahoituksen lisääminen sekä osaamisen viennin kehittäminen.

 

Teksti: Annika Pollari  Kuvat: Annika Pollari, Jaakko Hallila

 

0 kommenttia
4.04.2017

Uusi maakuntaohjelma linjaa aluekehittämisen suunnan

Vuosien 2018–2021 maakuntaohjelman laatiminen on käynnistynyt. Ohjelman pohjana ovat vuonna 2014 maakuntasuunnitelmassa asetetut, vuoteen 2040 ulottuvat pitkän tähtäimen tavoitteet. Voimassaoleva lainsäädäntö ohjaa maakuntaohjelman valmistelua, mutta käynnissä oleva maakunta- ja sote-uudistus otetaan huomioon.

– Maakuntaohjelman laatimisprosessi on nyt kevyempi ja napakampi. Työtä ohjaa maakuntahallitus ja sparraa yksi, monialainen työryhmä. Muutoin käymme joustavasti ja tiiviisti keskusteluja eri tahojen kanssa, kiteyttää vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Uuden maakuntaohjelman laatimisessa hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan rakennemallityössä laadittuja tulevaisuuskuvia sekä edellisen ohjelman arvioinnin johtopäätöksiä. Myös maakuntauudistus huomioidaan ja etenkin yhtymäkohdat uudistusta tekeviin lukuisiin työryhmiin.

– Maakuntaohjelmatyössä on tärkeää, että pidämme aluekehittämisasiaa esillä sotemaku-uudistuksen syövereissä ja varmistamme aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden, Rintala lisää.

Arvioinnin johtopäätökset realistisia

Edellisen, vuosien 2014–2017 maakuntaohjelman arviointi on saatu juuri päätökseen. Arviointi toteutettiin vertaisarviointina yhteistyössä Pohjanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan ohjelmaa arvioi Satakuntaliitto, ja Etelä-Pohjanmaan liitto arvioi puolestaan Pohjanmaan maakuntaohjelmaa.

– Tavoitteenamme oli toteuttaa lakisääteinen ulkopuolisen tekemä arviointi, mutta saada irti enemmän kuin konsulttivetoisesta arvioinnista. Prosessi oli opettavainen, ja käytännöt osoittautuivat toimiviksi, Rintala toteaa.

Arviointi toteutettiin yhteisesti sovittujen kriteerien ja teemojen pohjalta. Toteuttamisessa hyödynnettiin erilaisia tapoja, kuten asiakirja-arviointia, itsearviointia, viiteryhmän kyselyjä, työpajoja ja tulosseminaaria. Arvioinnin johtopäätökset olivat realistisia, kokemuksiin pohjautuvia, mutta hyvin hienotunteisia ja diplomaattisia.

Valtuuston hyväksyttävänä loppuvuodesta

Maakuntaohjelman valmisteluun liittyy toukokuussa järjestettävä aluekierros. Aluekierroksen tavoitteena on saada kuntien ja seudullisten toimijoiden näkemykset mukaan ohjelmaan. Ohjelma on virallisesti nähtävillä lokakuussa, jolloin on myös lausuntokierros. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy ohjelman joulukuussa.

– Ohjeistuksen mukaan myös uuden maakunnan valtuusto tarkistaa maakuntaohjelman tarvittaessa vuoden 2019 alussa, Rintala kertoo.

 

Teksti: Sanna Puumala, Annika Pollari

 

0 kommenttia
4.04.2017

EU:n myllerrysten ja eksistentiaalisen kriiseilyn vuosi

Maaliskuun alussa Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta, jossa esitettiin viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota. Maaliskuun 25. päivä Euroopan johtavat kokoontuivat Roomaan paitsi juhlimaan 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia allekirjoittamaan myös yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta. Muutama päivä Rooman juhlien jälkeen palattiin juhlahumusta takaisin maan pinnalle, kun Britannian pääministeri Theresa May välitti virallisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Virallinen Brexit-prosessi lähti viimein käyntiin. Tulevaisuudessa EU:ta rakennetaan 27 jäsenvaltion turvin.

Viime kesäkuisesta Brexit-kansanäänestyksestä lähtien EU:n on sanottu potevan niin sanottua eksistentiaalista kriisiä. EU:n on ensinnäkin pitänyt oikeuttaa asemansa merkittävänä toimijana uudestaan. Niin Brysselissä kuin monissa jäsenvaltioissa on herätty siihen, että EU-vastainen populismi on vedonnut ihmisiin huomattavan paljon enemmän kuin EU:n saavutukset rauhanaikoineen ja vapaine liikkuvuuksineen. Tämä kulminoitui Brexit-äänestyksessä, mutta tulee nousemaan keskeiseksi myös tulevissa vaaleissa.

Populismin nousun myötä EU:ssa onkin pitänyt aloittaa laajamittainen työ saavutuksien esille tuomiseksi. Tänä vuonna esille on nostettu muun muassa 30-vuotiaan Erasmus-ohjelman mahdollistamaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tietenkin 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia. Rooman juhlissa korostettiin EU:ta etenkin rauhan, vaurauden ja solidaarisuuden mahdollistajana.

EU-myönteisyyden varmistamiseksi on pitänyt lähteä perusasioista ja tajuta, että EU:n saavutukset eivät ole kaikille selvää kauraa. EU on edelleen monelle etäinen ja monet sen saavutukset otetaan annettuina. EU on saatava kansalaisiaan lähemmäksi ja sen tarinaa on kerrottava inhimillisemmästä näkökulmasta.

EU:n tulevaisuus?

Brexit on pakottanut EU:n pohtimaan myös tulevaisuuttaan uudestaan. Syyskuussa Eurooppa-neuvosto antoi Bratislavassa pidetyn epävirallisen huippukokouksen päätteeksi julkilausuman EU27-tulevaisuustyön aloittamiseksi. Julkilausumassa korostettiin muun muassa kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin entistä parempaa vastaamista, jäsenvaltioiden välisen viestinnän ja yhteistyön parantamista sekä 27 jäsenmaan EU:n menestyksekkääksi tekemistä.

Tulevaisuuden pohtiminen on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna. Tammikuun lopulla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi kirjeensä EU:n tulevaisuudesta, jossa hän perään kuulutti etenkin yhteistyötä alueen vahvistajana. Maaliskuun 1. päivänä komissio julkaisi keskustelun herättämiseksi viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta valkoisessa kirjassaan. Näitä ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät yhdessä enemmän
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Skenaariot ovat laajoja ja niiden tarkoitus on herättää keskustelua EU:n tulevaisuudesta niin jäsenvaltioiden sisällä kansalaisten keskuudessa kuin jäsenvaltioiden välillä. Tulevaisuuden pohdinta kulminoitui toissa viikolla Roomassa ja siellä annetussa julkilausumassa. Euroopan johtajat sitoutuivat julistuksessa tekemään työtä turvallisen ja suojatun, vauraan ja kestävän, sosiaalisen ja globaalisti vahvemman Euroopan puolesta. Skenaarioista julkilausumassa korostettiin toki tiiviimpää yhteistyötä, mutta hyväksyttiin toisaalta myös eritahtinen yhdentyminen. Kovin kunnianhimoiseksi julkilausuma ei noussut, mutta uutuutena julistuksessa on korostettu entistä vahvempaa turvallisuusyhteistyötä.

Tulevaisuuspohdinta tulee jatkumaan edelleen ja keskustelua halutaan käytävän laajasti eri tasoilla. Tulevat vaalit Ranskassa ja Saksassa tulevat ohjaamaan myös sitä, millaiseksi keskustelu EU:n tulevaisuudesta muodostuu. Hollannissa EU-mielisyys otti torjuntavoiton populismista. Muutaman viikon päästä käytävissä Ranskan presidentin vaaleissa kamppailua käydään vahvasti myös EU:n perusarvoista. Nämä tulevat luultavasti toistumaan ensi kesän Ranskan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisia arvoja tullaan testaamaan varmasti myös Saksan liittopäivän vaaleissa ensi syksynä. 

Lue lisää EU:n tulevaisuuskeskustelun etenemisestä täältä >>


Teksti: Hanna Meriläinen, EU-tietokeskus

 

 

0 kommenttia
17.03.2017

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2017

Kuva: Katri Yli-Erkkilä, Keltainen lanka (2014) 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään kolmannen kerran vuonna 2017. Kilpailulla pyritään saamaan nostetta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle. Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria ja Ähtärin Pirkanpojan taidekeskus. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailu toteutetaan kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen kokemusten perusteella päätetään jatkosta.

Vuoden 2015 kilpailun voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaa ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1982 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia. Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.7.2017 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Vuoden taiteilijan valitsee jury, jossa ovat jäseninä Elina Alkio (vs. museotoimenjohtaja Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo), Kirsi-Maria Tuomisto (museolehtori Lapuan taidemuseo), Sanna Karimäki-Nuutinen (näyttelykoordinaattori Seinäjoen taidehalli) ja Pohjalaisen taiteilijaliiton edustaja. Yleisö äänestää oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista viisi finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella elokuussa 2017. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 18.9.–27.10.2017. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 18.9.–27.10.2017. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 2.11.2017 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Viisi finalistia saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla 15.9.–28.10.2016. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuilta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

 

Yhteystiedot ja lisätietoja antavat:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 06 557 2129, elina.alkio(at)alajarvi.fi

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
9.03.2017

Tutustu Kunnille uusi rooli maakuntauudistuksessa -seminaarin materiaaleihin

KUNNILLE UUSI ROOLI MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - VERTAILU POHJOISMAIHIN -seminaari järjestettiin Seinäjoella 8.3.2017. Alta löytyvät tilaisuudessa esitetyt materiaalit:

Maakunta- ja sote-järjestämisuudistus sekä kuntien uusi rooli, Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto Esitys pdf-muodossa >>

Kuntien ja maakuntien rooli pohjoismaisessa vertailussa, Maakuntaneuvos Olav Jern Esitys pdf-muodossa >>


6.03.2017

Suomi 100: Viimeisellä hakukierroksella aluetukea myönnettiin 25:lle Suomi 100 -hankkeelle

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä kolmas Suomi 100 -juhlavuoden aluetukihaku sai järjestetyistä aluetukihauista eniten hakemuksia. Hakemuksia saapui yhteensä 79 kappaletta, joista yksi hakemus peruttiin ja kolme hakemusta saapui myöhässä. Hakukierroksella haettu yhteissumma oli 287 228,40 euroa. Aluetukea oli jaettavissa yhteensä 30 000 euroa.

− Tällä viimeisellä hakukierroksella haettu yhteissumma oli lähes kymmenkertainen myönnettävään aluetukisummaan nähden. On selvää, että paljon hyviä hankkeita jäi ilman aluetukea. Valinnoissaan kulttuurilautakunta painotti sitä, että aluetuki kohdentuu eri puolille maakuntaa sekä mahdollisimman erilaisille ja erikokoisille tapahtumille ja hankkeille, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo.

Kolmannella hakukierroksella olivat edustettuna laajasti erilaiset ja erikokoiset ohjelmat koko maakunnasta. Mukana oli musiikkiin ja tanssiin liittyviä tapahtumia, eri taiteenlajeja yhdistäviä tapahtumia, näytelmiä, liikuntatapahtumia, ruokaan liittyviä hankkeita, muistomerkkejä, kulttuuriperintötapahtumia, lapsille suunnattua ohjelmaa, näyttelyitä, seminaareja, luontotapahtumia, julkaisuja ja videoprojekteja.

Kulttuurilautakunta päätti myöntää aluetukea seuraaville eteläpohjalaisille Suomi 100 -hankkeille 21.2.2017 kokouksessaan:

  • Teuvan Rivakka Kirkonkylän kyläosasto, 100:lla kutsulla Teuvan Pappilankankaalle ulkoilemaan -hankkeelle 1 000 €
  • Lappajärven kunta/Suomi 100 -työryhmä, 100 päivää 100 vuoteen - yhteiset venetsialaiset -hankkeelle 2 000 €
  • Myrkyn yksityisratsastajat ry, Historian havinaa hevosin ja hanurein -hankkeelle 1 000 €
  • Konsti taideteollisuusyhdistys ry, Identiteetti -näyttelylle 1 000 €
  • Työryhmä Sarita Vihtonen ja Sirkka Mäkelä, Irti arjesta - kulttuurista virtaa -tapahtumalle 1 000 €
  • Suomen Jääkärimuseon ystävät ry, Jääkärin äitee -näytelmälle 2 000 €
  • Karijoen Nuorisoseura ry, Karijoen Pyhäinpäivä Soitot -tapahtumalle 700 €
  • Paavolan koulu, Kotimaamme Suomi Paavolan koulussa -hankkeelle 1 000 €
  • Kuortaneen kunta, Kuortane 100 liikkuu -hankkeelle 1000 €
  • Suomen Lasitaitelijat ry LASITA, Lasin juhlaa!, Valtakunnallinen lasitaide -näyttelylle 800 €
  • Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Mestarit yhdessä -musiikkimonologille 2 000 €
  • Työryhmä Eila Alanko, Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeelle 1 500 €
  • Eteläpohjalaiset Spelit kansanmusiikkiyhdistys ry, Murrelaulut kansanlaulukilpailu ja -konsertti -tapahtumalle 1 000 €
  • Pohjalainen Rakennusperintö ry, Pohjalaistalon sadat vuodet - Pohjalaistalo ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hankkeelle 2 000 €
  • Teuvalaisen Kulttuurin tuki ry, Pääministeri ja arkkipiispa Lauri Ingmanin syntymäpaikan merkitseminen muistokivellä Teuvalla -hankkeelle 2 000 €
  • Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry, Rytmimusiikkia lakeuksilta - eteläpohjalaista populaarimusiikkia itsenäisen Suomen ajalta -hankkeelle 1 000 €
  • Seinäjoen naislaulajat ry, Seinäjoen naislaulajat - lapsille -hankkeelle 1 000 €
  • Lapuan tuomiokirkon kuoro ry, Suomalaisen surumusiikin äänite Toivoni maa -hankkeelle 500 €
  • Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Suomen 100 luontohelmeä -hankkeelle 1 000 €
  • Evijärven kunta, Suomen ja pienten kuntien tulevaisuusseminaari -hankkeelle 1 000 €
  • Seinäjoen seurakunta, Suomi 100 Seinäjoen seurakunnassa/ekumeeninen kiitosjuhla isänmaasta -hankkeelle 1 000 €
  • Ira Karhulähde työryhmä, Suomi - kuurankukkia ja järven jäätä -hankkeelle 500 €
  • Teuvan hevosjalostusyhdistys ry, Suupohjan suoran ajot - ravikilpailut hevosille ja keppihevoskilpailut lapsille -hankkeelle 1 000 €
  • Työryhmä Navettagalleria Yrjölä, Tämän maiseman syliin synnyin -taidenäyttelylle 500 €
  • Kauhajoen kaupunki, Yhtöhöösesti ja rinnatuste -hankkeelle 2 000 €

 

Yhteensä liitto jakoi Suomi 100 -aluetukea maakunnan Suomi 100 -hankkeisiin 180 000 euroa, joka jakautui kahdelle vuodelle (2016 ja 2017). Kahdessa ensimmäisessä haussa jaettiin yhteensä 150 000 €. Tässä kolmannessa ja viimeisessä haussa jaettavaa oli 30 000 €. Hakemuksia kolmeen aluetukihakuun saapui yhteensä 158 kpl (1. haku 24 kpl, 2. haku 55 kpl ja 3. haku 79 kpl).

Aluetukia voivat hakea kunnat ja kaupungit, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt ja työryhmät. Hankkeen tuli täyttää haussa ja ohjeissa määritellyt hakukriteerit. Hakemuksen ohessa on hakijan pitänyt toimittaa liitolle päätös Suomi 100 -ohjelmaan hyväksymisestä sekä hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kulttuurilautakunta ei käsitellyt hakemuksia, jotka saapuivat perille myöhässä, olivat mukana aikaisemmilla hakukierroksilla tai jotka eivät olleet saaneet hyväksyntää Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan.

11 kommenttia
28.02.2017

EU-uutiskirje 1/2017

Vuoden ensimmäinen EU-uutiskirje on nyt julkaistu. Kirjeeseen on koottu ajankohtaisia EU-uutisia, tapahtumahakuja sekä kansainvälisen hanketoiminnan tapahtumia.

Uutiskirjeen voi kokonaisuudessaan lukea täällä >>

23.02.2017

Suomi 100 -uutiskirje 1/2017

Suomi 100 -uutiskirje 1/2017 on ilmestynyt.

Tutustu juhlavuoden tapahtumatärppeihin ja muuhun infoon tarkemmin täällä >>

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös