Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

25.04.2018

Keskustelu Euroopan unionin tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käy kiivaana ja selvää on, että budjettiin on tulossa myös muutoksia. Muutospaineita aiheuttavat ensinnäkin Iso-Britannian erosta aiheutuva lovi EU:n budjettiin sekä yleisesti paineet tehostaa unionin maahanmuutto-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Ennen kuin kuitenkaan käydään keskustelua tulevasta, on hyvä hahmottaa nykytilanne. Tähän juttuun on koottu tietoa siitä, mistä EU:n budjetti koostuu, ketkä siitä hyötyvät ja miten se ohjautuu tarkemmin myös Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle. Artikkeli toimii lähtölaukaukselle EU:n rahoitusohjelmia esittelevälle juttusarjalle, jonka tarkoituksena on esitellä etenkin Etelä-Pohjanmaalle merkittäviä rahoitusohjelmia sekä niiden mahdollistamaa toimintaa ja kehittämistyötä alueella. Juttusarjassa tarkasteluun on otettu etenkin erilaisia kehittämishankkeita rahoittavat ohjelmat, jotka ovat esillä myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 järjestettävillä EU-hankemessuilla Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa.

Euroopan unionin budjetti

Euroopan unionin rahankäyttö määritetään monivuotisissa rahoituskehyksissä. Rahoituskehykset asettavat rajat vuotuisille budjeteille ja samalla myös konkretisoivat unionin toiminnalle asetettuja poliittisia prioriteetteja. Tämän hetkinen monivuotinen rahoituskehys on seitsenvuotinen käsittäen vuodet 2014–2020. Suuruudeltaan budjetti on noin 645,7 miljardia euroa (sisältäen sekä EU:n että jäsenvaltioiden maksamat osuudet) ja se jakautuu viiteen eri rahasto-ohjelmaan sekä Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR).

Taulukko 1

Taulukko 1: Euroopan unionin budjetti 2014–2020 rahoitusohjelmittain

Suurimman osan rahoituksesta vie Euroopan aluekehitysrahasto, joka vie budjetista noin 43 prosenttia eli noin 280 mrd. euroa. Toiseksi suurin osuus on Euroopan maaseudun kehittämisrahastolla, jonka osuus on noin 23,4 % eli noin 150 mrd. euroa. Noin 19 % budjetista menee Euroopan sosiaalirahastoon ja noin 12 % koheesiorahastoon. Lisäksi pieni osa noin 1,2 % on varattu Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle. EU:n budjettiin lisättiin kuluvalla rahoituskaudella myös nuorisotyöllisyysaloite, jota on myönnetty erityisen korkean tason nuorisotyöttömyyden jäsenvaltioille.

Unionin 28 jäsenvaltiosta Puola saa suurimman osan varoista, yli 100 mrd. euroa. Suomi taas on sijalla 17 noin 8 mrd. euron budjetillaan. Väkilukuun suhteutettuna taas suurin saajamaa on Viro, Suomen noustessa tällöin sijalle 15. Suomi kilpailee kuitenkin kärkisijoista EU-varojen hyödyntäjänä. Vuoden 2017 lopussa Suomen kokonaismaksatusaste oli 37 %, mikä on EU:n paras.

Taulukko 2

Taulukko 2: EU-tuki jäsenvaltioittain ohjelmakaudelle 2014–2020. Lähde: https://cohesiondata.ec.europa.eu/

EU:n budjetti Suomessa

Edellä mainituista EU:n rahoitusohjelmista Suomeen on myönnetty varoja neljästä ohjelmasta, maaseudun kehittämisrahastosta, aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta sekä meri- ja kalatalousrahastosta. Suomi ei näin ollen kuulu koheesiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen piiriin. Suomen budjetista suurimman osan haukkaa Euroopan maaseudun kehittämisrahasto, joka kattaa noin 67 % eli 5,7 mrd. euroa koko budjetista. Maaseudun kehittämisvaroista suuri osa on viljelijätukia, noin 4 mrd. euroa. Yritys- ja hanketukiin on varattu noin 621 miljoonaa euroa, rakennetukiin 407 miljoonaa euroa ja Leader-tukiin 300 miljoonaa euroa. Suomessa rahoitusta ohjaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.

Taulukko 3

Taulukko 3: EU:n budjetti Suomessa 2014–2020.

Toiseksi suurimman osuuden kansallisesta budjetista vie Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelma, joka on yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Euroopan Sosiaalirahasto taas nappaa budjetista noin 1 mrd. euron siivun. Suomessa aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston varoja ohjataan yhteisellä Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmalla sekä Ahvenanmaan vastaavalla ohjelmalla. Suomen rannikkoalueille myönnetään myös varoja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jonka budjetti vuosille 2014–2020 on noin 140 miljoonaa euroa.

Edellä mainittujen lisäksi Euroopan unionin budjettiin kuuluu erillisohjelmia, joista tunnetuin on Erasmus+-ohjelma. Ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on noin 14,7 miljardia euroa, josta suurin osa noin 63 % on ohjattu nuorisoa, opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa liikuttaviin liikkuvuushankkeisiin. Erasmus+-ohjelmaa koordinoi Suomessa Opetushallitus, joka vastaa myös mm. Kansalaisten Eurooppa ja Luova Eurooppa -ohjelmien hallinnoinnista. Aluekehitysrahasto-ohjelmaan kuuluu lisäksi myös alueiden välistä yhteistyötä ja keskinäistä oppimista ja tiedonvaihtoa edistävät kansainväliset Interreg-ohjelmat, jotka eivät kuulu kansallisen rahoituksen piirin. Tutkimusta ja innovaatioita rahoitetaan taas Horisontti 2020 -ohjelmasta, jonka kansallisesta koordinoinnista vastaa Business Finland.

EU:n budjetti Etelä-Pohjanmaalle

Myös Etelä-Pohjanmaalla hyödynnetään EU:n eri rahoitusohjelmia aktiivisesti, joskin monien ohjelmien kohdalla rahoitus on pienentynyt monivuotisesta rahoituskehyksestä toiseen. Merkittävin ohjelma maakunnassamme on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, josta hyötyvät niin maatalousyrittäjät, maaseudun pk-yritykset, yhdistykset sekä erilaiset kehittäjäorganisaatiot. Ohjelman viljelijätukia ja rakennetukia myönnetään kansallisesti ja tarveperusteisesti, ja selvää on, että maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla tukia hyödynnetään paljon. Ohjelman yritys- ja hanketuet sekä Leader-rahoitus sen sijaan on määritetty maakunnallisesti. Vuosina 2014–2020 Etelä-Pohjanmaan osuus ELY-keskusten myöntämistä yritys- ja hanketuista on hieman yli 57 miljoonaa euroa, mikä on toiseksi eniten koko Suomessa.

Taulukko 4

Taulukko 4: Maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 yritys- ja hanketukien jakautuminen maakunnittain. Lähteet: Harri Ahlgren, TEM, PowerPoint esitys.

Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän saama maaseutuohjelman rahoitus vuosille 2014–2020 taas on noin 23 miljoonaa euroa, mikä onkin ennätyspotti edellisiin rahoituskausiin verrattuna. Leader-ryhmien myöntämästä rahoituksesta puolet ohjataan paikallisille pienyrittäjille ja loput käytetään alueen tarpeista nousseisiin hankkeisiin.

Rakennerahasto-ohjelma on myös merkittävä ohjelma Etelä-Pohjanmaalla, joskin määrärahat ovat pienentyneet huomattavasti edelliseltä rahoituskaudelta nykyiselle ja suurin osa kansallisesta julkisesta rahoituksesta ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille. Erot maakuntien välillä ovatkin huimat. Vuosille 2014–2020 Etelä-Pohjanmaan rakennerahasto-ohjelma on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa, kun taas Pohjois-Pohjanmaan vastaava rahoitus on lähes kymmenkertainen, noin 374 miljoonaa euroa. Aluekehitysrahastosta myönnetään rahoitusta sekä yritysten investointeihin että yleisiin kehittämishankkeisiin. Sosiaalirahaston hankkeilla taas pyritään edistämään työllisyyden ja työvoiman liikkuvuutta, turvaamaan osaamista sekä edistämään sosiaalista osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä.

Kansallisten rakennerahastovarojen vähentyessä Etelä-Pohjanmaalla on aktivoiduttu Euroopan alueiden välisten Interreg-ohjelmien hyödyntämisessä. Etelä-Pohjanmaa kuuluu kolmen Interreg-ohjelman ohjelma-alueeseen, joita ovat Interreg Europe, Interreg Baltic Sea Region ja Interreg Botnia-Atlantica. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaa on ollut mukana 24 kansainvälisessä hankkeessa, joista Etelä-Pohjanmaalle ohjautuva rahoitusosuus on ollut lähemmäs 6 miljoonaa euroa. Interreg ohjelmien lisäksi alueen oppilaitokset sekä nuorisotyön parissa toimivat toimijat ovat hyödyntäneet aktiivisesti Erasmus+-ohjelman mahdollisuuksia. Alueellamme toimii tällä hetkellä myös kaksi Horisontti 2020-rahoitettua tutkimushanketta, joissa mukana ovat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti.

EU-hankkeet esillä Eurooppa-päivänä

EU:n eri rahoitusohjelmat mahdollistavat näin monenlaista toimintaa myös Etelä-Pohjanmaalle. Ohjelmilla elävöitetään maaseutua, tuetaan maakunnalle tärkeiden elinkeinoalojen kehittämistä ja innovaatioita, tuetaan yritysten kasvua ja investointeja sekä tuetaan erilaisin hankkein ja toimin myös yksilöitä työllistymään, kouluttautumaan ja kansainvälistymään.

EU-rahoituksen konkreettisiin vaikutuksiin pääsee tutustumaan Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestettävillä EU-hankemessuilla. Messuilla esittäytyy yli 45 hanketta kattavasti eri rahoitusohjelmista. Seuraa tapahtumatiedottamista Facebookista Eurooppa-päivä 9.5.2018 Seinäjoella -tapahtumasta tai Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen nettisivuilta: www.epliitto.fi/EU-tietokeskus.

 

Eurooppa-päivä 9.5.

Teksti ja lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös