Maakuntaidentiteetin jäljillä

13.04.2018

Miten eteläpohjalaisista tehtiin sellaisia kuin heidän ajateltiin olevan? Mitä näistä eteläpohjalaisista ”ominaisuuksista” ajatellaan? Missä asioissa eteläpohjalaisuus näkyy ja miten? Näitä ja monia muita Etelä-Pohjanmaahan ja eteläpohjalaisiin liittyviä identiteettikysymyksiä sekä pohjalaisuuden rakentumista pohtii seinäjokelainen Teppo Ylitalo väitöstutkimuksessaan.

Ylitaloa on aina kiehtonut omat juurensa sekä pohjalaisten ja eteläpohjalaisten historia. Pari vuotta sitten hän päätti ryhtyä tutkimaan asiaa tarkemmin Helsingin yliopistossa professori Laura Kolben ja Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon ohjauksessa.

– Minua ei niinkään kiinnosta se, millaisia pohjalaiset olivat tai ovat, vaan mitä näistä ominaisuuksista ajatelleen. Maakunnallista identiteettiä ei voi koskea, joten tutkin ihmisten käsityksiä, hän kertoo.

Identiteetti on rakennettua

Ylitalon mukaan ihmisen identiteetti on aina rakennettua ja jokainen voi valita oman identiteettinsä. Identiteetti ei myöskään ole muuttumaton vaan se muuttuu ajassa ja paikassa elämäntilanteen mukaan.

– Näin myös huomisen eteläpohjalaisuus ei ole valmista vaan se rakennetaan, Ylitalo toteaa.

Myös maakunnan identiteetti ja sen brändi on rakennettua. Maakuntaidentiteettiä pitäisi rakentaa eteenpäin, ei taaksepäin. Tämä saattaa Ylitalon mukaan olla joskus vaikeaa, koska identiteetti on usein hyvin voimakas ja vahva. Tiettyihin ominaisuuksiin saatetaan jäädä kiinni.

– Ei ole kauaskantoista, jos hassut heimopiirteet kaivetaan arkistolaatikosta ja sitten brändätään maakunta niiden mukaan. Hyväksi koettua identiteettiä ei kannata kuitenkaan romuttaa, vaan hyödyntää sen parhaat puolet ja tuoda ne nykypäivään.

Ylitalon mukaan Etelä-Pohjanmaalla on se etu puolellaan, että maakunnalla on laajasti hyväksytty maakunnallinen identiteetti, jotka monet tuntevat ja johon monet kokevat samastuvansa. Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n teettämän tuoreen identiteettitutkimuksen mukaan Karjalassa, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä *.

 

Etelä-Pohjanmaalla asuvat samastuvat oman maakuntansa heimoon eniten (75 %).  

Ihmisten samastumisen kohteet on löydettävä

Ylitalo näkee, että eteläpohjalaisuuden tulisi näkyä nimenomaan tekemisessä ja ilmetä jokapäiväisessä toiminnassa, niin ihmisten kuin organisaatioidenkin. Mitkä ovat sitten niitä asioita ja ominaisuuksia, joihin eteläpohjalaiset samastuvat? Miltä pohjalta maakunnan identiteettiä ja brändiä tulisi rakentaa?

Tällaisia asioita ovat Ylitalon mukaan muun muassa eteläpohjalainen murre, yritteliäisyys ja rohkea paikallisuus. Samat asiat eivät kuitenkaan puhuttele kaikkia ihmisiä. Kolme neljästä eteläpohjalaisesta samastuu omaan maakuntaansa, mutta vaikka luku vaikuttaa suurelta, Ylitalon mukaan on oleellista kysyä, miten se loppu 25 % saataisiin mukaan?

– Sellainen maakunta, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden rikkautena ja sitomaan samalla ihmiset yhteen, onnistuu brändäämisessä ja maakunnallisen identiteetin luomisessa, Ylitalo sanoo.

Hyvää identiteetin rakentamista on Ylitalon mukaan ihmisten osallistaminen ja sitominen yhteen. Uudenlaisia osallistamisen ja vaikuttamisen malleja tulisi löytää, ja yhteistyötä kuntien kanssa tulisi tiivistää.

– Mieluusti näkisin, että maakunnallista identiteettiä ei rakennettaisi niinkään poliittis-hallinnollisista lähtökohdista, vaan luomalla konkreettisesti ihmisten yhteisöä. Sellainen maakunta, joka koetaan omaksi ja joka kasvaa alhaalta ylöspäin, menestyy tulevaisuudessa takuuvarmasti.

  

* Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.  Suomen Kulttuurirahasto ja e2, 26.3.2018.

  

Teksti: Annika Pollari

Kuva: Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.  Suomen Kulttuurirahasto ja e2.

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös