Ajankohtaista

10.12.2017

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisussa asiaa nuorten kansainvälistymisestä

Vuoden 2017 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehti julkaistiin joulukuun alussa. Tämän vuoden julkaisussa teemana ovat erityisesti nuoret ja nuorten kansainvälistyminen Erasmus+-juhlavuoden innoittamana.

Lue lehdestä millaista kansainvälistä toimintaa Etelä-Pohjanmaan nuorille on tarjolla ja millaisia mahdollisuuksia Erasmus+-ohjelma siihen erityisesti tarjoaa!

Selattava versio

PDF-versio

Mikäli haluat lukea lehteä paperiversiona tai haluaisit jakaa sitä verkostoissasi, ota yhteys Etelä-Pohjanmaan liitton EU-tietokeskukseen.

Yhteystiedot:

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
Hanna Meriläinen
0400 241813
eu-tietokeskus(at)etela-pohjanmaa.fi

EDIC Etelä-Pohjanmaa

0 kommenttia
6.12.2017

Suomi 100: Taide valtasi maakuntalehtien etusivut

Moni saattoi hieraista silmiään itsenäisyyspäivän aamuna, kun poimi käteensä maakuntalehti Ilkan tai Pohjalaisen. Tutun uutispainotteisen etusivun tilalla oli jotain aivan muuta, nimittäin taidetta. Ilkan etusivulla komeili Pietarsaaresta lähtöisin olevan Timo Konttisen teos Presidenttipeliä ja Pohjalaisen kannessa mustasaarelaisen Patricia Rodaksen teos Det börjar med jämlikhet/ Tasa-arvosta se alkaa.

Kyseessä oli Taiteen edistämiskeskus Taiken ja maakuntalehtien yhteinen hanke juhlistaa satavuotiasta Suomea tuomalla taidetta ihmisten koteihin. Idea maakuntalehtien etusivujen ”kaappauksesta” on lähtöisin valokuvataiteen läänintaiteilija Jenni Latvalta.

– Halusin tuoda taiteen lähelle ihmisiä, suoraan aamupalapöytään. Oli aivan mahtavaa, että maakuntalehtemme lähtivät hankkeeseen mukaan, Jenni Latva toteaa.

Latva ehdotti elokuussa 2016, että Ilkka ja Pohjalainen juhlistaisivat satavuotiasta Suomea julkaisemalla etusivullaan taidetta. Järjestettäisiin kutsukilpailu, josta etusivut itsenäisyyspäiväksi valittaisiin.

 
Valokuvataiteen läänintaiteilija Jenni Latva haluaa tuoda taiteen lähelle ihmisiä.

– Pidin ajatuksesta heti. Satavuotispäivän kunniaksi halusimme joka tapauksessa julkaista jotain aivan erityistä lehden etusivulla. Kyllähän tuolle paikalle olisi saanut myytyä myös mainoksen moneen kertaan, mutta Suomi täyttää sata vain kerran, Ilkan päätoimittaja Satu Takala kertoo.

Takalan mukaan etusivun taide on kunniakas tapa juhlistaa satavuotiasta Suomea. Taide herättää taatusti aina myös keskustelua.

­ – Halusimme tällä tempauksella nostaa taiteen arvostusta, osoittaa kunniaa satavuotiaalle Suomelle ja saada keskustelua aikaan, sehän on median tarkoitus aina pohjimmiltaan, Takala lisää.

Teokset valittiin kutsukilpailun kautta

Etusivuilla julkaistavat teokset valittiin kutsukilpailun kautta. Yhteensä kahdeksalta pohjalaismaakuntien taiteilijalta pyydettiin ehdotukset etusivujen taiteeksi. Teosten toivottiin kuvaavan, ottavan kantaa, kertovan tai peilaavan Suomen satavuotista historiaa. Teosten yhtenä kantavana elementtinä tuli olla valokuva, mutta sitä voitiin yhdistää myös muihin tekniikoihin tai esimerkiksi sanataiteeseen. Teoksen tuli olla uniikki, harkittu, viimeistelty ja tekniikaltaan sanomalehteen sopiva.

– Kaikki luonnokset olivat hyviä ja pohdittuja. Taitelijat olivat lähteneet käsittelemään asiaa erilaisista ja ennalta arvaamattomistakin näkökulmista. Valintaa tehdessään raati kiinnitti huomiota muun muassa tekniikkaan, sanomaan, sisältöön ja tekniseen toistettavuuteen lehdessä, Latva sanoo.

 

Valokuvaaja Patricia Rodaksen teos Det börjar med jämlikhet/ Tasa-arvosta se alkaa. Rodaksen mukaan kuvassa oleva oja toimii tasa-arvon kohtaamien esteiden symbolina. Hyppy on teko, joka ylittää eriarvoisuuden kuilun. Teos kuvastaa myös tulevaisuuden toivoa ja eriarvoisuuden peruskiven, tietämättömyyden vastustamista.

Taiteilija Timo Konttisen teos Presidenttipeliä. Kuvakollaasi Suomen presidenteistä.

 

Teksti: Annika Pollari             Kuvat: Annika Pollari, Ilkka- ja Pohjalainen-lehti

 

0 kommenttia
29.11.2017

Suomi 100 -uutiskirje on ilmestynyt!

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi saa pian huipennuksensa!

Lue uusimmasta Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -uutiskirjeestä, mitä kaikkea on luvassa.

Lue uutiskirje kokonaisuudessaan täällä >>

Kaikki Suomi 100 -uutiskirjeemme löytyvät täältä >>

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Suomineito-veistos saa arvoisensa paikan

Suomalaissyntyinen, nykyisin Yhdysvalloissa asuva kuvanveistäjä Eino Romppanen on tehnyt Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomineito 100 v. -kiviveistoksen sekä sen välittömään läheisyyteen tulevan Vapaa puhe -kiven. Teokset tullaan paljastamaan Seinäjoen lukion pihassa sunnuntaina 3.12.2017 klo 14.00 juhlallisin menoin. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.

– Suomineito100-kiviveistoksen varainhankinta on vahvasti käynnissä. 120 000 euron budjetista on noin puolet kasassa, toteaa kiviveistoksen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Jani Karvonen.

Varainhankinta keskittyy yrityskumppanuuksien myyntiin sekä yritysten, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden lahjoituksiin sekä noppakivien ja Suomineito-pinssien myyntiin. Rahalahjoituksia voi tehdä suoraan myös yhdistyksen varainhankintatilille. Kaikki lahjoitukset menevät lyhentämättömänä veistoksen hankintaan. Yhdistys on avannut teokselle omat nettisivut osoitteessa Suomineito100.fi. 

Ohjelma su 3.12.2017 klo 14 Seinäjoen lukion piha

  • Finlandia-kuoroesitys, esittäjinä kuoronjohtaja Marika Ahosen johdolla mieslaulajia Seinäjoen veteraanikuorosta sekä Seinäjoen mieslaulajista sekä mieskuoro Ilkan Miehistä
  • Tilaisuuden avaus, Suomineito 100 v.-juhlaveistos Seinäjoki ry. puheenvuoro
  • Taiteilija Eino Romppasen haastattelu, Esa-Matti Harkke
  • Valtiovallan tervehdys, sisäministeri Paula Risikko
  • Juhlapuhe Vapaa Puhe -kiveltä
  • Kaupungin tervehdys, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki
  • Veteraanien iltahuuto -kuoroesitys, Seinäjoen veteraanikuoro
  • Veistoksen paljastaminen
  • Vapaa puhe -kiveltä vapaata sanaa
  • Tilaisuuden päätössanat
  • Maamme-laulu, kuoro ja kaikki tilaisuuden läsnäolijat

 

Lisätietoa: Suomineito100.fi ja www.seamchip.fi/suomineito100

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Suomen suuret satavuotissynttärit lähestyvät

Vinkkejä ja ohjeita syntymäpäiväviikon juhlintaan

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Juhlavuoden kohokohta rakennetaan yhdessä ja ajankohdan ohjelmistosta on tulossa rikas ja elämyksellinen. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa. Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle.

Olemme keränneet oheen sekä vinkkejä että ohjeita, kuinka kukin meistä voi juhlistaa satavuotiasta Suomea. Lisätietoa on saatavilla osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/.

Yhteinen kahvihetki 

Suomi 100 -juhlavuosi on ainutkertainen maamme historiassa, ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta. Yhteisiä hetkiä ja tunnelmaa voi jokainen luoda liittymällä mukaan kolmeen valtakunnalliseen tekoon, joita ovat kahvita, liputa ja valaise. Omista kahvituksista, liputuksista ja valaisuista voi kertoa sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #onneasuomi #suomi100

Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. klo 14 tai muuna sopivana kelloaikana iltapäivän aikana.

Jos järjestät kahvihetken, johon kuka tahansa voi osallistua tai liputat tai valaiset jonkin kohteen kaikkien iloksi, voit ilmoittaa sen Suomi 100 -tapahtumakalenteriin osoitteessa http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/kahvita-liputa-valaise/.

Puetaan Suomi juhla-asuun

Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Satavuotias puetaan juhla-asuun Suomi 100 -juhlavuoden lipuin ja koristein jo ennen syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa Suomen saloissa. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan klo 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi. Liputuksen tarkat ohjeet löytyvät osoitteesta http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Valaistaan Suomi sinivalkoiseksi

Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan kaikkialla Suomessa keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä sinivalkoisin valoin. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä.

Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana 6.12. kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.00. Myös kirkonkellot soivat ympäri maan samaan aikaan.

Etkot kirjastoissa 5.12.

Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan 5.12. itsenäisyyspäivän etkoille kirjastoihin juhlimaan satavuotiasta Suomea. Tervetulleita ovat niin lapset ja aikuiset kuin vanhat ja uudetkin suomalaiset! Etkoilla on mukana yli 140 kirjastoa. Etelä-Pohjanmaalla kirjastojen etkot järjestetään ainakin Ilmajoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Seinäjoella. Koko lista kirjastoista löytyy osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/etkot/

Etkot karaokeravintoloissa 5.12.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 21 kaikki Suomen karaokeravintolat haastetaan mukaan tempaukseen, jossa lauletaan yhdessä karaoketaustojen säestyksellä ja esilaulajien tuella Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Kari Tapion tunnetuksi tekemä Olen suomalainen. Näiden päätteeksi kunnioitetaan satavuotista itsenäisyyttä laulamalla Maamme-laulu. Yhteiskaraokeen voi yhtyä myös kotona!

Kunniavartiot sankarihaudoilla 6.12.

Itsenäisyyspäivänä muistetaan heitä, jotka ovat turvanneet maamme itsenäisyyden. Eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille muodostetaan kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Tiedot paikkakunnista ja vartioiden kellonajoista löytyvät tapahtumatiedoista osoitteesta http://suomifinland100.fi/project/kunniavartiot-sankarihaudoilla/

Sankarihautausmaille lasketaan myös havuseppeleitä. Havuseppeletalkoisiin voi osallistua ympäri maan.

Lasten itsenäisyyspäiväjuhla 5.12.

Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla järjestetään Helsingissä 5.12. Pääministeri Juha Sipilä isännöi lasten itsenäisyysjuhlaa Säätytalolla. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta, on kutsuttu juhlimaan satavuotiasta Suomea. Myös Etelä-Pohjanmaan joka kunnasta on lapsia mukana juhlassa. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja Suomi 100.

Syntymäpäiväviikon tv-lähetykset

Valtakunnallinen Suomi 100 -juhla itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään Oulussa 2.12. Tilaisuus on ainutkertainen musiikin, tanssin, sirkuksen ja uuden teknologian matka suomalaiseen luontoon, sukupolvien kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Yle lähettää juhlan suorana kello 19 alkaen, ja ohjelma on katsottavissa Yle Areenan kautta kaikkialla maailmassa.

MTV3 juhlistaa satavuotiasta Suomen suurimmilla etkoilla itsenäisyyspäivän aattona. MTV3:n suorassa lähetyksessä 5. joulukuuta klo 20 alkaen nähdään, miten Suomea on juhlistettu ja minkälaisia tekoja suomalaiset ovat tehneet toisilleen. Illan juontavat Jaakko Saariluoma, Maija Lehmusvirta ja Jaakko Loikkanen.

Myös Yle TV 1:ssä nähdään Vuosisadan etkot -lähetys klo 21 alkaen. Itsenäisyyspäivänä 6.12. juhlaohjelmaa nähdään Ylen kanavilla koko päivän.

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna Kuopiossa. Yle lähettää koosteen paraatista 6.12. klo 17.00.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään 6.12. Juhlavastaanotto on seurattavissa Ylen eri kanavilla.

Suomen itsenäisyyden satavuotisilta huipentuu juhlailotulitukseen 6.12. noin klo 22.00. Ilotulitus päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Ilotulitusta voi seurata Helsingissä Etelä-sataman tuntumassa sekä Ylen suorassa lähetyksessä noin klo 22.00.

Lisätietoa itsenäisyyspäiväviikon valtakunnallisista tapahtumista löytyy osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/suomen-itsenaisyyden-satavuotisjuhla/

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -tapahtumia löytyy osoitteesta https://www.epkalenteri.fi/

 

 

 

 

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Tammisunnuntain tapahtumat eläväksi dokumenttielokuvan avulla

Matin-Tuvan Filmiä ja valoa -elokuvafestivaaleilla 17. marraskuuta sai ensi-iltansa kiehtova tositarina, jota ei ole aikaisemmin elokuvan keinoin kerrottu. Kirjailija Antti Tuurin käsikirjoittama ja Ilkka Vanteen ohjaama Tammisunnuntai-draamadokumentti valottaa Suomen itsenäisyyden alkutaipaleen merkittäviä tapahtumia Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ja etenkin Ylistarossa maanantain ja sunnuntain välisenä yönä 27.–28.1.1918.

Tammisunnuntai kertoo tilanteesta, jossa oli löydettävä keinot itsenäisyyden turvaamiseen sekavissa oloissa. Maata uhkasi sisäinen sekasorto ja nälänhätä, venäläisjoukot majailivat yhä maassa ja radikalisoituneet punakaartit olivat aloittaneet asehankinnat vallankumousta varten, kertoo elokuvan ideoinut ylistarolainen yrittäjä Pekka Kärnä.

Hän kertoo, että dokumenttielokuvan tekeminen oli pitkä ja työläs taival. Kolmivuotinen projekti potkaistiin käyntiin helmikuussa 2015 ja kuvaukset aloitettiin pari vuotta myöhemmin helmikuussa 2017. Alusta saakka oli selvää, että elokuvasta tehtäisiin laadukas ja valtakunnallisesti merkittävä. Kun Vapaussodan perinneliitto sekä Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys lähtivät mukaan työryhmään ja rahoitusta saatiin kerättyä valtakunnallisiltakin tahoilta, voitiin projekti aloittaa.

– Varainhankinta ja laajan dokumenttiaineiston kerääminen ja työstäminen vei eniten aikaa. Halusimme, että jokainen yksityiskohta on hyvin mietitty ja ennen kaikkea faktaa. Toki Tuuri toi käsikirjoitukseen mukaan myös kaunokirjallisia elementtejä, Kärnä toteaa.

Antti Tuuri innostui Tammisunnuntai-draamadokumentin käsikirjoittamisesta niin paljon, että hän kirjoitti aiheesta myös kirjan, Tammikuu 18.


Tammisunnuntai-draamadokumentin ideoinut Pekka Kärnä (vas.), Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Jokisalo sekä Filmiä ja Valoa -elokuvafestivaalin johtaja Anssi Luoma ovat mielissään, kun usean vuoden elokuvaprojekti on saatu päätökseen.

Kuvauksia keskellä yötä

Näytellyistä kohtauksista, animaatioista sekä valokuva- ja filmiarkistomateriaalista koostetun elokuvan on tuottanut lukuisista kotimaisista elokuvista tunnettu Matila Röhr Productions ja sen on ohjannut Lupaus-elokuvan ohjaaja Ilkka Vanne.

Noin 50 minuutin mittaisen dokumenttielokuvan budjetti on 350 000 euroa. Elokuva on vanhan Vaasan läänin alueen suomen- ja ruotsinkielisten pitäjien yhteistyöhanke. Sen tuottaneeseen työryhmään kuuluvat Ylistaron Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä, Vörå krigskolas arbetsgrupp, Vaasan Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä, Filmiä ja valoa festivaali ry, Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry sekä Vapaussodan perinneliitto ry. Ulkopuolisena historia-avustajana toimi professori Martti Häikiö.

Näytellyt kohtaukset kuvattiin Ylistarossa yhdessä viikossa viime helmikuussa. Tapahtumapaikkoina olivat mm. Ylistaron kirkko sekä junaraide, jolla kuvattiin dramaattinen Vaasan radan katkaisusta johtunut junan kiskoilta suistuminen. Ammatti- ja harrastenäyttelijöitä, vapaaehtoisia sekä rakennus- ja järjestelyporukkaa oli mukana kaiken kaikkiaan 400. Koska suurin osa Tammisunnuntain tapahtumista oli yöaikana, myös kuvauksia tehtiin yöllä.


Kuvauksia tehtiin myös yöaikaan. Tässä kohtauksen valmistelua Herttualan koulun pihalla.

Pohjalaisilla suuri merkitys

Tammisunnuntai-draamadokumentti on ainoa Suomen juhlavuoden elokuva, joka kertoo sadan vuoden takaisista tapahtumista.

– Tammisunnuntain tapahtumat ovat kertomisen, muistamisen ja muistuttamisen arvoisia. Olemme jo itsekin unohtaneet kuinka käänteentekevä merkitys tuon yhden yön tapahtumilla ja pohjalaisilla oli itsenäisyytemme alkutaipaleella, sanoo Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Jokisalo.


Elokuvan ohjaaja Ilkka Vanne (oik.) ja Jorma Jokisalo ehtivät kuvaustauolla myös poseeraamaan.

Eteläpohjalaisen, sekä suomen- että ruotsinkielisen maaseudun yleinen mielipide, päättäväisyys ja taipumaton tahto vaikuttivat siihen, että ylipäällikkö Mannerheim päätti ottaa aloitteen omiin käsiinsä. Mannerheimin Vaasaan tulosta oli kulunut vasta viikko, kun hän käskytti perjantai-illalla 25. tammikuuta suomalaisjoukot aloittamaan ylläköllä venäläisvaruskuntien aseistariisumisen viidellä paikkakunnalla, joita olivat Vaasa, Lapua, Ylistaro, Seinäjoki ja Ilmajoki. Elokuva huipentuu Tammisunnuntain yön 27.–28.1.1918 tapahtumiin Ylistarossa, jolloin yli 800 miehen vapautusjoukko riisui aseista noin 400 raskaastikin aseistautunutta venäläissotilasta.

Tammisunnuntai-dokumenttielokuva on isossa roolissa myös valtakunnallisessa Tammisunnuntai 100-vuotismuistojuhlassa Seinäjoella, jossa elokuva esitetään sunnuntaina 28.1.2018 klo 14.00 alkavassa päiväjuhlassa ilmaisnäytäntönä. Elokuva esitetään kyseisenä viikonloppuna myös Vaasan Kino Ritzissä ja suunnitelmissa on järjestää koululaisnäytöksiä. Myös teatterilevityksestä neuvotellaan parasta aikaa.

 

Teksti: Annika Pollari              Kuvat: Annika Pollari ja Matin-Tupa

 

 

 

 

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Kunnissa juhlitaan satavuotiaan synttäreitä antaumuksella

Kerran kun juhlitaan satavuotiasta Suomea, niin sitä juhlitaan kunnolla! Monissa maakuntamme kunnissa järjestetään erilaisia kaikenikäisille kuntalaisille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia. Olemme koostaneet alle listan näistä tapahtumista paikkakunnittain.

ALAJÄRVI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvituksia 5.12.
  • Kaupungintalon juhlavalaistus 5.–7.12., juhlavalaisun on suunnitellut Antti Maasalo
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12. Alajärvellä ja Lehtimäellä, samanikäiset miehet vartiossa
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyysjuhla 6.12. Palotorilla, jossa juhlan jälkeen keittolounas
  • Itsenäisyysjuhla Lehtimäen Keskikylän nuorisoseuralla

ALAVUS

  • Havuseppeletalkoot
  • Kansalaisjuhla Kunto-Lutrassa 6.12. klo 11
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille 6.12.
  • Jumalanpalvelus 6.12. Alavuden ja Töysän kirkoissa

EVIJÄRVI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12.
  • Suomen lipun juhlavalaistus 5.–7.12. kunnantalolla
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12., eri-ikäisiä miehiä vartiossa
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla kirkonkylän koululla 6.12.

ILMAJOKI

  • Satavuotisjuhlalounas ja -kahvit 5.12. kunnan työpaikoilla
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Ilkka-patsaan juhlavalaistus 5.–7.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. kunnantalolla

ISOJOKI

  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Satavuotisjuhlakahvit 6.12. Monitoimitalolla
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla monitoimitalolla 6.12.

KARIJOKI

  • Itsenäisyyden juhlakonsertti 30.11.
  • Etkot kirjastolla klo 12–18
  • Kunniakäynti sankarihaudoilla 6.12.
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Satavuotisjuhlakahvit 6.12. seurakuntakodilla

KAUHAJOKI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahveja mm. työpaikoilla, palvelutaloilla ja kouluilla 5.12. sekä itsenäisyyspäivänä 6.12. eri tilaisuuksissa
  • Suomi 100-vuotta - Dokumentti Lakeudelta -elokuva 5.12. Kauhajoen evankelisella opistolla
  • Lasten linnanjuhlat seurakuntakeskuksessa 5.12.
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Valo- ja äänispektaakkeli kirjaston seinään 5.12.
  • Suomen lipun juhlavalaistus 5.–7.12 ja kirkollisten rakennusten juhlavalaisu
  • Kynttilät sankarihaudoilla 6.12.
  • Jumalanpalvelus ja itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. koulukeskuksen liikuntahallilla

KAUHAVA

  • Havuseppeletalkoot
  • Etkot ja satavuotisjuhlakahvit pääkirjastolla ja lähikirjastoissa 5.12.
  • Pääkirjaston juhlavalaistus 5.–7.12.
  • Jumalanpalvelus Kauhavan, Alahärmän ja Kortesjärven kirkoissa 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. Härmän Kylpylän Lakeus-salissa

KUORTANE

  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. klo 9.30–14
  • Kunnantalon juhlavalaistus 5.–7.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.

KURIKKA

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12., seurakunta
  • Juhlavalaistus kaupungintalolla ja Monnarissa sekä Suomen lippujen juhlavalaistus Jurvassa ja Jalasjärvellä 5.–7.12.
  • Kynttilät ja kunniavartio sankarihaudoilla 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12.

LAPPAJÄRVI

  • Etkot kirjastossa 5.12. klo 17–19
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyysjuhla 6.12. Kivitipussa

LAPUA

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. kaupungin työpaikoilla
  • Juhlavalaistus kaupungintalolla sekä Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa 1-.10.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12., samanikäiset miehet vartiossa
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. Tuomiokirkossa, yli kahdensadan kuorolaisen laulamana Finlandia-hymni

SEINÄJOKI

  • Etkot Aalto-keskuksessa 5.12.
  • ValotOn-valotaide- ja kaupunkitapahtuma Aalto-keskuksessa 5.12.
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille 6.12.
  • Jumalanpalvelukset Törnävän, Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kirkoissa 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. klo 13 Kampustalolla
  • Itsenäisyyspäivän juhla Peräseinäjoen seurakuntatalolla 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla ja veteraanien joulujuhla Ylistaron seurakuntatalolla 6.12.
  • Ekumeeninen kiitosjuhla isänmaasta 6.12. klo 16 Lakeuden Ristissä

SOINI

  • Havuseppeletalkoot
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. kunnankirjastolla
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille ja kunniavartio 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. Yhtenäiskoululla

TEUVA

  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Koko perheen tapahtuma torilla ja soihtukulkue 5.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12. klo 9–13, lukioikäiset pojat vartiossa
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Ruokailu 6.12. seurakuntasalissa
  • Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. kirkossa

VIMPELI

  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. kunnan työpaikoilla
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Suomen lippujen juhlavalaistus kunnantalolla 5.–7.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12., samanikäiset miehet vartiossa
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12.

ÄHTÄRI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. klo 14 seurakuntakeskuksessa
  • Suomen lippujen juhlavalaistus kaupungintalolla ja Ähtäri-hallilla sekä kirkolla ja Ylävedet-veistoksella 5.–7.12
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille ja kunniavartio 6.12., nuoria miehiä vartiossa
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.

 Lisää kuntien tapahtumia löytyy kuntien omilta verkkosivuilta.

Lisää alueellisia Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

 

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Uusi itsenäisyysjulistus on valittu

Satakuntaliiton ideoima ja toteuttama 100visio-hanke keräsi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nuorten näkemyksiä Suomesta 100 vuoden kuluttua. Millaista Suomea nuorten mielestä pitää tavoitella? Kilpailutöitä tuli ympäri Suomen yhteensä 151. Visioita tehtiin kirjoittamalla, videoimalla, valokuvaamalla, tanssimalla, piirtämällä ja askartelemalla.

Kaikkien ehdotusten joukosta valittiin voittaja ja lisäksi kolmelle työlle annettiin kunniamaininta. Monipuolisesta joukosta eri alojen osaajia koottu raati kokoontui kolme kertaa Säätytalolle pohtimaan valintaa. Kokousten ilmapiiri oli avoin ja innostava, ja visioiden valinnasta käytiin vilkasta keskustelua. Töistä oltiin eri mieltäkin, mutta voittajaan ja kunniamaininnan saaneisiin päädyttiin rakentavassa hengessä. Katso raadin kokoonpano täältä.

Julistukset toteutettiin tekstinä, käsityönä, videona ja animaationa

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus on nimeltään Suomalaiset, ja sen ovat kirjoittaneet Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen Kuopion Lyseon lukiosta. Raadin mukaan tekstissä on selkeä visio tulevaisuudesta ja se kestää aikaa. Koko työ kokonaisuudessaan vastasi raadin määrittelemiin kriteereihin. Sanoma on positiivinen ja puhutteleva. Siitä löytyy katse menneisyyden ja nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Teksti puhuttelee sekä nuoria että aikuisia.

Ensimmäisen kunniamaininnan saivat kokkolalaisen Lucina Hagmanin koulun oppilaat Saku Kurikkala, Eetu Lampela, Mikael Niva, Jesse Hietala, Viivi Peltola, Vilma Lassila, Saana-Maria Saarnisalo, Kerttu Pajala ja Veera Hietala Suomi-ryijyllään. Valintaraati kertoi perusteluissaan, että ryijy on huolella ja taiten tehty. Valmistusprosessi on tehty yhdessä eri luokkien ja ainekokonaisuuksien kesken. Valmistuksessa on hyödynnetty perinteisiä metodeja, mutta myös uutta teknologiaa. Ryijy on omaperäinen ja persoonallinen idea.


Ensimmäisen kunniamaininnan saivat kokkolalaisen Lucina Hagmanin koulun oppilaat Suomi-ryijyllään.

Toisen kunniamaininnan saivat Porin Lyseon lukiota käyvät Kalle Seppälä ja Enni Rajala 100 visio – Yhdessä -videostaan. 

Raadin mielestä videon valmistus on tehty ajatuksella ja huolella. Siinä on tunteisiin vetoava sanoma, jota tukee käytetyt visuaaliset elementit ja musiikki. Kokonaisuus on vaikuttava ja pysähdyttävä.

Kolmas kunniamaininta meni Kankaanpään yhteislyseoon Karita Ristimäelle, Inka Junnilalle ja Veikka Vuoriselle heidän animaatiostaan Onnellinen ja itsenäinen Suomi

Raati kehui animaation toteutustapaa mainioksi ja persoonalliseksi. Sanoma sekä visio ovat selkeät ja kokonaisuus on ajatuksella tehty. Animaatiotekniikan käyttö ilmaisumuotona on hyvä valinta.

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus 2017­­-2117 sekä kunniamaininnan saaneet teokset ovat kaikki luettavissa ja katsottavissa 100visio-verkkosivustolla. 

Voit katsoa videoidun version nuorten uudesta itsenäisyysjulistuksesta alla:

0 kommenttia
24.11.2017

Suomi 100: Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset

Suomi 100 -vuosi huipentuu satavuotisjuhlaan 5.-6.12.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta kasvoi kaikkien aikojen laajin ja monipuolisin juhlavuosi Suomessa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä ja yli 600 000 on itse osallistunut ohjelman rakentamiseen. Juhlavuosi on puhutellut myös nuoria, jotka ovat kokonaisuuteen tyytyväisimpiä ja aikovat innokkaimmin juhlistaa pian koittavaa satavuotiaan syntymäpäivää. Suomen suuri vuosi on näkynyt laajalti myös maailmalla.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on muodostunut kaikkien aikojen suurimmaksi juhla- tai teemavuodeksi Suomessa. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta. Tapahtumia hankkeissa on kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa ovat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

”Suomalaiset halusivat juhlia maataan lukemattomin eri tavoin ja rakensivat juhlavuoden yhdessä. Meillä on upean aktiivista väkeä, ja innostus on näkynyt myös maailmalla. Satavuotisuutta juhlitaan kaikilla mantereilla, yli sadassa maassa, ja Suomikin on vastaanottanut ennätysmäärän onnitteluvierailuja”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen iloitsee.

Juhlavuosi tavoitti kaikki

Suomi 100 -seurantatutkimuksessa* Suomen suuri vuosi näkyy myös lukuina. Käytännössä kaikki suomalaiset (98 %) ovat tietoisia itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta ja kokemus juhlavuodesta on hyvin myönteinen. Neljä viidestä (77,9 %) pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä ja noin 600 000 suomalaista kertoo osallistuneensa juhlavuoden ohjelman rakentamiseen. Tyytyväisimpiä juhlavuoteen kokonaisuutena ovat 15-24-vuotiaat nuoret.

”Erityisen ilahduttava oli tutkimustulos, jonka mukaan nuoret suomalaiset ottivat juhlavuoden omakseen. Tässä tapahtui merkittävä muutos reilussa vuodessa. Uskon, että samalla perinteinen ajatus itsenäisyyden juhlinnasta on laajentunut ja on syntynyt uusia tapoja kokea ylpeyttä Suomesta”, Pekka Timonen sanoo.

Tuoreimmalla seurantajaksolla selvitettiin myös suhtautumista itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlinta herättää suomalaisissa myönteisiä tunteita, kuten ylpeyttä kotimaasta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Satavuotissyntymäpäivää aikoo juhlistaa kolme neljästä suomalaisesta, innokkaimmin 15-24-vuotiaat nuoret.

Satavuotiasta juhlitaan Suomessa ja maailmalla

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Tulossa on runsaasti sekä perinteisiä että uusia juhlallisuuksia, ja ohjelma ulottuu usealle päivälle. Jo itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla satavuotiasta muistetaan monin huomionosoituksin. Ohjelmatarjontaa on koottu juhlavuoden sivustolle http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta aloitetaan aattona, tiistaina 5.12. nostamalla liput salkoon ja sytyttämällä sinivalkoiset valot kaikkialla Suomessa. Kaikkia kansalaisia kutsutaan myös viettämään yhteinen kahvihetki kello 14 satavuotiaan kunniaksi.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus järjestetään Helsingin Kauppatorilla 5.12. kello 18. Paikalle rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun siniristiliput nostetaan salkoihin lasten ja nuorten voimin. Lipunnostoon osallistuvat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä pääministeri Juha Sipilä. Satavuotisjuhlan avaa tasavallan presidentti.

Iloista aattoa seuraa arvokas itsenäisyyspäivä traditioineen ja juhlallisuuksineen. Historiallinen ilta tiivistyy tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhlasaleissa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentuu juhlailotulitukseen, joka kohoaa Helsingin Eteläsataman ylle 6.12. noin kello 22. Ilotulitusta voi seurata Ylen suorassa televisiolähetyksessä ja paikan päällä parhaiten Tähtitorninmäeltä. Juhlailotulitus samalla päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Myös maailmalla muistetaan satavuotiasta Suomea. Kaikki Suomen edustustot järjestävät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettävät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Syntymäpäiväviikolla esitellään suomalaista kulttuuria maamme eturivin taiteilijoiden voimin eri puolilla maailmaa. Luvassa on myös tervehdyksiä ja muita huomionosoituksia satavuotiaalle Suomelle.

Ohjelmatietoa verkossa: http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Lisätietoa alueellisesta ohjelmasta Suomi 100 -alueverkostolta http://suomifinland100.fi/info/yhteystiedot/#alueverkosto

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -tapahtumat löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

Suomi 100 sosiaalisen median kanavissa Facebook, Twitter, Instagram, YouTube

Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla Facebook

#suomi100 #onneasuomi

 

 

*Suomi 100 -seurantatutkimus tehdään osana Tilastokeskuksen kuluttajabarometria ja tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön. Seurantajaksot toteutetaan yhteensä viisi kertaa (09/2015, 09/2016, 03/2017, 09/2017) ja viimeinen osa toteutetaan juhlavuoden päätyttyä, maaliskuussa 2018. Tuoreimmassa tutkimuksessa 9/17 haastateltiin satunnaisotannalla yhteensä 1 157 iältään 15-84-vuotiasta vakituisesti Suomessa asuvaa henkilöä.

 

 

0 kommenttia
23.11.2017

Sote- ja maakuntauudistuksen uusi verkkosivusto on avattu

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on saanut uudet verkkosivut. Osoitteesta www.uusiep.fi löytyvä sivusto korvaa vanhan ep2019.fi-sivuston. Uudelta sivustolta voit seurata sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua omassa maakunnassamme.

Uudistettu sivusto on luotu vastaamaan valmistelun muuttuneisiin tarpeisiin – muun muassa sosiaalinen media on saanut sivustolla aikaista paremman näkyvyyden. Olethan huomannut, että Yhteinen Etelä-Pohjanmaa löytyy myös Facebookista? 

Sivustoa kehitetään jatkuvasti. Otamme mielellämme vastaan sivustoa koskevia kehittämisideoita. Niitä voi välittää vaikkapa verkkolomakkeen kautta. 


TUTUSTU SIVUSTOON  »

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös