Ajankohtaista

21.02.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ulkona!

Vuoden ensimmäinen Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Tutustu juttujen kautta mm. uuteen maakuntainsinööriimme ja hankkeiden aikaansaannoksiin sekä Suomi 100 -juhlavuoden antiin.

Lue vuoden ensimmäinen Pro Etelä-Pohjanmaa 1/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
20.02.2018

Suunnistusharrastus siivitti Palomäen maanmittausinsinöörin uralle

Etelä-Pohjanmaan liiton tuore maakuntainsinööri Jani Palomäki odottaa, että hän pääsee edesauttamaan maakunnalle tärkeitä aluesuunnittelun hankkeita, kuten Päärata Plus -raideliikennehanketta.

Etelä-Pohjanmaan liitossa maakuntainsinöörin virassa aloittanut Jani Palomäki on kiertänyt Suomen päästä päähän – kirjaimellisesti. Kurikasta kotoisin oleva Palomäki opiskeli ensin diplomi-insinööriksi Espoon Otaniemessä. Toimittuaan muutaman vuoden assistenttina silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa hakeutui hän töihin Maanmittauslaitoksen Rovaniemen toimipisteeseen. Vuonna 2010 hän sai siirron takaisin lakeuksille Seinäjoelle. Työnantaja ja tehtävät säilyivät samana, mutta toimipiste vain vaihtui.

Maasto on ollut Palomäelle aina luonteva ja mielenkiintoinen paikka. Nuorempana hän harrasti aktiivisesti suunnistusta, ja uskoo sen vaikuttaneen myös uravalintaan.

– Olin yläasteella TET-harjoittelussa Maanmittauslaitoksella Kurikassa, ja siellä oikeastaan varmistui, että tämä on se minun juttuni, Palomäki kertoo.

Näkökulman vaihto

Kun Palomäelle avautui viime vuonna mahdollisuus vaihtaa hieman näkökulmaa, aloitti hän työskentelyn määräaikaisena toimitusinsinöörinä Seinäjoen kaupungilla. Sieltä polku toi miehen Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööriksi tämän vuoden alusta.

– Maanmittauslaitos tulee mukaan infrarakentamishankkeisiin vasta niiden loppupuolella, sitten kun on tarvetta mittauksille ja lunastuksille. Kaavoituspuolella pääsen mukaan jo alkuvaiheessa, kun kaavaa aletaan vasta suunnitella. Lisäksi liitossa pääsen mukaan koko maakunnan enkä vain yhden kunnan aluesuunnitteluun, Palomäki sanoo.

Edunvalvontaa ja suunnittelua

Liitossa Palomäen tehtäväkenttään kuuluvat mm. liikenne- ja liikenneverkkoasiat, kaavalausuntojen antaminen sekä edunvalvonta ja aluesuunnittelu. Ensi töikseen hän on tarttunut maakunnalliseen laajakaistahankkeeseen, jossa yritetään vauhdittaa etenkin haja-asutusalueiden nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista julkisella tuella.

Työtehtävien alkuun häntä on opastanut Etelä-Pohjanmaan liiton pitkäaikainen maakuntainsinööri Jorma Ollila, joka siirtyi eläkkeelle helmikuun alussa.

– Jormalla on vankka kokemus ja näkemys maakunnan aluesuunnittelun kannalta tärkeistä asioista, joten olen saanut kirjata asioita muistivihkooni kynä sauhuten, Palomäki sanoo.

Työ palkitsee vasta vuosien päästä

Maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmien sekä muun infran suunnittelu on pitkäjänteistä työtä, joka kantaa hedelmää yleensä vasta pitkän ajan jälkeen.

– Tässä työssä on totuttava siihen, että nopeita tuloksia on turha odottaa. Itseä voi taputtaa olalle hyvin tehdystä työstä joskus vasta vuosienkin päästä, hän toteaa.

Maakuntainsinöörin työ tuo Palomäelle myös uusia henkilökohtaisia haasteita. Tähän asti hän on toiminut virkamiehenä valtiolla, missä työssä on pitänyt olla varovainen kannanotoissaan eikä ollut hyödyllistä tuoda omia näkemyksiä esiin. Nyt työssä on suuressa roolissa vaikuttaminen ja verkostoituminen, joka vaatii rohkeampaa ja näkökulmallisempaa otetta. Supliikkina miehenä Palomäki on kuitenkin varma, että uusi viitta sopii hyvin hänen hartioilleen.

– Neuvottelutilanne on samanlainen kuin ennenkin, mutta istun pöydässä nyt vain toisessa roolissa. Maakunnilla ja kunnilla on aluesuunnittelussa paljon yhteisiä intressejä, joten uskon, että yhteistyö tulee sujumaan hyvässä hengessä, hän huomauttaa.

 

Teksti ja kuva: Annika Pollari

0 kommenttia
20.02.2018

Millainen oli Suomi 100 -juhlavuosi Etelä-Pohjanmaalla?

Kuva: Katariina Vestergård/ Seinäjoen kaupunki

Suomi 100 -juhlavuotta vietettiin joka niemessä ja notkelmassa myös Etelä-Pohjanmaalla

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.

Mannerheim-ooppera ja sen nimiroolia esittävä Waltteri Torikka valloittivat niin yleisön kuin kriitikoiden sydämet viime kesänä Ilmajoen musikkijuhlilla. Ooppera saa jatkoa tulevana kesänä. Kuva: Jussi Niukkala

Moninainen juhlavuosi maakunnassa

Suomi 100 -juhlavuosi oli täynnä sisällöltään hyvin erilaista ohjelmaa: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. Pystytettiin muistomerkkejä ja kunnostettiin sankarihautoja. Valmistettiin monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. Kudottiin Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. Syötiin yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottiin sadoissa saunoissa ja pukeuduttiin sinivalkoisiin. Esiin nostettiin kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille tuotiin kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi oli täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

– Olen iloinen siitä, että Suomi 100 -juhlavuodesta tuli näin moninainen Etelä-Pohjanmaalla. Se kosketti ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin, Ahola toteaa.


Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeen aktiiviset naiset kutoivat Suomi 100 -villasukkia ja kertoivat langantekemisen perinteestä sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa hyväksi. Kuva: Annika Pollari

– Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä huomioitiin myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi oli huippuvuosi. Suurimmat kiitokset kuuluvat niille sadoille vapaaehtoisille, jotka olivat mukana tekemässä ja juhlimassa ikimuistoista Suomi 100 -juhlavuotta Etelä-Pohjanmaalla, Ahola kiittelee.

Mies - Tanssipidot -esityksessä lapualaiset näyttivät, kuinka mies tanssii! Video: Mies - Tanssipidot

0 kommenttia
20.02.2018

Uusi elintarvikelaboratorio SeAMKille

Karri Kallio luotsaa kahta SeAMKin hanketta, joilla rakennetaan uusi elintarvikelaboratorio moderneine tiloineen ja laitteineen. Yhtä tärkeää on myös lisätä yhteistyötä alan yritysten kanssa mm. TKI-toiminnassa.

 

Seinäjoen ammattikorkeakoululle kehitetään uutta elintarvikelaboratiota EAKR-rahoituksen turvin. Frami Food Labista tulee paitsi oppimis- ja tuotantoympäristö ruoka-alan opiskelijoille myös kokeilualusta maakunnan yrityksille.

Frami Food Lab -hankkeiden projektipäällikkö, bio- ja elintarviketekniikkaa opiskeleva Karri Kallio on innoissaan uudesta laboratoriosta sekä sen tuomista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa.

– Hankkeet mahdollistavat sen, mitä olen jo kauan odottanut. Me opiskelijat pääsemme toteuttamaan yhteistyöhankkeita alan yritysten kanssa. On hienoa päästä toteuttamaan samalla myös omia unelmiaan, Kallio toteaa.

Kaksi vuotta kestävien investointi- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda Framin alueelle koko ruokaketjun opetusta ja TKI-toimintaa tukeva uusi ruokalaboratoriokonsepti Frami Food Lab. Hankkeet edistävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä hyödyntämällä moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä.

Ristiinoppimista ja itsensä haastamista

Elintarvikelaboratorion modernit tilat uusine laitteineen ja tuotantoympäristöineen aukaisevat myös SeAMKin opiskelijoille uusia oppimismahdollisuuksia.

– Food Lab mahdollistaa eri alojen välistä ristiinoppimista ihan uudella tavalla. Niin insinöörit, agrologit kuin restonomitkin pääsevät kehittämään ja testaamaan uutta yhdessä. On kyseessä sitten vaikkapa uusi ruoka-annos tai kokonaan uusi tuote, Kallio lisää.

Hän toivoo, että erilaiset yhteistyöhankkeet ruoka- ja elintarvikealan yritysten kanssa lisääntyisivät, sillä Food Labissa voidaan suunnitella ja testata uusia tuotteita ja säästää samalla yritysten omia resursseja.

– Olen ollut jo yhteyksissä useaan alan yritykseen maakunnassa, ja kiinnostusta yhteistyöhön on. Toivomme pääsevämme buustaamaan erityisesti alan pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja omaan tuotekehitykseen ja testaukseen, sanoo Kallio.

 

Uusi Frami Food Lab rakentuu nykyisen kampuskirjaston tiloihin A-rakennuksessa. Muuttamaan päästää toivottavasti alkuvuodesta 2019.

Tilasuunnittelua ja yhteistyön rakentamista

Kallion vetämien Frami Food Lab -kehittämis- ja investointihankkeiden tavoitteena on lisätä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja ylipäätään palvella maakunnalle tärkeän ruokaklusterin toimijoita paremmin.

Ensin on kuitenkin rakennettava itse laboratorio, jonka tilasuunnittelun ja piirustusten parissa Kallio on jo aloittanut. Paketista tulee työläs, koska muun muassa puhtaanapito- ja tuotantotilojen suunnittelussa on noudatettava tarkasti lainsäädäntöä. Myös laitehankinnat on mietittävä tarkasti, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin eri alan opiskelijoita ja etenkin elintarvikealan tuotekehitystä ja tuotantoa.

Jos kaikki menee nappiin, niin kampuskirjaston nykyisiin tiloihin rakennettavan uuden laboratorion avajaisia voidaan viettää alkuvuodesta 2019.

Hankebyrokratia ei pelota

Hankemaailma on Kalliolle tuttu, mutta hän ei ole aikaisemmin vetänyt isompaa hanketta. Byrokratia ei Kalliota kuitenkaan hirvitä, sillä SeAMKissa on pitkä kokemus hankkeista ja hän uskoo tarvittaessa avun löytyvän läheltä.

– Sitä olen kyllä miettinyt, entä jos emme huolellisesti tehdyistä hankehakemuksista ja suunnittelusta huolimatta saavutakaan tavoitteita? Kaksi vuotta on kuitenkin aika pitkä aika. Tilanteet elävät ja kaikkea yllättävää voi matkan varrella tapahtua. Luottavaisin mielin lähden kuitenkin hankkeita vetämään, hän kertoo.

Molemmat Frami Food Lab -ruokalaboratoriokonseptiin liittyvät investointi- ja kehittämishankkeet osarahoitetaan EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta. Hankkeet toteutetaan 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Investointihankkeen kokonaisbudjetti on 78 200 euroa ja kehittämishankkeen 174 200 euroa.

 

EAKR-RAHOITUSHAKU ON AUKI 5.3. SAAKKA!

  • Pirkanmaan liitossa on 5.3.2018 mennessä haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 1 000 000 €.
  • Hankehaun tavoitteena on rahoittaa hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat rakennerahasto-ohjelman tavoitteita ja Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaa sekä tuottavat uusia ratkaisuja ja pysyviä vaikutuksia.
  • Tässä haussa huomioidaan rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin:
    • 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
    • 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja
    • 3.2. Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

kohdentuvat hakemukset. Erityisesti toivotaan hakemuksia erityistavoitteeseen 3.2.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/eakr.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
20.02.2018

EU-tietokeskus mukana Opinlakeus-messuilla

Etelä- Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksella oli oma esittelypiste Seinäjoki Areenalla järjestetyillä Opinlakeus-messuilla 17.–18.1.2018. EU-tiedotuksesta vastasivat liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen ja työharjoittelija Mikael Vainio. Opinlakeus-messuilla rohkaisimme maakunnan yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia nuoria tarttumaan EU:n tukemiin kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin. Jaoimme nuorille informaatiota Erasmus+-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista lähteä opiskelijavaihtoon, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön tai nuorisoleireille johonkin toiseen EU-maahan.

Erasmus+-ohjelma ja sitä edeltäneet EU:n liikkuvuusohjelmat ovat tukeneet merkittävästi Etelä-Pohjanmaan oppilaitosten kansainvälistymistä. Esimerkiksi vuodesta 1992 lähtien yli 1200 Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijaa on suorittanut opiskelu- tai harjoitteluvaihdon ulkomailla EU:n liikkuvuusohjelmien kautta. Erasmus+-ohjelma edistää myös yhteiskunnallista tasa-arvoa, sillä se tarjoaa kaikille nuorille mahdollisuuden hankkia kansainvälistä kokemusta heidän sosio-ekonomisesta taustastaan huolimatta.

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen ja työharjoittelija Mikael Vainio jakoivat EU-tietoutta liiton EU-tietokeskuksen esittelypisteellä Opinlakeus-messuilla.

Kysely nuorten kansainvälistymissuunnitelmista

Järjestimme EU-tiedotuspisteellä nuorille lyhyen kyselyn, jossa kartoitimme nuorten kiinnostusta osallistua esimerkiksi opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomailla. Lisäksi kyselyssä tiedustelimme, millaiset kohdemaat Euroopassa tuntuvat nuorista vetovoimaisilta työ- tai opiskeluympäristöiltä ja millaisista kansainväliseen liikkuvuuteen kytkeytyvistä aihepiireistä nuoret olisivat kaivanneet lisää informaatiota. Kyselyyn vastasi 66 nuorta.

Matkailu ulkomailla kiinnosti kyselyyn vastanneita nuoria selvästi, sillä jopa yli 80 % vastaajista ilmoitti haaveilevansa ulkomaille matkustamisesta. Ulkomailla opiskelu ja työskentely herättivät myös vahvaa kiinnostusta nuorten keskuudessa.  Noin 59 % vastanneista nuorista ilmaisi kiinnostuksensa vaihto-opiskeluun lähtöä kohtaan, kun taas noin puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut ulkomailla työskentelystä ja toisaalta myös lyhytaikaisemman työharjoittelujakson suorittamisesta ulkomailla. Kansainvälistä opiskelu-, työ- ja harjoittelukokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, ja nuoret hakevat tällaisista mahdollisuuksista mahdollisesti nostetta tulevalle työuralleen.  

Vähiten kiinnostusta kyselyssä herättivät kansainväliset nuorisoleirit (33 % vastaajista oli kiinnostunut) ja ulkomailla suoritettava vapaaehtoistyö (30 % vastaajista oli kiinnostunut). Etelä-Pohjanmaalla kuntien nuorisotoimet ja paikalliset Leader-ryhmät ovat kuitenkin aktiivisia toimijoita Erasmus+-ohjelman alaisissa Youth in Action -nuorisovaihtohankkeissa. Lisäksi esimerkiksi Seinäjoen, Kauhavan ja Lapuan nuorisotoimet voivat avustaa nuoria Erasmus+-ohjelman alaisen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun työpaikkojen järjestämisessä. Kansainväliset nuorisoleirit ja vapaaehtoistyömahdollisuudet houkuttelevat kenties erityisesti nuoria, jotka eivät ole vielä korkeakouluopiskelijoita. He hakevat mahdollisesti matalan kynnyksen kansainvälistä työkokemusta, kokemuksia monikulttuurisesta toimintaympäristöstä ja laajempaa yhteisöllisyyttä, joka ei rajoitu kansallisiin rajoihin.  

Kyselyssä Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Ranska muodostivat suosituimmat kohdemaat, jonne nuoret mielellään muuttaisivat työn tai opintojen perässä. Pienimuotoisen kyselyn tulos heijastaa yleistä trendiä Suomessa, jossa Iso-Britannia on suosittu sekä vaihto-opiskelumaana että opiskelumaana ulkomaista tutkintoa suorittaville suomalaisille. Ison-Britannian päätös erota Euroopan unionista voi kuitenkin synnyttää haasteita Suomen ja Ison-Britannian väliselle opiskelijaliikkuvuudelle ainakin lyhyellä aikavälillä. Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut Isossa-Britanniassa ovat vaarassa nousta. Brexit merkitsee myös Ison-Britannian eroa Erasmus+-ohjelman piiristä, mutta toisaalta Iso-Britannia voi neuvotella osallistumisestaan Erasmus+-ohjelmaan EU:n ulkopuolisen maan statuksella mm. Norjan, Islannin ja Sveitsin tavoin. Kysely kuitenkin osoittaa, että nuorille Iso-Britannia on edelleen vahva ja erottamaton osa eurooppalaista yhteisöä, vaikka Iso-Britannia ei enää olisikaan EU-jäsenmaa. 



Teksti: Mikael Vainio

Kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
20.02.2018

Messuilta tuntumaa SeAMKin monipuoliseen hankemaailmaan

Seinäjoen ammattikorkeakoululla järjestettiin perjantaina 12.1.2018 ensimmäistä kertaa yhteiset ja kaikille kiinnostuneille avoimet hankemessut, joissa oli esiteltävänä yli 50 SeAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohanketta. Kaiken kaikkiaan SeAMKilla on vuosittain käynnissä noin 80–100 hanketta, joihin osallistuu noin kolmannes ammattikorkeakoulun henkilökunnasta.

SeAMKin hankkeiden toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lisäksi hankkeiden toteuttamiseen osallistuu jopa 500 yritystä. Tässä suhteessa hankkeet toimivat erinomaisena siltana opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä, sillä opiskelijoita kannustetaan työelämälähtöisten opinnäytetöiden ja työharjoittelujen suorittamiseen hankkeiden parissa.

SeAMKin TKI-hankkeet keskittyvät nimenomaan Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän strategisten painopisteiden tukemiseen, ja hankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Lukuisat hankkeet keskittyvätkin maakunnan pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Rahoituksensa hankkeet saavat pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Maaseudun kehittämisrahastosta tai erilaisista kansainvälisistä rahoitusohjelmista. Kaiken kaikkiaan hankkeet tuovat SeAMKille ulkopuolista rahaa jopa yli 3 miljoonaa euroa.

Soila Mäntymaa SeAMKista esitteli messuilla Etelä-Pohjanmaan liitossa meneillään olevaa NICHE-hanketta ja siinä toteutettavaa maakunnallista toimintasuunnitelmaa, jonka valmistelussa SeaAMK on aktiivisesti mukana.
 

Hankemessuilla esiteltiin lukuisia mielenkiintoisia hankkeita, joiden toimintaa EU tukee eri rahastojen ja rahoitusohjelmien kautta. Yksi tällaisista hankkeista oli Keski-Suomen elinkeinokeskuksen kautta Euroopan sosiaalirahastolta rahoitusta saanut Digivaattori-hanke, jonka päämääränä on lisätä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten henkilökunnan ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin tarjoamista mahdollisuuksista tuotantonsa tehostamiseksi ja liiketoimintansa kehittämiseksi. Hankemessuilla esiteltiin myös esimerkiksi Euroopan maaseuturahastolta rahoitusta saanut Agroteknologia tehokäyttöön -hanke, jonka tavoitteena on kohottaa Etelä-Pohjanmaan maatalousyrittäjien osaamistasoa agroteknologian käyttäjinä maatilojen kilpailukyvyn ja ympäristönsuojelun parantamiseksi. Lisäksi messuilla esiteltiin EU:n Interreg Botnia-Atlantica -rahoitusohjelmaa hyödyntänyt @geingOnline -hanke, jonka tavoitteena on kotona asuvien ikääntyneiden sosiaalisen eristäytymisen ehkäisy hankkeen aikana kehitettävän digitaalisen sovelluksen avulla. Suomessa hankkeen rahoitusalueen vaikutuspiirin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Teksti: Mikael Vainio

Kuvat: Sanna Inkeri

0 kommenttia
8.02.2018

Yrityksiä kannustetaan suuntaamaan katseensa Kiinaan

Yritysten ajankohtaispäivässä tarjolla Kiina-tietoutta ja käytännön neuvoja viennin aloittamiseen

Etelä-Pohjanmaalla ollaan suuntaamassa katseita Kiinaan. Kaupankäyntimahdollisuuksia on teollisuuden ja matkailun lisäksi esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen viennissä. Elintarvikeala on ollut suunnannäyttäjä ja tienraivaaja Kiinan viennissä, ja nyt mukaan halutaan myös muita toimialoja maakunnasta.

– Kiina on nyt vahvasti esillä Etelä-Pohjanmaalla sekä pandojen saapumisen että onnistuneiden vientikauppojen vuoksi. Yli miljardin asukkaan maassa riittää otettavaa vielä monelle eteläpohjalaiselle yritykselle, toteaa Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen.

Käytännön vinkkejä tarjolla

Teollisuuden ja matkailualan yrityksille on tarjolla Kiina-tietoutta sekä käytännön vinkkejä Kiinan vientiin tai tuontiin maaliskuun 8. päivä järjestettävässä Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivässä. Kuortaneen Urheiluopistolla järjestettävässä tilaisuudessa on paikalla Kiinan yritysmaailman sekä matkailun asiantuntijoita, joilta saa käytännön neuvoja mm. kiinalaiseen kulttuuriin ja liike-elämän etikettiin sekä tuotteiden ja palvelujen vientiin tai tuontiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija-apua ovat tarjoamassa muun muassa tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen Visit Finlandista, patenttiasiamies Fu-Chia Aspelin ja eurooppapatenttiasiamies Erkki Rahkonen Berggreniltä sekä Kiina-asiantuntija Kirsi Mantua-Kommonen ja professori Jukka Salo.

Iltapäivän teemapajoissa pureudutaan asioihin syvemmin ja kartoitetaan samalla yritysten kiinnostusta Kiinan markkinoita sekä kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemista kohtaan.

– Aiomme järjestää vastaavanlaisia ajankohtaispäiviä ja erilaisia teemapajoja kevään aikana useampia, mikäli yrityskentältä tulee niille tilausta, Kinnunen lisää.

Hoi kiinalaiset, tulkaa meille!

Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,5 miljardia euroa vuonna 2016 *. Määrällisesti eniten (+ 77 milj. €) lisääntyi Kiinasta saapuneiden rahankäyttö. Matkailijat käyttivät keskimäärin noin 320 euroa matkaa kohden Suomessa. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttivät kiinalaiset (940 €).

– Nyt kun kiinalaisten mielenkiinto Suomea kohtaan on herännyt, on meillä kaikki mahdollisuudet houkutella heitä Helsingin ja Lapin ohella myös Väli-Suomeen. Meille tavanomaiset asiat, kuten marjojen poiminta tai vain suomalaisen metsän kokeminen voivat olla todella eksoottista miljoonakaupungissa asuvalle, Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeen projektipäällikkö Satu Keski-Valkama sanoo.

Keski-Valkaman mukaan matkailuelinkeinolle tarjotaan nyt erinomainen mahdollisuus kuulla kiinalaismatkailijoiden tarpeista ja heitä kiinnostavista palveluista. Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän lisäksi apua on saatavilla myös Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeessa, jossa yrityksiä kannustetaan palvelumuotoilun avulla luomaan ja kehittämään matkailutoimintaa sekä selvittämään tuotteiden vientipotentiaalia.

Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän järjestävät Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Team Finland sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

* Visit Finland matkailututkimus 2016, Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy.   
                    

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä >>

Ilmoittaudu mukaan 1.3.2018 mennessä  täällä >>

 

Lisätietoja: 

Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Pertti Kinnunen
Toimitusjohtaja
puh. 040 751 5610
pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

www.etela-pohjanmaankauppakamari.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
6.02.2018

Tervetuloa Energiapäivään!

Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan IV Energiapäivään! 

Etelä-Pohjanmaan IV energiapäivä järjestetään perjantaina 23.2.2018 klo 8.30–12 Seinäjoella Framin auditoriossa 1(Frami B, Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki). Yritysvierailu Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitos (Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma (Ilmajoki).

Paikalla on mielenkiintoisia EU- ja valtakunnantason energia-alan asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka tuovat esiin Suomen nykyistä energiantuotannon ja uusiutuvan energian tilaa. Lisäksi tuodaan esiin mahdollisia vaatimuksia ja kehitysnäkymiä mm. älykkäiden sähköverkojen ja rakennettujen ympäristöjen osalta.

Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki tuo esiin EU-energia ja ilmastotavoitteita sekä niiden vaikutuksia Suomeen.

Vaasan yliopiston sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi tulee kertomaan Suomen sähköverkon nykytilasta ja siihen tulevaisuudessa vaikuttavista muutoksista ja haasteista.

Green Building Council Finland kestävän kehityksen asiantuntija Jessica Karhu tuo esiin kestävään rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön keskeisesti vaikuttavia energia- ja ympäristötehokkuus asioita.

Tilaisuudessa on esillä kolme ajankohtaista yritystä/kohdetta, joiden ajankohtaiset tuotteet/palvelut/toimenpiteet tarjoavat konkreettisten esimerkkien kautta uudenlaisen näkökulman sekä mahdollisuuden energiatuotannon ja energiatehokkuuden kehittämiseen.

  • As Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen kertoo valtakunnallisesti paljon huomiota saaneen ja esimerkillisesti energiatoimenpiteitä tehneen taloyhtiön kehitystarinan.
  • JL Metals Oy:n projektijohtaja Otto-Pekka Pasanen kertoo prosessiteollisuuden erilaisista bioenergiaratkaisuista sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista Etelä-Pohjanmaan alueen yritykselle.
  • Fimuskraft Oy/ RMV Tech Oy:n myynti ja markkinointijohtaja Ahti Koivunen esittelee biokaasun potentiaalisia hyödyntämismahdollisuuksia sekä uudenlaisen energiatehokkaan turbiinin käyttöä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.

Huom! Uutena muihin energiapäiviin verrattuna, tänä vuonna on tarjolla mielenkiintoinen ja ajankohtainen mahdollisuus vierailla ja tutustua Lakeuden Etappi Oy:n kiertotaloutta tukevaan ja hyödyntävään biokaasulaitoksen toimintaan. 

Katso tilaisuuden koko ohjelma täältä >>

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 19.2.2018 osoitteessa: https://goo.gl/forms/t3hgn3c7EH3Jwb5G3

Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuden järjestävät Etelä-Pohjanmaan liitto ja Thermopolis Oy (Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hanke)

 

 

0 kommenttia
31.01.2018

Kuuden maakunnan kulttuurisote -hanke sai tukea

Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt 180 000 euroa tukea kuuden maakunnan yhteiselle Kulttuurisote -hankkeelle. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimassa hankkeessa.

Kulttuurisote -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Saatu avustus liittyy prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeeseen. Hallituksen kärkihankkeessa pyritään edistämään taiteen hyvinvointivaikutuksia lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa ja käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä.

Kulttuurisote -hanke toimii alueilla sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi mukana ovat Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto, kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta sekä Turun kaupunki Varsinais-Suomesta. Hanke tullaan toteuttamaan vuoden 2018 aikana.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa Vienamo, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 0400 883317, esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
30.01.2018

Ruokahävikin vähentämisen malleja esiteltiin kansainvälisille vieraille

Ecowaste4Food -hankkeen osapuolet vierailulla Neiron koululla Ilmajoella. Kuva: Lakeuden Etappi

Kansainvälisen Ecowaste4Food -hankkeen osapuolet saapuivat tammikuun puolivälissä (16.–18.1.2018) tutustumaan erilaisiin käytäntöihin ja malleihin, joiden avulla maakunnassamme torjutaan ruokahävikkiä. Yhteensä 25 vierasta Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Puolasta ja Iso-Britanniasta pääsi näkemään, miten ruokahävikkiä torjutaan esimerkiksi alakouluilla sekä elintarviketeollisuudessa. Vierailun tarkoituksena oli luoda osallistujille monipuolinen kuva niistä keinoista, joilla Etelä-Pohjanmaalla minimoidaan ruokahävikkiä ja hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Vierailu aloitettiin tiistaina 16.1. kuulemalla Seinäjoen Ammattikorkeakoulun uudesta kiertotaloushankkeesta, jossa kiertotalousosaaminen tuodaan läpivalaisevaksi osaksi muun muassa ruoka-alan opintoja. Vieraat olivat vaikuttuneita tavasta, jolla suomalaiset korkeakoulut tekevät yhteistyötä ja pystyvät hyödyntämään kansallista rahoitusta ripeälläkin aikataululla. Myös ammattikorkeakoulun sijainti muiden organisaatioiden yhteydessä herätti huomiota.


Vieraat kuuntelivat yliopettaja Margit Närvän esitystä SeAMK:n kiertotaloushankkeesta. Kuva: Susanna Anttila

– Seinäjoen ammattikorkeakoulun sijainti samassa rakennuksessa maakuntaliiton ja muiden toimijoiden kanssa on eurooppalaisittan hyvin ainutlaatuista. Se mahdollistaa älykkään verkostoitumisen tutkijoiden, poliitikkojen ja myös pk-yritysten kesken, toteaa Ecowaste4Food -hankkeen ranskalainen projektipäällikkö Samuel Féret. - On myös hienoa nähdä, että kansainvälisestikin tunnustettua suomalaista koulutusta rikastetaan erilaisten projektien kautta, kuten tämä esimerkki ruokahävikkiosaamista koskien osoittaa.

Lisäksi vieraat kuulivat esittelyn AB Seinäjoki Food Business Challenge innovaatiokilpailun vuonna 2017 voittaneesta Omenahaus -yritysideasta. Sen pääajatuksena on tarjota kotipuutarhoille ylijäämäomenoiden poiskuljetuspalvelua ja myydä puristettua mehua esimerkiksi panimoille. Idean isän Juha Haapamäen mukaan tällaisen palvelun tarjoaminen sopisi hyvin esimerkiksi sivuelinkeinoksi maanviljelijöille.

Opintomatkan toisena päivänä vierailut kohdistuivat Seinäjoen ulkopuolelle. Ilmajoen Neiron alakoululla vieraille oli tarjolla parituntinen elämys suomalaisen opetus- ja kouluruokakulttuurin parissa. Samalla Ilmajoen kunnan ruokapalvelupäällikkö Pirjo Sivula, Neiron koulun koulunjohtaja Ilona Kaltiala sekä Lakeuden Etapin kehitys- ja ympäristöpäällikkö Mirva Hautala ja jäteneuvoja Oona Salo kertoivat kokonaisvaltaisesti siitä, miten koulujen keittiöissä ja koululaisten parissa vähennetään ruokahävikkiä niin jokapäiväisellä työllä kuin erilaisilla kampanjoilla.

Vierailu Atrialle tarjosi vieraille katsauksen siihen, millainen merkitys hävikin vähentämisellä on suurelle elintarvikeyhtiölle. Atria tekee yhteistyötä sivuvirtojen hyödyntämiseksi esimerkiksi Honkajoki Oy:n kanssa.

– Atrian erilaiset sivuvirrat pystytään hyödyntämään kattavasti esimerkiksi rehu- ja kemianteollisuudessa, mutta työ hävikin minimoimiseksi on edelleen jatkuvaa. Jos pystymme vähentämään hävikkiä esimerkiksi 1 %, tarkoittaa se koko yrityksen tasolla miljoonien eurojen säästöjä, kertoi laatupäällikkö Seija Pihlajaviita Atria Suomesta.

Myös rypsiöljytuotteita valmistava Alavuden öljynpuristamo on kunnostautunut sivuvirtojen hyödyntämisessä eläinten rehutuotteina. Lisäksi rypsin vastaanottamisen jälkeen syntyvä lajittelujäte hyödynnetään energiana, minkä myötä yrityksen toiminnassa ei käytännössä synny hävikkiä lainkaan.

– Paikalliset viljelijät ovat alun perin perustaneet öljynpuristamomme tavoitteenaan tuottaa kotimaista valkuaista tuotantoeläimille. Toiminnassamme on näin ollen alusta saakka ollut kysymys rypsin hyödyntämisestä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, totesi Alavuden öljynpuristamon laatupäällikkö Tuomas Olkkonen vierailun aikana.


Alavuden öljynpuristamossa tuotekehityksestä vastaava Tuomas Olkkonen kertoi puristamon toiminnasta kirpeässä pakkassäässä. Kuva: Sanna Inkeri

Suomalainen ravintoloiden hävikkiruokaa kuluttajille välittävä ResQ Club -sovellus on vakiintunut monen eteläpohjalaisen ravintolan työkaluna hävikin vähentämisessä. Toisen päivän illallisen aikana Äärellä -ravintolassa vieraat kuulivat sovelluksen käytöstä ravintoloitsija Miia Keski-Nikkolan sekä ResQ Clubin aluejohtaja Eveliina Suutarin kertomana. Vieraat olivat vaikuttuneita sovelluksen suosiosta maakunnassamme.

Opintomatka päättyi kolmantena päivänä Joupin vanhalle tuvalle, jossa vieraat kuulivat esittelyn Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toiminnasta. Uusin järjestön hävikin vähentämisen toimenpide on hallituksen kärkihankkeena rahoitettu kansallinen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -projekti. Vastaavaa yhteisöistä itsestään lähtevää toimintaa kaivattiin myös hankekumppaneiden omille alueille. Järjestön toiminnanjohtaja Terhi Jaskarin luotsaama työpaja kotitalouksien hävikin vähentämisestä sekä edellispäivän ravintolahävikkituotteista valmistettu lounas kruunasivat koko opintomatkan.


Joupin vanhalla tuvalla vieraat pohtivat kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Kuva: Susanna Anttila

Ecowaste4Food -hankkeessa on työskennelty ruokahävikin torjumiseksi jo vuoden verran, ja parhaillaan käynnissä on osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen jakso. Sen aikana hankkeen osapuolet vierailevat toistensa luona hakemassa oppia ruokahävikin vähentämisen malleista. Hanketta rahoittavan Euroopan unionin Interreg Europe -rahoitusohjelman tavoitteena on tehostaa eurooppalaisten alue- ja paikallisviranomaisten keinoja löytää uusia ratkaisuja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Ruokahävikin vähentäminen on noussut koko Euroopan unionin laajuiseksi tavoitteeksi. Hävikin määrä on tällä hetkellä Euroopassa jopa 88 miljoonaa tonnia vuodessa ja määrä halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasosta. Ecowaste4Food -hanke tarjoaa konkreettisia työkaluja tavoitteen saavuttamiseksi ja opintomatkan myötä Etelä-Pohjanmaa sai vuoron näyttää mallia.

Teksti: Susanna Anttila

Lisätiedot:
Projektikoordinaattori
Susanna Anttila
Etelä-Pohjanmaan liitto
susanna.anttila(at)etela-pohjanmaa.fi
040 1944 552
https://www.interregeurope.eu/ecowaste4food/

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös