Elinkeinoelämän kehitysnäkymät

Päivitetty 23.11.2017

Tästä osiosta löytyy lisätietoja Pk-yritysbarometrista, alueellisista kehitysnäkymistä, toimialojen näkymistä, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehityksestä, Tulevaisuuden uudistuva Suomi -portaalista sekä ministeriöiden tulevaisuuskatsauksista.

PK-yritysbarometri

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä Työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Uusimmat PK-yritysbarometrit löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 662 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella (kevät 2017) oli +35. Myös Etelä-Pohjanmaan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä (+23 => +34). Etelä-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös positiivisemmat kuin keväällä 2017. 20 % alueen pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 8 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, ja saldoluvuksi muodostuu näin +11 (keväällä 2017 +7). Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella pysyneet samana kuin keväällä 2017 (+16).

Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä (37 %) sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (31 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % pk-yrityksistä. Etelä-Pohjanmaan alueella suurimmat ryhmät ovat mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät ja asemansa säilyttämään pyrkivät pk-yritykset (molemmat 34 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 2 % vastaajista. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Voimakkaaseen kasvuun pyrkiviä yrityksiä on koko maassa 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 8 prosenttia vastanneista. Noin joka viidennellä koko maan ja noin joka kuudennella Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksistä on vientiä ulkomailla.

Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (53 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). Etelä-Pohjanmaan alueella suuntaus on sama. Eniten kehittämistarvetta nähdään markkinoinnissa ja myynnissä (49 %) ja toiseksi eniten henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (40 %). Koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään kilpailutilanne ja kustannustaso. Etelä-Pohjanmaalla kolmanneksi pahin este oli yritystoiminnan sääntely (erityisesti byrokratia).

kehitysnakymat-2017.jpg

Pk-yritysbarometrin tietojen perusteella voidaan tarkastella eri alueiden suhdannetilanteita ja näkymiä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se, että kyseessä on aina kunkin alueen nykytilanne - luvut eivät siis vertaudu alueiden varsinaisiin eroihin. Esimerkiksi saldoluvun positiivinen arvo ei välttämättä tarkoita, että alueella menisi paremmin kuin niillä alueilla, joilla saldoluku on negatiivinen.

Yritysten ilmoittama suhdannetilanne oman yrityksen kannalta vuoden takaiseen verrattuna sai Etelä-Pohjanmaalla kaikista pienimmän saldoluvun (18). Myös suhdannenäkymien osatekijöiden kohdalla Etelä-Pohjanmaan saldoluvut ovat useassa kohtaa maakuntien heikoimmasta päästä.

Kun tarkastellaan tulevaisuuden suhdannenäkymiä, Etelä-Pohjanmaan yleisten suhdannenäkymien saldoluku (34) on alueiden kuudenneksi heikoin. Investointien suhteen näkymät vuoden kuluttua nähdään Etelä-Pohjanmaalla pysyvän samana (0) koko maan luvun ollessa 4. Etelä-Pohjanmaan investointien saldoluku on alueiden kahdeksanneksi korkein. Liikevaihdon nähdään Etelä-Pohjanmaalla parantuvan hyvin (31), koko maan arvon ollessa 39. Sekä viennin että tuonnin näkymät ennakoidaan koko maassa positiivisiksi, kun tarkastellaan ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten vastauksia. Viennin saldoluku on koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla sama (50). Tuonnin osalta koko maan saldoluku on 34, Etelä-Pohjanmaalla 5. Vienti ja tuotantokustannukset ovat Etelä-Pohjanmaan saldoluvuista suurimmat suhdannenäkymiä vertaillessa.

EU pyrkii tukemaan pk-yritystoimintaa esimerkiksi joukolla hankkeita (mm. COSME), jotka alkoivat jo 2014 ja päättyvät 2020. Yrityksiä tuetaan suoralla rahalla, mutta myös esimerkiksi säätelyn ja kilpailupolitiikan järkeistämisellä sekä verkostojen luonnilla. Hanke on osa EU:n laajempaa pyrkimystä toteuttaa laajat, digitaaliset sisämarkkinat.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

PK-yritysbarometri syksy, 2017

PK-yritysbarometrin Etelä-Pohjanmaata koskeva alueraportti, syksy 2017

EU-tason pk-yritystietoa

EU: single digital market


Alueelliset kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus on keskeinen osa lyhyen aikavälin alue-ennakointia. Arviointikohteita ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta sekä työttömyyden määrä ja rakenne. Näkemykset on tiivistetty jokaisen seutukunnan ja ELY-keskuksen kohdalla plus-miinus-arvioihin eri ajankohtina: nykyhetki suhteessa vuoden takaiseen, tilanne puolen vuoden sekä vuoden kuluttua verrattuna nykyhetkeen.

Syksyn Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa (2/2017) arvioitiin Etelä-Pohjanmaan talouden kehitysnäkymiä puoli vuotta ja vuosi eteenpäin sekä käytiin läpi toteutunutta talouskehitystä.

Katsauksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on kestänyt viime vuosien turbulenssia kohtuullisen hyvin. Alueella ei ole voimakasta riippuvuussuhdetta yksittäiseen ja kapeaan toimialaan, ja alueen muutosjoustavuus on näin ollen melko hyvä. Yritykset ovat toistaiseksi analysoineet liian vähän muutoksiin liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Katsauksen mukaan erityisen tärkeitä kehittämiskohteita ovat digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, vähähiiliseen talouteen tähtäävät ratkaisut sekä kansainvälisten markkinoiden kartoittaminen.

Syyskuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan eteläpohjalaisten pk-yritysten arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistä olivat myönteisiä. Suhdannekehityksen odotusarvot ovat kuitenkin hieman varovaisempia kuin maassa keskimäärin. Investointien osalta arviot ovat edelleen vaatimattomia. Katsauksen mukaan haasteita on kuitenkin edessä. Esimerkiksi rekrytointiongelmat laajenevat lähitulevaisuudessa useita ammattiryhmiä kattavaksi ongelmaksi. Nuorisoasteella aloittaneiden määrä on selvästi alimitoitettua verrattuna esimerkiksi metalliteollisuuden arvioituun eläkepoistumaan. Työvoiman alueellinen liikkuvuus tuo oman haasteensa kohtaanto-ongelmiin ja maakunnan julkisen liikenteen kehittymättömyys ei myöskään edistä liikkuvuutta.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, joissain rakennusalan sekä kirjanpidon, laskentatoimen ja myyntiedustajien ammateissa. Katsauksen mukaan osaamistarpeiden isoina trendeinä ovat erityisesti digiosaamiseen, robotiikkaan, ympäristöosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät haasteet. Moniosaajia tarvitaan kuitenkin alalla kuin alalla.

Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 8 100 henkeä, mikä on 1 565 henkeä (-16,2 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen, mutta ripeä kasvu ei ole todennäköistä.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Alueelliset kehitysnäkymät 2/2017


TOIMIALOJEN NÄKYMÄT

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee koko maata koskevia Toimialojen näkymät -katsauksia. Katsauksissa käsiteltäviä toimialoja ovat elintarvikeala, kaivosala, luonnontuoteala, liike-elämän palvelut, matkailuala, puutuoteala, sosiaali- ja terveysala sekä uusiutuva energia. Seuraavat toimialanäkymät perustuvat syksyllä 2017 julkaistuihin katsauksiin.

Elintarvikealan investoinnit ovat olleet merkittäviä. Kohteina ovat olleet koneiden ja laitteiden korvaaminen sekä uudet tuotantolaitokset ja -linjat. Suuret investoinnit kertovatkin alan tulevaisuuden uskosta. Elintarviketeollisuus on lisännyt erityisesti erilaisten kasvisruokien osuutta tuotekehityksessä. Tulevaisuudessa alan kasvu riippuu suurelta osin kansainvälistymisestä ja viennistä. Esimerkiksi hyvät raaka-aineet ja vahvat brändit ovat kansainvälisessä kaupassa kiinnostavia. Monen kotimaisen kuluttajan ostopäätöksiin vaikuttaa elintarvikkeiden kotimaisuus.

Kaivosalan kehitys nähdään tällä hetkellä myönteisenä markkinoilla. Automaation ja digitalisaation myötä kaivosten turvallisuus on lisääntynyt ja tuotantokustannukset laskeneet. Kiertotalous ja teollisuuden sivuvirrat luovat uusia mahdollisuuksia toimialat ja arvoketjut ylittävästi. Vuodesta 2016 investoinnit ovat kasvaneet jopa 54 prosenttia. Myös malminetsintälupahakemukset ovat lisääntyneet. Kehityksen taustalla ovat hyvät löydökset, Suomen kallioperä, vakaa toimintaympäristö sekä tietovarannot. Lähitulevaisuudessa metalleja tarvitaan entistä enemmän kulkuvälineissä, sähkön varastoinnissa ja energian siirroissa. Alan kasvua haetaan Suomen kaivosteollisuuden kansainvälistymisen ja viennin edistämisellä sekä ulkomaisten investointien saamiseen suomalaisiin yrityksiin.

Luonnontuotealalla kansainvälinen kilpailu on kiristynyt viime vuosina. Vaikka Suomessa raaka-ainetta riittää, painivat monet yritykset saatavuusongelmien kanssa. Marjojen ja sienten logistiikkaketjut toimivat, mutta luonnonyrttien hankintaketjut ovat alkeellisia. Erikoismarjojen kohdalla hankintaketjut voi joutua luomaan täysin tyhjästä. Jopa 80 prosenttia kaupalliseen tarkoitukseen poimituista marjasadoista on saatu ulkomaalaisvoimin. Kuluva kausi on kuitenkin ollut poikkeus monella tavoin satokauden myöhästyttyä ja toisaalta osa maata on kärsinyt ennenaikaisista halloista. Sadon ennustettavuuden vaikeuden lisäksi alan ongelmia ovat poimijoiden saatavuus sekä maailmanmarkkinoiden nopeat muutokset. Alihankintaketjujen lisääntyminen on johtanut siihen, että vaikka liikevaihto kasvaa, eivät henkilöstömäärät kasva. Alan kausivaihteluun perustuvan työvoiman tarpeen takia, tuotteiden jalostaminen nykyistä pidemmälle tarjoaisi alalle kaivattuja ympärivuotisia työpaikkoja. Nyt syntyvät yritykset ovat lähes poikkeuksetta yhden hengen yrityksiä. Lisääntynyt markkinointiosaaminen on tuottanut menestyneitä yrityksiä ja esimerkiksi EU tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia yrityksille oman toimintansa ja verkostojen kehittämiseen. Myös digitalisaatio auttaa asiakkuuksien ylläpidossa sekä yritysten laatutyön levittämisessä ja toiminnan läpinäkyvyyden korostamisessa. Robotiikka tulee helpottamaan tulevaisuudessa pieniäkin yrityksiä, kun kustannustehokkaita vaihtoehtoja saadaan entistä enemmän markkinoille.

Liike-elämän palvelujen näkökulmasta työelämän muutokset ja digitalisaatio luovat pohjaa positiiviselle kehitykselle. Erityisesti ohjelmistoala, tekninen konsultointi sekä työvoimaa välittävät yritykset ovat kasvussa. Kahden ensin mainitun alan markkinat ovat lähtökohtaisesti globaalit. Myös esimerkiksi taloushallintoalan ratkaisut monipuolistuvat ja digitalisaatio korvaa manuaalista työtä. Liikkeenjohdon konsultointi kasvaa myös. Ohjelmistoalalla kasvu syntyy esimerkiksi yritysten palveluiden ja tuotteiden siirtymisestä verkkoon.

Matkailualalla kasvu on ollut Euroopan maiden kärkipäätä esimerkiksi Suomeen saapuvien matkaajien määrissä. Myös vuoden 2017 alkupuoli on osoittanut, että kasvu näyttää jatkuvan ja vuonna 2015 valmistuneen Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–2025 -raportin mukaan matkailun odotetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2025. Erityisesti venäläisten matkaajien määrä kasvaa jatkuvasti. Venäläiset ovat suurin Suomeen tuleva matkailijoiden ryhmä. Saksalaiset, ruotsalaiset ja britit ovat heti seuraavia. Kiinalaisten, hollantilaisten ja espanjalaisten yöpymiset ovat myös lisääntyneet. Matkailu on ollut sesonkiluonteista, mutta alaa pyritään kehittämään ympärivuotiseksi. Yksi kehitystapa on tähdätä kasvaville markkinoille, kuten esimerkiksi Intiaan. Suomi on myös saanut viime vuosina paljon huomiota maailman medioissa, joka on realisoitunut matkailun kasvuna. Myös uusia suoria lentoyhteyksiä Suomeen on avattu maailman lentokentille. Hallituksen suunnitelmat matkailun varalle pitävät sisällään esimerkiksi markkinoinnin lisäämisen, alueellisen yhteistyön tiivistämisen sekä uusien teemamatkojen kehittämisen. Digitalisaatiolla pyritään kehittämään koko palveluprosessia. Esimerkiksi maksaminen mutta myös monenlaisen datan kerääminen ja hyödyntäminen lisääntyvät. Matkailukohteiden on myös mietittävä, kuinka yhdistää esimerkiksi virtuaalitodellisuuden tai ”lisätyn todellisuuden” ratkaisut ja elämykset. Suuri haaste tulevaisuudessa on myös halpalentojen väheneminen osana ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Juuri virtuaalimatkailu voikin olla yksi ratkaisu, jolla vastataan nopeasti ja kestävästi alan ekologisiin haasteisiin.

Puutuotealan kohdalla erityisesti sahatuotteiden ja rakennuspuusepäntuotteiden vienti on kasvanut. Suuri osa tästä viennistä selittyy kotimaan rakentamisen elpymisellä. Myös pientalojen rakentaminen on lisääntynyt. Kilpailu on kaiken kaikkiaan kovaa puuteollisuudessa ja yrityksien tulokset ovat jääneet alhaisemmiksi kuin muun teollisuuden. Kannattavuutta vähentävät monet asiat, esimerkiksi kustannustaso erityisesti kuljetuskustannuksissa ja raaka-aineen hinnan suhde myytävien tuotteiden hintaan.

Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä haastaa erityisesti soteuudistuksen valmistelun pitkittyminen. Näkymiin vaikuttavat toisaalta myös elpyvä talous, ikääntyvän väestön myötä kasvava palveluntarve, elintasosairauksien lisääntyminen sekä kasvava kiinnostus hyvinvointiin. Työn ja palvelujen murros sekä digitalisaatio muuntavat sosiaali- ja terveysalan työtä ja toteuttamistapoja. Alan yritysten määrä on pysynyt vakaana viime vuosina. Valtaosa yrityksistä on mikroyrityksiä tai yksinyrittäjiä. Kokonaisuudessaan alalla henkilöstömäärät ovat kasvaneet. Tulevan vuoden kuluessa erityisesti pk-yritysten näkökulmasta tarkasteltuna erityisen tärkeää olisi verkottua ja luoda kumppanuuksia ja erilaisia yhteistyömalleja muiden sotealan toimijoiden kanssa yli sektorirajojen. Lisäksi toimialojen rajapinnoilla tapahtuva verkottuminen on tärkeää uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi ja synnyttämiseksi. Tulevaisuudessa erityisesti erilaisilta rajapinnoilta löytyvät innovaatiot toimivat kasvualustana. Erityisesti terveysteknologian lisääntyminen ja henkilökohtaiset (läsnä toteutettavat) palvelut ovat jatkossa tärkeitä päämääriä. Kilpailuetuna voi toimia myös paikallisuus ja lähipalvelut. Myös robotisaatio ja tekoälyn ratkaisut ovat tulevaisuudessa entistä enemmän läsnä hoivatyössä.

Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 34 prosenttia vuonna 2016. Uusiutuvan energian käyttöosuus ohittaa fossiilisten energianlähteiden käyttöosuuden todennäköisesti vuonna 2018. Suomessa on otettu ja otetaan käyttöön lähiaikoina monia uusia ja suuria uusiutuvan energian voimaloita esimerkiksi Äänekoskelle, Turkuun ja Lahteen. Tuulivoimaloita rakennetaan tänä vuonna ennätysmäärä ja aurinkoenergian investoinnit yrityksissä sekä kotitalouksissa ovat edelleen lisääntyneet merkittävästi. Digitalisaatio vaikuttaa myös energia-alalla esimerkiksi mahdollistaen entistä paremmin hajautetun energiantuotannon, paremman energian varastoinnin sekä erilaiset energiatehokkuusratkaisut. Sähkön tuotannon osalta pitkälle edennyt globaali muutos aiheuttaa siirtymän tuotantomuotoihin, joiden muuttuvat kustannukset ovat pienimmät ja samalla päästöt erittäin alhaisella tasolla.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitot julkaisevat toimialojensa kehitystä kuvaavia tilastoja, suhdannekatsauksia ja ennusteita.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

TEM:n toimialakohtaiset julkaisut

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015 - 2025

TEM, terveysalan innovaatioista ja tutkimuksesta

TEM, aineeton arvonluonti

Kulttuurin kehittämisverkosto

Finanssialan Keskusliitto

Kaupan liitto

Kemianteollisuus

Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Metsäteollisuus

Palvelualojen työnantajat

Rakennusteollisuus

Teknologiateollisuus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehitys

Etelä-Pohjanmaan kuten koko Suomen tutkimus- ja kehitystoimintaan osoitetut menot ovat laskeneet viime vuosina. Vuonna 2016 Suomessa t&k-menot olivat 5,9 miljardia euroa, joka oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vertailun vuoksi samana vuonna esimerkiksi 18 eniten t&k-toimintoihin panostavaa yritystä maailmassa käytti enemmän rahaa kuin koko Suomen t&k-menot yhteensä. Esimerkiksi Amazon käytti 11,1 miljardia euroa ja yrityksen on arvioitu käyttävän tänä vuonna huomattavasti enemmän, noin 13,8 miljardia euroa. Valtioista Yhdysvalloilla oli suurimmat t&k-menot vuonna 2015, noin 398 miljardia euroa. Seuraavaksi tulivat Kiina (324 miljardia) ja Japani (133 miljardia). Suomella oli 24. suurin t&k-budjetti.

Suurin kasvaja on ollut Kiina, joka on vuosina 2000–2015 on kasvattanut t&k-menonsa kahdeksankertaiseksi (+812,7 %). Vuorostaan Yhdysvallat on kasvattanut t&k-menojaan samaisena aikavälinä vain +38,9 prosenttia. Vuodesta 2012 lähtien Yhdysvallat on kasvattanut t&k-toimintaansa noin 10 miljardilla vuosittain, kun Kiina on vuorostaan kasvattanut menoja noin 30 miljardilla vuotta kohden. Jos kehitys jatkuu samana, tulee Kiina ohittamaan Yhdysvallat vuonna 2020.

EU tukee Horisontti 2020 -ohjelmalla pk-yritysten t&k-toimintaa.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Strategy+businessin globaali innovaatiokehitystutkimus

 

Tulevaisuuden uudistuva Suomi

Tulevaisuuden uudistuva Suomi on valtioneuvoston toimintaympäristökuvaus, joka esittelee päättäjille ja kansalaisille Suomen talouden, osaamisen, ympäristön sekä väestön tilaa nyt ja lähitulevaisuudessa. Toimintaympäristökuvauksen kokonaiskuva perustuu virkamiesten parhaaseen näkemykseen. Se on tuotettu ministeriöiden yhteisjulkaisuna ja valtioneuvoston kanslian koordinoimana. Taustalla ovat vuonna 2014 julkaistut ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset.

Tulevaisuuden uudistuva Suomi -portaali


MINISTERIÖIDEN TULEVAISUUSKATSAUKSET

Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset. Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.

Tiivis tietopaketti kunkin hallinnonalan merkittävimmistä kehitystekijöistä, keskeisistä ongelmakohdista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista on tuotettu vuosina 2003 ja 2006, 2010 ja 2014. Vuoden 2014 katsaukset julkistettiin 3.10.2014.

Seuraavat tulevaisuuskatsaukset julkaistaan kesällä 2018.

Valtioneuvoston kanslian Valtioneuvoston yhteiset muutostekijät -raportti, 2017

Valtioneuvoston muutostekijäkortit (10/2017)

Tulevaisuuskatsaukset 2014:

Valtioneuvoston kanslia (pdf)

Ulkoasiainministeriö (pdf)

Oikeusministeriö

Sisäministeriö

Puolustusministeriö

Valtiovarainministeriö (pdf)

Opetus- ja kulttuuriministeriö

OPH, koulutuksen muutostekijöitä (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriö (pdf)

Liikenne- ja viestintäministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö (pdf)

Sosiaali- ja terveysministeriö

Ympäristöministeriö

Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksien tiivistelmät 2014 (pdf)

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030/2050 (2017)

PALTA, Digitalisaatio palvelualoilla (2016)

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös