Elinkeinoelämän kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus on keskeinen osa lyhyen aikavälin alue-ennakointia. Arviointikohteita ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta sekä työttömyyden määrä ja rakenne. Näkemykset on tiivistetty jokaisen seutukunnan ja ELY-keskuksen kohdalla plus-miinus-arvioihin eri ajankohtina: nykyhetki suhteessa vuoden takaiseen, tilanne puolen vuoden sekä vuoden kuluttua verrattuna nykyhetkeen. Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2016

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Uusimmat PK-yritysbarometrit löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee kahdesti vuodessa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen.

Valtiovarainministeriö julkaisee talouden kehitystä kuvaavia ennusteita ja selvityksiä.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisee perustietoja Suomen taloudesta, talouskatsauksia sekä suhdanne-ennusteita.

Tästä osiosta löytyy lisätietoja myös Pk-yritysbarometrista, alueellisista kehitysnäkymistä, toimialojen näkymistä, Tulevaisuuden uudistuva Suomi -portaalista sekä ministeriöiden tulevaisuuskatsauksista.

 

PK-yritysbarometri

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2016 Pk-yritysbarometri (julkaistu 13.9.2016) perustuu 6 010 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 43 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 11 % huononevan. Saldoluku on nyt +32 kun se edellisellä mittauskierroksella oli +15. Myös Etelä-Pohjanmaan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2016 (+8 => +18). Etelä-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös positiivisemmat kuin keväällä 2016. 16 % alueen pk-yritysten edustajista arvioi henkilö- kunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 13 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, saldoluvuksi muodostuu +3 (keväällä 2016 -2). Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella myös hieman positiivisemmat kuin keväällä 2016 (+9 => +14).

Koko maan pk-yrityksissä on eniten ja lähes yhtä paljon mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä (35 %) sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (34 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 4 % pk-yrityksistä. Etelä-Pohjanmaan alueella suurin ryhmä muodostuu asemansa säilyttämään pyrkivistä pk-yrityksistä (41 %). Kasvua mahdollisuuksien mukaan hakevia yrityksiä on vähemmän (32 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 5 % vastaajista. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia.

Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (57 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Etelä-Pohjanmaan alueella suuntaus on sama. Eniten kehittämistarvetta nähdään markkinoinnissa ja myynnissä (51 %) ja toiseksi eniten yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa (33 %).

Koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne. Resurssitekijät ja kilpailutilanne nähdään seuraavaksi merkittävimpinä kehittämisen esteinä. Yritystoiminnan sääntelyn sekä kustannustason merkitykset kehittämisen esteinä koetaan nyt pienempinä kuin vuoden 2015 syksyllä sekä koko maassa että alueella. Rahoituksen ja resurssitekijöiden merkitykset nähdään vuoden takaista suurempina.

 

Pk-yritysbarometrin tietojen perusteella voidaan tarkastella eri alueiden suhdannetilanteita ja näkymiä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se, että kyseessä on aina kunkin alueen nykytilanne - luvut eivät siis vertaudu alueiden varsinaisiin eroihin. Esimerkiksi saldoluvun positiivinen arvo ei välttämättä tarkoita, että alueella menisi paremmin kuin niillä alueilla, joilla saldoluku on negatiivinen.

Yritysten ilmoittama suhdannetilanne oman yrityksen kannalta vuoden takaiseen verrattuna sai Etelä-Pohjanmaalla kaikista pienimmän saldoluvun (18). Myös suhdannenäkymien osatekijöiden kohdalla Etelä-Pohjanmaan saldoluvut ovat useassa kohtaa maakuntien heikoimmasta päästä.

Kun tarkastellaan tulevaisuuden suhdannenäkymiä, Etelä-Pohjanmaan yleinen saldoluku (0) on alueiden neljänneksi heikoin. Investointien suhteen näkymät vuoden kuluttua nähdään Etelä-Pohjanmaalla negatiivisena (-9) koko maan luvun ollessa 3. Etelä-Pohjanmaalla investointien saldoluku on kolmanneksi pienin. Liikevaihdon nähdään Etelä-Pohjanmaalla parantuva hyvin (21), koko maan arvon ollessa 36. Sekä viennin että tuonnin näkymät ennakoidaan koko maassa positiivisiksi, kun tarkastellaan ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten vastauksia. Viennin saldoluku on koko maassa 53, Etelä-Pohjanmaalla 50. Tuonnin osalta koko maan saldoluku on 33, Etelä-Pohjanmaalla 35. Tuonti ja vienti ovat Etelä-Pohjanmaan saldoluvuista suurimmat suhdannenäkymiä vertaillessa.

PK-yritysbarometri 2/2016

PK-yritysbarometrin Etelä-Pohjanmaata koskeva alueraportti, syksy 2016


Alueelliset kehitysnäkymät

Työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2016 julkaistussa Alueelliset kehitysnäkymät-katsauksessa arvioitiin Etelä-Pohjanmaan talouden kehitysnäkymiä puoli vuotta ja vuosi eteenpäin sekä käytiin läpi toteutunutta talouskehitystä.

Katsauksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on kestänyt viime vuosien turbulenssia kohtuullisen hyvin. Teollisuuden rakennemuutos ei ole koetellut maakuntaa niin voimakkaasti kuin alueita, joissa esimerkiksi metsäteollisuudella ja ICT-toimialoilla on merkittävä rooli. Yritysten nettoperustanta on ollut Etelä-Pohjanmaalla laskusuunnassa viime vuosina. Trendi näyttää jatkuvan, joten uusperustantaan tulisi kiinnittää entistä voimakkaampaa huomiota. Positiivista on, että vireillepantujen konkurssien osalta alkuvuoden toteuma on jää- nyt edellisvuosia pienemmäksi.

Tällä hetkellä talous- ja työllisyysnäkymiä voidaan luonnehtia melko optimistisiksi. Kesällä toteutetun Pk-yritysbarometrin mukaan eteläpohjalaisten yritysten arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistä ovat jatkaneet positiiviseen suuntaan. Toisaalta esimerkiksi investointien arvon ennakoitu kehitys on edelleen alavireistä. Epätietoisuutta aiheuttavia isoja kysymysmerkkejä ovat Iso-Britannian Brexit-päätös sekä Euroopan Unionin ja Venäjän välinen pakotekiista.

Työllisten määrän arvioidaan kasvavan, mutta hitaasti, koska kasvunäkymät ovat edelleen osittain sumuiset. Työttömyys lähti kevään aikana varovaiseen laskuun. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa noin 9 200 henkeä, mikä on reilut 200 henkeä (-2,5 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Syksyn 2016 katsaus löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulta.


TOIMIALOJEN NÄKYMÄT

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee koko maata koskevia Toimialojen näkymät -katsauksia. Katsauksissa käsiteltäviä toimialoja ovat elintarvikeala, kaivosala, liike-elämän palvelut, matkailuala, puutuoteala, sosiaali- ja terveysala sekä uusiutuva energia.

Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitot julkaisevat toimialojensa kehitystä kuvaavia tilastoja, suhdannekatsauksia ja ennusteita:

Finanssialan Keskusliitto

Kaupan liitto

Kemianteollisuus

Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Metsäteollisuus

Palvelualojen työnantajat

Rakennusteollisuus

Teknologiateollisuus

 

Tulevaisuuden uudistuva Suomi

Tulevaisuuden uudistuva Suomi on valtioneuvoston toimintaympäristökuvaus, joka esittelee päättäjille ja kansalaisille Suomen talouden, osaamisen, ympäristön sekä väestön tilaa nyt ja lähitulevaisuudessa. Toimintaympäristökuvauksen kokonaiskuva perustuu virkamiesten parhaaseen näkemykseen. Se on tuotettu ministeriöiden yhteisjulkaisuna ja valtioneuvoston kanslian koordinoimana.


MINISTERIÖIDEN TULEVAISUUSKATSAUKSET

Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset. Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.

Tiivis tietopaketti kunkin hallinnonalan merkittävimmistä kehitystekijöistä, keskeisistä ongelmakohdista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista on tuotettu vuosina 2003 ja 2006, 2010 ja 2014. Vuoden 2014 katsaukset julkistettiin 3.10.2014.

Tulevaisuuskatsaukset 2014:

Valtioneuvoston kanslia (pdf)

Ulkoasiainministeriö (pdf)

Oikeusministeriö

Sisäministeriö

Puolustusministeriö

Valtiovarainministeriö (pdf)

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Ympäristöministeriö

Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksien tiivistelmät 2014 (pdf)

 

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös