24 / 05 / 17

Tulevaisuutta hahmottelemassa

  • 0

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Tulevaisuuden ennakointi taas on hyvinkin mahdollista. Tulevaisuustyötä tai ennakointia on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä ja erilaiset menetelmät ovat 1990-luvulta lähtien levinneet tutkimuskentältä ja yksityiseltä sektorilta myös julkiselle sektorille. Nykyään erilaisia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödynnetäänkin laajalti julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa. Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja muut aluetoimijat muodostavat tärkeän osan kansallisen tason ennakointiverkostosta.

Tulevaisuustyö ylipäätänsä on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Tavoitteena on päätelmien tekeminen tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ja kehityskuluista. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia hahmotellaan esimerkiksi erilaisten trendien, skenaarioiden tai tulevaisuuskuvien kautta. Ennakointiin liittyy olennaisena osana päätöksien ja ratkaisujen muotoileminen, joilla voidaan aikaansaada toivottu tulevaisuus ja välttää epäsuotuisa tulevaisuus. Nämä päätökset ovat sellaisia, joita meidän pitää tehdä tänään. Ennakointi tulisikin olla olennainen osa jokaisen organisaation strategista suunnittelua.

Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, mutta toivotun tulevaisuuden aikaansaaminen vaatii tietoa nykyisyydestä. Tarvitsemme jaettua ymmärrystä tämän päivän tilannekuvasta. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta meidän pitää tiedostaa keskeiset muutoskulut, mistä asioista olemme samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Tilannekuvan jälkeen on mahdollista pohtia ratkaisuja. Tulevaisuutta muovaavat päätökset tehdään tänään.

Tilannekuvatyökalu kehittämisen ja päätöksenteon tueksi

Innovatiivisuutta ja Kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa (IKEP) olemme rakentamassa maakunnan toimijoiden kesken innovaatiotoiminnan tilannekuvatyökalua strategia- ja tulevaisuustyön tueksi. Taustatyötä on tehty vuoden alusta alkaen ja ensimmäinen määrittelytyöpaja on juuri pidetty. Maakunnan innovaatiotoimintaa tarkastellaan mm. elinkeinoelämän, koulutuksen, kansainvälistymisen ja vihreän talouden kautta. Kesän aikana toteutetaan varsinainen tiedon kerääminen ja kokoaminen ja syksyllä on luvassa laajempi analyysityö kokonaisuudesta. Maakunnan tulevaisuusryhmä toimii hankkeessa keskeisenä yhteistyötahona.

Prosessin myötä maakunnan kehittämisen tietopohjaa tullaan vahvistamaan laadukkaalla ja mahdollisimman ajantasaisella tiedolla. Käynnissä olevan maakuntauudistuksen lisäksi meneillään on maakuntaohjelman päivittäminen. IKEP-hanketta toteutetaan päivitystyön rinnalla, jotta ohjelmatyö hyötyisi hankkeesta mahdollisimman paljon.

Lue lisää tulevaisuuden ennakoinnista:

http://www.epliitto.fi/ephuomenna_ennakointimenetelmat
http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle
http://foresight.fi/

 

Miika Laurila
Projektipäällikkö

0 kommenttia
18 / 05 / 17

Kulttuurimaakunta tarvitsee oman lautakunnan

  • 0

Etelä-Pohjanmaata kutsutaan kulttuurimaakunnaksi. Sitä se onkin; oli mittari sitten mikä tahansa. Kuntien kulttuuritoimintaan on kuitenkin viime vuosina syntynyt säröjä, jotka johtuvat talouden heikentymisestä. Säästöjen myötä on lakkautettu kulttuuritoimen virkoja tai niitä on yhdistetty toisiin virkoihin, mikä on vääjäämättömästi merkinnyt kulttuurin aseman rapautumista.

Vaikka kehitys kunnissa on mennyt huonompaan suuntaan, ovat yksityiset kulttuurin harrastajat ja yhdistykset pitäneet mainetta yllä. Maakunnan laaja kulttuurin kirjo on hyvin esillä. Siinä nähdään eri väreissä kuorolaulua, harrastajateatteria, musiikkia, kuvataidetta ja kirjallista tuotantoa. Kulttuuri elää ja vaikuttaa eri puolilla maakuntaa monin erilaisin painotuksin.

Kulttuurin voima tuli näkyviin Suomi 100 -hankkeiden myötä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta sai runsaasti toinen toistaan hienompia esityksiä kulttuuritapahtumista, joita tullaan itsenäisyytemme juhlavuoden aikana näkemään ja kokemaan. Kulttuurin toimijat ovat panneet tuulemaan.

Suunnannäyttäjän roolissa

Vaikka kuntien kulttuuritoimet ovat olleet kovassa paineessa ja muutosten kourissa, on kulttuurin yhdistyksiä ja erilaisia järjestöjä innostettu kehittämään hankkeita. Niitä on niin paljon, että Etelä-Pohjanmaa on tässä suhteessa aivan kärkiryhmässä.

Omatoimisuus ja luovuus ovat voimissaan. Siitä huolimatta tarvitaan kuitenkin myös julkista tukea ja ohjausta. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on siitä hyvä esimerkki. Lautakunta on kannustanut kuntia, innostanut järjestöjä ja koordinoinut hankkeita ja myöntänyt niille varoja. Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut suunnannäyttäjä ja esimerkki. Se on halunnut omalta osaltaan vaalia maakunnan kulttuuriperintöä oman lautakuntansa kautta.

Kulttuurin asema on maakuntauudistuksessa vedenjakajalla. Kehitetäänkö maakunnallista kulttuurin yhteistyötä vai jätetäänkö se näivettymään? Yhä uudelleen voi toistaa: Etelä-Pohjanmaan on kulttuurimaakunta. Ilman kulttuuria ja liikuntaa maakunnan julkinen kuva olisi vaisumpi. Tähän saakka Etelä-Pohjanmaan imagossa on ollut kulttuurilla ja liikunnalla merkittävä osansa. Ne ovat antaneet väriä, voimaa ja tulevaisuuden uskoa. Omanarvontuntoa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä kulttuurin alatyöryhmä on tehnyt hyvää työtä. Kulttuurin tulevaisuus näyttäytyy raportin valossa toiveikkaalta. Kulttuurilautakunta totesikin 9.5. järjestetyssä kokouksessa, että maakunnan kulttuurin kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.

Ilmari Ylä-Autio

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

 

 

0 kommenttia
09 / 05 / 17

Päätöksenteko on ihmisten välistä vuorovaikutusta  

  • 640

Tasaisin väliajoin julkisuuteen ponnahtaa keskustelua, joka juontuu kunnallisesta päätöksentekokulttuurista. Lähtökohdat ja teemat voivat vaihdella, mutta perustaltaan aiheet kumpuavat demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään liittyvistä ilmiöistä. Epäilemättä yritysmaailmassakin törmätään samoihin ilmiöihin, mutta ne eivät yleensä ole julkisesti tarkasteltavina. Laajempaa julkisuutta saavat yleensä päätöksentekoon liittyvät konfliktitilanteet ja vastaavasti kypsästi ja kehittyneesti toimiva päätöksenteko saa pysyä omassa harmoniassaan kenenkään häiritsemättä.

Kun tarkastelee konfliktitilanteisiin liittyviä ilmiötä vaikkapa vain google-haun tulosten perusteella, nousee sieltä esiin se peruslähtökohta, että kyse on aina ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Usein kyse voi olla vain kahden ihmisen välisistä henkilökemioista. Jokaisella on oma henkilöhistoriansa ja omat sidosryhmänsä yms., ja niiden yhteensovittaminen yhteisten päämäärien hyväksi johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa yhteisen ratkaisun löytäminen vaatii sovittelua. Päättäjillä pitää siis olla kykyä keskustella ja arvioida vaihtoehtoja, mutta ei riitä, että näkee asiat vain omasta perspektiivistään vaan pitää osata arvioida myös kokonaisuutta ja vastapuolen näkemyksiä. Arvokasta on myös, jos tähän yhdistyy jonkin verran visionäärisyyttä ja kykyä ennakoida tulevaa.

Suomalainen päätöksentekokulttuuri on perustaltaan suoraviivaista ja rakentuu asioiden etukäteisvalmistelun pohjalla. Meillä myös arvostetaan avoimuutta ja laajoja vaikuttamismahdollisuuksia niille, joita päätöksenalainen asia koskee. Voisi sanoa, että päätöksentekokulttuurimme on rakenteeltaan ennakoitavaa ja johdonmukaista.

Alati muuttuvassa yhteiskunnassa tämäkään ei takaa järjestelmän toimivuutta, koska vallitseva päätöksentekokulttuuri joutuu päivittäin muuttuvien tilanteiden testiin ja on entistä alttiimpi ristiriidoille. Niinpä on syytä herkeämättä tarkkailla, missä määrin kulloinkin vaaditaan sopeutumista ja uudistumista, jotta asianmukainen päätöksenteko sujuu myös tulevaisuudessa.

 

Jari Iso-Koivisto

Hallintojohtaja

 

 

640 kommenttia
03 / 05 / 17

Ruokahävikki - vihdoinkin epätrendikästä

  • 0

Tiesitkö, että keskimääräinen suomalainen nelihenkinen perhe heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin niin paljon, että se voisi käydä pois heittämäänsä ruokaa vastaavalla rahasummalla vuoden aikana jopa kahdeksan kertaa elokuvissa tai kerran yhteisellä kylpylälomalla? MTT:n (nyk. Luonnonvarakeskus) vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalainen heittää vuosittain noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Kun myös ravitsemispalveluissa, kaupassa ja elintarviketeollisuudessa tapahtuva hävikki huomioidaan, syntyy ruokahävikkiä Suomessa vuosittain yhteensä 62–86 kg henkilöä kohti.

Samalla roskikseen päätyy huimia summia rahaa sekä pois heitetyn ruoan tuottamiseen ja valmistamiseen käytettyjä luonnonvaroja ja energiaa. Ruokahävikki on siis kokonaisvaltaista haaskausta. Hävikin syntyminen ei ole ongelma vain meillä Suomessa, vaan koko maailmassa. Arvioiden mukaan jopa kolmannes kaikesta maailman elintarvikkeeksi tuotetusta ruoasta päätyy roskikseen. Siksi esimerkiksi Euroopan parlamentti ja komissio tavoittelevat ruokahävikin puolittamista Euroopassa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasosta.

Ecowaste4Food -hanke ruokahävikkiä vähentämässä

Miten ruokahävikkiä sitten voitaisiin ehkäistä? Tähän pulmaan etsitään vastauksia vuoden 2017 alussa käynnistyneessä Interreg Europe -rahoitteisessa ECOWASTE4FOOD -hankkeessa, jossa tavoitteena on etsiä ja jakaa Euroopan alueiden kesken ekoinnovaatioita ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan vähentää aina elintarviketeollisuudesta yksittäisen kuluttajan keittiöön saakka.

Hanke toteutetaan kahdeksan eri puolilla Eurooppaa toimivan julkisen organisaation yhteistyössä, jossa Suomea edustaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Yhteisen oppimisprosessin kautta hankkeessa tunnistetaan malleja, joita voidaan lähteä kokeilemaan kunkin hankepartnerin omalla alueella projektin aikana laadittavan toimintasuunnitelman tukemana. Etelä-Pohjanmaan alueen organisaatiot ja asiantuntijat ovat avainasemassa innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa todelliseen elämään omassa maakunnassamme. Siksi heitä osallistetaan hankkeeseen jo sen ensimetreiltä lähtien muun muassa hanketapaamisten ja opintomatkojen kautta.

ECOWASTE4FOOD -hankkeen toinen  hanketapaaminen järjestettiin 19.4.–20.4.2017 Italian Ferrarassa. Tapaamisessa kuulimme esityksiä ruokaketjun eri vaiheisiin ulottuvista ruokahävikin vähentämiskeinoista niin projektikumppaneiden kuin myös eri alueiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden esitteleminä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kännykkäsovellus, joka jääkapissasi olevien elintarvikkeiden eräpäivien lähestyessä lähettäisi sinulle herätteitä ja reseptiehdotuksia tuotteiden hyödyntämiseksi ennen niiden pilaantumista? Vähintäänkin nykyaikaiselta.

Onneksemme hanke on käynnistynyt suotuisissa tuulissa - ruokahävikin vähentämisen on sanottu olevan yksi merkittävimmistä vuoden 2017 ruokatrendeistä niin maailmalla kuin Suomessakin. Ruokahävikin vähentäminen on siis nyt - ja toivottavasti jatkossakin - muodikasta. Hanke jatkuu kunkin hankepartnerin alueella toteutettavalla innovaatiokartoituksella, jossa ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä keinoja kirjataan ylös yhteneväisellä tavalla. Kartoituksen tuloksia kokoonnutaan tarkastelemaan heinäkuussa Iso-Britannian Exeteriin.

Lisätietoja hankkeesta ja sen etenemisestä löydät Etelä-Pohjanmaan liiton hankesivustolta sekä hankkeen omilta kotisivuilta.

Susanna Valkama
Projektikoordinaattori

0 kommenttia
28 / 04 / 17

Euroopan Unionin tulevaisuutta tehdään nyt

  • 0

Euroopan Unionin monivuotisia rahoituskehyksiä ja ohjelmakohtaista lainsäädäntöä, kuten aluekehityspolitiikkaa, uudistetaan säännöllisin väliajoin. Nykyisellään niitä valmistellaan ja toteutetaan seitsemän vuoden pätkissä. Jokaisen uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyy aina aimo annos jännitystä eri politiikka-alojen tulevaisuudesta, yksittäisten ohjelmien jatkosta ja mahdollisista uusista, mullistavista esityksistä, joita komission oletetaan ehdottavan.

Nyt käynnissä olevan koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014-2020 osalta Suomessa jännitettiin esimerkiksi koheesiobudjetin suuruutta ja harvaanasuttujen alueiden erillistukea. Tuolloin Suomelle optimaalisen neuvottelulopputuloksen aikaansaaminen vaikutti haastavalta kokonaisuudelta, jossa eri politiikanalat kilpailivat rahoituksen osalta myös toisiaan vastaan.

Jos neuvotteluasemat vaikuttivat haastavilta 2014 alkaneeseen kauteen valmistautuessa, voitaneen ilman liioittelua todeta, että Euroopan Unioni valmistautuu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan yhdessä historiansa haastavimmista tilanteista yhden jäsenmaan jättäessä eurooppalaisen arvoyhteisön.

Brexit-neuvottelujen ennakoimattomuuden myötä tulevaisuus vaikuttaa kirjoittamattomalta lehdeltä - jopa siinä mittakaavassa, että yksittäisten politiikanalojen tulevaisuus ja niiden tulevaisuudesta keskusteleminen on pitkän aikaa tuntunut jokseenkin toisarvoiselta. Koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevien nyanssien ja mahdollisten yksityiskohtien sijaan Brysselissä keskustellaan koko Unionin tulevaisuudesta.

Kylvöaika on nyt

Vaikka tilanne politiikanalojen osalta tuntuukin jämähtäneen paikoilleen, ison laivan on jatkettava eteenpäin. Navigoiminen vielä kartoittamattomalla alueella on kuitenkin hidasta ja haparoivaa. Myös keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään nyt osana suurempaa, Unionin rakennetta ja toimintaa pohtivaa tulevaisuuskeskustelua.

Aluekehityspolitiikan yksityiskohtien sijasta halutaan käydä keskustelua siitä, mikä kunkin Euroopan Unionin politiikanalan rooli ja merkitys tulisi olla tulevaisuudessa. Brexit saattaa vaikuttaa täten paitsi EU-budjetin tasapainoon, mutta myös sen politiikkasisältöihin. Todennäköisesti kutistuvan EU-budjetin prioriteeteista tullaan vääntämään peistä.

Maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen hallitessa eurooppalaista agendaa on selvää, että ne huomioidaan jatkossa vahvemmin myös EU-budjetin kautta. Nettomaksajamaista muun muassa naapurimme Ruotsi on jo aktiivisesti linjannut pienemmän budjetin ja vahvempien ennakkoehtojen käyttöönotosta yhteisesti sovittujen maahanmuuttovastuiden toteutumisen varmistamiseksi.

Kriiseissä piilee kuitenkin aina uudistuksen siemen. Unionin ollessa uusien haasteiden edessä ei pidä pysähtyä tai jäädä tähyilemään taaksepäin. Nykyinen koheesiopolitiikka on tulosta useiden uudistusten ja ohjelmakausien neuvotteluista – ja sitä voidaan kehittää myös jatkossa. Vastauksia siihen, mikä tulevaisuuden aluekehityspolitiikan rooli pitäisi ja voisi olla - sekä uusiin että vanhoihin haasteisiin vastaamiseksi – haetaan jo nyt.

On tärkeää, että myös läntinen Suomi ja eteläpohjalaiset ovat liikkeellä näkemyksineen ja kokemuksineen. Uudistuksen ja vaikuttamisen kylvöaika on nyt.

 

Emilia Pernaa

EU Policy Adviser

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office)

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Juhlakesän kynnyksellä

  • 0

Kaikkien aikojen juhlavuosi on hyvällä alulla. Olemme nyt juhlakesän kynnyksellä ja toukokuussa käynnistyy juhlavuoden Kesä-Suomi tuhansine tapahtumineen. Suomen kesä on aina täynnä tapahtumia ja nyt juhlavuonna on odotettavissa ainutlaatuinen tapahtumien vyöry Suomen suvessa. Juhlavuoden ohjelmaan on kaiken kaikkiaan hyväksytty yli 4000 hanketta ja tapahtumaa. Etelä-Pohjanmaalla tapahtumia on tällä hetkellä virallisessa ohjelmassa reilut 300, joten kiirettä riittää täällä maakunnassakin. Ja uusia tapahtumia syntyy kaiken aikaa lisää! Tapahtumia voi kehittää aina lokakuun 2017 loppuun saakka. Tosin aluetuet on jo kaikki Etelä-Pohjanmaalla jaettu; yhteensä 180 000 € 158 hankkeelle.

Ohjelma on toteuttamistavoiltaan ja teemoiltaan koko maassa ja maakunnassa yhtä monimuotoinen kuin Suomi ja suomalaisetkin ovat. Satavuotias Suomi-neito katsoo vuosisataa eteenpäin ja taaksepäin sekä seisoo tukevasti tässä ajassa. Juhlavuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden historian ajasta, tarkastelee sitä Suomea, jossa juuri nyt elämme sekä etsii ja luo uutta.

Tarjolla on kulttuuria ja liikuntaa, seminaareja ja keskusteluja, ainutlaatuisia elämyksiä ja kokemuksia. Etelä-Pohjanmaalla tanssitaan, syödään, retkeillään, ratsastetaan hevosilla ja keppihevosilla, luetaan ja kuunnellaan satuja, lausutaan ja lauletaan, juostaan ja pelataan, näytellään, maalataan, saunotaan, kaffitellaaan, neulotaan ja virkataan – YHDESSÄ!

Myös elinkeinoelämä ja yritykset ovat aktiivisesti mukana Suomi 100 -juhlavuodessa. Yritysten innokkaan osallistumisen myötä on syntynyt lukuisia juhlavuosituotteita, jotka näkyvät jo kauppojen hyllyillä. Virallisen Suomi 100 -tunnuksen omaavan tuotteen tai palvelun takana on aina tarina sekä yrityksen yhteiskunnallinen teko, joka vie Suomea eteenpäin.

Pienyrityksille suunnatussa satavuotisjuhlavuoden kumppanuusohjelmassa haettiin sataa Suomi 100 -tuotetta tai palvelua. Ehdokkaita oli 202. Osallistujaryntäys aiheutti teknisiä ongelmia nettiäänestyksessä, jonka vuoksi kaikki ehdotukset hyväksyttiin ohjelmaan. Meidänkin maakunnasta mukana on 13 yritystä. Näitä juhlavuoden suomalaisia ja pohjalaisia tuotteita ja palveluja kannattaa nyt suosia!

Juhlavuosi on myös täynnä isoja kampanjoita ja pieniä tekoja – lahjoja Suomelle ja sen kansalaisille. Veteraanit ja vauvat saavat sukkia, sinivalkoisia pipoja kudotaan hurmiossa, verta luovutetaan juhlamielellä, juhlavuosi on täynnä rakkautta, välittämistä ja yhdessä tekemistä! Huh, sydän aivan pakahtuu kaikkea hyvää ajatellessa.

Toivon, että jokainen eteläpohjalainen löytäisi juhlavuoden tarjonnasta jonkin, edes yhden tavan osallistua juhlavuoteen ja sen kautta kokea oman ainutkertaisen onnen hetkensä suomalaisena ja pohjalaisena 100-vuotiaassa isänmaassamme. Ja onnen hetken kautta synnyttää ikimuistoisen muistijäljen sydämensä sopukkaan!

Hyvää juhlakesää kaikille!

 

Tuija Ahola

kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

 

PS. Maakunnan Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Kulttuuria kehiin jatkossakin

  • 0

Tuleville maakunnille luvataan monipuolisesti eri tehtäviä. Rahallisesti näistä merkittävin on sosiaali- ja terveydenhuolto. Mutta löytyy tehtävälistasta paljon muutakin. Esimerkiksi kulttuuri vilahtaa teksteissä useasti.

Uuden Etelä-Pohjanmaan yhtenä päämääränä on kulttuurin edistäminen. Lakiehdotuksessa kannustetaan luovan talouden ja kulttuurimatkailun vahvistamiseen. Näin edesautetaan aineettoman tuotannon syntyä ja kasvua, luovan työn tekemisen edellytyksiä sekä tuotannon ja jakelun muotojen monipuolistumista.

Maakunta vastaa myös kulttuuriympäristön hoidosta, maakunnallisen identiteetin edistämisestä sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Tavoitteena on parantaa kulttuurin näkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia ja saada se kiinteäksi osaksi alueen kehittämistä.

Eteläpohjalaisille toimijoille tämä kaikki kuulostaa kovin tutulta. Kulttuuri on aina ollut osa maakunnan liiton tehtäväkenttää. Liittoa perustettaessa yli 20 vuotta sitten kulttuuritoiminta kirjattiin kuntien yhteiseen sopimukseen. Liitolla on kulttuuristrategia, työhön on pestattu kulttuuriasiantuntijoita, ja yhteyksiä kuntakenttään ynnä muihin toimijoihin hoidetaan kulttuurilautakunnan ja muiden tapaamisten kautta. Maakunnallisen kulttuuritoiminnan merkitys on korostunut sitä mukaa kuin kuntien mahdollisuudet panostaa siihen ovat kiristyneet.

Kaikkia meitä – ja erityisesti kulttuuritoimijoita – kiinnostaa, mitä kulttuurityölle tapahtuu uudessa maakunnassa. Musertuuko se ”massatehtävien” alle vai saako se uutta nostetta?

Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan kulttuuriasioita valmistellaan osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun kokonaisuutta. Lähtökohtana on ollut tehtävän lakisääteisyys. Valmistelu on sujunut luontevasti, kun kulttuurin kehittämistyölle on jo tukeva pohja.

Kulttuuri on maakunnan kehittämisen liimaa. Se rakentaa siltoja kuntien ja muiden toimijoiden sekä maakunnan välille. Kulttuurilla on iso rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tästäkin liitolla on upeaa käytännön kokemusta. Menestystarinoita on syntynyt myös elinkeinoelämän puolella luovan alan yrityksissä.

Matkailuun haetaan yhä useammin sisältöjä kulttuurista. Meillä mm. tapahtumamatkailu nojaa vahvasti musiikkiin. Luova ympäristö tarjoaa taiteen ammattilaisille inspiroivat toimintamahdollisuudet. Vaalittavaa riittää myös kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä sekä kulttuuriperintömme monipuolisuudessa.

Kulttuurin merkitys alueelle on paljon toimialaansa suurempi, kun huomioidaan sen rooli kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kulttuuri ei tunne kielirajoja, vaan avaa uusia ovia kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.

Meillä on kaikki eväät olla kulttuurimaakunta jatkossakin!


Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Luottamuspääoma

  • 0

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on mukana AgriSpin-projektissa, jossa 13 EU-maata kehittää parempia keinoja tukea maaseudun innovaatioita. Mukana on neuvontaan erikoistuneita, kuten me ProAgriassa, sekä tutkijoita, järjestöjä ja maakuntahallintojen edustajia. Hanke on aito EU-hanke, joka saa rahoituksensa sataprosenttisesti Horisontti 2020 -tutkimusohjelmasta.

Hankkeessamme on tärkeänä osuutena ns. Cross Visit -menetelmä. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, mikä on varsin harvinaista hanketoiminnassa. Yleensä tulokset pitää olla etukäteen tarkasti tiedossa, mikä ei koskaan ole allekirjoittaneelle ollut loogista. Mielestäni hyvässä hankkeessa pitää oppia ja löytää uutta.

Cross Visit -menetelmässä keskeinen elementti on ns. innovaatiospiraali, johon merkitään kohteena olevan innovatiivisen tapahtuman vaiheet, niissä keskeisessä roolissa olleet toimijat ja mitä on saatu aikaan. Mukana on innovaatiota edistäneitä ja estäneitä asioita. Hankkeessa halutaan oppia, mitkä keinot ovat nopeuttaneet kestävien innovaatioiden syntymistä parhaiten.

AgriSpin-tiimi, jossa oli osallistujia kahdeksasta maasta, vieraili Etelä-Pohjanmaalla viime vuoden kesäkuussa. Innovaatiospiraali täytettiin neljästä kohteena olleesta innovaatiosta. Sen jälkeen spiraalit ja ryhmän muistiinpanot jalostettiin raportiksi, jossa nostettiin esille kolme p:tä: Pearls, Puzzlings ja Proposals.

Helmenä (Pearl) oli kaikissa tapauksissa yllättävä tekijä: luottamus (trust).  Eurooppalaisille kollegoille oli yllättävää se, miten innovaatioiden aikaan saaminen Suomessa sisälsi paljon luottamusta. Uusia asioita kehitettiin ilman liiallista byrokratiaa. Kaveri kaverin kanssa luotti toisiinsa ja siten saatiin aikaan jotain suurta. Yhdessä tapauksessa nousi esiin perisuomalainen tapa, jolle raportissa annettiin nimeksi the Sauna Method. Innovaation tekijät tapasivat toisensa säännöllisesti saunaillassa. Joskus, kun oli vuosia rakennettu luottamusta, joku oli nostanut esille, josko tehtäisiin jotain yhdessä. Sille perustalle rakentui innovaatio.

Mielestäni meillä on riskinä menettää tämä luottamuspääoma, erityinen suomalainen kilpailutekijä. EU-säännökset johtavat siihen, että on epäiltävä. Tietty prosentti pitää tarkastaa, tietty määrä virheitä olisi hyvä löytää…

Entäs, jos olemmekin rehellisiä ja teemme vähemmän vilunkia, kuten satakuntalainen sanoo? Mieliaiheeni, kysymys johon haluaisin vastauksen, on: paljonko epäluottamus maksaa?

 

Hannu Haapala

Toimitusjohtaja

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Etelä-Pohjanmaan kehitys - rakennetta, sisältöä ja toimintaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli on tulevaisuuteen suuntaava, maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia, jolla on kytkentä myös aluekehitykseen. Rakennemalli sisältää kuntien ja muiden tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan maankäytön ja kehittämisen periaatteista vuoteen 2040 saakka. Rakennemalli on pohjana maakuntakaavoitukselle, se tukee aluekehittämistä ja sitä voidaan käyttää yleiskaavoituksen pohjana.

Rakennemalli toteuttaa maakuntastrategian visiota ja 200 000 asukkaan väestötavoitetta. Rakennemallissa on tärkeää tunnistaa maakunnan ulkopuolelta tuleva elinvoima ja ne vahvuudet, joilla on kansainvälistä ja kansallista merkitystä. Rakennemallissa kuvataan luonnollisesti myös ne maakunnan kannalta merkittävät tekijät, joiden elinvoima tulee maakunnan sisältä. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin laadinta koostuu kahdesta työvaiheesta: a) tulevaisuuskuvien koostamisesta ja b) varsinaisen rakennemallin laadinnasta. Tulevaisuuskuvien koostamisesta on vastannut Seinäjoen yliopistokeskus ja rakennemallin laatimisesta Sweco ympäristö Oy.

Rakenne

Rakenne on jonkin kokonaisuuden koostumistapa ja -muoto ja sen osien keskinäinen suhde. Maakunnan rakenne liittyy infrastruktuurin verkostoihin, kuten tiestöön ja rakennuksiin, mutta myös yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen ja rooleihin, ja siinä määritellään eri toiminnot ja niiden väliset suhteet. Rakenteen tehtävänä on edistää yhteistyön aikaansaamisessa, liikkumisessa ja toiminnoissa, elämän ja elinkeinoelämän mahdollistajana.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli tuo esiin liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeet, jalostuksen keskittymät, Seinäjoen kansainväliset ja kansalliset kasvutarpeet, muut tiiviin asumisen taajamat eli tiivistyvät keskustat ja asumisen laajenemisen sekä tiivistyvät taajamat eli asumisen keskittymisen keskustoihin. Esille tuodaan myös Seinäjoen merkitys valtakunnallisena ja maakunnallisena palvelujen ja matkailun keskuksena sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä yrityskeskittymänä. Valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet, Ähtäri, Alavus, Kuortane ja Kauhava on määritelty. Rakennemalli määrittelee myös kansainvälistyvän matkailun vyöhykkeen ja keskeiset virkistys- ja luontovyöhykkeet. Myös maakunnallisesti olennainen liikenteen ja logistiikan vyöhyke, elinkeinoelämän ydinvyöhyke on määritelty.

Sisältö

Sisältö on hieman erilaista kuin rakenne. Sisältö tarkoittaa myös kokonaisuutta, jonka rajaa ympäristöstä jonkinlainen muoto, kehys tai toimintatapa. Ilman rajaavaa muotoa sisältöä ei välttämättä ole havaittavissa. Maakunnan kehittämistyön sisältönä on esimerkiksi ”kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut” -kehittämisteema.

Rakennemallin sisältönä toimivat tulevaisuuskuvatyön neljä tulevaisuuskuvaa: teknologia muuttaa arjen, tehokkuus ennen kaikkea, julkinen sektori kehittäjänä ja yhteisöjen Etelä-Pohjanmaa. Niin ikään sisältöinä ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät ja uudistuva palvelu- ja elämystuotanto.

Toiminta

Strategisessa suunnittelutyössä on kiinnitetty eniten huomiota informaation keräämiseen ja strategioiden sisältökysymyksiin. Vuorovaikutus toki kuuluu myös suunnitteluun. On havaittu, että suunnittelijat kohtaavat työssään ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen vuorovaikutteiselle toimintatavalle. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ongelmaan, joka muodostuu suunnittelijoiden ja niiden välillä, joihin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan. Strategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa suunnittelijoilta edellytetään informaation keräämisen ja kehityksen suunnan haarukoimisen ohella kykyä kommunikoida, etsiä tavoitteiden yhtymäkohtia ja muokata toimijoiden huomiota.

Toimijoita ei enää mielletä passiivisiksi tarkkailijoiksi vaan toimintaan osallistuviksi. Toimijoiden odotetaan huomaavan, että heidän toiminnallaan on vaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin merkitys perustuu toimijoiden toimintaan. Yritykset, organisaatiot, yhteisöt ja ihmiset toteuttavat omia tavoitteitaan ja asioita, joita rakennemalli mahdollistaa.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalliin voi tutustua ja sitä voi kommentoida 10.5.2017 mennessä täällä.

 

Timo Lakso

Maakuntasuunnittelija

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
05 / 04 / 17

Kuulumisia EU:sta - myllerrysten ja eksistentiaalisen kriiseilyn vuosi

  • 0

Aloitin vuoden alussa uutena EU-tietokeskuksen koordinaattorina täällä liitossa ja voi pojat, millaisen EU-poliittisen myllerryksen keskelle olen heti päässytkään. Maaliskuun alussa Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta, jossa esitettiin viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota. Maaliskuun 25. päivä Euroopan johtavat kokoontuivat Roomaan paitsi juhlimaan 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia allekirjoittamaan myös yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta. Muutama päivä Rooman juhlien jälkeen palattiin juhlahumusta takaisin maan pinnalle, kun Britannian pääministeri Theresa May välitti virallisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Virallinen Brexit-prosessi lähti viimein käyntiin. Tulevaisuudessa EU:ta rakennetaan 27 jäsenvaltion turvin.

Viime kesäkuisesta Brexit-kansanäänestyksestä lähtien EU:n on sanottu potevan niin sanottua eksistentiaalista kriisiä. EU:n on ensinnäkin pitänyt oikeuttaa asemansa merkittävänä toimijana uudestaan. Niin Brysselissä kuin monissa jäsenvaltioissa on herätty siihen, että EU-vastainen populismi on vedonnut ihmisiin huomattavan paljon enemmän kuin EU:n saavutukset rauhanaikoineen ja vapaine liikkuvuuksineen. Tämä kulminoitui Brexit-äänestyksessä, mutta tulee nousemaan keskeiseksi myös tulevissa vaaleissa.

Populismin nousun myötä EU:ssa onkin pitänyt aloittaa laajamittainen työ saavutuksien esille tuomiseksi. Tänä vuonna esille on nostettu muun muassa 30-vuotiaan Erasmus-ohjelman mahdollistamaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tietenkin 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia. Rooman juhlissa korostettiin EU:ta etenkin rauhan, vaurauden ja solidaarisuuden mahdollistajana. EU-myönteisyyden varmistamiseksi on pitänyt lähteä perusasioista ja tajuta, että EU:n saavutukset eivät ole kaikille selvää kauraa. EU on edelleen monelle etäinen ja monet sen saavutukset otetaan annettuina. EU on saatava kansalaisiaan lähemmäksi ja sen tarinaa on kerrottava inhimillisemmästä näkökulmasta.

EU:n tulevaisuus?

Brexit on pakottanut EU:n pohtimaan myös tulevaisuuttaan uudestaan. Tulevaisuustyö aloitettiin heti Britannian äänestyksen jälkeen. Syyskuussa Eurooppa-neuvosto antoi Bratislavassa pidetyn epävirallisen huippukokouksen päätteeksi julkilausuman EU27-tulevaisuustyön aloittamiseksi. Julkilausumassa korostettiin muun muassa kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin entistä parempaa vastaamista, jäsenvaltioiden välisen viestinnän ja yhteistyön parantamista sekä 27 jäsenmaan EU:n menestyksekkääksi tekemistä.

Tulevaisuuden pohtiminen on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna. Tammikuun lopulla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi kirjeensä EU:n tulevaisuudesta, jossa hän perään kuulutti etenkin yhteistyötä alueen vahvistajana. Maaliskuun 1. päivänä komissio julkaisi keskustelun herättämiseksi viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta valkoisessa kirjassaan. Näitä ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät yhdessä enemmän
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Skenaariot ovat laajoja ja niiden tarkoituksena on ollut etenkin herättää keskustelua EU:n tulevaisuudesta niin jäsenvaltioiden sisällä kansalaisten keskuudessa kuin jäsenvaltioiden välillä. Tulevaisuuden pohdinta kulminoitui toissa viikolla Roomassa ja siellä annetussa julkilausumassa. Euroopan johtajat sitoutuivat julistuksessa tekemään työtä turvallisen ja suojatun, vauraan ja kestävän, sosiaalisen ja globaalisti vahvemman Euroopan puolesta. Skenaarioista julkilausumassa korostettiin toki tiiviimpää yhteistyötä, mutta hyväksyttiin toisaalta myös eritahtinen yhdentyminen. Kovin kunnianhimoiseksi julkilausuma ei siis noussut, mutta uutuutena julistuksessa on korostettu entistä vahvempaa turvallisuusyhteistyötä.

Tulevaisuuspohdinta tulee jatkumaan edelleen ja keskustelua halutaan käytävän laajasti eri tasoilla. Tulevat vaalit Ranskassa ja Saksassa tulevat ohjaamaan myös sitä, millaiseksi keskustelu EU:n tulevaisuudesta muodostuu. Hollannissa EU-mielisyys otti torjuntavoiton populismista. Muutaman viikon päästä käytävissä Ranskan presidentin vaaleissa kamppailua käydään vahvasti myös EU:n perusarvoista. Nämä tulevat luultavasti toistumaan ensi kesän Ranskan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisia arvoja tullaan testaamaan varmasti myös Saksan liittopäivän vaaleissa ensi syksynä. 

Elämme EU:ssa todella mullistavia ja mielenkiintoisia aikoja. Tämän vuoden tapahtumat ja ennen kaikkea tänä vuonna käyty keskustelu määrittävät pitkälti EU:n ja koko Euroopan tulevaisuutta. EU:n eksistentiaalista kriisiä helpottaakseni haastan kaikki kiinnostuneet pohtimaan EU:n merkitystä ja tulevaisuutta sekä myös jakamaan omakohtaisia EU-kokemuksia ja -tarinoita kanssani. Nyt jos milloin on aika käydä keskustelua EU:sta!

 

Hanna Meriläinen,

EU-tietokeskus

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi ja jaa tarinasi!

Lue lisää EU:n tulevaisuuskeskustelun etenemisestä täältä >> 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös