18 / 04 / 17

Luottamuspääoma

  • 0

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on mukana AgriSpin-projektissa, jossa 13 EU-maata kehittää parempia keinoja tukea maaseudun innovaatioita. Mukana on neuvontaan erikoistuneita, kuten me ProAgriassa, sekä tutkijoita, järjestöjä ja maakuntahallintojen edustajia. Hanke on aito EU-hanke, joka saa rahoituksensa sataprosenttisesti Horisontti 2020 -tutkimusohjelmasta.

Hankkeessamme on tärkeänä osuutena ns. Cross Visit -menetelmä. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, mikä on varsin harvinaista hanketoiminnassa. Yleensä tulokset pitää olla etukäteen tarkasti tiedossa, mikä ei koskaan ole allekirjoittaneelle ollut loogista. Mielestäni hyvässä hankkeessa pitää oppia ja löytää uutta.

Cross Visit -menetelmässä keskeinen elementti on ns. innovaatiospiraali, johon merkitään kohteena olevan innovatiivisen tapahtuman vaiheet, niissä keskeisessä roolissa olleet toimijat ja mitä on saatu aikaan. Mukana on innovaatiota edistäneitä ja estäneitä asioita. Hankkeessa halutaan oppia, mitkä keinot ovat nopeuttaneet kestävien innovaatioiden syntymistä parhaiten.

AgriSpin-tiimi, jossa oli osallistujia kahdeksasta maasta, vieraili Etelä-Pohjanmaalla viime vuoden kesäkuussa. Innovaatiospiraali täytettiin neljästä kohteena olleesta innovaatiosta. Sen jälkeen spiraalit ja ryhmän muistiinpanot jalostettiin raportiksi, jossa nostettiin esille kolme p:tä: Pearls, Puzzlings ja Proposals.

Helmenä (Pearl) oli kaikissa tapauksissa yllättävä tekijä: luottamus (trust).  Eurooppalaisille kollegoille oli yllättävää se, miten innovaatioiden aikaan saaminen Suomessa sisälsi paljon luottamusta. Uusia asioita kehitettiin ilman liiallista byrokratiaa. Kaveri kaverin kanssa luotti toisiinsa ja siten saatiin aikaan jotain suurta. Yhdessä tapauksessa nousi esiin perisuomalainen tapa, jolle raportissa annettiin nimeksi the Sauna Method. Innovaation tekijät tapasivat toisensa säännöllisesti saunaillassa. Joskus, kun oli vuosia rakennettu luottamusta, joku oli nostanut esille, josko tehtäisiin jotain yhdessä. Sille perustalle rakentui innovaatio.

Mielestäni meillä on riskinä menettää tämä luottamuspääoma, erityinen suomalainen kilpailutekijä. EU-säännökset johtavat siihen, että on epäiltävä. Tietty prosentti pitää tarkastaa, tietty määrä virheitä olisi hyvä löytää…

Entäs, jos olemmekin rehellisiä ja teemme vähemmän vilunkia, kuten satakuntalainen sanoo? Mieliaiheeni, kysymys johon haluaisin vastauksen, on: paljonko epäluottamus maksaa?

 

Hannu Haapala

Toimitusjohtaja

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Etelä-Pohjanmaan kehitys - rakennetta, sisältöä ja toimintaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli on tulevaisuuteen suuntaava, maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia, jolla on kytkentä myös aluekehitykseen. Rakennemalli sisältää kuntien ja muiden tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan maankäytön ja kehittämisen periaatteista vuoteen 2040 saakka. Rakennemalli on pohjana maakuntakaavoitukselle, se tukee aluekehittämistä ja sitä voidaan käyttää yleiskaavoituksen pohjana.

Rakennemalli toteuttaa maakuntastrategian visiota ja 200 000 asukkaan väestötavoitetta. Rakennemallissa on tärkeää tunnistaa maakunnan ulkopuolelta tuleva elinvoima ja ne vahvuudet, joilla on kansainvälistä ja kansallista merkitystä. Rakennemallissa kuvataan luonnollisesti myös ne maakunnan kannalta merkittävät tekijät, joiden elinvoima tulee maakunnan sisältä. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin laadinta koostuu kahdesta työvaiheesta: a) tulevaisuuskuvien koostamisesta ja b) varsinaisen rakennemallin laadinnasta. Tulevaisuuskuvien koostamisesta on vastannut Seinäjoen yliopistokeskus ja rakennemallin laatimisesta Sweco ympäristö Oy.

Rakenne

Rakenne on jonkin kokonaisuuden koostumistapa ja -muoto ja sen osien keskinäinen suhde. Maakunnan rakenne liittyy infrastruktuurin verkostoihin, kuten tiestöön ja rakennuksiin, mutta myös yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen ja rooleihin, ja siinä määritellään eri toiminnot ja niiden väliset suhteet. Rakenteen tehtävänä on edistää yhteistyön aikaansaamisessa, liikkumisessa ja toiminnoissa, elämän ja elinkeinoelämän mahdollistajana.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli tuo esiin liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeet, jalostuksen keskittymät, Seinäjoen kansainväliset ja kansalliset kasvutarpeet, muut tiiviin asumisen taajamat eli tiivistyvät keskustat ja asumisen laajenemisen sekä tiivistyvät taajamat eli asumisen keskittymisen keskustoihin. Esille tuodaan myös Seinäjoen merkitys valtakunnallisena ja maakunnallisena palvelujen ja matkailun keskuksena sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä yrityskeskittymänä. Valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet, Ähtäri, Alavus, Kuortane ja Kauhava on määritelty. Rakennemalli määrittelee myös kansainvälistyvän matkailun vyöhykkeen ja keskeiset virkistys- ja luontovyöhykkeet. Myös maakunnallisesti olennainen liikenteen ja logistiikan vyöhyke, elinkeinoelämän ydinvyöhyke on määritelty.

Sisältö

Sisältö on hieman erilaista kuin rakenne. Sisältö tarkoittaa myös kokonaisuutta, jonka rajaa ympäristöstä jonkinlainen muoto, kehys tai toimintatapa. Ilman rajaavaa muotoa sisältöä ei välttämättä ole havaittavissa. Maakunnan kehittämistyön sisältönä on esimerkiksi ”kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut” -kehittämisteema.

Rakennemallin sisältönä toimivat tulevaisuuskuvatyön neljä tulevaisuuskuvaa: teknologia muuttaa arjen, tehokkuus ennen kaikkea, julkinen sektori kehittäjänä ja yhteisöjen Etelä-Pohjanmaa. Niin ikään sisältöinä ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät ja uudistuva palvelu- ja elämystuotanto.

Toiminta

Strategisessa suunnittelutyössä on kiinnitetty eniten huomiota informaation keräämiseen ja strategioiden sisältökysymyksiin. Vuorovaikutus toki kuuluu myös suunnitteluun. On havaittu, että suunnittelijat kohtaavat työssään ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen vuorovaikutteiselle toimintatavalle. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ongelmaan, joka muodostuu suunnittelijoiden ja niiden välillä, joihin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan. Strategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa suunnittelijoilta edellytetään informaation keräämisen ja kehityksen suunnan haarukoimisen ohella kykyä kommunikoida, etsiä tavoitteiden yhtymäkohtia ja muokata toimijoiden huomiota.

Toimijoita ei enää mielletä passiivisiksi tarkkailijoiksi vaan toimintaan osallistuviksi. Toimijoiden odotetaan huomaavan, että heidän toiminnallaan on vaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin merkitys perustuu toimijoiden toimintaan. Yritykset, organisaatiot, yhteisöt ja ihmiset toteuttavat omia tavoitteitaan ja asioita, joita rakennemalli mahdollistaa.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalliin voi tutustua ja sitä voi kommentoida 10.5.2017 mennessä täällä.

 

Timo Lakso

Maakuntasuunnittelija

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
05 / 04 / 17

Kuulumisia EU:sta - myllerrysten ja eksistentiaalisen kriiseilyn vuosi

  • 0

Aloitin vuoden alussa uutena EU-tietokeskuksen koordinaattorina täällä liitossa ja voi pojat, millaisen EU-poliittisen myllerryksen keskelle olen heti päässytkään. Maaliskuun alussa Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta, jossa esitettiin viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota. Maaliskuun 25. päivä Euroopan johtavat kokoontuivat Roomaan paitsi juhlimaan 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia allekirjoittamaan myös yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta. Muutama päivä Rooman juhlien jälkeen palattiin juhlahumusta takaisin maan pinnalle, kun Britannian pääministeri Theresa May välitti virallisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Virallinen Brexit-prosessi lähti viimein käyntiin. Tulevaisuudessa EU:ta rakennetaan 27 jäsenvaltion turvin.

Viime kesäkuisesta Brexit-kansanäänestyksestä lähtien EU:n on sanottu potevan niin sanottua eksistentiaalista kriisiä. EU:n on ensinnäkin pitänyt oikeuttaa asemansa merkittävänä toimijana uudestaan. Niin Brysselissä kuin monissa jäsenvaltioissa on herätty siihen, että EU-vastainen populismi on vedonnut ihmisiin huomattavan paljon enemmän kuin EU:n saavutukset rauhanaikoineen ja vapaine liikkuvuuksineen. Tämä kulminoitui Brexit-äänestyksessä, mutta tulee nousemaan keskeiseksi myös tulevissa vaaleissa.

Populismin nousun myötä EU:ssa onkin pitänyt aloittaa laajamittainen työ saavutuksien esille tuomiseksi. Tänä vuonna esille on nostettu muun muassa 30-vuotiaan Erasmus-ohjelman mahdollistamaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tietenkin 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia. Rooman juhlissa korostettiin EU:ta etenkin rauhan, vaurauden ja solidaarisuuden mahdollistajana. EU-myönteisyyden varmistamiseksi on pitänyt lähteä perusasioista ja tajuta, että EU:n saavutukset eivät ole kaikille selvää kauraa. EU on edelleen monelle etäinen ja monet sen saavutukset otetaan annettuina. EU on saatava kansalaisiaan lähemmäksi ja sen tarinaa on kerrottava inhimillisemmästä näkökulmasta.

EU:n tulevaisuus?

Brexit on pakottanut EU:n pohtimaan myös tulevaisuuttaan uudestaan. Tulevaisuustyö aloitettiin heti Britannian äänestyksen jälkeen. Syyskuussa Eurooppa-neuvosto antoi Bratislavassa pidetyn epävirallisen huippukokouksen päätteeksi julkilausuman EU27-tulevaisuustyön aloittamiseksi. Julkilausumassa korostettiin muun muassa kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin entistä parempaa vastaamista, jäsenvaltioiden välisen viestinnän ja yhteistyön parantamista sekä 27 jäsenmaan EU:n menestyksekkääksi tekemistä.

Tulevaisuuden pohtiminen on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna. Tammikuun lopulla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi kirjeensä EU:n tulevaisuudesta, jossa hän perään kuulutti etenkin yhteistyötä alueen vahvistajana. Maaliskuun 1. päivänä komissio julkaisi keskustelun herättämiseksi viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta valkoisessa kirjassaan. Näitä ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät yhdessä enemmän
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Skenaariot ovat laajoja ja niiden tarkoituksena on ollut etenkin herättää keskustelua EU:n tulevaisuudesta niin jäsenvaltioiden sisällä kansalaisten keskuudessa kuin jäsenvaltioiden välillä. Tulevaisuuden pohdinta kulminoitui toissa viikolla Roomassa ja siellä annetussa julkilausumassa. Euroopan johtajat sitoutuivat julistuksessa tekemään työtä turvallisen ja suojatun, vauraan ja kestävän, sosiaalisen ja globaalisti vahvemman Euroopan puolesta. Skenaarioista julkilausumassa korostettiin toki tiiviimpää yhteistyötä, mutta hyväksyttiin toisaalta myös eritahtinen yhdentyminen. Kovin kunnianhimoiseksi julkilausuma ei siis noussut, mutta uutuutena julistuksessa on korostettu entistä vahvempaa turvallisuusyhteistyötä.

Tulevaisuuspohdinta tulee jatkumaan edelleen ja keskustelua halutaan käytävän laajasti eri tasoilla. Tulevat vaalit Ranskassa ja Saksassa tulevat ohjaamaan myös sitä, millaiseksi keskustelu EU:n tulevaisuudesta muodostuu. Hollannissa EU-mielisyys otti torjuntavoiton populismista. Muutaman viikon päästä käytävissä Ranskan presidentin vaaleissa kamppailua käydään vahvasti myös EU:n perusarvoista. Nämä tulevat luultavasti toistumaan ensi kesän Ranskan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisia arvoja tullaan testaamaan varmasti myös Saksan liittopäivän vaaleissa ensi syksynä. 

Elämme EU:ssa todella mullistavia ja mielenkiintoisia aikoja. Tämän vuoden tapahtumat ja ennen kaikkea tänä vuonna käyty keskustelu määrittävät pitkälti EU:n ja koko Euroopan tulevaisuutta. EU:n eksistentiaalista kriisiä helpottaakseni haastan kaikki kiinnostuneet pohtimaan EU:n merkitystä ja tulevaisuutta sekä myös jakamaan omakohtaisia EU-kokemuksia ja -tarinoita kanssani. Nyt jos milloin on aika käydä keskustelua EU:sta!

 

Hanna Meriläinen,

EU-tietokeskus

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi ja jaa tarinasi!

Lue lisää EU:n tulevaisuuskeskustelun etenemisestä täältä >> 

 

 

0 kommenttia
04 / 04 / 17

Yhtenäinen Etelä-Pohjanmaa – mission impossible?

  • 0

Olen saanut katsella Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisuutta näköalapaikalta jo yli kymmenen vuoden ajan. Tunnen siitä kiitollisuutta. Koen tekeväni työtä kotiseutuni ja sen ihmisten hyväksi.

Vähän väliä julkisuuteen ryöpsähtää räiskyvää keskustelua alueemme yhtenäisyydestä. Joidenkin mielestä Seinäjoki kuppaa muuta maakuntaa. Toiset taas näkevät, että muu maakunta syyllistää keskuskaupunkiaan aina kun mahdollista. Niin monta on mieltä kuin miestäkin – meitä miehiähän nämä kovaäänisimmät keskustelijat usein pakkaavat olla…

Taistelun tuoksinassa eri osapuolet pyrkivät kumoamaan toistensa käsitykset monenlaisin perustein. ”Jollei Seinäjoki kasvaisi, koko maakunta kuihtuisi.” ”Maakuntakeskuksen on pystyttävä kilpailemaan muiden kaupunkien kanssa.” ”Seinäjoki ei eläisi päivääkään ilman ympäröivää maakuntaa.” ”Keskuskaupunki on ryövännyt kaikki maakunnalliset toiminnot; mikään ei sille riitä.

Olen seurannut tätä keskustelua yhtäältä huolestuneena ja toisaalta huvittuneenakin. Sillä yhtä ja oikeaa totuutta ei yksinkertaisesti ole olemassa. Jokainen meistä on yhtä oikeassa ja yhtä väärässä. Kyse on siitä, millaisesta taustasta tilannetta tarkastelemme ja siten myös koemme.

Huolta tämä sanasäiläily herättää siksi, että osaamme tällä keskustelulla myös erinomaisesti loukata toisiamme. Vähän väliä jää jollekin herne nenään, ja toinen vetäytyy jurnuttamaan poteroonsa eikä tule esiin, vaikka kättä ojennettaisiin.

Loukkaantuminen on erinomainen itämisalusta epäluottamukselle. Ja mitä vähemmän maaperässä on luottamusta, sitä huonommat ovat kasvuolosuhteet. Heikosta maasta ei suurta satoa korjata. Voi olla, että koko kasvusto tukehtuu.

Miten tästä eteenpäin?

Eteläpohjalaisuudesta löytyy monia piirteitä, joita muualla Suomessa kadehditaan. Täällä tartutaan toimeen, ei valiteta turhasta, ollaan yritteliäitä ja suorapuheisia. Asiat tapahtuvat, kun niin päätetään. Minkälaiset esteet tahansa raivataan tieltä – sen on historiamme osoittanut.

Jos jotakin toivon meiltä kaikilta, niin se on taitoa kuunnella ja asettua toisen asemaan. Jokaisella meistä on oikeat ja oikeutetut tunteemme siitä, miten maakuntamme kehitys on itselle näyttäytynyt. Usein tuntemustemme taustalla voivat olla pienet asiat: se, mitä ja miten puhumme, katsomme, kohtaamme.

On turhaa hukata aikaa kinailuun siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas, kun lujitetaan luottamuksen maaperää.

Kesäkuussa 2016 kirjoitin maakunnan yhtenäisyydestä seuraavasti. Ja olen yhä samaa mieltä.

Etelä-Pohjanmaata ei todellakaan rakenneta kyräilyllä, epäluuloilla ja vanhojen vääryyksien muistelulla. Uuden maakunnan menestykseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja siltojen rakentamista.

Muuten piru nokkii koko orkesterin.

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
31 / 03 / 17

Hankeloistoa vai -toistoa?

  • 0

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 se pääsi osalliseksi EU:n kehittämisrahoituksista. Etelä-Pohjanmaallekin virtasi rahoitusta 5b- eli Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto oli aloittanut toimintansa vuotta aiemmin ja toimi aluekehitysviranomaisena. Eri viranomaiset myönsivät rahoitusta yhteisestä 5b-ohjelmasta sulassa sovussa. Byrokratiaa oli vähän tai emme ainakaan tienneet siitä. Innostus oli valtavaa niin kehittäjillä kuin rahoittajillakin. Kehittämisideoita oli paljon, ja ne olivat aidosti uusia. Aiemmin samantyyppiseen kehittämiseen oli oikeastaan ollut tarjolla vain läänin kehittämisrahaa. Sana ”hanke” rantautui vahvasti sanastoomme - ja hyvin positiivisessa merkityksessä.

Vuodet ovat vierineet ja EU:n ohjelmakaudet vaihtuneet moneen kertaan, mutta työtä riittää elinkeinoelämän, oppimis- ja innovaatioympäristöjen, työllisyyden, oppimisen, sosiaalisen osallisuuden, maaseudun, kylien ym. kehittämisessä. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin kolhineet hanke-sanan imagoa. Joskus sitä kuulee käytettävän jopa kirosanan synonyyminä. Hyi hanke! Kehittämistyötä pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti, mutta uusia näkökulmia siihen on aina löydettävä.

Hankehelmien tuntomerkkejä

Hyvän hankkeen perustana on, että hakija tuntee hyvin kehitettävän toiminnan ja että kehittämistyölle on olemassa todellinen tarve. Hankkeen pitää myös sopia sen rahoitusohjelmaan sisältöön, josta sille aiotaan tukea hakea. Hakija on selvittänyt mm. millainen sisältö istuu ohjelmaan, millaista kehittämistyötä aiheeseen liittyen on jo aiemmin tehty, ja ketkä voivat olla hankkeen kohderyhmänä. Hankkeessa on hyvä olla myös muita kumppaneita rahoittajina tai antamassa asiantuntemustaan sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Haettavan tuen lisäksi hakijan pitää laittaa likoon myös omaa rahaa ja mahdollisesti löytää lisärahoitusta hankekumppaneilta. Tältä pohjalta laaditaan selkeä hankehakemus - turhat krumeluurit kannattaa unohtaa.

Hyvässä hankkeessa sen kohderyhmät, esim. yritykset, kunnat tai oppilaitokset, on sitoutettu hankkeeseen jo hakemuksen työstövaiheessa. Hankesuunnitelmaa pitää siis valmistella yhdessä kohderyhmien kanssa. Jos hankkeen kohteena on yrityksiä, pitää jo suunnitteluvaiheessa miettiä, millaisia toimenpiteitä yritysten kanssa voidaan tehdä. Yritysten on tiedettävä, millaiseen hankkeeseen ne ovat sitoutumassa. Hankkeen projektipäälliköllä on ratkaiseva merkitys siihen, miten hanke onnistuu. Hänellä pitää olla vahva tuntemus hankkeessa edistettävästä teemasta ja byrokratiaakin pitää sietää.

Hankkeella on alku ja loppu. Samaan teemaan liittyvää jatkohanketta on järkevä rahoittaa vain, jos sillä tähdätään selvästi seuraavalle kehitysportaalle. Jo rahoitetun kaltaista toimintaa ei ole mielekästä rahoittaa uudelleen. Hanketoiminnan avulla käynnistettyjä toimintoja pitäisi pystyä jatkossa toteuttamaan hakijan omana toimintana ainakin joiltain osin tai joku muu taho voi ottaa koppia kehitystyön hedelmistä. Jos kehittämistyöstä ei jää mitään elämään, niin hankerahoituksen vipuvaikutus jää kovin vähäiseksi.

Etelä-Pohjanmaalta löytyy innokkaita kehittämistoimijoita, mutta mukaan mahtuisi vielä uusiakin - ja niitä vanhoja, joiden kehittämisinto on hiipunut. Rahoituslähteet voivat näyttää hieman sekavilta, koska erilaista kehittämisrahoitusta on tarjolla monesta tuutista. Hankeideoita kannattaa kuitenkin esittää. Eri rahoittajat tekevät yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa neuvovat hakijoita oikean lähteen luo. Rahoittajien nettisivuilta löytyy tietoja hankkeiden hakuajoista ja -teemoista. Ja ei kun uusia kehittämisideoita mietintämyssyyn!

 

Kirsi Pajula

kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
08 / 03 / 17

Kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaata

  • 0

Maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe on käynnissä. Kaikista maakuntaan siirtyvistä organisaatioista ja niiden toiminnoista kerätään perustietoja ja parhaita käytänteitä. Näitä tietoja käytetään Etelä-Pohjanmaan maakunnan rakentamisessa. Maakuntauudistus siirtyy maakuntalakipaketin hyväksymisellä vaiheeseen, jossa maakunnan perustaminen alkaa.

Maakuntahallitus päätti 20.2.2017 käynnistää väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut. Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoon kuuluu virkamiesjohtoa maakunnan liitosta, kunnista ja yhteistoiminta-alueilta, sairaanhoitopiiristä, erityishuoltopiiristä, pelastuslaitoksesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Uusi toimielin aloittaa tämän päivän tiedon mukaan 1.7.2017.

Väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata henkilöstöä avustamaan sen tehtävien hoitamisessa ja alkaa käyttää uuden maakunnan päätösvaltaa rajoitetuin oikeuksin.  Väliaikaisen valmistelutoimielimen tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. tammikuussa 2018 pidettävien maakuntavaalien ja vaalilla valittavan maakuntavaltuuston toimintasääntöjen valmistelu sekä toiminnan aloittamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Valinnanvapauslainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella, mutta useita yksityiskohtia on vielä avoinna. Peruspalveluiden ja erityistä osaamista vaativat palveluiden, kuten osan sosiaalipalveluista ja nykyisen erikoissairaanhoidon, rajat ovat edelleen epäselviä. Perussosiaali- ja perusterveydenhuolto siirtyvät suoran valinnan piiriin. Uudistuksen tarkoituksena on, että palvelujen saatavuus ja laatu paranevat. Samalla tiedostetaan, että palvelujen käyttäjien rooli ja asiakkaiden oma-aloitteisuus vahvistuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta huolehtii maakunta, jolle järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2019.

Maakuntavalmistelun yhtenä lähtökohtana on varmistaa kaikkien palvelujen häiriötön saatavuus. Samalla maakuntavalmistelun tärkein voimavara, henkilöstö, on laajasti mukana valmistelutyössä. Henkilöstön tuesta muutoksessa vastaa kukin olemassa oleva organisaatio, sen johto ja lähiesimiehet.

28 organisaatioista vakinainen henkilöstö tulee siirtymään uuden maakunnan organisaatioon liikkeenluovutusperiaatteella vanhoina työntekijöinä. Työmarkkinoiden pääsopijajärjestöt valmistelevat jo maakunnille oman virka- ja työehtosopimuksen. Henkilöstön siirtoja koskevat YT-neuvottelut alkavat viimeistään syksyllä 2018 lähettävissä organisaatioissa, ja ne jatkuvat uudessa organisaatiossa vuoden 2019 alussa.

Lainsäädäntöä ei ole vielä vahvistettu miltään osin. Poliittinen tahtotila on kuitenkin selkeä, ja meidän valmistelutiimimme usko myönteiseen muutokseen on vahva. Kuljemme vielä monessa asiassa sumussa ja samalla tarvitsemme lisää tietoa muutoksesta. Sen tiedon, mitä meillä on, haluamme kuitenkin jakaa ja pidämme osallisuutta erittäin tärkeänä muutoksen valmistelussa. Muutosjohtajat kiertävätkin keväällä kolmessa kunnassa, joissa järjestetään avoin yleisötilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet järjestetään Seinäjoella 2.5.2017, Kauhajoella 10.5.2017 ja Alajärvellä 11.5.2017.

Samansuuntaisella ja yhteisellä tekemisellä matkaamme kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

 

Johanna Sorvettula
konsernimuutosjohtaja

0 kommenttia
22 / 02 / 17

Haasteita huomiselle

  • 0

Maakuntien kulttuurivastaavat kokoontuivat helmikuun alussa Suomen kotiseutuliiton kutsusta keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriasioista ja kulttuurin roolista maakuntauudistuksessa. Huolta kannettiin maakuntien vaihtelevista tavoista huomioida valmistelun yhteydessä kulttuurin kehittämiseen ja alueidentiteetin edistämiseen liittyvät tehtävät. Huolta kannettiin myös siitä, miten kansallisen kulttuuripolitiikan uskotaan toteutuvan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on pysytellyt sivustaseuraajan roolissa uudistuksen osalta. Kansalliset strategiat tarvitsevat toteutuakseen kuntien ja maakuntien toimia kehittämistyössä.

Olemme onnekkaita, sillä keskustelun yhteydessä kävi ilmi, että Etelä-Pohjanmaa lienee ainut maakunta Suomessa, jossa kulttuuri on maakuntauudistuksen valmistelussa huomioitu osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun työskentelyä omalla työryhmällä.

Kulttuurityöryhmä on toiminut maakunnassamme viime vuoden elokuusta saakka. Sen kokoonpanon muodostavat ELYn ja Etelä-Pohjanmaan liiton, kuntien kulttuuri- ja sivistystoimien, sidosryhmien, järjestöjen sekä kulttuuri- ja liikuntapuolen toimijoiden edustajat.  Työryhmä on kartoittanut kulttuurin ja liikunnan nykytilaa, toimintaympäristöä, haasteita ja palvelutarpeita, kuullut useita asiantuntijoita ja valmistellut ehdotusta kulttuurin toimintamallista vuodelle 2019.

Keskustelu on ollut vilkasta ja antoisaa. Ilahduttavaa on ollut huomata se hyvä henki ja tahtotila yhteisen asian edistämiseksi. Haasteita huomiselle silti Etelä-Pohjanmaallakin kulttuurin kehittämistyössä riittää.

Maakuntauudistus on valtava kokonaisuus. Yksistään Etelä-Pohjanmaalla se koskee lähes 10 000 työntekijää ja 28 organisaatiota. Valmistelua tehdään maakunnassa lukuisissa työryhmissä noin 600 henkilön voimin, sosiaali- ja terveyspalvelut edellä. Mitä annettavaa sitten kulttuurilla voi olla uudessa maakunnassa?

Kun kulttuurille annetaan mahdollisuus kehittyä ja näkyä, se voi toimia sillanrakentajana kuntien ja maakunnan välillä. Kulttuurin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot ovat maakunnan käytettävissä ennaltaehkäisevässä työssä, eivät ainoastaan hoitotyössä taideterapiana. Elinkeinoelämän puolella suuriakin menestystarinoita on syntynyt luovien alojen yrityksistä. Matkailutuotteet kumpuavat kulttuurin ja liikunnan sisällöistä. 

Kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä on tehtävää, kulttuuriperinnön monipuolisuudessa vaalittavaa ja tarinoita kerrottavaksi. Kulttuuri avaa ovia myös kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Kulttuurin merkitys alueelle voi tulevaisuudessa olla paljon koko toimialaa suurempi, kun huomioidaan sen merkitys kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäjänä sekä asukkaiden hyvinvoinnin tukena.

Kulttuurissa on paljon potentiaalia, joka osittain on vielä kunnissakin hyödyntämättä. On mielenkiintoista nähdä, miten tulevissa kuntavaaleissa kulttuuri näkyy ehdokkaiden vaaliohjelmissa. Rohkeita päättäjiä ja kannustavia toimia tarvitaan kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi.  

Haasteita huomiselle on - yhteistyöllä voitettavaksi.

 

Marjatta Eväsoja

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

0 kommenttia
07 / 02 / 17

Mustavalkoinen keskustelukulttuurimme

  • 0

Olen vuosikausia seurannut läheltä suomalaista keskustelua kuntien koosta, kuntaliitoksista, kuntien tehtävistä ja kunnallisesta päätöksenteosta. Vuosi vuodelta on alkanut enemmän ja enemmän kummastuttaa se, miten yksipuolisesti em. asioita käsitellään julkisuudessa ja yhä enemmän myös kuntien tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Julkisessa keskustelussa tämä kyllä todetaan, mutta asioita käsitellään siitä huolimatta vanhalta pohjalta. Eikö olisi oleellista huomioida muutos ja sen erilaistava vaikutus meidän kuntakenttäämme?

Niin tai näin, suomalaisessa keskustelukulttuurissa vain koolla on väliä. Kategorisesti 2 000 asukkaan kunta todetaan elinkelvottomaksi verrattuna 60 000 asukkaan kuntaan, ja toiveena olisi, että alle 100 000 asukkaan kuntia ei olisi. Näin huolimatta siitä, että Suomessa on vuosikymmenet harjoitettu aluepolitiikkaa, jolla koko maa on haluttu pitää asuttuna ja mm. siksi käytössä on valtionosuuksien tasausjärjestelmä, joka jakaa paljon verotuloja synnyttäviltä alueilta verotuloja vähemmän taloudellista hyvää tuottaville alueille, jotta niilläkin alueilla voidaan elää ja tehdä työtä.

Paljon on muuttunut siitä, kun aluepoliittinen tasausjärjestelmä on alun perin luotu, mutta Suomi on harvaan ja hajautuneesti asuttu maa, jossa kunta on pitkään ollut tärkeä yhteisöä koossa pitävä ja identiteettiä luova voima, eikä sitä roolia passaisi unohtaa, kun keskustellaan kunnista. On selvää, että tarvitaan kehittyviä keskuskaupunkeja ja erikseen tulisi tarkastella myös pääkaupunkiseutua, mutta miksei pienten kuntien rooliakin voisi miettiä uudelleen muustakin näkökulmasta kuin vain kuntaliitoskeskusteluna.

Raflaavat otsikot, kuten: ”Katso, onko oma kuntasi kuolevien listalla – nämä 57 kuntaa kamppailevat olemassaolostaan”, osoittavat miten mustavalkoisesti asioita tuodaan julkisuuteen, sillä onhan ainakin viimeiset 30 vuotta ollut selvää, että ilman kuntien tuloerojen tasausta palvelujen järjestäminen olisi ollut mahdotonta suurimmassa osassa kuntia.

Tuntuu että keskustelukulttuurimme ja ehkä myös ajattelumme on tältä osin jämähtänyt siihen hyvinvointivaltiolliseen oppiin, joka luotiin sotien jälkeen. Nyt elämme kuitenkin murrosaikaa, jossa koko yhteiskuntamme perusta on muuttumassa mm. digitalisaation myötä. Käsillä olevat julkisen sektorin muutoshankkeet sisältävät elementtejä uudesta, vaikkakin rakentuvat perustaltaan silti vanhoille pohjille. Joka tapauksessa hankkeet johtavat siihen, että kuntien palvelutehtävät ovat oleellisesti supistumassa, ja sitä myöten meidän olisi löydettävä erilaisille kunnille uusi ja omanlaisensa identiteetti tässä yhteiskunnassa.

Kuntien identiteetin luonnollinen perusta on yhteisöllisyys ja ihmisten oikeus päättää oman kuntansa asioista ‒ oli kunta sitten iso tai pieni tai olivatpa asiat isoja tai pieniä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa voisikin jatkossa olla lähtökohtana ajatus, että erikokoisilla kunnilla voi kaikilla olla tärkeä rooli tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Jari Iso-Koivisto
hallintojohtaja

0 kommenttia
26 / 01 / 17

Asenne ratkaisee – myös yhteistyössä

  • 0

Vuoden päästä ovat Suomessa historialliset ensimmäiset maakuntavaalit. Etelä-Pohjanmaalla 59 päättäjää saa valtakirjansa suoraan eteläpohjalaisilta äänestäjiltä. Astumme uuteen aikakauteen.

Valmistelutyö maamme tähän asti mittavimpaan aluehallintoremonttiin on kasvanut lumipallon lailla. Noin 600 eteläpohjalaista on mukana työryhmissä tai muissa elimissä rakentamassa uutta maakuntaa ja sen organisaatioita. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa keskikesällä. Sen tehtävänä on mm. maakuntavaalien järjestäminen.

Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan maakunta vastaa kuntien sijasta sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä sekä monista muista tehtävistä. Huhtikuussa valittaville kunnanvaltuutetuille jää kuitenkin päätettäväksi kotiseutunsa elinvoimaan ja kehittämiseen sekä asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita vielä roppakaupalla.

Viime vuosina olen saanut keskustella maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksesta lukuisilla eri foorumeilla. Valmistelu Etelä-Pohjanmaalla on edennyt hienosti, eikä meillä ole siinä suhteessa mitään hävettävää. Tavoite on kaikilla sama: maakunta, joka tarjoaa eväät hyvään elämään niin nykyasukkaille kuin tuleville polville.

Sana, jonka arvioin useimmin nousseen esille puheissani ja kirjoituksissani, on yhteistyö. Asia, jota kaikki kannattavat, mutta joka silti monesti tihkaisee, syystä tai toisesta. Niin yhteistyö kuin luottamuksen rakentaminenkin alkavat meistä jokaisesta itsestä. Noustaan ylös ummehtuneista poteroista ja annetaan vanhojen kaivelun olla. Eikä tämä vaadi meiltä mitään muuta kuin päätöksen toimia näin.

Yhteistyötä tarvitaan luonnollisesti Etelä-Pohjanmaan sisällä uutta maakuntaa synnytettäessä. Mutta siihen on tähyttävä myös rajojemme yli. Nykymenossa on vaarana, että jokainen alue käpertyy itseensä keskittyessään oman tulevan organisaationsa rakenteluun.

Viime viikolla kolme pohjalaismaakuntaa järjesti kansanedustajille, puoluetoimijoille ja maakuntaliittojen päättäjille yhteisen seminaarin meneillään olevasta suuruudistuksesta. Sielläkin erityisesti vaalipiirin sisäinen yhteistyö nousi vahvasti esille.

Juhlimme tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta monin eri tavoin. Kokoavana teemana kaikille tapahtumille on vuoden tunnus Yhdessä. Maamme on selvinnyt monien vakavien koettelemusten läpi, kun toimeen on tartuttu yhteisvoimin. Nyt elämme rauhan aikaa yhdessä maailman menestyvimmistä maista – pärjääminen on vain omasta tahdosta kiinni.

Viime viikolla Seinäjoen yliopistokeskuspäivässä juhlapuheen pitänyt vuorineuvos Kari Neilimo muistutti kuulijoitaan Usain Boltin huoneentaulusta: ”Talent is something, attitude is everything.

Niinpä. Asenne ratkaisee, myös maakuntauudistuksen onnistumisessa.

Vajaan kahden vuoden kuluttua Etelä-Pohjanmaamme on uudessa asennossa. Uskon vakaasti, että se on palvelevampi, toimivampi ja aluelähtöisempi kuin ennen.

 

Asko Peltola

maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
11 / 01 / 17

Tekemistä vaille valmista

  • 0

SOTE- ja maakuntauudistuksen ”to do” -lista vuodelle 2017 on pitkä ja monipolvinen. Osin tie on sumuinen, mutkikas ja kivinenkin. Kuitenkin maakunnan väki on liikkeellä kirkkain ajovaloin, hyvässä hengessä.

Joulunalusviikolla saatiin lisälinjauksia monesta askarruttavasta kysymyksestä. Hallitus päätti, että pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Niin ikään ensihoidon järjestämisvastuu on 18 maakunnalla. Maakunnille oli mieluinen päätös pitää näpeissään pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen sekä tuottaminen.

Syksyllä lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa mainittu palvelulaitosmalli muutettiin liikelaitosmalliksi. Liikelaitos on osa maakuntaa eikä erillinen oikeushenkilö kuten palvelulaitosmallissa. Maakunnan tulee siis perustaa liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja ja muita maakunnan vastuulle kuuluvia palveluja. Myös tämä linjaus nähdään parannuksena tuoden maakuntahallintoon ja palvelutuotantoon kansanvaltaista ohjausta.

Maakuntien yhteisten valtakunnallisten palvelukeskusten roolia asemoitiin jouluviikon päätöksessä uudelleen. Muun muassa valtakunnallista yhteishankintojen palvelukeskusta ei perusteta ja kaiken kaikkiaan maakuntien omaehtoisille ratkaisuille annetaan enemmän sijaa.

Kunnat ilmaisivat huolensa kuntien tuloveroprosenttien rajoittamisesta. Rajoituksen katsottiin heikentävän kuntien taloudellista liikkumavaraa. Kuntien tuloveroprosentteja koskevaa sääntelyä on muutettu siten, että rajoittaminen koskee vain vuotta 2019.

Lausunnoilla on ollut selvästi merkitystä sote- ja maakuntauudistuksen etenemiseen. Edelleen tulee olla ”rastilla tarkkana”, sillä lukuisia erityislainsäädäntöjä valmistellaan parhaillaan. Esimerkiksi kasvupalveluita koskevaan lainsäädäntöön, joka koskee työ- ja elinkeinopalveluja, on tulossa erittäin suuria muutoksia, mikäli lait etenevät ehdotusten mukaisesti.

Maakunnan ylösrakentaminen on kovaa työtä. Uudistuksen valmistelua on resursoitu paitsi sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijoilla, myös yhteisten strategisten tukipalvelujen konsernimuutosjohtajalla. Yksi askel eteenpäin on myös valmistelijoiden siirtyminen saman katon alle ELY-keskuksen alakäytävälle.

 

Heli Seppelvirta

muutosjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös