17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
10 / 01 / 18

Vs. maakuntajohtajan tervehdys

  • 0

Vuosi 2018, sadasensimmäinen itsenäisyyden vuosi, on käynnistynyt pitkästä aikaa perinteisen talvisissa tunnelmissa. Joulunpyhien lepopäivät tulivat varmasti meille jokaiselle tarpeeseen. Mainiot hiihto- ja ulkoilukelit ovat tuoneet osaltaan lisäpiristystä heti vuoden alkuun.

Vuodenvaihde toi maakuntauudistuksen jälleen askeleen lähemmäksi toteutumistaan. Tämä tarkoitti uusia järjestelyjä myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Uudistuksen valmisteluresurssia muun muassa vahvistettiin siten, että maakuntajohtaja Asko Peltola siirtyi täysipäiväiseksi valmistelujohtajaksi. Tämän ja aikaisempien tehtäväsiirtojen johdosta liiton varsinaisen toiminnan johto on entistä enemmän varahenkilöiden käsissä. Maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja ovat nyt vs-alkuisia. Remmissä on kuitenkin kokenutta kaartia ja uskon vakaasti, että Etelä-Pohjanmaan liitto kykenee hoitamaan tehtävänsä mallikkaasti myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Joka tapauksessa maakuntahallinnon painopiste alkaa kuluvan vuoden aikana vääjäämättä siirtyä uuden maakunnan puolelle. Taitekohtia ovat väliaikaisen toimielimen virallistuminen ensi kesänä ja lokakuun maakuntavaalit. Yhä enemmän työtä ja voimavaroja tulee kulumaan uuden maakunnan toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen.

Vaa’an kallistumisesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä ja palvelutasonsa loppuun asti. Muutoksen hallinta tuleekin olemaan vuoden tärkein teema ja meitä tullaan arvioimaan sen kautta, kuinka siinä onnistumme. Munakasta ei voi kuitenkaan voi edelleenkään tehdä rikkomatta munia.

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille toivorikasta ja iloisen työntäyteistä vuotta 2018.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
20 / 12 / 17

Sananen sijainnista ja saavutettavuudesta

  • 0

Joulupukki ei tämän hetkisen tiedon perusteella pidä päämajaansa Etelä-Pohjanmaalla. Liikenteellisten lainalaisuuksien valossa muuttoa kannattaisi kuitenkin harkita tosissaan, sillä yhteyksiltään erinomainen Etelä-Pohjanmaa toimii tärkeänä solmukohtana sekä maan halki kulkevalle pitkittäis- että poikittaisliikenteelle. Yhteydet ovat kunnossa erityisesti maakunnan keskuskaupunkiin Seinäjoelle, jonka sijainti valtakunnan pääteiden varrella ja rautateiden risteyskohdassa ei voisi olla juuri parempi.

Parannettavaakin liikennejärjestelmistämme toki löytyy, sillä pitääksemme yhteytemme toimivina ja kilpailukykyisinä, on etenkin tieinfran kunnon parantamiseksi sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämiseksi tehtävä vielä tehokkaasti töitä.

Valmiina ja valmisteilla

Kovalla vimmalla hommia on osaltaan jo tehtykin, ja yksi isompi askel kohti kestävämpää kulkemista on pian otettu, kun yli kymmenvuotinen pääradan parannushanke Seinäjoki­–Oulu-välillä valmistuu vuodenvaihteessa. Parannushankkeen myötä rataosuuden henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteetti on kasvanut ja matka-ajat lyhentyneet. Samansuuntaista kehitystä tavoitellaan nyt Päärata Plus -hankkeen myötä myös muualle Länsi-Suomeen, jonka maakunnat, Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien, vaativat alueen keskusten välisten raideliikenneosuuksien kehittämistä ja matka-aikojen nopeuttamista.

Maakunnan sisäisellä tasolla liikenteellisesti sekä pieniä että hieman suurempiakin edistysaskeleita on reilun vuoden sisään otettu muun muassa Seinäjoen itäisen ohitustien valmistumisen, Härmän rautatieaseman uudelleenavaamisen ja Seinäjoen asemanseudun kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävän suunnittelutyön vauhtiin saamisen myötä.

Liikenneyhteydet alueellisten verkostojen ja vuorovaikutuksen luojina

Edellä mainittujen maakunnallisten sekä maakuntarajat ylittävien hankkeiden kautta Etelä-Pohjanmaan asema etelä-pohjoissuuntaisen, Helsinki­–Tampere–Seinäjoki­–Oulu, kasvuvyöhykkeen ytimessä vahvistuu ja voimistuu. Toimivat liikenneyhteydet ja niiden aktiivinen kehittäminen vahvistavat sekä maakunnan sisäisiä että ulkoisia verkostoja. Yhtäältä ne luovat toimintaedellytyksiä maakuntien väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle, mahdollistaen myös kansainvälisten kontaktien ja kulkuyhteyksien kehittymisen. Toisaalta ne ovat eduksi myös maakunnan omien erikoisvahvuuksien ja vetovoimatekijöiden hyödyntämiselle.

Laadukkaat liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus ovatkin edellytys maakunnan elinvoimaisuudelle. Ne ovat osaltaan synnyttämässä alueelle positiivisen kasvun kehää, jossa kasvu ruokkii uutta kasvua ja yksi myönteinen muutostekijä johtaa toisen tekijän kautta kolmanteen.

Saavutettavuuteen satsaaminen siis kannattaa. Sen lisäksi että tehokkaat yhteydet mahdollistavat tavaroiden, tiedon ja ihmisten liikkuvuuden, ne myös luovat maakunnan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön ja tarjoavat alueelle optimaaliset mahdollisuudet ottaa osaa ja menestyä alueiden välisessä kilpailussa. Tämän kilpailun koko ajan kiihtyessä ja kovetessa korostuvat samalla sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyvät seikat. Menestykseen johtavia polkuja on monia, mutta kivikkoista tietä on aina kovempi kulkea kuin kunnostettua.

Maaria Vanhatalo
paikkatietoharjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

0 kommenttia
11 / 12 / 17

Syntyykö SOTEMAKU?

  • 0

Kuluneena syksynä niin omat tehtäväni kuin liiton toiminta ovat keskittyneet historialliseen hallintoremonttiin, maakunta- ja sote-uudistukseen. Parin vuoden kuluttua nykyiset maakunnat ovat täysin uudessa asennossa. Samalla useiden ylikunnallisten yhteenliittymien toiminta loppuu.

Ennen kesälomakautta varauduttiin polkaisemaan uusi maakuntahallinto käyntiin jo vuoden 2019 alussa. Heinäkuussa hallitus päätti vuoden lisäajasta. Valmistelutyön kannalta aikalisä oli tervetullut. Ainut kielteinen seuraus oli epävarmuuden kasvaminen: tuleekohan tästä mitään?

Etelä-Pohjanmaalla ei jääty hämmennykseen makaamaan. Toistakymmentä uutta vastuuvalmistelijaa aloitti työnsä kesän jälkeen. Virkamiehistä muodostuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) käynnisti toimintansa ”puolivallattomana”. Poliittinen ohjaus pelaa väkevästi.

Uutta maakuntaa siis rakennetaan täydellä höyryllä. Priimaan pyrkimisestä huolimatta aina löytyy petrattavaakin. Jos joulupukilta (mihin en usko läheskään yhtä paljon kuin uudistuksen toteutumiseen) saisin jotakin sotemaku-pakettia toivoa, niin käärisin sinne aitoa yhteistyötahtoa, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja muutoksissa mahdollisuuksia näkevää asennetta.

Nyt tarvitaan pykääjiä

Näin valtava remontti herättää ymmärrettävästi pelkoja ja huolia niin maakunnan asukkaissa kuin uuteen organisaatioon siirtyvissä työntekijöissä. Tämän epävarmuuden hälventämisessä tarvitsemme toistemme kuuntelemista ja sujuvaa viestintää. Tietoa kyllä on sinänsä tarjolla monessakin paikassa, mutta sen pukeminen ymmärrettävään muotoon ei aina ole yksinkertaista.

Ratkaisun avaimet entistä uljaamman Etelä-Pohjanmaan rakentamiseksi löytyvät yhteen hiileen puhaltamisesta. Jos jokainen taho tuijottaa vain omaan napaansa eikä uskalla ottaa vastuuta laajemmista ratkaisuista, yhteisestä maakunnastamme tulee hatara. ”Hajottajan” rooli on helppo, mutta me tarvitsemme nyt pykääjiä.

Haasteista huolimatta olen toiveikas uudistuksen toteutumisen suhteen. Maakunnassa on aina ollut hyvä tekemisen meininki, kun toimeen tartutaan. Meillä on loistavia asiantuntijoita, ja poliittiset päättäjät tuovat rakentavasti mukaan omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaa on maakuntana sopivan kompakti: verkostot toimivat ja asioita saadaan edistettyä nopeastikin.

Käsitykseni mukaan (lähes) kaikki myöntävät, että sote-rakenteille ja -prosesseille on uskallettava tehdä ”jotakin”. Toivon todella, että se ”jotakin” tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Kun sote siirretään leveämmille hartioille, hoitoketjut saadaan trimmattua katkeamattomiksi ja painopistettä pystytään siirtämään perustasolle. Suomeksi sanottuna: paremmat palvelut järkevämmin järjestettyinä.

Kun maakuntahallinto samalla muokataan uuteen uskoon, monimutkaisia himmeleitä saadaan puretuksi ja toimintoja tehostetuksi. Etelä-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa sitä, että 28 organisaatiosta muodostuu yksi.

Muutakin kuin ”sotemakuilua”

On kulunut syksy onneksi ollut muutakin kuin ”sotemakuilua”. Etelä-Pohjanmaan liittoon valittiin uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus. On ilahduttavaa nähdä uusien päättäjien joukossa paljon myös nuoria kasvoja. Aluetaso antaa hienon näköalapaikan yhtä kuntaa laajempaan kehittämiseen.

Liiton päättäjät ovat hyväksyneet uuden maakuntaohjelman 2018–2021. Maakuntakaavoitusta on viety eteenpäin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa olemme Suomen kärkeä. Myös liikennepuolelle on tehty uusia avauksia.

Kun talouskin on mukavasti piristymässä, Etelä-Pohjanmaalla on kaikki eväät porskuttaa vahvasti eteenpäin. Kiitos siitä niin päättäjillemme kuin henkilökunnallemme.

Joulun rauhaa ja onnellista alkavaa vuotta 2018!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

 

 

0 kommenttia
07 / 12 / 17

Tarvitaanko maakunnan yhteistyöryhmiä tulevaisuudessa?

  • 0

Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) synnytettiin hallinnoimaan EU:n rakennerahastojen toimintaa, kun Suomi oli vuonna 1995 liittynyt Euroopan Unioniin.

Aluehallintomme oli tuolloin vielä hajanaisempi kuin nykyään. Siitä johtuen Myrrit saivat pian muitakin tehtäviä. Niistä kehittyi yhteen sovittavia konsensusfoorumeita koordinoimaan aluekehitystyötä omalla alueellaan.

Mitä MYR tekee?

Myrrin tehtävät on määritelty aluekehittämistä ja EU:n rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä. Tärkein tehtävä on yhteen sovittaa hajallisen aluehallintomme eri toimijoiden suunnitelmat ja resurssit.

Tämä tarkoittaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja Elyn aluekehittämistä koskevien asiakirjojen käsittelyä sekä toimenpidesuunnitelman hyväksymistä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla tuohon kokonaisuuteen on vielä lisätty EU:n maaseutuohjelman seuranta koordinaatio mielessä.

Konkreettisimmillaan tuota työtä tehdään hankkeiden puoltokäsittelyssä. Siellä ne joko hyväksytään tai hylätään.

Yhteen sovittamistyön onnistumiseksi on tärkeää konsensushengen löytäminen. Sitä edes auttaa eri tahojen kattava edustus yhteistyöryhmässä. Myrrissä on paikka kaikilla aluekehitystyössä mukana olevilla tahoilla sekä merkittävillä sidosryhmillä.

Tarvitaanko Myrrejä enää uusissa maakunnissa?

Myrrin olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen.

Uudet maakunnat eivät tarvitse Myrriä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Tämä ei silti ole mikään suru-uutinen Myrrissä työskenteleville, koska muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

Entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot. Valmisteilla oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Myrrit jatkavat näitä tehtäviä myös tulevaisuudessa.

Maakunnat kehittäjinä

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä.

Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä Myrrillä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle.

Odotan tulevilta maakunnilta jotain aivan uutta, omannäköistä kehittämistyötä.

Pauli Talvitie
Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

0 kommenttia
29 / 11 / 17

Suomi 100: Onnea ja kiitos!

  • 0

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi saa pian huipennuksensa. Viikon päästä juhlimme syntymäpäivää monin eri tavoin kulttuurin, vauhdikkaan menon, elämysten ja perinteiden parissa tai television äärellä kotisohvalla. Me kahvitamme, liputamme ja valaisemme isosti ja pienesti. Ympäri Suomen ja Etelä-Pohjanmaan tapahtuu hienoja asioita. Onnea Suomi!

Vaikka mieli on juhlava ja iloinen kaikesta tulevasta juhlinnasta, tuntuu myös haikealta, että juhlavuosi päättyy. Se on ollut niin rikas sekä elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassa on tapahtunut paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille, erityisryhmille jne. Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut kaikissa kunnissa ja kaupungeissa.

Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut sisällöltään kaikenlaisia: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. On pystytetty muistomerkkejä ja kunnostettu sankarihautoja. On valmistettu monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. On kudottu Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. On syöty yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottu sadoissa saunoissa, pukeuduttu sinivalkoisiin. Esiin on nostettu kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille on tuotu kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi on ollut täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

Juhlavuosi on ollut Etelä-Pohjanmaalla moninainen. Se on koskettanut ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin. Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä on huomioitu myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi on ollut huippuvuosi!

Juhlavuoden teema Yhdessä on toteutunut hienosti. Vaikka tapahtumia ja tilaisuuksia on tehty osin tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa, on myös syntynyt uusia kumppanuuksia ja juhlavuosi on avannut silmiä uusille mahdollisuuksille. Ennen kaikkea juhlavuosi on ollut luovuuden ilotulitusta koko maakunnassa! Iso kiitos teille kaikille, jotka omalla tapahtumallanne, tilaisuudellanne tai hankkeellanne olitte tekemässä Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -juhlavuotta! Ja oikein hyvää syntymäpäivää meille kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville!

PS. Viime hetken vinkit ja ohjeet satavuotiaan synttärijuhlintaan voit lukea uusimmasta Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -uutiskirjeestä.

Tuija Ahola

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
22 / 11 / 17

EP etsii uusia suuntia

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla on monia perinteisiä haasteita, joiden kanssa on painittu pitkään kuten mm. väestön väheneminen, huoltosuhde, maatalouden rakennemuutos tai yrityskentän uudistuminen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja viheliäisiä eikä niitä saada ratkaistuksi lyhyellä aikavälillä. Joihinkin voimme itse vaikuttaa yksittäisillä teoilla, ja on toisia, jotka johtuvat laajemmista trendeistä. Maailma globaalistuu, Suomi kaupungistuu, digitalisaatio ulottuu kaikkialle ja työ muuttuu. Vaikutukset ilmenevät alueilla eri tavoin ja iskevät eri aikavälillä. Niihin haasteisiin, joihin ei voi juuri vaikuttaa, on mahdollista varautua ja pienilläkin toimilla voi saada aikaan muutosta.

Mikäli haluamme menestyä tulevissa murroksissa on olennaista, että saamme hyödynnettyä koko maakunnan resurssit. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, keskuskaupungit ovat kasvun vetureita ja merkittäviä koko alueen näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää nähdä maakunnan kehittäminen kokonaisuutena, koska ideat, ihmiset, yritykset ja työpaikat löytyvät ympäri maakuntaa.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla kuultiin puheenvuoroja osaamisperustasta, uudella tavalla tekemisestä ja yrittäjyydestä. Tapahtumassa vieraillut Peter Vesterbacka toi esille omia kokemuksiaan yrittäjänä ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen. Näkemykset herättelivät pohtimaan maakunnan kehittämistä uudesta näkökulmasta.

Kasvuyrittäjyystapahtuma Slush on yksi esimerkki haasteiden kääntämisestä vahvuuksiksi ja kokeilujen skaalautuvuudesta. Tapahtuma järjestetään Suomessa, syrjäisessä pienessä Pohjolan maassa ja loskan keskellä, käytännössä kaikkein huonoimpana mahdollisena vuodenaikana. Tällä hetkellä pienestä lähtenyt tapahtuma, joka yhä järjestetään suurelta osin talkoovoimin, on yksi maailman suurimmista kasvuyrittäjyystapahtumista. Toisena esimerkkinä on Angry Birds, joka oli tekijöidensä 52. peli. Sitä ennen tarvittiin 51 peliä, jotka olivat enemmän tai vähemmän kokeiluja. Yritys lähti hyvin pienestä ja lopputulos oli maailmanlaajuinen menestys.

Menestys oli mahdollista, koska jokainen epäonnistuminen opetti tekijöilleen uutta ja alusta lähtien tavoitteet asetettiin hyvin korkealle. Loppujen lopuksi ilmeni, että aluksi täysin epärealistisilta vaikuttavat tavoitteet olivat aivan alimitoitettuja. Mahdottomalta tuntuvia asioita ei voi saada aikaan, jos tavoitetasoa ei ole asetettu tarpeeksi korkealle. Tarvitaan selkeä visio, tahto toteuttaa se ja uskoa omaan tekemiseen.

 

Peter Vesterbacka puhui 26.10.2017 järjestetyssä Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla.

Kiinan merkitys ja mahdollisuudet oli toinen keskeinen teema Vesterbackan puheenvuorossa. Hän on itse vastannut haasteeseen opettelemalla Kiinan kielen. Vuorovaikutus, verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olennainen osa kansainvälisen toiminnan edistämisessä. Koko Suomen kannalta Kiina tarjoaa valtavat mahdollisuudet vientitoiminnan ja kulttuuriyhteistyön lisäksi esimerkiksi koulutusviennin suhteen.

Suomi on maailman mittakaavassa melko lähellä Kiinaa, joten tästä näkökulmasta Suomen pohjoinen sijainti ei olekaan haittatekijä vaan suhteellinen etu, ja koulutusjärjestelmämme vuoksi olemme hyvin kiinnostava maa. Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty merkittäviä avauksia Kiinaan kansainvälisen kaupan osalta.  Ähtäriin pian saapuvat pandat ovat erittäin suuri mahdollisuus niin turismin kuin kaupan kannalta sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Kiinan kanssa.

Ratkaisujen eväät

Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että sillä on tahtoa ja näkemystä uusiutumiseen ja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Maakunnan kehittämiseksi tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia suuntia ja rohkeasti tehdä uusia avauksia. Meidän on haastettava omia varmoiksi tiedettyjä totuuksia, niin haasteiden kuin mahdollisuuksien osalta, ja pohdittava, toimivatko entisenkaltaiset ratkaisut myös tulevaisuudessa. Kokeilujen hyödyntäminen on yksi potentiaalinen toimintamalli, mutta toteutus niin laajalla kuin pienemmällä skaalalla vaatii meiltä itseltämme uudenlaista ajattelua. Kokeilutoiminta vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja rohkeutta uusien ratkaisujen testaamisessa.

Epäonnistuminen voi olla arvokasta, jos virheistä opitaan ja yritetään uudestaan paremmalla menestyksellä. Viisaus on ripoteltuna ympäri maakunta ja sen hyödyntäminen vaatii erilaisten ihmisten kohtaamisia ja jatkuvaa vuorovaikutusta, dialogia, keskinäistä oppimista ja totta kai tekemistä.

Lue lisää kokeiluista:

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/
https://www.sitra.fi/blogit/kokeilun-jalkeinen-aika-ratkaisevan-tarkea/

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
01 / 11 / 17

Syysterveisiä Länsi-Suomen Eurooppa-toimistosta! 

  • 0

Syksy on kiireistä aikaa Brysselissä. Elokuun yleisen lomakuukauden jälkeen täällä järjestetään viikoittain lukuisia tapahtumia eri verkostojen ja EU-instituutioiden toimesta. Lokakuulle ajoittui myös Eurooppa-neuvoston huippukokous, joka toi yhteen valtioiden päämiehet käsittelemään unionia koskettavia ajankohtaisia asioita, mm. pakolaiskriisiä ja Brexitiä. Lisäksi EU:n Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelman seuraava työohjelma vuosille 2018-2020 julkaistaan lokakuun lopussa: työohjelmassa määriteltyjen teemojen perusteella alueemme toimijat voivat hakea H2020-rahoitusta projekteihinsa.

European Week of Regions and Cities -viikon antia

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (WFEO) osallistui 9.-12. lokakuuta järjestettyyn vuosittaiseen European Week of Regions and Cities (EWRC) -tapahtumaan. Viikon aikana Brysselissä järjestettiin satoja tilaisuuksia, joissa kaupungeilla ja alueilla oli mahdollisuus tuoda esiin kykyään luoda kasvua ja työpaikkoja, sekä näyttää, miten suuri merkitys paikallis- ja aluetasoilla on Euroopalle. WFEO:n avustavana asiantuntijana vastuualueinani ovat viestinnän lisäksi erityisesti biotalous, kiertotalous ja maatalous – EWRC viikolla osallistuinkin useaan näitä sektoreita käsittelevään tilaisuuteen.

Kuva: Urban Innovative Actions -voittajien julkaisutilaisuus 10.11.2017.

Viikon aikana nousi esiin useita Länsi-Suomelle kiinnostavia teemoja. Useammassa yhteydessä painotettiin alue- ja kaupunkitasolla tehtävien julkisten hankintojen merkitystä mm. kestävän maatalouden ja kiertotalouden edistämiselle. Komissio on luonut työkaluja vihreille julkisille hankinnoille (Green Public Procurement, GPP) joilla edistetään ympäristöystävällisempien ja paikallisten, kestävien tuotteiden hankintaa. EWRC-viikolla eri alueet esittelivät parhaita käytäntöjään – olisiko myös Länsi-Suomen alueilla hyviä esimerkkejä vihreistä julkisista hankinnoista?

Viikon aikana julkaistiin myös Urban Innovative Actions (UIA) -rahoitushaun toisen kierroksen voittajat, joiden joukossa on kaksi suomalaista kaupunkia: Lahti ja Lappeenranta. Kyseessä on rahoitusohjelma, joka tarjoaa Euroopan kaupungeille rahoitusta kehittää uusia ratkaisuja niiden kohtaamiin haasteisiin. Kolmas hakukierros alkaa joulukuussa; olisiko länsi-suomalaisista kaupungeista voittajiksi?

Vierailu Kataisen kabinettiin

Mielenkiintoisen viikon päätteeksi sain mahdollisuuden osallistua muiden suomalaisten aluetoimistojen harjoittelijoiden kanssa komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetin vierailulle, jossa kuulimme kabinetin toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Jyrki Katainen keskusteli kanssamme kiertotaloudesta sekä kehitteillä olevasta muovistrategiasta, ja toivotti menestystä tuleville työurillemme.

Tästä on hyvä jatkaa!

Kukka-Maaria Martiskainen
Avustava asiantuntija
Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto
kukka-maaria.martiskainen@westfinland.be
puh. +32 471 295 149

www.wfeo.fi
Twitter: @WestFinlandEU
Facebook: @westfinland

0 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös