06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
20 / 06 / 17

Tehokkaampaa ja ihmisläheisempää aluekehityspolitiikkaa

  • 0

Länsi-Suomen alueen toimijoille tarjoutui perjantaina 16.6.2017 harvinainen mahdollisuus kuulla Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan puheenjohtajan ajatuksia Euroopan aluekehityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. REGIn puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin jäsen Iskra Mihaylova käytti puheenvuoron aiheesta Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämässä Future of the European Regional Development 2017 -seminaarissa. Tilaisuudessa mukana olivat myös europarlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki sekä työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä. Paikallista näkökulmaa aluekehitysrahoituksen hyödyntämisestä toivat toimitusjohtaja Sami Perälä Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK:stä, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto SeAMK:sta sekä toimitusjohtaja Hannu Haapala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Tilaisuuden avasi ja päätti maakuntajohtaja Asko Peltola.


REGI:n puheenjohtaja Iskra Mihaylova toivoo, että seuraavan ohjelmakauden pääpiirteet olisivat tiedossa vuoden 2018 aikana.

Bulgarialainen Mihaylova nosti puheenvuorossaan esiin nykyisen koheesiopolitiikan haasteita ja hahmotteli kehitystarpeita tulevalle ohjelmakaudelle. Rahoituskausia suunnitellessa on aina pyrittävä ennustamaan tulevaisuutta, mutta siinä voi onnistua vain osittain. Nykyistä koheesiopolitiikka suunniteltaessa vuonna 2012–2013 ei ollut mahdollista nähdä esimerkiksi tämän hetken pakolaistilanteen tuomia ongelmia. Seuraavalle ohjelmakaudelle haasteita asettaa Brexit, minkä myötä on pohdittava aluekehitysvarojen kokonaismäärää ja kohdentamista. Lisäksi edessä on jälleen asioita, joita tällä hetkellä ei kyetä ennustamaan. Mihaylova asettikin koheesiopolitiikan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi rahoitusinstrumenttien yhdistelemisen ja kohdentamisen joustavuuden sekä byrokratian yksinkertaistamisen. Aluekehitysvaroja olisi hänen mielestään jatkossa pystyttävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin ja joustavammin esiin nousevien kehityskulkujen mukaisesti siten, että rahoituksen kohdentamista olisi mahdollista muuttaa myös kesken ohjelmakauden.

Suomen Anneli Jäätteenmäki avasi omassa puheenvuorossaan kuulijoille Brexitin Euroopan unionille tuomia taloudellisia haasteita, joista on tehty joitakin laskelmia. On esimerkiksi mahdollista, että Iso-Britannia jatkaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa samaan tapan kuin Norja, jolloin EU:n vuosittaiseen budjettiin syntyisi vain 3,5 mrd. euron lovi nykyiseen verrattuna (kokonaisbudjetti 143 mrd. euroa). Myös Jäätteenmäki peräänkuulutti tehokkaampaa aluekehityspolitiikkaa, jossa huomiota kiinnitettäisiin aiempaa enemmän saavutettujen tulosten esiin nostamiseen.


Seminaariyleisö käytti hyväkseen tilaisuuden keskustella europarlamentaarikkojen kanssa aluekehityksen tulevaisuuskuvista.

Työ- ja elinkeinoministeriön Kaisa-Leena Lintilä toivotti omassa puheenvuorossaan rahoitusohjelmiin liittyvän byrokratian yksinkertaistamisen tervetulleeksi ajatukseksi. Lintilän mukaan aluekehityksessä eurooppalainen ja alueellinen lisäarvo ovat kyllä yhdistettävissä, mutta haasteena on tuoda aihe ja saavutetut tulokset tavallisten kansalaisten tietoisuuteen. Tähän ministeriö pyrkii esimerkiksi Suomi100- teemaan liittyvissä tapahtumissa.

Lopuksi seminaariyleisö sai konkreettisia maistiaisia aluekehitysvaroin toteutetuista hankkeista paikallisten toimijoiden kertomina. Tutuiksi tulivat EPTEK:n eHealt for Regions -verkosto, SeAMK:n Digital Factory sekä ProAgrian AgriSPIN -hanke. Näissä kaikissa vauhtia on haettu Euroopan alueiden välisestä yhteistyöstä.

Maakuntajohtaja Asko Peltola totesi omassa yhteenvedossaan sen, mihin tiivistyy koheesiopolitiikan ydin: Epävarmuuden aikoina yhteisöllisyys ja kaikkien mukana pysyminen ovat tärkeitä asioita, ja näitä on mahdollista tavoitella tehokkaan aluekehityspolitiikan avulla.

 

Teksti ja kuvat: Susanna Valkama

0 kommenttia
06 / 06 / 17

Biopähkinä purtavaksi

  • 0

Biopähkinä purtavaksi: Mistä ponnistaa eteläpohjalainen biotalous?

Ajamme lakeutta pitkin Seinäjoelta Kauhavalle. Traktoreita tulee vastaan. Kylvökoneet saavat kyytiä pelloilla. Toukokuinen auringonpaiste nostattaa pölyn ilmaan ja lokit lentelevät lakkaamatta äkeiden perässä. Toukokuu on vuoden kiireisintä aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Maatalous on täällä vahvaa ja maakuntaa pidetään ruokamaakuntana. Etelä-Pohjanmaalla biotalous rullaa vahvasti maatalouden alkutuotannon varassa eli agrobiotaloudessa. Agrobiotalous toimii maakunnan kärkenä. Muualla Suomessa biotalous on ponnistanut lähinnä metsäbiotaloudesta ja vanhojen paperitehtaiden rauniot ovat saaneet uudet kasvot.

Etelä-Pohjanmaa on biotalouden osalta haasteellista aluetta. Biotuotteiden kehittämiselle otolliset sellutehtaat puuttuvat Etelä-Pohjanmaalta, joten maakunnan on pelätty jäävän kilpailukykyisten uusien, jalostusarvoltaan nostettujen, biotuotteiden kehityksestä.

Järjestämme Kauhavalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeen työpajaa (EAKR). Hankkeessa sellutehtaiden puutteeseen pyritään vastaamaan rakentamalla biotalouden osaajaverkostoa ja ideoimalla seutukunnallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeesta toivotaan apua alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä tuodaan asiantuntijuutta yritysten käyttöön. Meillä on siis hyvä syy ajella kohti Kauhavaa.

Kauhavalle päästessämme valittelemme vähäistä osallistujamäärää. Paikalla on vain kourallinen ihmisiä. Etsimme syytä sille, miksi biotalous ei puhuttele yrittäjiä – olimme tehneet sitä jo hetkeä aiemmin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Seinäjoella. Alla on lisäksi kaksi äskettäin peruuntunutta biotaloustilaisuutta Kurikassa ja Alavudella. Yrittäjät taitavat ihan oikeasti olla peltotöissä. Mielikuva eteläpohjalaisten agrobiotaloudesta ei liene väärä.

Muutakin kuin ruokamaakunta

Etelä-Pohjanmaalla on agrobiotalouden ohella myös muita vahvuuksia ja mielenkiintoisiakin kehittämismahdollisuuksia. On kraatterijärvi, eläinpuisto, urheiluopisto tai vaikkapa Lauhanvuoren kansallispuisto. Meidän ei ole siis syytä takertua pelkkään mielikuvaan ruokamaakunnasta. Seutukunnat ovat erilaisia ja kaikki alueet eivät mahdu samaan muottiin peltolakeuksien kanssa. Esimerkkinä käy hyvin se, että toinen meistä kirjoittajista oli vappuna hiihtämässä Soinin ylängöillä ylioppilaslakki päässä, kun toinen keräsi Seinäjoella lapsen kanssa kimpun leskenlehtiä täysin lumettomalta ojanpientareelta.

Eroja on ensi näkemää enemmän, mutta erilaisuus voi koitua myös kaikkien hyödyksi. Esimerkiksi Ähtärin pandat lisäävät matkailun merkitystä tuntuvasti tulevaisuudessa koko maakunnan osalta. Matkailussa on kyse yhteen hiileen puhaltamisesta ja palvelupakettien tuotteistamisesta koko maakunnan hyväksi. Myös biotaloudessa pätee vanha sääntö: yhdessä olemme vahvempia. Yksin ei kuitenkaan voi verkostoitua. Toivottavasti saamme jatkossa tilaisuuksiin lisää osallistujia – kunhan peltotyöt ovat ensin ohi.

Hankkeessa verkostoitumista tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulun, Sedun ja Agrobiotalous Seinäjoki -hankkeen kanssa. Hankkeessa hyödynnetään maakuntakorkeakoulun vahvoja alueellisia verkostoja. Hankkeen aikana tehdään myös biomassojen logistiikkaselvitys, jossa käytetään esimerkkialueena Kuusiokuntia (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri). Logistiikkaselvityksellä pyritään saamaan selville mm. optimaalinen sijoituspaikka biojalostamolle. Yhteistyötä tehdään Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja tuloksia voidaan soveltaa jatkossa myös muihin alueisiin. Hankkeesta on tehty myös esittelyvideo, käy katsomassa. 

 

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK)
Terhi Ojaniemi, korkeakouluasiamies (Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulu, SeAMK)

 

0 kommenttia
30 / 05 / 17

Korkeakoulut ja alueiden kilpailukyky 2030 -seminaari 12.6.2017

 

Seinäjoella on vuosittain järjestetty alueellisten toimijoiden yhteistyönä korkeakoulufoorumi, jossa on tarkasteltu sellaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joilla on vaikutusta korkeakoulujen toimintaan. Tämän vuoden seminaarissa käsitellään korkeakoulusektorin visioita alueiden kilpailukyvyn ja työn murroksen näkökulmasta. Iltapäivällä järjestetään lisäksi visiotyöpaja, jossa tuotetaan näkemyksiä opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyöhön.

Aika: maanantai 12.6.2017, klo 9.30–16.00

Paikka: Frami F,  Sininen auditorio, Kampusranta 11, Seinäjoki

Seminaarin ohjelma (pdf) aukeaa tästä.

Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 6.6.2017 osoitteessa: www.epky.fi/ilmoittautumislomake

 

24 / 05 / 17

Tulevaisuutta hahmottelemassa

  • 0

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Tulevaisuuden ennakointi taas on hyvinkin mahdollista. Tulevaisuustyötä tai ennakointia on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä ja erilaiset menetelmät ovat 1990-luvulta lähtien levinneet tutkimuskentältä ja yksityiseltä sektorilta myös julkiselle sektorille. Nykyään erilaisia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödynnetäänkin laajalti julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa. Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja muut aluetoimijat muodostavat tärkeän osan kansallisen tason ennakointiverkostosta.

Tulevaisuustyö ylipäätänsä on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Tavoitteena on päätelmien tekeminen tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ja kehityskuluista. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia hahmotellaan esimerkiksi erilaisten trendien, skenaarioiden tai tulevaisuuskuvien kautta. Ennakointiin liittyy olennaisena osana päätöksien ja ratkaisujen muotoileminen, joilla voidaan aikaansaada toivottu tulevaisuus ja välttää epäsuotuisa tulevaisuus. Nämä päätökset ovat sellaisia, joita meidän pitää tehdä tänään. Ennakointi tulisikin olla olennainen osa jokaisen organisaation strategista suunnittelua.

Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, mutta toivotun tulevaisuuden aikaansaaminen vaatii tietoa nykyisyydestä. Tarvitsemme jaettua ymmärrystä tämän päivän tilannekuvasta. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta meidän pitää tiedostaa keskeiset muutoskulut, mistä asioista olemme samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Tilannekuvan jälkeen on mahdollista pohtia ratkaisuja. Tulevaisuutta muovaavat päätökset tehdään tänään.

Tilannekuvatyökalu kehittämisen ja päätöksenteon tueksi

Innovatiivisuutta ja Kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa (IKEP) olemme rakentamassa maakunnan toimijoiden kesken innovaatiotoiminnan tilannekuvatyökalua strategia- ja tulevaisuustyön tueksi. Taustatyötä on tehty vuoden alusta alkaen ja ensimmäinen määrittelytyöpaja on juuri pidetty. Maakunnan innovaatiotoimintaa tarkastellaan mm. elinkeinoelämän, koulutuksen, kansainvälistymisen ja vihreän talouden kautta. Kesän aikana toteutetaan varsinainen tiedon kerääminen ja kokoaminen ja syksyllä on luvassa laajempi analyysityö kokonaisuudesta. Maakunnan tulevaisuusryhmä toimii hankkeessa keskeisenä yhteistyötahona.

Prosessin myötä maakunnan kehittämisen tietopohjaa tullaan vahvistamaan laadukkaalla ja mahdollisimman ajantasaisella tiedolla. Käynnissä olevan maakuntauudistuksen lisäksi meneillään on maakuntaohjelman päivittäminen. IKEP-hanketta toteutetaan päivitystyön rinnalla, jotta ohjelmatyö hyötyisi hankkeesta mahdollisimman paljon.

Lue lisää tulevaisuuden ennakoinnista:

http://www.epliitto.fi/ephuomenna_ennakointimenetelmat
http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle
http://foresight.fi/

 

Miika Laurila
Projektipäällikkö

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Luottamuspääoma

  • 0

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on mukana AgriSpin-projektissa, jossa 13 EU-maata kehittää parempia keinoja tukea maaseudun innovaatioita. Mukana on neuvontaan erikoistuneita, kuten me ProAgriassa, sekä tutkijoita, järjestöjä ja maakuntahallintojen edustajia. Hanke on aito EU-hanke, joka saa rahoituksensa sataprosenttisesti Horisontti 2020 -tutkimusohjelmasta.

Hankkeessamme on tärkeänä osuutena ns. Cross Visit -menetelmä. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, mikä on varsin harvinaista hanketoiminnassa. Yleensä tulokset pitää olla etukäteen tarkasti tiedossa, mikä ei koskaan ole allekirjoittaneelle ollut loogista. Mielestäni hyvässä hankkeessa pitää oppia ja löytää uutta.

Cross Visit -menetelmässä keskeinen elementti on ns. innovaatiospiraali, johon merkitään kohteena olevan innovatiivisen tapahtuman vaiheet, niissä keskeisessä roolissa olleet toimijat ja mitä on saatu aikaan. Mukana on innovaatiota edistäneitä ja estäneitä asioita. Hankkeessa halutaan oppia, mitkä keinot ovat nopeuttaneet kestävien innovaatioiden syntymistä parhaiten.

AgriSpin-tiimi, jossa oli osallistujia kahdeksasta maasta, vieraili Etelä-Pohjanmaalla viime vuoden kesäkuussa. Innovaatiospiraali täytettiin neljästä kohteena olleesta innovaatiosta. Sen jälkeen spiraalit ja ryhmän muistiinpanot jalostettiin raportiksi, jossa nostettiin esille kolme p:tä: Pearls, Puzzlings ja Proposals.

Helmenä (Pearl) oli kaikissa tapauksissa yllättävä tekijä: luottamus (trust).  Eurooppalaisille kollegoille oli yllättävää se, miten innovaatioiden aikaan saaminen Suomessa sisälsi paljon luottamusta. Uusia asioita kehitettiin ilman liiallista byrokratiaa. Kaveri kaverin kanssa luotti toisiinsa ja siten saatiin aikaan jotain suurta. Yhdessä tapauksessa nousi esiin perisuomalainen tapa, jolle raportissa annettiin nimeksi the Sauna Method. Innovaation tekijät tapasivat toisensa säännöllisesti saunaillassa. Joskus, kun oli vuosia rakennettu luottamusta, joku oli nostanut esille, josko tehtäisiin jotain yhdessä. Sille perustalle rakentui innovaatio.

Mielestäni meillä on riskinä menettää tämä luottamuspääoma, erityinen suomalainen kilpailutekijä. EU-säännökset johtavat siihen, että on epäiltävä. Tietty prosentti pitää tarkastaa, tietty määrä virheitä olisi hyvä löytää…

Entäs, jos olemmekin rehellisiä ja teemme vähemmän vilunkia, kuten satakuntalainen sanoo? Mieliaiheeni, kysymys johon haluaisin vastauksen, on: paljonko epäluottamus maksaa?

 

Hannu Haapala

Toimitusjohtaja

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Etelä-Pohjanmaan kehitys - rakennetta, sisältöä ja toimintaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli on tulevaisuuteen suuntaava, maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia, jolla on kytkentä myös aluekehitykseen. Rakennemalli sisältää kuntien ja muiden tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan maankäytön ja kehittämisen periaatteista vuoteen 2040 saakka. Rakennemalli on pohjana maakuntakaavoitukselle, se tukee aluekehittämistä ja sitä voidaan käyttää yleiskaavoituksen pohjana.

Rakennemalli toteuttaa maakuntastrategian visiota ja 200 000 asukkaan väestötavoitetta. Rakennemallissa on tärkeää tunnistaa maakunnan ulkopuolelta tuleva elinvoima ja ne vahvuudet, joilla on kansainvälistä ja kansallista merkitystä. Rakennemallissa kuvataan luonnollisesti myös ne maakunnan kannalta merkittävät tekijät, joiden elinvoima tulee maakunnan sisältä. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin laadinta koostuu kahdesta työvaiheesta: a) tulevaisuuskuvien koostamisesta ja b) varsinaisen rakennemallin laadinnasta. Tulevaisuuskuvien koostamisesta on vastannut Seinäjoen yliopistokeskus ja rakennemallin laatimisesta Sweco ympäristö Oy.

Rakenne

Rakenne on jonkin kokonaisuuden koostumistapa ja -muoto ja sen osien keskinäinen suhde. Maakunnan rakenne liittyy infrastruktuurin verkostoihin, kuten tiestöön ja rakennuksiin, mutta myös yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen ja rooleihin, ja siinä määritellään eri toiminnot ja niiden väliset suhteet. Rakenteen tehtävänä on edistää yhteistyön aikaansaamisessa, liikkumisessa ja toiminnoissa, elämän ja elinkeinoelämän mahdollistajana.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli tuo esiin liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeet, jalostuksen keskittymät, Seinäjoen kansainväliset ja kansalliset kasvutarpeet, muut tiiviin asumisen taajamat eli tiivistyvät keskustat ja asumisen laajenemisen sekä tiivistyvät taajamat eli asumisen keskittymisen keskustoihin. Esille tuodaan myös Seinäjoen merkitys valtakunnallisena ja maakunnallisena palvelujen ja matkailun keskuksena sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä yrityskeskittymänä. Valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet, Ähtäri, Alavus, Kuortane ja Kauhava on määritelty. Rakennemalli määrittelee myös kansainvälistyvän matkailun vyöhykkeen ja keskeiset virkistys- ja luontovyöhykkeet. Myös maakunnallisesti olennainen liikenteen ja logistiikan vyöhyke, elinkeinoelämän ydinvyöhyke on määritelty.

Sisältö

Sisältö on hieman erilaista kuin rakenne. Sisältö tarkoittaa myös kokonaisuutta, jonka rajaa ympäristöstä jonkinlainen muoto, kehys tai toimintatapa. Ilman rajaavaa muotoa sisältöä ei välttämättä ole havaittavissa. Maakunnan kehittämistyön sisältönä on esimerkiksi ”kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut” -kehittämisteema.

Rakennemallin sisältönä toimivat tulevaisuuskuvatyön neljä tulevaisuuskuvaa: teknologia muuttaa arjen, tehokkuus ennen kaikkea, julkinen sektori kehittäjänä ja yhteisöjen Etelä-Pohjanmaa. Niin ikään sisältöinä ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät ja uudistuva palvelu- ja elämystuotanto.

Toiminta

Strategisessa suunnittelutyössä on kiinnitetty eniten huomiota informaation keräämiseen ja strategioiden sisältökysymyksiin. Vuorovaikutus toki kuuluu myös suunnitteluun. On havaittu, että suunnittelijat kohtaavat työssään ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen vuorovaikutteiselle toimintatavalle. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ongelmaan, joka muodostuu suunnittelijoiden ja niiden välillä, joihin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan. Strategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa suunnittelijoilta edellytetään informaation keräämisen ja kehityksen suunnan haarukoimisen ohella kykyä kommunikoida, etsiä tavoitteiden yhtymäkohtia ja muokata toimijoiden huomiota.

Toimijoita ei enää mielletä passiivisiksi tarkkailijoiksi vaan toimintaan osallistuviksi. Toimijoiden odotetaan huomaavan, että heidän toiminnallaan on vaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin merkitys perustuu toimijoiden toimintaan. Yritykset, organisaatiot, yhteisöt ja ihmiset toteuttavat omia tavoitteitaan ja asioita, joita rakennemalli mahdollistaa.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalliin voi tutustua ja sitä voi kommentoida 10.5.2017 mennessä täällä.

 

Timo Lakso

Maakuntasuunnittelija

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
31 / 03 / 17

Hankeloistoa vai -toistoa?

  • 0

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 se pääsi osalliseksi EU:n kehittämisrahoituksista. Etelä-Pohjanmaallekin virtasi rahoitusta 5b- eli Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto oli aloittanut toimintansa vuotta aiemmin ja toimi aluekehitysviranomaisena. Eri viranomaiset myönsivät rahoitusta yhteisestä 5b-ohjelmasta sulassa sovussa. Byrokratiaa oli vähän tai emme ainakaan tienneet siitä. Innostus oli valtavaa niin kehittäjillä kuin rahoittajillakin. Kehittämisideoita oli paljon, ja ne olivat aidosti uusia. Aiemmin samantyyppiseen kehittämiseen oli oikeastaan ollut tarjolla vain läänin kehittämisrahaa. Sana ”hanke” rantautui vahvasti sanastoomme - ja hyvin positiivisessa merkityksessä.

Vuodet ovat vierineet ja EU:n ohjelmakaudet vaihtuneet moneen kertaan, mutta työtä riittää elinkeinoelämän, oppimis- ja innovaatioympäristöjen, työllisyyden, oppimisen, sosiaalisen osallisuuden, maaseudun, kylien ym. kehittämisessä. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin kolhineet hanke-sanan imagoa. Joskus sitä kuulee käytettävän jopa kirosanan synonyyminä. Hyi hanke! Kehittämistyötä pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti, mutta uusia näkökulmia siihen on aina löydettävä.

Hankehelmien tuntomerkkejä

Hyvän hankkeen perustana on, että hakija tuntee hyvin kehitettävän toiminnan ja että kehittämistyölle on olemassa todellinen tarve. Hankkeen pitää myös sopia sen rahoitusohjelmaan sisältöön, josta sille aiotaan tukea hakea. Hakija on selvittänyt mm. millainen sisältö istuu ohjelmaan, millaista kehittämistyötä aiheeseen liittyen on jo aiemmin tehty, ja ketkä voivat olla hankkeen kohderyhmänä. Hankkeessa on hyvä olla myös muita kumppaneita rahoittajina tai antamassa asiantuntemustaan sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Haettavan tuen lisäksi hakijan pitää laittaa likoon myös omaa rahaa ja mahdollisesti löytää lisärahoitusta hankekumppaneilta. Tältä pohjalta laaditaan selkeä hankehakemus - turhat krumeluurit kannattaa unohtaa.

Hyvässä hankkeessa sen kohderyhmät, esim. yritykset, kunnat tai oppilaitokset, on sitoutettu hankkeeseen jo hakemuksen työstövaiheessa. Hankesuunnitelmaa pitää siis valmistella yhdessä kohderyhmien kanssa. Jos hankkeen kohteena on yrityksiä, pitää jo suunnitteluvaiheessa miettiä, millaisia toimenpiteitä yritysten kanssa voidaan tehdä. Yritysten on tiedettävä, millaiseen hankkeeseen ne ovat sitoutumassa. Hankkeen projektipäälliköllä on ratkaiseva merkitys siihen, miten hanke onnistuu. Hänellä pitää olla vahva tuntemus hankkeessa edistettävästä teemasta ja byrokratiaakin pitää sietää.

Hankkeella on alku ja loppu. Samaan teemaan liittyvää jatkohanketta on järkevä rahoittaa vain, jos sillä tähdätään selvästi seuraavalle kehitysportaalle. Jo rahoitetun kaltaista toimintaa ei ole mielekästä rahoittaa uudelleen. Hanketoiminnan avulla käynnistettyjä toimintoja pitäisi pystyä jatkossa toteuttamaan hakijan omana toimintana ainakin joiltain osin tai joku muu taho voi ottaa koppia kehitystyön hedelmistä. Jos kehittämistyöstä ei jää mitään elämään, niin hankerahoituksen vipuvaikutus jää kovin vähäiseksi.

Etelä-Pohjanmaalta löytyy innokkaita kehittämistoimijoita, mutta mukaan mahtuisi vielä uusiakin - ja niitä vanhoja, joiden kehittämisinto on hiipunut. Rahoituslähteet voivat näyttää hieman sekavilta, koska erilaista kehittämisrahoitusta on tarjolla monesta tuutista. Hankeideoita kannattaa kuitenkin esittää. Eri rahoittajat tekevät yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa neuvovat hakijoita oikean lähteen luo. Rahoittajien nettisivuilta löytyy tietoja hankkeiden hakuajoista ja -teemoista. Ja ei kun uusia kehittämisideoita mietintämyssyyn!

 

Kirsi Pajula

kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
26 / 01 / 17

Asenne ratkaisee – myös yhteistyössä

  • 0

Vuoden päästä ovat Suomessa historialliset ensimmäiset maakuntavaalit. Etelä-Pohjanmaalla 59 päättäjää saa valtakirjansa suoraan eteläpohjalaisilta äänestäjiltä. Astumme uuteen aikakauteen.

Valmistelutyö maamme tähän asti mittavimpaan aluehallintoremonttiin on kasvanut lumipallon lailla. Noin 600 eteläpohjalaista on mukana työryhmissä tai muissa elimissä rakentamassa uutta maakuntaa ja sen organisaatioita. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa keskikesällä. Sen tehtävänä on mm. maakuntavaalien järjestäminen.

Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan maakunta vastaa kuntien sijasta sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä sekä monista muista tehtävistä. Huhtikuussa valittaville kunnanvaltuutetuille jää kuitenkin päätettäväksi kotiseutunsa elinvoimaan ja kehittämiseen sekä asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita vielä roppakaupalla.

Viime vuosina olen saanut keskustella maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksesta lukuisilla eri foorumeilla. Valmistelu Etelä-Pohjanmaalla on edennyt hienosti, eikä meillä ole siinä suhteessa mitään hävettävää. Tavoite on kaikilla sama: maakunta, joka tarjoaa eväät hyvään elämään niin nykyasukkaille kuin tuleville polville.

Sana, jonka arvioin useimmin nousseen esille puheissani ja kirjoituksissani, on yhteistyö. Asia, jota kaikki kannattavat, mutta joka silti monesti tihkaisee, syystä tai toisesta. Niin yhteistyö kuin luottamuksen rakentaminenkin alkavat meistä jokaisesta itsestä. Noustaan ylös ummehtuneista poteroista ja annetaan vanhojen kaivelun olla. Eikä tämä vaadi meiltä mitään muuta kuin päätöksen toimia näin.

Yhteistyötä tarvitaan luonnollisesti Etelä-Pohjanmaan sisällä uutta maakuntaa synnytettäessä. Mutta siihen on tähyttävä myös rajojemme yli. Nykymenossa on vaarana, että jokainen alue käpertyy itseensä keskittyessään oman tulevan organisaationsa rakenteluun.

Viime viikolla kolme pohjalaismaakuntaa järjesti kansanedustajille, puoluetoimijoille ja maakuntaliittojen päättäjille yhteisen seminaarin meneillään olevasta suuruudistuksesta. Sielläkin erityisesti vaalipiirin sisäinen yhteistyö nousi vahvasti esille.

Juhlimme tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta monin eri tavoin. Kokoavana teemana kaikille tapahtumille on vuoden tunnus Yhdessä. Maamme on selvinnyt monien vakavien koettelemusten läpi, kun toimeen on tartuttu yhteisvoimin. Nyt elämme rauhan aikaa yhdessä maailman menestyvimmistä maista – pärjääminen on vain omasta tahdosta kiinni.

Viime viikolla Seinäjoen yliopistokeskuspäivässä juhlapuheen pitänyt vuorineuvos Kari Neilimo muistutti kuulijoitaan Usain Boltin huoneentaulusta: ”Talent is something, attitude is everything.

Niinpä. Asenne ratkaisee, myös maakuntauudistuksen onnistumisessa.

Vajaan kahden vuoden kuluttua Etelä-Pohjanmaamme on uudessa asennossa. Uskon vakaasti, että se on palvelevampi, toimivampi ja aluelähtöisempi kuin ennen.

 

Asko Peltola

maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
22 / 09 / 16

IE=2v+2v

  • 0

Eteläpohjalaiset toimijat menestyivät loistavasti Interreg Europe (IE) -ohjelman ensimmäisessä hankehaussa – täyskäsi, kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti blogitekstissään maaliskuussa. Kaikkien viiden rahoitetun hankkeen toiminta on käynnistynyt keväällä ja on nyt hyvässä vauhdissa. Alueellisten toimijoiden budjetit ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Aika mukava euromäärä!

Interreg Europe -hankkeissa on tällä ohjelmakaudella uudistettu toteutustapaa. Hankkeiden kesto on neljä vuotta ja niitä toteutetaan kaksivaiheisesti: ensimmäisen kahden vuoden aikana laaditaan toimintasuunnitelma, ja jälkimmäisen vaiheen aikana se viedään käytäntöön. IE-rahoitus on budjetoitu käytettäväksi suurimmalta osin ensimmäisen vaiheen aikana. Toista vaihetta pyritään toteuttamaan osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin.

Tuekseen jokainen IE-hanke kokoaa alueellisen toimintaryhmän, jossa on monipuolisesti edustettuna aihepiirin asiantuntijoita ja toimijoita. Ryhmän tehtävänä on tuoda näkemystä alueelliseen tilannekartoitukseen sekä uusien ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja löytämiseen muilta Euroopan alueilta. Hankkeissa on varattu määrärahaa partneritapaamisiin ja vierailuihin. Tarkoitus on, että projektihenkilöstön lisäksi toimintaryhmäläisiä lähtee tutustumaan ja hakemaan oppia kohteista ja parhaista käytännöistä. Tämäkin on oiva mahdollisuus laajentaa kansainvälistymistä koko maakuntaamme.

Toimintaryhmän työskentelyn päätavoitteena on alueellisen toimintasuunnitelman laatiminen, jossa kehittämiskohteet liittyvät tutkimukseen, innovaatioihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Toimintaryhmä myös seuraa toimintasuunnitelman toimeenpanoa ja jatkohankkeiden syntymistä sekä levittää tietoa tuloksista. Koko toimintaryhmällä on mielenkiintoinen näköalapaikka sekä mahdollisuus vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa hankkeen tavoitteisiin.

Etelä-Pohjanmaan liitto on partnerina kolmessa IE-hankkeessa. Näissä liiton projektihenkilöstö on kansainvälistymisen tehtäväalueelta. Liiton aluekehityksen tehtäväalueen edustaja osallistuu toimintaryhmiin, jotta jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin arvioida jälkimmäisen kaksivuotiskauden toimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksia.

Hakuprosessi kaikkiin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin on vaativa ja työläs. Etelä-Pohjanmaan liitto tarjoaa valmisteluun tukea AIKO-rahoituksen avulla. Hakulomake löytyy liiton verkkosivuilta, ja lisätietoja saa aluekehityksen tehtäväalueelta.

Saamani palautteen perusteella väitän, että Etelä-Pohjanmaan liiton paras tuki hankevalmisteluun on kv-tiimiläisten asiantuntija-apu. Olen saanut välittää toimijoilta kiitoksia kontakteista, kommenteista ja avusta hakemuksen valmisteluvaiheessa Marjatalle, Jaakolle, Sannalle ja Elinalle!

Toinen Interreg Europen hakukierros on takana. Toivomme jälleen erinomaista menestystä jätetyille hankehakemuksille – kuten myös muihin ohjelmiin alueeltamme jätetyille hakemuksille!

 

Outi Mäki
kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös