18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
30 / 05 / 18

Kolmostie – elinvoiman suoni

  • 0

Kolmostie on jo vuosikymmeniä toiminut elinvoimaa virtaavana pääsuonena läpi läntisen Suomen. Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista ja tärkeimmistä pääteistä, kytkien Etelä-Pohjanmaan luontaiseksi osaksi Helsinki– Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki-kasvukäytävää. Eli osaksi Suomen ainoata Keski-Eurooppaan vertautuvaa kasvuvyöhykettä.

WSP Finlandin selvitysten mukaan kolmostie profiloituu erityisesti elintarvikkeiden, kaupan ja teknologian kuljetusten putkena, jolla kulkee vuositasolla yli 10 miljardin euron arvosta tavaraa. Volyymeinä tämä tarkoittaa tieosuudesta riippuen noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista noin 500 000 on rekkoja. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana.

 

VT3 on Suomen ruokahuoltoputki. Yli 90 % elintarviketeollisuuden sekä volyymistä että arvosta liikkuu pääteillä. Kuva: WSP Finland Oy.

Vuosikymmenten kova käyttö ja erityisesti globaalin kilpailun jatkuvasti kasvavat vaatimukset tavaroiden, osaamisen ja palveluiden liikkumiselle ovat viimeistään nyt johtaneet tilanteeseen, jossa voivottelu, puhallus ja laastari eivät ole enää vaihtoehto elinvoiman suonen välityskyvyn ylläpitämiseksi. Menestyksemme on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kommunikaatiosta.

Kolmostien osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että koko suonistoa tukkivat ongelmakohdat on diagnosoitu ja hoitolinjat suunniteltu. Suunnitelmatilanne mahdollistaa kriittisten toimenpiteiden toteuttamisen nopealla aikataululla.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutusta tarvitsevat Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Laajentuvien työssäkäyntialueiden aikana kolmostien merkitys työssäkäyntialueet yhdistävänä käytävänä on korostunut jatkuvasti. Kyseisillä investoinneilla voidaan merkittävästi edistää tieosuuden välityskykyä, liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta. Matka-aikojen lyhentyminen ja erityisesti logistiikalle tärkeä matka-ajan ennakoitavuus vaikuttavat välittömästi alueemme kilpailukykyyn. Tarvitaan siis sekä ohitusleikkauksia että pari pallolaajennusta, jotta saamme suoniston virtaamaan tukoksista vapaana ja välittämään elinvoimaa sille luontaisella tavalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan menoerä yhteiskunnalle, vaan investointi kasvukäytävän valtavan potentiaalin ulosmittaamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki järjestivät 28.5.2018 VT3-seminaarin, jossa tieosuuden investointien käyntiin saattamista käsiteltiin laajapohjaisesti elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien, väylänpitoviranomaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Tilaisuuden viesti oli vahva ja yhtenäinen: kolmostien rahoitus tulee saada kuntoon ja toteutus käyntiin välittömästi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot antoivat tilaisuudessa yhteisen kannanoton valtatien 3 investointien välittömäksi käynnistämiseksi. Edunvalvontatyötä jatketaan maakuntarajat ylittävällä vahvalla yhteisellä tekemisellä. Yhdessä saamme enemmän.

Kolmostietä kehittämällä Etelä-Pohjanmaan sijainti säilyy entisellään, mutta suhteellinen asema niin kansallisesti kuin globaalisti parantuu merkittävästi.

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja

 

0 kommenttia
06 / 05 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

  • 0

Suomen ja myös Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittävin EU-rahoitusohjelma on Euroopan maaseuturahasto. Ohjelma vastaa yli 67 % eli 5,7 mrd. € Suomen koko EU-budjetista. Suuri osa rahoituksesta on viljelijätukia, joita ohjataan enemmän kansallisesti ja tarveperusteisesti. Niiden osuus budjetista on nykyisellä ohjelmakaudella yli 4,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin kolmea neljäsosaa ohjelman koko budjetista. Toiseksi suurin osuus, noin 11 % budjetista menee yritys- ja hanketukiin, jotka on jaettu ohjelmakauden alussa maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä 621 miljoonan euron budjetista on noin 57,2 miljoonaa euroa, mikä on muihin maakuntiin nähden varsin merkittävä. Suomen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kolmanneksi suurin osuus rahoituksesta ohjataan maatalouden rakennetukiin, jotka vastaavat noin 7 % koko budjetista. Rakennetukien maakunnalliset määrärahat päätetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä. Esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan määrärahat olivat yli 70 miljoonaa euroa.

Noin 6 % eli 300 miljoonaa euroa rahoituksesta on ohjattu paikallisten Leader-ryhmien myöntämään rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän yhteisrahoitus nykyisellä ohjelmakaudella on noin 23,8 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien tuet ovat niin ikään myös yritys- ja hanketukia, jolloin maaseudun kehittämistoimintaan ohjautuva rahoitus on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin maakunnallisten, ELY-keskuksesta myönnettävien yritys- ja hanketukien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseuturahasto

Taulukko 1: Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys, 23.3.2018.

Kehittämistoiminnan kansalliset painopisteet

Maaseudun kehittämistoimintaa ohjaa sekä kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä maakunnallisesti ohjelmakausiksi laadittavat alueelliset strategiat. Kansallisessa ohjelmassa on määritetty kolme toimintaa ohjaavaa strategista painopistettä, jotka on lueteltu seuraavasti:

  1. Biotalouden edistäminen, maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti ja eettisesti hyväksyvällä tavalla
  2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista
  3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

Tavoitteena on mm. lisätä maaseudun osaamista, tiedonvälitystä, innovaatioita ja yhteistyötä, hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa siihen sopeutumista, parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja maatalouskäytössä olevan maaperän tilaa, monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja samalla myös parantaa työllisyyttä, palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa maataloustuotannon kilpailukykyä sekä kannustaa maaseutuyrityksiä vastaamaan kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin. Lue lisää

Ruokaprovinssin, yrittäjyyden, metsävarojen hyödyntämisen ja alueen vetovoiman kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa taas on linjattu neljä kehittämisen painopistettä. Ensimmäiseksi painopisteeksi on valittu ruokaprovinssin kehittäminen, jossa tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja uudistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, kehittää alan toimijoiden osaamista sekä luoda uudentyyppisiä elämyskonsepteja aihepiirin ympärille. Tavoitteena on myös taata taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällinen elintarvikeketjun toimina. Painopisteessä korostetaan myös elintarvikejalostajien ja maatalouden teknologiayritysten sitouttamista alan kehittämiseen sekä Etelä-Pohjanmaan tunnetuksi tekemistä Suomen johtavana ruokamaakuntana.

Toinen kehittämisen painopiste on yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudulla toimivien yritysten toimialarakennetta ja kehittää erityisesti toimialojen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yritystoimintaa. Painopisteessä korostetaan myös yrittäjien osaamisen vahvistamista, uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämistä sekä yrittäjyyttä tukevien innovaatioympäristöjen, toimintamallien ja tukiverkostojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin kasvuhakuiset yritykset sekä madaltaa yritysten kansainvälistymiskynnystä.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä koskevassa painopisteessä taas pyritään metsävarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen luontoarvot huomioon ottaen.   Painopisteessä tavoitteena on lisätä metsäenergian tuotantoa ja käyttöä, edistää puurakentamista ja alueen puuteollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on parantaa myös metsien metsänhoidollista tilaa sekä hyödyntää ja kehittää toimialan ja metsänomistajien osaamista mm. tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin.

Alueellisen kehittämissuunnitelman neljäs painopiste on alueen vetovoiman kasvattaminen.  Painopisteessä kehitetään mm. maaseutuasumista, maaseudun palveluja ja palvelumalleja, maaseudun luontoympäristöjä, kyliä ja paikallisyhteisöjä. Tavoitteena on edistää myös pienimuotoisia investointeja, maaseutumatkailua ja kansainvälistymistä sekä vähähiilisen energian käyttöön ottoa. Tutustu Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisstrategiaan täältä.

Yritystukia, yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita

Yritys- ja hanketukien rahoitus jakautuu luonnollisesti yritysrahoitukseen ja hankerahoitukseen. Maakunnallisesta budjetista tuet on jaettu keskimäärin puoliksi. Yritysrahoituksessa tuen saajina ovat mikroyritykset sekä pienet alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Tukimuotoja ovat mm. perustamistuki, investointituki sekä investoinnin toteutettavuustutkimus. Perustamistuki vaihtelee suuruudeltaan 5000–35000 euron välillä. Tukea voi lisäksi saada myös kokeiluun 2000–10000 euroa. Investoinneissa tukiprosentti on 20 % ja minimituki 2000 euroa. Toteutettavuustutkimuksissa taas tukiprosentti on 40–50. Huhtikuuhun 2018 mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on myönnetty yritystukia yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla ja näiden tukien kokonaisinvestoinnit ovat olleet hieman yli 50 miljoonaa euroa. Lue lisää yritystuista täältä

Hankerahoitusta myönnetään taas koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, peruspalvelujen ja kylien kunnostukseen sekä yhteistyöhankkeisiin ja Maaseudun innovaatioryhmiin. Kansallista budjettia on maakunnille jaettavien osuuksien lisäksi ohjattu valtakunnallisiin ja koordinaatiohankkeisiin sekä maaseudun innovaatioryhmille. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia, alueiden välisiä, alueellisia, kansainvälisiä tai paikallisia. Käytännössä toimenpiteitä toteutetaan kahdella hanketyypillä: kehittämishankkeilla ja yleishyödyllisillä investointihankkeilla. Vuoden 2018 huhtikuuhun mennessä Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu yhteensä 75 kehittämishanketta, joiden tuki on ollut yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa.  Yleishyödyllisiä investointihankkeita on taas rahoitettu yhteensä 48 kappaletta. Hankkeiden tuki on ollut noin 4,8 miljoonaa euroa ja investointien kokonaiskustannukset noin 9,7 miljoonaa euroa.

Hanke-esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalta

Etelä-Pohjanmaalla toimii tälläkin hetkellä lukuisia maakunnallisia kehittämishankkeita. Hankerahoitusta hyödyntävät kattavasti alueen eri toimijat ja organisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulu, toiseen asteen ammatilliset oppilaitokset, maa- ja metsätalousalan kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot sekä myös kunnalliset kehittämisyhtiöt. Hankkeiden aihepiirit vaihtelevat luonnollisesti painopisteiden mukaan. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan Seinäjoen ydinkeskustan alue on rajattu pois ohjelma-alueesta.

Ruokaprovinssin kehittämistä

Ruokaprovinssin kehittäminen on yksi alueellinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla ja yksi Ruokaprovinssi-brändin aktiivisimmista kehittäjistä on ollut Seinäjoen kaupungin kehittämisyhtiö Into Seinäjoki. Into Seinäjoki toteutti yhdessä Sedu Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Kasvua ruokaprovinssista -lähiruokahankkeen, jossa vahvistettiin Etelä-Pohjanmaan asemaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna ruokamaakuntana. Kolmivuotisen (1.10.2015–31.10.2017) hankkeen tavoitteena oli mm. edistää alueen lähiruokatoimijoiden verkottumista ja yhteistyötä, lisätä yritysten osaamista erilaisilla liiketoimintavalmennuksilla sekä parantaa ruokaketjun toimeentuloa menekkiä edistämällä sekä lisätä lähiruokatietoisuutta alueella. Hankkeen aikana perustettiin mm. ruokaprovinssi.fi -verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ruokaprovinssin kuulumisia ja alueen toimijoita. Into Seinäjoki on jatkanut Ruokaprovinssin kehittämistä mm. tällä hetkellä meneillään olevalla Ruokamatkailun kehittämishankkeella, jossa mukana on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteen on kehittää Etelä-Pohjanmaan ruokamatkailutarjontaa sekä parantaa yritysten osaamista erityisesti ruokamatkailun tuotteistamisessa. Tutustu Ruokaprovinssi-sivustoon täältä.

Yrittäjyyden edistämistä

Toinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on maaseudun yrittäjyyden edistäminen. Yksi esimerkki yrittäjyyden edistämisestä on Suomen yrittäjäopistossa meneillään oleva Promotion of Immigrant Entrepreneurship eli PIE -hanke, jonka tavoitteena on tiedottaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla asuvia maahanmuuttajia yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista, toimenpiteistä, tuista ja yrityspalveluista sekä herätellä heidän kiinnostustaan yrittämiseen.  Vuoden 2017 alussa käynnistyneessä hankkeessa on järjestetty erilaisia tapahtuma ja infotilaisuuksia aihepiiriin liittyen. Kokemuksia on taltioitu myös videoille, joihin voi tutustua mm. täältä.

Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa meneillään olevassa Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeessa taas pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeessa selvitetään erityisesti kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palveluntuotannosta. Hankkeessa on pidetty mm. maakunnallisia työpajoja, joissa on tuotu esiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä. Mukana on ollut myös viisi pilottikylää, jotka ovat olleet kiinnostuneita edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan.  Loppuvaiheessa hankkeen tulokset ja kokemukset kootaan vielä yhteiskunnallisen yrittäjyyden oppaaseen.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä

Kolmas keskeinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen. Hankkeita ovat toteuttaneet mm. alueen ammatilliset oppilaitokset, Metsäkeskus sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä on edistetty alueellamme mm. Metsäkeskuksen, Sedun ja Kpedun yhteisessä Motit liikkeelle -koulutushankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista, kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön. Hankkeessa järjestetään monipuolisesti erilaista koulutusta uusille ja vanhoille metsänomistajille sekä haetaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen.

Toinen metsävarojen hyödyntämistä edistävä hanke on Suomen metsäkeskuksen toteuttama Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -tiedotushanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty 120 erilaista tiedotus- ja infotilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 4000 osallistujaa.

Alueen vetovoiman edistämistä

Neljäs ja viimeinen painopiste alueellisen vetovoiman kasvattaminen, jota edistetään mitä moninaisimmilla tavoilla. Etelä-Pohjanmaan nuoriseura toteuttaa tällä hetkellä 2,5-vuotista Kotiseutu kotoisaksi -hanketta, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä vahvistamalla kotouttamisen parissa alueella toimivien organisaatioiden osaamista ja verkostoitumismahdollisuuksia.  Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Matka Kasvuun -hankkeessa taas tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisessä kilpailussa. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään mm. digitaalisia ekosysteemejä sekä tuotetaan toimintamalleja ja työkaluja yritysten menestymisen tueksi.

Maaseudun luontoympäristöjä kehitetään paraikaa mm. alueiden välisessä UHMA - Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jossa mukana ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgriat, Luonnonvarakeskukset sekä Metsähallitus. Hankkeessa edistetään arvokkaiden alueiden luonnon- ja maisemanhoitoa yhteistyötä sekä toimenpide- ja rahoitusmalleja kehittämällä. Lue lisää : www.proagria.fi/uhma

Vähähiilisen energian käyttöön ottoa edistetään taas Thermopolis Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä kolmivuotisessa VISU- Liiketoimintaa lämmöistä -hankkeessa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Virossa toimivan sisarhankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja torjua ilmastonmuutosta uusitutuvan energian käyttöä lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeen tavoitteen on myös lisätä alueen kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa sekä kehittää kansainvälistä osaamista ja luoda uusia kv-yhteistyöverkostoja. etenkin lämpöyrittäjäliiketoiminnan ja metsäenergian aloilla.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
27 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

  • 0

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
10 / 04 / 18

Miten käy EU:n aluetukien?

  • 0

Parin viikon päästä komissiosta pitäisi putkahtaa esitys seuraavan ohjelmakauden rahoitusraamista. Kohta sen jälkeen odotellaan lainsäädäntöehdotuksia muun muassa koheesiopolitiikasta eli aluekehittämisen tuista. Esitysten julkistamisesta alkaa pitkä ja vaikea vääntö, joka kestänee vähintään syksyyn 2019 saakka. Uuden kauden pitäisi käynnistyä vuoden 2021 alusta.

EU:n budjettihaaste on valtaisa. Brexit tuo budjettiin miljardien eurojen loven, koska Iso-Britannia on ollut merkittävä nettomaksajamaa. Samaan aikaan EU:lle on kaavailtu uusia tehtäviä, jotka liittyvät maahanmuuton hallintaan ja puolustukseen. Mistä leikataan ja kuinka paljon? Ovatko jäsenmaat valmiita osoittamaan yhteiseen kassaan aiempaa enemmän rahaa?

Aluekehittämistuet isoin osa

Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä aluekehittämisen tuet muodostavat yhteensä lähes 80 % EU:n budjetista. Aluekehittämisen tuista leijonanosa kohdentuu itäiseen ja eteläiseen Eurooppaan maihin, joissa BKT/asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, mikä koheesiopolitiikan tarkoituksena on: vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville alueille ja ihmisille.

Suurin hyötyjä Puola saa kuluvalla kaudella yli 70 miljardia euroa aluetukia, kun taas Suomen osuus on noin 1,5 miljardia euroa. Seitsemän pientä maata saa vielä Suomeakin vähemmän aluetukia. Joissain keskusteluissa on ollut sellaisia äänenpainoja, että ääripäiden pitäisi lähentyä toisiaan, koska koheesiopolitiikkaa on jo toteutettu hyvän aikaa ja maiden väliset kehityserot ovat kaventuneet.

Koska päätöksen rahoituskehyksestä pitää olla yksimielinen, on melko helppo ennustaa, että aluetukien jakoperiaatteisiin ei olla valmiita tekemään mullistavia muutoksia. Toivottavasti kriteereitä voidaan kuitenkin säätää siihen suuntaan, että ne painottavat talouskasvua, osaamista, innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Suomen kannalta on tärkeää pitää esillä Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasemaa sekä muun muassa Itämeren ja arktisuuden merkitystä.

Aluekehittämisen tuet ovat nimittäin tärkeitä myös Suomen kaltaisille kehittyneille maille. Kansalliset aluekehitysrahat on käytännössä ajettu lähes kokonaan alas, joten EU:n ohjelmavarat ovat ainoita merkittäviä alueperustaisia kehittämisvälineitä. 

Tukea eri rahoitusohjelmista

Maatalousvaltaisena alueena Etelä-Pohjanmaalle merkittävin rahoitusohjelma on maaseudun kehittämisohjelma, mutta aluetukia jakava rakennerahasto-ohjelmakin on tärkeä. Etelä-Pohjanmaa on saanut tällä kaudella rakennerahasto-ohjelmasta EU-rahoitusta reilut 21 miljoonaa euroa. Valtakunnallistakin rakennerahastorahoitusta on tarjolla. Lisäksi rahoitusta voi hakea kansainvälisistä aluelähtöisistä Interreg-ohjelmista, joissa määrärahoja ei ole kiintiöity maittain tai maakunnittain. Tällä saralla Etelä-Pohjanmaa onkin ottanut merkittäviä kehitysloikkia tällä kaudella.

Missä voi tutustua EU-hankkeissa tehtyyn työhön? Netissä (esim. www.hanketuloskortti.fi, www.villimpilansi.fi), somessa ja uutiskirjeissä olevan aineiston lisäksi Eurooppa-päivänä 9.5.2018 on mahdollisuus tutustua hankkeisiin ihan livenä. Tuolloin klo 9-13.30 Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EU-hankemessut Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Tapahtumassa esille pääsevät alueella käynnissä olevat hankkeet.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
21 / 03 / 18

Etelä-Pohjanmaa – avoin maakunta

  • 0

Vierailin maaliskuun alussa Torontossa. Kaupungissa asuu tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa asukasta. Vuonna 1834 Toronton väkiluku oli 9 000. Kasvu on varsinkin sotien jälkeen ollut vauhdikasta. Kaupunkiin tutustuessa jäin pohtimaan kaupungistumista ylipäätään. Yhtäältä, mitkä ovat olleet siellä kasvun edellytyksiä ja toisaalta, mikä on mahdollistanut moisen kehityksen.

Uudelle mantereelle on riittänyt tulijoita. Kanadan maahanmuuttopolitiikka onkin aktiivista ja maa ottaa vastaan monipuolisesti eri kansallisuuksia. Toki tulijoita valikoidaan erityisen pisteytysjärjestelmän avulla. Joka tapauksessa Kanadaakin vaivannut väestön ikääntymis- ja vähenemisongelma on onnistuttu nujertamaan. Uudet tulijat eivät ainoastaan työllisty vaan luovat myös itse uutta yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta. Torontossakin asuu nykyään kymmeniä eri kansalaisuuksia, mm. erittäin suuri intialaisvähemmistö. Eri väestöryhmät elävät siellä myös sulassa sovussa keskenään.

Toronto on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kukoistavat kaupungit ovat kautta historian olleet avoimia ja monikulttuurisia elinkeinoelämän, hallinnon, taiteiden ja tieteiden tihentymiä. Menestyneet kaupungit ovat arvoliberaaleja ja suosivat moninaisuutta. Muurien rakentajat ovat historian valossa olleet viime kädessä aina häviäjiä.

Suomessa otsikoidaan historiallisen alhaisista syntyvyysluvuista. Eteläpohjalaisiakin kuoli viime vuonna jo lähes 200 enemmän kuin syntyi. Kaiken kaikkiaan väestö väheni lähes 1 000 hengellä. Yritykset raportoivat pahenevasta työvoimapulasta. Työvoimareservit ovat nopeasti hupenemassa. Samaan aikaan nettomaahanmuutto oli vaivaiset 277 henkeä plussalla. Tällä menolla maakunta näivettyy vanhusten saattohoitoreservaatiksi.

Kanadassa on maahanmuuton avulla elvytetty myös maaseutua. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton kärkikunnat ovat Seinäjoki, Kauhava ja yllätyksenä Lappajärvi. Eli maahanmuutto ei aina tarvitse kohteekseen suurkaupunkia. Muutaman kymmenen maahanmuuttajan voimin ei maakunnan murheellista kehityskuvaa kuitenkaan muuteta. Mutta emme tarvitse myöskään mitään maahanmuuton vyöryä, noin prosentti nykyisestä kokonaisväestöstä riittää jo kääntämään väestön lievälle kasvu-uralle.

Nykyisenä mobiiliviestinnän aikakautena keskeistä on se mielikuva, joka Suomesta ja Etelä-Pohjanmaasta leviää maailmalle täällä käyneiden ja tänne tulleiden keskuudessa. Meidän viestimme tulee olla Kanadan tavoin se, että Etelä-Pohjanmaa on kiinnostunut ottamaan vastaan työtä pelkäämättömiä eri alojen osaajia, jotka eivät säikähdä hieman karuja olosuhteita. Työperäisen maahanmuuton rinnalla on maakunnan kannettava kohtuullinen vastuu myös niistä, jotka ovat vastoin tahtoaan joutuneet jättämään kotimaansa.

Toronton kasvulukuja on turha tavoitella edes Seinäjoella, eikä Etelä-Pohjanmaasta tule Pohjois-Amerikan kaltaista kansojen sulatusuunia. Jotakin mallia rapakon takaa voidaan kuitenkin ottaa. Vähintäänkin on siirryttävä passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta aktiivisen politiikan aikaan. Asiassa ollaan virittelemässä viranomaisyhteistyötä, mutta se ei yksin riitä. Mukaan on saatava myös yrityselämä ja kolmas sektori. Etelä-Pohjanmaalle mahtuu ja eteläpohjalaisuus kyllä kestää reilusti enemmän ”verenkuljettamia”. Uuseteläpohjalaisuus on ehkä tärkein tulevaisuuden kasvun ja kehityksen edellytys. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta avoin maakunta.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
07 / 02 / 18

Irtoaako maakuntaohjelmatyöstä riittävästi kiksejä?

  • 0

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma vuosiksi 2018–2021 - Tuoreita eväitä Etelä-Pohjanmaalle - on juuri valmistunut ja saatavilla myös painotuoreina kappaleina Etelä-Pohjanmaan liitosta. Sähköisenä versiona opusta pääsee tarkastelemaan nettisivujen kautta http://www.epliitto.fi/maakuntaohjelma

Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehittämistä ohjaava asiakirja, joka laaditaan valtuustokausittain. Se on maakunnan yhteinen kehittämistahdon ilmaisu, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä koosteen toimeenpanoon käytettävissä olevista rahoitusresursseista.

Vaikka lakisääteisyys kuulostaa byrokraattiselta ja kahlitsevalta, jää maakunnalle lain ja asetuksen antamista raameista huolimatta runsaasti vapauksia tehdä ohjelmasta oman alueensa näköinen. Alueen näköisyys taas voidaan saavuttaa vain laajalla yhteistyöllä ja osallistumisella.

Tällä kertaa valmistelutyö oli aiempaa tiiviimpi ja lyhyempi muun muassa siksi, että moni aluekehittämisen organisoitumiseenkin liittyvä asia hakee muotoaan maakuntauudistuksen pyörteissä. Lyhyemmästä valmistelurupeamasta huolimatta työhön pystyttiin jälleen osallistamaan merkittävä joukko Etelä-Pohjanmaan kehittäjätoimijoita. Jokaisen ohjelmaprosessin käynnistyessä sitä hämmästyy ja toteaa kiitollisena, miten sitoutuneesti maakunnan organisaatiot ja niitä edustavat ihmiset jaksavat kerta toisensa jälkeen lähteä yhdessä pohtimaan, mihin suuntaan maakuntaa tulisi viedä tai mitä asioita tällä kertaa pitäisi painottaa.

Maakuntaohjelma on valintoineen aina kompromissi ja tasapainoilua erilaisten näkemysten välillä. Liiallinen konsensus voi vesittää strategiset painotukset. Liian tiukat valinnat ja sisällölliset rajaukset taas saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Siksi ohjelman laadintaprosessi keskusteluineen ja kohtaamisineen on usein tärkeämpi kuin lopputulos. Menneestä on opittu, että osallistuminen ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä mukaan ohjelmaan myös varmistaa tavoitteiden ja niitä edistävien toimenpiteiden toteutumista käytännössä. Ilman toimeenpanoa strategiat ja ohjelmat jäisivät merkityksettöminä hyllyihin pölyttymään.

Tulevaisuudessa kilpailu alueiden kesken tulee varmasti edelleen kiristymään, keskittymiskehitys tuntuu olevan ajan vääjäämätön trendi. Tämä haastaa koko maakuntaa ja maakuntaohjelmaprosessia asettamaan terävämpiä ja radikaaleja tavoitteita niin, että vahvistamme omia mahdollisuuksiamme ja elinvoimaamme, luomme uutta vetovoimaa ja lisäämme eteläpohjalaista kriittistä massaa. Strategiaohjelmatyön haasteena on pystyä innostamaan ja motivoivaan maakunnan kehittäjiä edelläkävijyyteen niin, että uskalletaan ajatella riittävän isosti ja tehdä joskus epäsovinnaisia valintoja. Eteläpohjalaisilla on tekijän maine, ja siksi ei kannata tyytyä seurailijan rooliin.

Sanna Puumala
Kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
07 / 12 / 17

Tarvitaanko maakunnan yhteistyöryhmiä tulevaisuudessa?

  • 0

Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) synnytettiin hallinnoimaan EU:n rakennerahastojen toimintaa, kun Suomi oli vuonna 1995 liittynyt Euroopan Unioniin.

Aluehallintomme oli tuolloin vielä hajanaisempi kuin nykyään. Siitä johtuen Myrrit saivat pian muitakin tehtäviä. Niistä kehittyi yhteen sovittavia konsensusfoorumeita koordinoimaan aluekehitystyötä omalla alueellaan.

Mitä MYR tekee?

Myrrin tehtävät on määritelty aluekehittämistä ja EU:n rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä. Tärkein tehtävä on yhteen sovittaa hajallisen aluehallintomme eri toimijoiden suunnitelmat ja resurssit.

Tämä tarkoittaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja Elyn aluekehittämistä koskevien asiakirjojen käsittelyä sekä toimenpidesuunnitelman hyväksymistä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla tuohon kokonaisuuteen on vielä lisätty EU:n maaseutuohjelman seuranta koordinaatio mielessä.

Konkreettisimmillaan tuota työtä tehdään hankkeiden puoltokäsittelyssä. Siellä ne joko hyväksytään tai hylätään.

Yhteen sovittamistyön onnistumiseksi on tärkeää konsensushengen löytäminen. Sitä edes auttaa eri tahojen kattava edustus yhteistyöryhmässä. Myrrissä on paikka kaikilla aluekehitystyössä mukana olevilla tahoilla sekä merkittävillä sidosryhmillä.

Tarvitaanko Myrrejä enää uusissa maakunnissa?

Myrrin olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen.

Uudet maakunnat eivät tarvitse Myrriä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Tämä ei silti ole mikään suru-uutinen Myrrissä työskenteleville, koska muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

Entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot. Valmisteilla oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Myrrit jatkavat näitä tehtäviä myös tulevaisuudessa.

Maakunnat kehittäjinä

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä.

Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä Myrrillä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle.

Odotan tulevilta maakunnilta jotain aivan uutta, omannäköistä kehittämistyötä.

Pauli Talvitie
Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

0 kommenttia
23 / 11 / 17

Innovaatiopäivässä kehitettiin uusia digipalveluita maakuntaan

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjestivät yhteistyössä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa innovaatiotyöpajan Etelä-Pohjanmaan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi torstaina 16.11. Seinäjoella. Työpajassa kuultiin näkemyksiä tulevaisuudesta ja ideoitiin uusia digitaalisia palveluja niin matkailun, julkishallinnon, kuin myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Paikalle saapui yli 40 hengen aktiivinen joukko alueen kehittäjiä, viranomaisia sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

 Työpajaa vetämässä ollut Valtteri Laasonen MDI:ltä piti päivää erinomaisen onnistuneena ja innostavana:

- Ideoita tulvi aina ihon alle asetettavasta mittasiruista lisätyn todellisuuden matkailupalveluihin ja koulujen ja yritysten väliseen työnvälityspalveluun asti. Loppupäivän aikana tehtailtiinkin konkreettisia uusia palveluita, toimenpiteitä ja hankeaihioita tekoälyn soveltamispiloteista terveydenhuollon Tinderiin. Päivän fiilisten ja tekemisen meiningin pohjalta ei olisi yllätys vaikka jo lähitulevaisuudessa nähdään EP:llä myös merkittäviä kohennuksia ja uusia sovelluksia. On hyvin tärkeää, että tällaisiin työpajapäiviin osallistuvat tahot, joilla on tahtoa, taitoa ja mahdollisuus viedä näitä asioita eteenpäin – Etelä-Pohjanmaalla kun asiat on aina tavattu tehdä kunnolla valmiiksi asti.

 

 

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän projektipäällikkö Esa Ylikoski (vas.) sekä Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki pohtimassa alueen digitaalista tulevaisuutta.

 

Työpaja järjestettiin osana kansainvälistä ERUDITE-hanketta, jossa kehitetään maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on tutustuttu muiden Euroopan alueiden hyviin käytäntöihin ja pohdittu niiden hyödyntämistä omalla alueella. Hankkeen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä oli iloisesti yllättynyt työpajapäivän suosiosta:

- Oli hienoa nähdä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa alueen kehittäminen ja palveluiden parantaminen. Jokapäiväistä teknologiaa voidaan hyödyntää jo vaikka kuinka paljon, kunhan vain sekä julkinen että yksityinen sektori ottaisivat mahdollisuuksista kaiken irti. Tällaiset työpajapäivät ovat erinomaisia paikkoja tavata eri alojen ihmisiä ja pohtia asioita sekä omasta että myös muidenkin näkökulmasta. Osallistujamme olivat niin innokkaita, että osa oli päivän päätteeksi jo sopimassa uutta palaveria oman kehitysideansa jatkotyöstämiseen!

ERUDITE-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena luodaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Innovaatiotyöpajalla ja siellä kehitetyillä uusilla ideoilla on iso rooli tämän suunnitelman luomisessa ja idea-aihioiden toivotaankin synnyttävän jatkossa pilotteja sekä projekteja koko maakunnassa.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
040 529 6046                                                                                          

Hanna Hirsimäki
projektipäällikkö
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
hanna.hirsimaki(at)suupohja.fi
040 183 7591

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös