06 / 06 / 17

Biopähkinä purtavaksi

  • 0

Biopähkinä purtavaksi: Mistä ponnistaa eteläpohjalainen biotalous?

Ajamme lakeutta pitkin Seinäjoelta Kauhavalle. Traktoreita tulee vastaan. Kylvökoneet saavat kyytiä pelloilla. Toukokuinen auringonpaiste nostattaa pölyn ilmaan ja lokit lentelevät lakkaamatta äkeiden perässä. Toukokuu on vuoden kiireisintä aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Maatalous on täällä vahvaa ja maakuntaa pidetään ruokamaakuntana. Etelä-Pohjanmaalla biotalous rullaa vahvasti maatalouden alkutuotannon varassa eli agrobiotaloudessa. Agrobiotalous toimii maakunnan kärkenä. Muualla Suomessa biotalous on ponnistanut lähinnä metsäbiotaloudesta ja vanhojen paperitehtaiden rauniot ovat saaneet uudet kasvot.

Etelä-Pohjanmaa on biotalouden osalta haasteellista aluetta. Biotuotteiden kehittämiselle otolliset sellutehtaat puuttuvat Etelä-Pohjanmaalta, joten maakunnan on pelätty jäävän kilpailukykyisten uusien, jalostusarvoltaan nostettujen, biotuotteiden kehityksestä.

Järjestämme Kauhavalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeen työpajaa (EAKR). Hankkeessa sellutehtaiden puutteeseen pyritään vastaamaan rakentamalla biotalouden osaajaverkostoa ja ideoimalla seutukunnallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeesta toivotaan apua alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä tuodaan asiantuntijuutta yritysten käyttöön. Meillä on siis hyvä syy ajella kohti Kauhavaa.

Kauhavalle päästessämme valittelemme vähäistä osallistujamäärää. Paikalla on vain kourallinen ihmisiä. Etsimme syytä sille, miksi biotalous ei puhuttele yrittäjiä – olimme tehneet sitä jo hetkeä aiemmin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Seinäjoella. Alla on lisäksi kaksi äskettäin peruuntunutta biotaloustilaisuutta Kurikassa ja Alavudella. Yrittäjät taitavat ihan oikeasti olla peltotöissä. Mielikuva eteläpohjalaisten agrobiotaloudesta ei liene väärä.

Muutakin kuin ruokamaakunta

Etelä-Pohjanmaalla on agrobiotalouden ohella myös muita vahvuuksia ja mielenkiintoisiakin kehittämismahdollisuuksia. On kraatterijärvi, eläinpuisto, urheiluopisto tai vaikkapa Lauhanvuoren kansallispuisto. Meidän ei ole siis syytä takertua pelkkään mielikuvaan ruokamaakunnasta. Seutukunnat ovat erilaisia ja kaikki alueet eivät mahdu samaan muottiin peltolakeuksien kanssa. Esimerkkinä käy hyvin se, että toinen meistä kirjoittajista oli vappuna hiihtämässä Soinin ylängöillä ylioppilaslakki päässä, kun toinen keräsi Seinäjoella lapsen kanssa kimpun leskenlehtiä täysin lumettomalta ojanpientareelta.

Eroja on ensi näkemää enemmän, mutta erilaisuus voi koitua myös kaikkien hyödyksi. Esimerkiksi Ähtärin pandat lisäävät matkailun merkitystä tuntuvasti tulevaisuudessa koko maakunnan osalta. Matkailussa on kyse yhteen hiileen puhaltamisesta ja palvelupakettien tuotteistamisesta koko maakunnan hyväksi. Myös biotaloudessa pätee vanha sääntö: yhdessä olemme vahvempia. Yksin ei kuitenkaan voi verkostoitua. Toivottavasti saamme jatkossa tilaisuuksiin lisää osallistujia – kunhan peltotyöt ovat ensin ohi.

Hankkeessa verkostoitumista tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulun, Sedun ja Agrobiotalous Seinäjoki -hankkeen kanssa. Hankkeessa hyödynnetään maakuntakorkeakoulun vahvoja alueellisia verkostoja. Hankkeen aikana tehdään myös biomassojen logistiikkaselvitys, jossa käytetään esimerkkialueena Kuusiokuntia (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri). Logistiikkaselvityksellä pyritään saamaan selville mm. optimaalinen sijoituspaikka biojalostamolle. Yhteistyötä tehdään Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja tuloksia voidaan soveltaa jatkossa myös muihin alueisiin. Hankkeesta on tehty myös esittelyvideo, käy katsomassa. 

 

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK)
Terhi Ojaniemi, korkeakouluasiamies (Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulu, SeAMK)

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös