18 / 10 / 16

Etelä-Pohjanmaan uusi vaihde

  • 0

Maakunta- ja SOTE-uudistus ovat kaikkien huulilla. Asiasta puhutaan paljon. Uudistus herättää mielenkiintoa, mutta myös epätietoisuutta. Osa väestä kuuluu joukkoon EVVK – ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa ihmisistä on suorastaan ”pihalla” siitä, mitä on tapahtumassa. Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka juuri, kun luuli päässeensä kärryille, tipahti. Yritetään kuitenkin ymmärtää, mistä on kysymys ja mitä ollaan tekemässä.

Suomeen on syntymässä uusi hallinnollinen taso, maakunnat. Kysymys on itsehallinnollisista maakunnista, joita johtavat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Yhdet vaalit siis lisää kalentereihimme. Maakuntaa johtavat maakuntavaltuutetut ovat uudessa roolissa maakunnan edustajina. Näkökulma on tyystin erilainen kuin nykypäivän maakuntavaltuutetuilla, jotka ovat omien kuntiensa edustajia.

Mistä maakuntauudistuksessa on kysymys? Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan. Valtaosa näistä toiminnoista siirtyy maakuntiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät maakuntiin. Lisäksi mm. kuntien maataloushallinnon, lomituksen ja ympäristöterveydenhuollon toiminnot siirtyvät maakunnille. Siirtyypä muutamia tehtäviä myös AVIsta, kuten mm. alueellinen alkoholihallinto. Kaiken kaikkiaan uudistus koskee Suomen mittakaavassa yli 200 000 työntekijää ja Etelä-Pohjanmaalla n. 10 000 työntekijää.

Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelutyössä innostuksen henki on ollut aistittavissa. Työryhmillä on iso haaste edessään, kun ne pohtivat maakuntahallinnolle siirtyvien toimintojen organisointia. Mikäli nykyiset toiminnot lyödään sellaisenaan yhteen, olemme epäonnistuneet. Uudistuksessa on todellisia mahdollisuuksia luoda sellaisia toimintamalleja, joilla asioita tehdään toisin ja paremmin.

Eipä siitä pääse mihinkään, että tehokkuutta ja säästöjä uudistuksella haetaan. Ilman muuta näin pitääkin olla. Uuden maakunnan systeemit ja säästöt eivät kuitenkaan ole 20-luvun alussa suinkaan kaikilta osin realisoituneet. Tavoitevuotena tehokkuuden osalta voidaan pitää ennemminkin vuotta 2030. Uuden maakunnan toiminnallisuuden osalta rakenteet ovat olemassa 2019 alusta, mutta veikkaan, että maakuntakonsernin systeemit hakevat nekin vielä pitkään muotoaan.

Miksi uudistuksesta pitäisi kiinnostua ja innostua? Ensinnäkin kyse on historiallisen suuresta muutoksesta siirryttäessä aluedemokratiassa eurooppalaiseen malliin. Toiseksi uudistuksen haaste ja suurin mahdollisuus piilee maakunnan toimintakentän monialaisuudessa. Meidän pitää maakunnissa löytää uusia näkökulmia tekemisiimme eri toimintojen rajapinnoilta. Voisiko näissä uusissa yhteistyökumppanuuksissa olla avain Etelä-Pohjanmaan kehittämisen uuteen vaihteeseen? Luulen, että kehittämisen juju uudessa maakunnassa piilee juuri tässä.

 

Heli Seppelvirta
muutosjohtaja 

 

Kommentit

Kommentoi

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös