24 / 01 / 18

Geopark-statuksen haku lähestyy - olemmeko valmiit?

  • 0

Lauhanvuori–Hämeenkangas-luontomatkailualueen Geopark-valmistelu etenee useiden hankkeiden voimin kohti UNESCO Global Geopark -statuksen hakua. Valmistelutyö aloitettiin jo silloin, kun Metsähallituksessa tehtiin alueen luontomatkailusuunnitelma vuonna 2013, ja hakemus aiotaan jättää marraskuussa 2018. Pääsimme loppuvuodesta 2017 seuraamaan Saimaa Geoparkin hakuprosessia esievaluointeineen, kun he jättivät hakemuksen marraskuussa. Tiedämme siis, millainen urakka meillä on edessä tänä vuonna.

UNESCO on ollut vastuussa Geoparkeista vasta vähän aikaa, sillä niitä koskeva ohjelma hyväksyttiin UNESCOssa loppuvuonna 2015. Sen myötä kriteerit ovat tiukentuneet ja hakuprosessi pidentynyt puolella vuodella. Status on yhä vaikeampi saada: viime keväänä 16:sta hakijasta kahdeksan sai statuksen. Kokonaisuus vaatii monipuolista ja syvällistä kehittämistä mm. geosuojelun, kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen aloilla. Useimmin hakijoille on ollut haasteellista saavuttaa Geoparkille riittävä näkyvyys sekä koota Geoparkin pyörittämiseen tarvittavat resurssit pidemmällä aikavälillä.

Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark -alue kattaa kymmenen kuntaa kolmen maakunnan alueella, joten valmistelu on kunta- ja maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnasta Siikainen, Honkajoki, Kankaanpää, Jämijärvi ja Karvia sekä Pirkanmaalta Parkano ja Kihniö. Vaikka alueen seutukunnilla on hyvin erilaiset kulttuuritaustat ja yhteistyökuviot ovat perinteisesti suuntautuneet alueelta ulospäin, on geologiasta ja Geoparkista löytynyt yhdistävä tekijä. Alueen Geopark-pääteema suo ja sen taustalla oleva geologinen historia yhdistää meitä, ja kaikille tarjolla olevat Geoparkiin liittyvät kehittymismahdollisuudet on tunnistettu ja omaksuttu hyvin koko alueella. Kunnat ovat sitoutuneet kehittämiseen, osallistuvat siihen niin rahallisesti kuin aktiivisina toimijoinakin, ja yritykset ja yhdistykset tuotteistavat palvelujaan innolla. Yhteistä hallintomallia rakennetaan hyvässä hengessä.

Alueen koulut ovat ottaneet vastuuta Geopark-ympäristökasvatuksen kehittämisestä, ja uusi kansainvälinen Leader-hanke on jo partnerineuvotteluja myöten pitkälle suunniteltu. Hanketta on valmisteltu Pohjois-Satakunnan Leaderin johdolla. Uusia hankkeita on syntynyt ympäristökasvatuksen lisäksi erityisesti matkailupalvelujen kehittämiseen sekä GeoFoodin eli ruokatuotannon ja -palvelujen pariin. Myös joitakin yritysryhmähankkeita on viriämässä. Toimijat ovat oppineet tietämään ja tuntemaan toisiaan yli maakunta- ja kuntarajojen, ja yhteistyö on selkeästi lisääntynyt yhteisten hankkeiden myötä.

Kävijämäärät ovat jo nousussa - lisää tavoitellaan

Valmisteluhankkeissa kehitetään sekä geokohteiden retkeilyinfraa että tietosisältöjä ja palveluja matkailijoille ja paikallisille asukkaille. Esimerkiksi Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet huomattavasti, Kauhanevalla jopa 60 %, kun kohteet ovat olleet mediassa enemmän esillä ja palvelurakenteita tullut lisää. Tietoa alueen geologiasta, luonnosta ja kulttuurihistoriasta on hankittu erilaisten maastossa tehtyjen inventointien perusteella, ja sitä jalostetaan sekä matkailun että ympäristökasvatuksen käyttöön.

Geopark-tuotteiden etsintä on osoittanut, että alueella on paljon erittäin laadukasta paikallisista raaka-aineista ja kulttuurista ammentavaa suunnittelu- ja tuotanto-osaamista sekä designia. Ei ole epäilystäkään, etteikö kokonaisuus olisi kansainvälisesti kiinnostava. Haasteena on, miten se saadaan näkyviin ja helposti ostettavaan muotoon ja että matkailijavirtaa saadaan lisättyä niin, että tuotteita ja palveluja kannattaa pitää saatavilla. Maltillisena tavoitteenahan on koko Geopark-alueella 25 %:n lisäys matkailijamääriin.

Matkailupalvelujen kehittämiseen saatiin lisäpotkua Suupohjan Leaderin hallinnoimasta ylimaakunnallisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on koota koko alueen matkailu-, palvelu- ja tapahtumatarjonta yhteen kanavaan esille sekä koti- että ulkomaisille markkinoille. Hanke linkittyy Geopark-alueen mobiilioppaan toteutukseen: oppaasta on tarkoitus päästä myös ostamaan palveluja, tuotteita ja tapahtumalippuja. Edellytyksenä on, että mahdollisimman monella yrityksellä on verkkokaupat, joista palveluja voi ostaa.

Pyrimme siihen, että kaikissa alueen kunnissa olisi Geopark-infopisteet, joista voisi myös ostaa paikallisia tuotteita sekä niihin perustuvia Geopark-logotuotteita. Sillä tavalla saadaan lisättyä myös Geoparkin näkyvyyttä. Maastoon ja teiden varsille tarvitaan lisäksi runsaasti Geopark-opasteita. Kävijälle on statuksen kriteereiden mukaan oltava kaikin tavoin selvää, että hän vierailee Geopark-alueella.

Viestintään on panostettu aiempaa enemmän. Pian ilmestyy ensimmäinen Geopark-alueen digilehti sekä suomeksi että englanniksi. Digilehti pyritään saamaan koko Geopark-verkoston tietoisuuteen. Facebook-sivut ovat olleet ahkerassa käytössä jo pidempään, ja avasimme hiljattain myös Twitter-tilin. Käynnistimme lisäksi alueen kouluille kuvakilpailun, jossa on tavoitteena kuvata alueen luontoa neljänä vuodenaikana lasten ja nuorten näkökulmasta. Kuvakisaan hyväksytään valokuvien lisäksi videoita. Kisakuvia voi seurata Instagramissa hashtagilla #kuvakisalhgeopark.

Suo ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset kansainvälisen matkailun kärki

Kansainväliseen matkailuun on tekeillä tuotekokonaisuuksia, ja matkanjärjestäjiä on tulossa tutustumaan alueen tarjontaan ainakin Venäjältä ja Ruotsista. Geopark-haun ja -yhteistyön edetessä vierailijoita odotetaan myös muilta Geopark-alueilta. Geoparkin pääteema suo on matkailubrändinä ainutlaatuinen, ja sen alta löytyy monenlaista tarjontaa opastetuista retkistä turvesaunaan ja suoteemaisiin ravintola-annoksiin ja jälkiruokiin.

Luonto on hyvän olon lähde jo sellaisenaan, ja alueen luontokohteissa, myös kansallispuistoissa, on paljon hyvinvointimatkailuun liittyvää potentiaalia. Hyvinvointipolut ovat hyvä esimerkki jo olemassa olevasta tarjonnasta. Kannustamme kuitenkin käyttämään luontoa tuotekehityksessä entistä enemmän, kun esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärien kasvu sekä Suomen kohonnut maine luontomatkailumaana kertovat selkeää kieltä maamme matkailukysynnän lisääntymisestä. Sekä Geopark-hankkeissa että muissa alueen matkailuhankkeissa on työkaluja tarjolla myös kansainvälisen matkailun kehittämiseksi yrityksissä. Niihin tilaisuuksiin kannattaa tarttua.

Geopark-alueella on tekemistä myös kotimaisille luontomatkailijoille. Maastot ja reitit ovat pääsääntöisesti helppokulkuisia, joten potentiaalista asiakaskuntaa riittää omassakin maassa, kunhan aluetta ja sen tarjontaa tehdään tunnetuksi.

Terttu Hermansson
Projektipäällikkö
Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi ja Geopark-infrahankkeet

https://www.facebook.com/lauhanvuoriregion/
https://twitter.com/suogeopark
https://www.instagram.com/lauhanvuoriregion/
www.lauhanvuoriregion.fi

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös