20 / 06 / 17

Geoparkista vetovoimaa luontomatkailuun

  • 0

Luontomatkailu on viime vuosina noussut suureen suosioon. Erilaiset omin voimin tehtävät ulkoiluharrasteet kuten retkeily, maastopyöräily ja hiihto ovat nostaneet suosiotaan. Trendi on kansainvälinen ja kytkettävissä väestön kaupungistumiseen: päätteen ääressä neljän seinän sisässä kahdeksasta neljään pyörivä arki vaatii vastapainokseen aitoja elämyksiä, fyysisen ponnistelun tuottamaa hyvää oloa sekä luonnollisen ympäristön tarjoamaa rentouttavaa ja palauttavaa vaikutusta. Luontomatkailulla on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia: luonnon helmassa oleskelu vähentää tutkitusti stressiä ja auttaa palautumaan työn rasituksista.

Luontomatkailu on jo vuosikymmenten ajan keskittynyt etupäässä biologisiin arvoihin, vaikka geologia on toki kulkenut siinä rinnalla. Etupäässä geologisiin arvoihin perustuva matkailu, geoturismi, on kuitenkin nouseva luontomatkailun laji. Geologiaan perustuvia luontomatkailukohteita on maailmalla ja Suomessakin lukuisia, mutta kohteiden brändäys geologian kautta on melko tuore ilmiö.

Kansainvälisesti tunnetuin geomatkailun brändi on Geopark. Ensimmäiset Geoparkit perustettiin vuosituhannen vaihteessa ja vuonna 2015 kansainvälinen Geopark-verkosto siirtyi UNESCOn alaisuuteen, maailmanperintöalueiden rinnalle. Geologiseen perintöön perustuva Geopark-status myönnetään haettaessa alueille, joilla on olemassa kansainvälisesti merkittävää geologista perintöä, geologisia kohteita ja ilmiöitä, joihin on mahdollista tutustua opastetusti ja turvallisesti. UNESCOn hallinnoima status myönnetään, mikäli hakijalla on geologisen merkittävyyden ohella osoittaa sitoutumista UNESCOn asettamiin vaatimuksiin mm. hallinnon, näkyvyyden, kansainvälisen yhteistyön sekä matkailun kehittämisen osalta.

Statusta haetaan yhdessä

Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajamailla sijaitsevalla alueella on valmisteltu Geopark-statuksen hakemista jo vuodesta 2014. Tavoitteena on paketoida alueen luontomatkailukohteiden terävin kärki, Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, osaksi laajempaa Geopark-kokonaisuutta, jonka avulla alueen luontomatkailukohteita voidaan markkinoida yhtenäisenä pakettina sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi -hanketta hallinnoi Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Kankaanpäässä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyötä tehdään lukuisten sidosryhmien kanssa, ulottuen maakuntaliitoista ja ELY-keskuksista korkeakouluihin sekä alueella toimiviin yrityksiin, kotiseutuyhdistyksiin ja paikallisiin ihmisiin. Tärkeässä roolissa ovat alueen kunnat, joista Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnasta Honkajoki, Siikainen, Karvia, Kankaanpää ja Jämijärvi sekä Pirkanmaalta Parkano.

Pääteemana suo

Lauhanvuoren alueen Geopark-hankkeen geologinen pääteema on suo. Alue on suoluonnon edustavuuden osalta Suomen monipuolisimpia, ja sieltä tavataan lähes kaikkia suomalaisia suotyyppejä pohjoisen Lapin erikoisuuksia lukuun ottamatta. Suomenselän eteläkärjessä sijaitseva korkea Lauhanvuoren alueen ylänkömaa on ollut otollinen paikka soiden synnylle, mutta alueen geologisesta taustasta löytyy myös monia muita erikoisuuksia, kuten vaikkapa itse Lauhanvuori, Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin kuuluva laakea hiekkakivinen jäännösvuori lukuisine pirunpeltoineen eli kivijatoineen, muinaisrantoineen, lähteineen ja puroineen. Suot ovat erittäin hyvin edustettuina Lauhanvuorella, mutta myös maakunnan toisessa kansallispuistossa, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Suoteemasta poikkeava kohde on Karijoen Susiluola, jonka tarinaan liittyy sekä geologiaa sekä ihmisen esihistoriaa.

Alueen geologiaa inventoidaan matkailun ja viestinnän tarpeisiin. Inventointien pohjalta kehitetään alueen opastusta ja tuotetaan myös verkkoon opastusmateriaaleja ja mahdollisuuksia tutustua alueeseen virtuaalisesti. Inventoinneissa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus.

Geologian tuotteistamisen rinnalla kehitetään alueen matkailuyritysten mahdollisuuksia tuoda tarjontaansa esiin nykyistä laajemmin mm. yhteisen verkkokauppa-alustan avulla. Geopark-teema ja sen kehittäminen luovat markkinoita myös uusille palveluille ja tuotteille. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. pohjoismaisten geoparkien lähiruokabrändi Geofood.

Geoparkin tavoitteena on saavuttaa 25 % kasvu alueen kävijämäärissä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen tällä hetkellä ainoa UNESCOn geopark Rokualla, Pohjois-Pohjanmaalla, on saavuttanut Geopark-statuksen myötä noin 30 % kasvun alueen keskeisimpien luontokohteiden kävijämäärissä statuksen myöntämisen jälkeen, joten tavoite on vähintäänkin realistinen.

Suomessa on käynnissä useita Geopark-statukseen tähtääviä projekteja. Pisimmällä on Saimaa, joka aikoo jättää Geopark-hakemuksen UNESCOlle syksyllä 2017. Lauhanvuoren alueen hakemuksen suunniteltu jättöaika on syksyllä 2018.

Lisätietoa Lauhanvuori Region geoparkiksi -hankkeesta >> 

 

Pasi Talvitie

geologi

Lauhanvuori Region geoparkiksi -hanke

Kommentit

Kommentoi

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös