16 / 08 / 17

Henkilöstö on voimavara!

  • 0

Henkilöstöjohtamista ja johtamista yleensä käsittelevässä keskustelussa yleisin mantra on, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin se varmaan myös on, mutta samalla olisi luonnollista ajatella, että tärkeimpään voimavaraan satsataan ja luodaan edellytykset ulosmitata siinä piilevä potentiaali. Tässä suhteessa meillä on varmaan paljon parannettavaa.

Emme voi enää ajatella, että työntekijälle riittää pelkästään se, että hänellä on työpaikka tai, että tämä odottaa vain esimiehen ohjeita tämän päivän tehtävistä. Työntekijät ovat talentteja, jotka työnantajan on pyrittävä sitouttamaan osaksi organisaation yrityskulttuuria niin, että heidän työntekijäkokemuksensa nousee mahdollisimman korkealle. Lienee tutkimuksissakin todettua, että sitoutuneet ja kyvykkäät osaajat nostavat yrityksen menestysmahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Mikäli yrityksen toiminta muodostuu vain työntekopaikaksi, tulee se aikaa myöten hyvin kalliiksi.

Työelämä elää murrosta, joka haastaa myös johtamisen uudella tavalla. Johtamisen näkökulmasta työelämän muutos kääntää tilanteen nurinpäin. Johtaja ei voi enää olla yksinvaltias, joka perustaa johtamisen valta-asemaansa vaan hänen täytyy olla eräänlainen ”syöttäjä”, toiminnan sytyke ja ohjailija, joka saa työntekijät esittämään parastaan. Tämä johtamisen monimuotoistuminen ei vähennä vastuuta, mutta haastaa koko työyhteisöä sitoutumisen ja vastuunkannon osalta uudella tavalla.

Keskeinen tekijä henkilöstön osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja uudenlaisen johtamiskulttuurin onnistumiseksi on työyhteisössä vallitseva vahva keskinäinen luottamus. Luottamuksen perusta puolestaan rakentuu yhteisten päämäärien ja strategioiden sekä toimivan vuorovaikutuksen varaan.  Luottamus ja strategiset tavoitteet ovat siis vahvasti kytköksissä siihen, miten henkilöstössä piilevä potentiaali saadaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan uutta maakuntahallintoa ja samalla yritetään hahmottaa peruskuntien uutta roolia muutoksen jälkeen. Nämä muutokset ovat jo itsessään monimuotoisia ja perustavanlaatuisia, mutta silti nimenomaan julkisen sektorin tulisi ottaa henkilöstövoimavaroihin ja niiden johtamiseen liittyvät uudistumistarpeet voimakkaasti agendalle. Julkinen sektori on vielä enemmän riippuvainen osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta ja johtamisen haasteet ovat yhtälailla siellä olemassa. Voisi jopa sanoa, että meillä ei ole varaa jättää asiaa huomioitta.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
09 / 05 / 17

Päätöksenteko on ihmisten välistä vuorovaikutusta  

  • 683

Tasaisin väliajoin julkisuuteen ponnahtaa keskustelua, joka juontuu kunnallisesta päätöksentekokulttuurista. Lähtökohdat ja teemat voivat vaihdella, mutta perustaltaan aiheet kumpuavat demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään liittyvistä ilmiöistä. Epäilemättä yritysmaailmassakin törmätään samoihin ilmiöihin, mutta ne eivät yleensä ole julkisesti tarkasteltavina. Laajempaa julkisuutta saavat yleensä päätöksentekoon liittyvät konfliktitilanteet ja vastaavasti kypsästi ja kehittyneesti toimiva päätöksenteko saa pysyä omassa harmoniassaan kenenkään häiritsemättä.

Kun tarkastelee konfliktitilanteisiin liittyviä ilmiötä vaikkapa vain google-haun tulosten perusteella, nousee sieltä esiin se peruslähtökohta, että kyse on aina ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Usein kyse voi olla vain kahden ihmisen välisistä henkilökemioista. Jokaisella on oma henkilöhistoriansa ja omat sidosryhmänsä yms., ja niiden yhteensovittaminen yhteisten päämäärien hyväksi johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa yhteisen ratkaisun löytäminen vaatii sovittelua. Päättäjillä pitää siis olla kykyä keskustella ja arvioida vaihtoehtoja, mutta ei riitä, että näkee asiat vain omasta perspektiivistään vaan pitää osata arvioida myös kokonaisuutta ja vastapuolen näkemyksiä. Arvokasta on myös, jos tähän yhdistyy jonkin verran visionäärisyyttä ja kykyä ennakoida tulevaa.

Suomalainen päätöksentekokulttuuri on perustaltaan suoraviivaista ja rakentuu asioiden etukäteisvalmistelun pohjalla. Meillä myös arvostetaan avoimuutta ja laajoja vaikuttamismahdollisuuksia niille, joita päätöksenalainen asia koskee. Voisi sanoa, että päätöksentekokulttuurimme on rakenteeltaan ennakoitavaa ja johdonmukaista.

Alati muuttuvassa yhteiskunnassa tämäkään ei takaa järjestelmän toimivuutta, koska vallitseva päätöksentekokulttuuri joutuu päivittäin muuttuvien tilanteiden testiin ja on entistä alttiimpi ristiriidoille. Niinpä on syytä herkeämättä tarkkailla, missä määrin kulloinkin vaaditaan sopeutumista ja uudistumista, jotta asianmukainen päätöksenteko sujuu myös tulevaisuudessa.

 

Jari Iso-Koivisto

Hallintojohtaja

 

 

683 kommenttia

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös