17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
05 / 01 / 18

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

  • 0

 

Alkuvuodesta 2018 päättymässä olevalta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeelta on ilmestynyt uusi julkaisu Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista.

Tuoreessa 16-sivuisessa julkaisussa esitellään mm. suomalaisen hyvinvoinnin satavuotista historiaa sekä luonnonäänien käyttöä hoitotyössä. Lisäksi kerrotaan, kuinka sote-kuntayhtymä Kaksineuvoinen on lähtenyt hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia toiminnassaan. Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki pohtii kirjoituksessaan, mistä saadaan asiantuntijatukea maakunnan kulttuurihyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Lukijat voivat myös tutustua Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen puitteissa 2015-2017 toteutettuihin 28 kuntapilottiin.

Julkaisun kirjoittajina ovat toimineet professori Pirkko Vartiainen, tiedotussihteeri Carola Harmaakivi, kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki ja projektipäällikkö Esa Vienamo. Julkaisu on saatavissa ruotsiksi nimellä Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II -hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK / KulturÖsterbotten). Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tutustu julkaisuihin:

Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa

 

 

0 kommenttia
07 / 12 / 17

Tarvitaanko maakunnan yhteistyöryhmiä tulevaisuudessa?

  • 0

Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) synnytettiin hallinnoimaan EU:n rakennerahastojen toimintaa, kun Suomi oli vuonna 1995 liittynyt Euroopan Unioniin.

Aluehallintomme oli tuolloin vielä hajanaisempi kuin nykyään. Siitä johtuen Myrrit saivat pian muitakin tehtäviä. Niistä kehittyi yhteen sovittavia konsensusfoorumeita koordinoimaan aluekehitystyötä omalla alueellaan.

Mitä MYR tekee?

Myrrin tehtävät on määritelty aluekehittämistä ja EU:n rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä. Tärkein tehtävä on yhteen sovittaa hajallisen aluehallintomme eri toimijoiden suunnitelmat ja resurssit.

Tämä tarkoittaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja Elyn aluekehittämistä koskevien asiakirjojen käsittelyä sekä toimenpidesuunnitelman hyväksymistä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla tuohon kokonaisuuteen on vielä lisätty EU:n maaseutuohjelman seuranta koordinaatio mielessä.

Konkreettisimmillaan tuota työtä tehdään hankkeiden puoltokäsittelyssä. Siellä ne joko hyväksytään tai hylätään.

Yhteen sovittamistyön onnistumiseksi on tärkeää konsensushengen löytäminen. Sitä edes auttaa eri tahojen kattava edustus yhteistyöryhmässä. Myrrissä on paikka kaikilla aluekehitystyössä mukana olevilla tahoilla sekä merkittävillä sidosryhmillä.

Tarvitaanko Myrrejä enää uusissa maakunnissa?

Myrrin olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen.

Uudet maakunnat eivät tarvitse Myrriä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Tämä ei silti ole mikään suru-uutinen Myrrissä työskenteleville, koska muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

Entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot. Valmisteilla oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Myrrit jatkavat näitä tehtäviä myös tulevaisuudessa.

Maakunnat kehittäjinä

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä.

Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä Myrrillä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle.

Odotan tulevilta maakunnilta jotain aivan uutta, omannäköistä kehittämistyötä.

Pauli Talvitie
Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

0 kommenttia
23 / 11 / 17

Innovaatiopäivässä kehitettiin uusia digipalveluita maakuntaan

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjestivät yhteistyössä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa innovaatiotyöpajan Etelä-Pohjanmaan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi torstaina 16.11. Seinäjoella. Työpajassa kuultiin näkemyksiä tulevaisuudesta ja ideoitiin uusia digitaalisia palveluja niin matkailun, julkishallinnon, kuin myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Paikalle saapui yli 40 hengen aktiivinen joukko alueen kehittäjiä, viranomaisia sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

 Työpajaa vetämässä ollut Valtteri Laasonen MDI:ltä piti päivää erinomaisen onnistuneena ja innostavana:

- Ideoita tulvi aina ihon alle asetettavasta mittasiruista lisätyn todellisuuden matkailupalveluihin ja koulujen ja yritysten väliseen työnvälityspalveluun asti. Loppupäivän aikana tehtailtiinkin konkreettisia uusia palveluita, toimenpiteitä ja hankeaihioita tekoälyn soveltamispiloteista terveydenhuollon Tinderiin. Päivän fiilisten ja tekemisen meiningin pohjalta ei olisi yllätys vaikka jo lähitulevaisuudessa nähdään EP:llä myös merkittäviä kohennuksia ja uusia sovelluksia. On hyvin tärkeää, että tällaisiin työpajapäiviin osallistuvat tahot, joilla on tahtoa, taitoa ja mahdollisuus viedä näitä asioita eteenpäin – Etelä-Pohjanmaalla kun asiat on aina tavattu tehdä kunnolla valmiiksi asti.

 

 

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän projektipäällikkö Esa Ylikoski (vas.) sekä Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki pohtimassa alueen digitaalista tulevaisuutta.

 

Työpaja järjestettiin osana kansainvälistä ERUDITE-hanketta, jossa kehitetään maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on tutustuttu muiden Euroopan alueiden hyviin käytäntöihin ja pohdittu niiden hyödyntämistä omalla alueella. Hankkeen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä oli iloisesti yllättynyt työpajapäivän suosiosta:

- Oli hienoa nähdä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa alueen kehittäminen ja palveluiden parantaminen. Jokapäiväistä teknologiaa voidaan hyödyntää jo vaikka kuinka paljon, kunhan vain sekä julkinen että yksityinen sektori ottaisivat mahdollisuuksista kaiken irti. Tällaiset työpajapäivät ovat erinomaisia paikkoja tavata eri alojen ihmisiä ja pohtia asioita sekä omasta että myös muidenkin näkökulmasta. Osallistujamme olivat niin innokkaita, että osa oli päivän päätteeksi jo sopimassa uutta palaveria oman kehitysideansa jatkotyöstämiseen!

ERUDITE-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena luodaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Innovaatiotyöpajalla ja siellä kehitetyillä uusilla ideoilla on iso rooli tämän suunnitelman luomisessa ja idea-aihioiden toivotaankin synnyttävän jatkossa pilotteja sekä projekteja koko maakunnassa.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
040 529 6046                                                                                          

Hanna Hirsimäki
projektipäällikkö
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
hanna.hirsimaki(at)suupohja.fi
040 183 7591

 

0 kommenttia
22 / 11 / 17

EP etsii uusia suuntia

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla on monia perinteisiä haasteita, joiden kanssa on painittu pitkään kuten mm. väestön väheneminen, huoltosuhde, maatalouden rakennemuutos tai yrityskentän uudistuminen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja viheliäisiä eikä niitä saada ratkaistuksi lyhyellä aikavälillä. Joihinkin voimme itse vaikuttaa yksittäisillä teoilla, ja on toisia, jotka johtuvat laajemmista trendeistä. Maailma globaalistuu, Suomi kaupungistuu, digitalisaatio ulottuu kaikkialle ja työ muuttuu. Vaikutukset ilmenevät alueilla eri tavoin ja iskevät eri aikavälillä. Niihin haasteisiin, joihin ei voi juuri vaikuttaa, on mahdollista varautua ja pienilläkin toimilla voi saada aikaan muutosta.

Mikäli haluamme menestyä tulevissa murroksissa on olennaista, että saamme hyödynnettyä koko maakunnan resurssit. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, keskuskaupungit ovat kasvun vetureita ja merkittäviä koko alueen näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää nähdä maakunnan kehittäminen kokonaisuutena, koska ideat, ihmiset, yritykset ja työpaikat löytyvät ympäri maakuntaa.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla kuultiin puheenvuoroja osaamisperustasta, uudella tavalla tekemisestä ja yrittäjyydestä. Tapahtumassa vieraillut Peter Vesterbacka toi esille omia kokemuksiaan yrittäjänä ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen. Näkemykset herättelivät pohtimaan maakunnan kehittämistä uudesta näkökulmasta.

Kasvuyrittäjyystapahtuma Slush on yksi esimerkki haasteiden kääntämisestä vahvuuksiksi ja kokeilujen skaalautuvuudesta. Tapahtuma järjestetään Suomessa, syrjäisessä pienessä Pohjolan maassa ja loskan keskellä, käytännössä kaikkein huonoimpana mahdollisena vuodenaikana. Tällä hetkellä pienestä lähtenyt tapahtuma, joka yhä järjestetään suurelta osin talkoovoimin, on yksi maailman suurimmista kasvuyrittäjyystapahtumista. Toisena esimerkkinä on Angry Birds, joka oli tekijöidensä 52. peli. Sitä ennen tarvittiin 51 peliä, jotka olivat enemmän tai vähemmän kokeiluja. Yritys lähti hyvin pienestä ja lopputulos oli maailmanlaajuinen menestys.

Menestys oli mahdollista, koska jokainen epäonnistuminen opetti tekijöilleen uutta ja alusta lähtien tavoitteet asetettiin hyvin korkealle. Loppujen lopuksi ilmeni, että aluksi täysin epärealistisilta vaikuttavat tavoitteet olivat aivan alimitoitettuja. Mahdottomalta tuntuvia asioita ei voi saada aikaan, jos tavoitetasoa ei ole asetettu tarpeeksi korkealle. Tarvitaan selkeä visio, tahto toteuttaa se ja uskoa omaan tekemiseen.

 

Peter Vesterbacka puhui 26.10.2017 järjestetyssä Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla.

Kiinan merkitys ja mahdollisuudet oli toinen keskeinen teema Vesterbackan puheenvuorossa. Hän on itse vastannut haasteeseen opettelemalla Kiinan kielen. Vuorovaikutus, verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olennainen osa kansainvälisen toiminnan edistämisessä. Koko Suomen kannalta Kiina tarjoaa valtavat mahdollisuudet vientitoiminnan ja kulttuuriyhteistyön lisäksi esimerkiksi koulutusviennin suhteen.

Suomi on maailman mittakaavassa melko lähellä Kiinaa, joten tästä näkökulmasta Suomen pohjoinen sijainti ei olekaan haittatekijä vaan suhteellinen etu, ja koulutusjärjestelmämme vuoksi olemme hyvin kiinnostava maa. Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty merkittäviä avauksia Kiinaan kansainvälisen kaupan osalta.  Ähtäriin pian saapuvat pandat ovat erittäin suuri mahdollisuus niin turismin kuin kaupan kannalta sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Kiinan kanssa.

Ratkaisujen eväät

Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että sillä on tahtoa ja näkemystä uusiutumiseen ja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Maakunnan kehittämiseksi tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia suuntia ja rohkeasti tehdä uusia avauksia. Meidän on haastettava omia varmoiksi tiedettyjä totuuksia, niin haasteiden kuin mahdollisuuksien osalta, ja pohdittava, toimivatko entisenkaltaiset ratkaisut myös tulevaisuudessa. Kokeilujen hyödyntäminen on yksi potentiaalinen toimintamalli, mutta toteutus niin laajalla kuin pienemmällä skaalalla vaatii meiltä itseltämme uudenlaista ajattelua. Kokeilutoiminta vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja rohkeutta uusien ratkaisujen testaamisessa.

Epäonnistuminen voi olla arvokasta, jos virheistä opitaan ja yritetään uudestaan paremmalla menestyksellä. Viisaus on ripoteltuna ympäri maakunta ja sen hyödyntäminen vaatii erilaisten ihmisten kohtaamisia ja jatkuvaa vuorovaikutusta, dialogia, keskinäistä oppimista ja totta kai tekemistä.

Lue lisää kokeiluista:

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/
https://www.sitra.fi/blogit/kokeilun-jalkeinen-aika-ratkaisevan-tarkea/

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
27 / 09 / 17

Kansainvälinen kiertotaloushanke kokosi kiertotalousasiantuntijoita Etelä-Pohjanmaalle

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen kansainvälinen partneritapaaminen järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla viime viikolla (20.–21.9.2017). Päivien aikana kokoustettiin paitsi projektiasioissa tutustuttiin myös hyviin eteläpohjalaisiin kiertotalouskäytäntöihin.  Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yhteensä 25 vierasta kuudesta eri Euroopan maasta (Bulgaria, Kreikka, Italia, Suomi, Tanska ja Wales).

Keskiviikkona 20.9. projektiryhmä kokoontui Seinäjoella, Marttilan Tallin kokoustiloissa. Kokouspäivän avasi Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Tervetuliaispuheessaan Eväsoja kertoi vieraille paitsi Etelä-Pohjanmaasta, rohkaisi partnereita pohtimaan vierailun aikana myös mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita.

Marjatta Eväsoja

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja toivotti vieraat tervetulleiksi Etelä-Pohjanmaalle.

Etelä-Pohjanmaalla järjestetty tapaaminen oli viimeinen projektin aktiivivaiheessa järjestettävä tapaaminen ja siksi myös ajatusten vaihto tulevista toimenpiteistä ja mahdollisista yhteistyökuvioista oli tarpeellista. Keskiviikon kokouspäivän asialistalla tämä näkyi myös selkeästi. Keskeisiä aiheita päivän aikana olivat mm. hankkeen aikana työstettävän kiertotalousoppaan loppuun saattaminen, kunkin alueen toimintasuunnitelmien työvaiheiden esittely sekä pk-yritysten vihreän profiilin arviointiin kehitetyn työkalun testaamisen tulokset.  Päivän päätteeksi pidettiin vielä hankkeen ohjausryhmän kokous.

Torstaina vierailtiin eteläpohjalaisissa yrityksissä

Torstaina vuorossa oli tutustumispäivä Etelä-Pohjanmaan yrityksiin.  Vierailukohteiksi valikoitui neljä pk-yritystä, jotka toteuttavat kiertotaloutta toiminnassaan esimerkillisesti. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Lakeuden Ympäristöhuollon Teräsmäen jätteenkäsittelylaitos. Siellä esittelykohteena oli erityisesti heidän moderni optinen lajittelujärjestelmä, joka lajittelee muun muassa kahdeksaa eri muovityyppiä ja neljää eri pahvityyppiä.

Ylistarosta matkaa jatkettiin Lapualle, Lapuan Perunan tehtaalle, jossa toimitusjohtaja Ossi Paakki esitteli ryhmälle yrityksen aikaansaannoksiaan tärkkelyksen valmistuksesta ylijäävien sivutuotteiden jalostamisessa.

– Tärkkelyksen valmistusprosessissa noin 19 prosenttia perunasta on tärkkelystä ja loput on sivutuotetta. Sivutuotteista suurin osa on perunan solunestettä, jonka olemme aiemmin hyödyntäneet lannoitteena lähiseudun pelloilla ja Lapuan Peruna on maksanut levityksen. Viime vuosien kehitystyön ja haihdutuslaitteistoon tehtyjen investointien ansiosta olemme pystyneet jalostamaan solunesteestä väkevöityä lannoitetta ja eläimille soveltuvaa rehua. Olemme pystyneet muuttamaan siis aiemman kuluerän, meille liikevaihtoa tuottavaksi tuotteeksi, kertoo toimitusjohtaja Ossi Paakki, Lapuan Peruna Oy:stä.

 OssiPaakki

 Lapuan Perunan toimitusjohtaja Ossi Paakki selittää vieraille tärkkelyksen tuotantoprosessia ja kuinka yritys hyödyntää prosessista syntyviä sivutuotteita.

Kolmas vierailukohde oli Vimpelissä, jossa ryhmä tutustui muovialan yritykseen Plastec Finlandiin. Yritys on tuottanut muovituotteita ruiskuvalumenetelmällä yli 30 vuotta. Viime vuosina yritys on alkanut valmistaa muovi-puukuitu komposiittituotteita, joissa kierrätetty materiaali voi olla 40–50 % käytetystä raakamateriaalista.

Päivän viimeinen vierailukohde oli puutuotealan yritys Kohiwood Oy, joka sijaitsee Soinin kunnassa. Yrityksellä on oma saha, jonka tuotannosta noin puolet jatkojalostetaan yhtiön omassa tehtaassa liimalevyksi. Yritys on etsinyt aktiivisesti ratkaisuja lisätä tuotteidensa kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Tällä hetkellä yritys kierrättää lähes kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat. Saha tuottaa päivässä noin 200 m³ kuorta, joka käytetään osittain biopolttoaineena omassa tehtaassa ja osittain myydään muihin energialaitoksiin. Prosessissa muodostuu päivittäin myös noin 1000 m³ lastuja, jotka myydään paperiteollisuuden raaka-aineeksi sekä 150 m³ sahanpurua, joka käytetään pellettien valmistamiseen ja biopolttoaineena yhtiön omassa voimalaitoksessa.     

Kaksipäiväinen vierailu oli kaiken kaikkiaan tapahtumarikas ja antoisa. Vierailijat vaikuttivat olevan tyytyväisiä järjestelyihin ja jokaiselle löytyi jotain kiinnostavaa myös vierailukohteista. Järjestäjät saivat hyvää palautetta myös hankkeen projektipäälliköltä:

– Partneritapaamisemme Etelä-Pohjanmaalla on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Olemme vierailleet useassa kiertotaloutta esimerkillisesti hyödyntävässä yrityksessä. Vierailut ovat olleet suuri inspiraatio meille kaikille ja nyt onkin aika lähteä kotiin näiden uusien oivallusten kanssa ja miettiä, kuinka niitä voidaan hyödyntää omissa yrityksissämme, kiittää hankkeen projektipäällikkö Jane Ribergaard Holm Pohjois-Tanskan elinkeinojen kehittämiskeskuksesta.

Partneritapaamisen järjestäjinä toimivat hankkeen eteläpohjalaiset partnerit Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy.

Tietoa hankkeesta

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy ovat mukana CESME (Circular Economy for SMEs) -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja pk-yritysten kiertotalouteen siirtymiseksi. Kyseessä on kansainvälinen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa on mukana partnerialueita kuudesta eri maasta (Bulgaria, Italia, Kreikka, Suomi, Tanska, Wales). 

Hanke on nelivuotinen jakautuen kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (1.4.2016-31.3.2018) on aktiivinen hankevaihe, jonka aikana tutustutaan toisten alueiden hyviin käytäntöihin, pohditaan niiden soveltamismahdollisuuksia alueelle sekä luodaan alueellinen toimintasuunnitelma sekä kiertotalousopas pk-yrityksille. Toinen vaihe (1.4.2018-31.3.2020) on niin kutsuttu monitorointivaihe, jossa toteutetaan toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä sekä tarkastellaan niiden toteutumista. Lisää tietoa hankkeen englannin kielisiltä nettisivuilta täältä.

 

Teksti: Hanna Meriläinen ja Virpi Palomäki

Kuvat: Vesa Alanko-Luopa, Juha Lehtineva ja Hanna Meriläinen

 

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto
040 0241 813, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu
044 4659 380, vesa.alanko-luopa@jpyp.fi

 

 

0 kommenttia
06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös