08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
27 / 09 / 17

Kansainvälinen kiertotaloushanke kokosi kiertotalousasiantuntijoita Etelä-Pohjanmaalle

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen kansainvälinen partneritapaaminen järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla viime viikolla (20.–21.9.2017). Päivien aikana kokoustettiin paitsi projektiasioissa tutustuttiin myös hyviin eteläpohjalaisiin kiertotalouskäytäntöihin.  Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yhteensä 25 vierasta kuudesta eri Euroopan maasta (Bulgaria, Kreikka, Italia, Suomi, Tanska ja Wales).

Keskiviikkona 20.9. projektiryhmä kokoontui Seinäjoella, Marttilan Tallin kokoustiloissa. Kokouspäivän avasi Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Tervetuliaispuheessaan Eväsoja kertoi vieraille paitsi Etelä-Pohjanmaasta, rohkaisi partnereita pohtimaan vierailun aikana myös mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita.

Marjatta Eväsoja

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja toivotti vieraat tervetulleiksi Etelä-Pohjanmaalle.

Etelä-Pohjanmaalla järjestetty tapaaminen oli viimeinen projektin aktiivivaiheessa järjestettävä tapaaminen ja siksi myös ajatusten vaihto tulevista toimenpiteistä ja mahdollisista yhteistyökuvioista oli tarpeellista. Keskiviikon kokouspäivän asialistalla tämä näkyi myös selkeästi. Keskeisiä aiheita päivän aikana olivat mm. hankkeen aikana työstettävän kiertotalousoppaan loppuun saattaminen, kunkin alueen toimintasuunnitelmien työvaiheiden esittely sekä pk-yritysten vihreän profiilin arviointiin kehitetyn työkalun testaamisen tulokset.  Päivän päätteeksi pidettiin vielä hankkeen ohjausryhmän kokous.

Torstaina vierailtiin eteläpohjalaisissa yrityksissä

Torstaina vuorossa oli tutustumispäivä Etelä-Pohjanmaan yrityksiin.  Vierailukohteiksi valikoitui neljä pk-yritystä, jotka toteuttavat kiertotaloutta toiminnassaan esimerkillisesti. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Lakeuden Ympäristöhuollon Teräsmäen jätteenkäsittelylaitos. Siellä esittelykohteena oli erityisesti heidän moderni optinen lajittelujärjestelmä, joka lajittelee muun muassa kahdeksaa eri muovityyppiä ja neljää eri pahvityyppiä.

Ylistarosta matkaa jatkettiin Lapualle, Lapuan Perunan tehtaalle, jossa toimitusjohtaja Ossi Paakki esitteli ryhmälle yrityksen aikaansaannoksiaan tärkkelyksen valmistuksesta ylijäävien sivutuotteiden jalostamisessa.

– Tärkkelyksen valmistusprosessissa noin 19 prosenttia perunasta on tärkkelystä ja loput on sivutuotetta. Sivutuotteista suurin osa on perunan solunestettä, jonka olemme aiemmin hyödyntäneet lannoitteena lähiseudun pelloilla ja Lapuan Peruna on maksanut levityksen. Viime vuosien kehitystyön ja haihdutuslaitteistoon tehtyjen investointien ansiosta olemme pystyneet jalostamaan solunesteestä väkevöityä lannoitetta ja eläimille soveltuvaa rehua. Olemme pystyneet muuttamaan siis aiemman kuluerän, meille liikevaihtoa tuottavaksi tuotteeksi, kertoo toimitusjohtaja Ossi Paakki, Lapuan Peruna Oy:stä.

 OssiPaakki

 Lapuan Perunan toimitusjohtaja Ossi Paakki selittää vieraille tärkkelyksen tuotantoprosessia ja kuinka yritys hyödyntää prosessista syntyviä sivutuotteita.

Kolmas vierailukohde oli Vimpelissä, jossa ryhmä tutustui muovialan yritykseen Plastec Finlandiin. Yritys on tuottanut muovituotteita ruiskuvalumenetelmällä yli 30 vuotta. Viime vuosina yritys on alkanut valmistaa muovi-puukuitu komposiittituotteita, joissa kierrätetty materiaali voi olla 40–50 % käytetystä raakamateriaalista.

Päivän viimeinen vierailukohde oli puutuotealan yritys Kohiwood Oy, joka sijaitsee Soinin kunnassa. Yrityksellä on oma saha, jonka tuotannosta noin puolet jatkojalostetaan yhtiön omassa tehtaassa liimalevyksi. Yritys on etsinyt aktiivisesti ratkaisuja lisätä tuotteidensa kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Tällä hetkellä yritys kierrättää lähes kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat. Saha tuottaa päivässä noin 200 m³ kuorta, joka käytetään osittain biopolttoaineena omassa tehtaassa ja osittain myydään muihin energialaitoksiin. Prosessissa muodostuu päivittäin myös noin 1000 m³ lastuja, jotka myydään paperiteollisuuden raaka-aineeksi sekä 150 m³ sahanpurua, joka käytetään pellettien valmistamiseen ja biopolttoaineena yhtiön omassa voimalaitoksessa.     

Kaksipäiväinen vierailu oli kaiken kaikkiaan tapahtumarikas ja antoisa. Vierailijat vaikuttivat olevan tyytyväisiä järjestelyihin ja jokaiselle löytyi jotain kiinnostavaa myös vierailukohteista. Järjestäjät saivat hyvää palautetta myös hankkeen projektipäälliköltä:

– Partneritapaamisemme Etelä-Pohjanmaalla on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Olemme vierailleet useassa kiertotaloutta esimerkillisesti hyödyntävässä yrityksessä. Vierailut ovat olleet suuri inspiraatio meille kaikille ja nyt onkin aika lähteä kotiin näiden uusien oivallusten kanssa ja miettiä, kuinka niitä voidaan hyödyntää omissa yrityksissämme, kiittää hankkeen projektipäällikkö Jane Ribergaard Holm Pohjois-Tanskan elinkeinojen kehittämiskeskuksesta.

Partneritapaamisen järjestäjinä toimivat hankkeen eteläpohjalaiset partnerit Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy.

Tietoa hankkeesta

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy ovat mukana CESME (Circular Economy for SMEs) -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja pk-yritysten kiertotalouteen siirtymiseksi. Kyseessä on kansainvälinen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa on mukana partnerialueita kuudesta eri maasta (Bulgaria, Italia, Kreikka, Suomi, Tanska, Wales). 

Hanke on nelivuotinen jakautuen kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (1.4.2016-31.3.2018) on aktiivinen hankevaihe, jonka aikana tutustutaan toisten alueiden hyviin käytäntöihin, pohditaan niiden soveltamismahdollisuuksia alueelle sekä luodaan alueellinen toimintasuunnitelma sekä kiertotalousopas pk-yrityksille. Toinen vaihe (1.4.2018-31.3.2020) on niin kutsuttu monitorointivaihe, jossa toteutetaan toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä sekä tarkastellaan niiden toteutumista. Lisää tietoa hankkeen englannin kielisiltä nettisivuilta täältä.

 

Teksti: Hanna Meriläinen ja Virpi Palomäki

Kuvat: Vesa Alanko-Luopa, Juha Lehtineva ja Hanna Meriläinen

 

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto
040 0241 813, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu
044 4659 380, vesa.alanko-luopa@jpyp.fi

 

 

0 kommenttia
06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma kannustaa hankeideointiin

  • 0

Interreg Botnia-Atlantica on Euroopan unionin rajat ylittävä yhteistyöohjelma, joka rahoittaa hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica kattaa näissä maissa kuusi aluetta/lääniä ja yhden kunnan, joihin Suomessa lukeutuvat Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Nordlandin maakunta.

Ohjelman hallintoviranomaisen ja sihteeristön edustajat saapuivat keskiviikkona 30.8.2017 Ruotsista ja Vaasasta Seinäjoelle Framiin, jossa järjestettiin kaikille avoin tiedotustapaaminen koskien hankesuunnittelua ja hankehakemusten jättämistä Botnia-Atlantica -ohjelmaan. Paikalle saapui kymmeniä etenkin Suomen ohjelma-alueen toimijoita kuulemaan neuvoja hankeideointiin ja hakemuksen laadintaan.

Ohjelman edustajat kannustivat ohjelma-alueen toimijoita hankeideointiin, huolelliseen suunnitteluun sekä hankkeen yhteisten tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen kirkastamiseen. On tärkeää, että hanke tukee jonkin ohjelman toimintalinjaan sisältyvän erityistavoitteen saavuttamista. Tilaisuuden jälkimmäisessä osassa rahoitusohjelman edustajat tapasivat myös henkilökohtaisesti hankkeita suunnittelevia toimijoita.

Juuri nyt käynnissä on 28 Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta ja lisää hakemuksia toivotaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakuaika päättyy 13.9.2017 ja tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018. Tällä hetkellä rahoitusta voi hakea toimintalinjoista innovaatiot, elinkeinoelämä ja ympäristö. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii edelleen ohjelman alueellisena tiedotuspisteenä, johon voi olla yhteydessä ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää myös ohjelman kotisivuilta.

Ohjelman hankekäsittelijä Ulf Grindgärds kertoi hankehakemusten arvioinnissa käytettävistä kriteereistä.

 

Teksti ja kuva: Susanna Valkama

 

0 kommenttia
20 / 06 / 17

Geoparkista vetovoimaa luontomatkailuun

  • 0

Luontomatkailu on viime vuosina noussut suureen suosioon. Erilaiset omin voimin tehtävät ulkoiluharrasteet kuten retkeily, maastopyöräily ja hiihto ovat nostaneet suosiotaan. Trendi on kansainvälinen ja kytkettävissä väestön kaupungistumiseen: päätteen ääressä neljän seinän sisässä kahdeksasta neljään pyörivä arki vaatii vastapainokseen aitoja elämyksiä, fyysisen ponnistelun tuottamaa hyvää oloa sekä luonnollisen ympäristön tarjoamaa rentouttavaa ja palauttavaa vaikutusta. Luontomatkailulla on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia: luonnon helmassa oleskelu vähentää tutkitusti stressiä ja auttaa palautumaan työn rasituksista.

Luontomatkailu on jo vuosikymmenten ajan keskittynyt etupäässä biologisiin arvoihin, vaikka geologia on toki kulkenut siinä rinnalla. Etupäässä geologisiin arvoihin perustuva matkailu, geoturismi, on kuitenkin nouseva luontomatkailun laji. Geologiaan perustuvia luontomatkailukohteita on maailmalla ja Suomessakin lukuisia, mutta kohteiden brändäys geologian kautta on melko tuore ilmiö.

Kansainvälisesti tunnetuin geomatkailun brändi on Geopark. Ensimmäiset Geoparkit perustettiin vuosituhannen vaihteessa ja vuonna 2015 kansainvälinen Geopark-verkosto siirtyi UNESCOn alaisuuteen, maailmanperintöalueiden rinnalle. Geologiseen perintöön perustuva Geopark-status myönnetään haettaessa alueille, joilla on olemassa kansainvälisesti merkittävää geologista perintöä, geologisia kohteita ja ilmiöitä, joihin on mahdollista tutustua opastetusti ja turvallisesti. UNESCOn hallinnoima status myönnetään, mikäli hakijalla on geologisen merkittävyyden ohella osoittaa sitoutumista UNESCOn asettamiin vaatimuksiin mm. hallinnon, näkyvyyden, kansainvälisen yhteistyön sekä matkailun kehittämisen osalta.

Statusta haetaan yhdessä

Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajamailla sijaitsevalla alueella on valmisteltu Geopark-statuksen hakemista jo vuodesta 2014. Tavoitteena on paketoida alueen luontomatkailukohteiden terävin kärki, Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, osaksi laajempaa Geopark-kokonaisuutta, jonka avulla alueen luontomatkailukohteita voidaan markkinoida yhtenäisenä pakettina sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi -hanketta hallinnoi Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Kankaanpäässä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyötä tehdään lukuisten sidosryhmien kanssa, ulottuen maakuntaliitoista ja ELY-keskuksista korkeakouluihin sekä alueella toimiviin yrityksiin, kotiseutuyhdistyksiin ja paikallisiin ihmisiin. Tärkeässä roolissa ovat alueen kunnat, joista Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnasta Honkajoki, Siikainen, Karvia, Kankaanpää ja Jämijärvi sekä Pirkanmaalta Parkano.

Pääteemana suo

Lauhanvuoren alueen Geopark-hankkeen geologinen pääteema on suo. Alue on suoluonnon edustavuuden osalta Suomen monipuolisimpia, ja sieltä tavataan lähes kaikkia suomalaisia suotyyppejä pohjoisen Lapin erikoisuuksia lukuun ottamatta. Suomenselän eteläkärjessä sijaitseva korkea Lauhanvuoren alueen ylänkömaa on ollut otollinen paikka soiden synnylle, mutta alueen geologisesta taustasta löytyy myös monia muita erikoisuuksia, kuten vaikkapa itse Lauhanvuori, Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin kuuluva laakea hiekkakivinen jäännösvuori lukuisine pirunpeltoineen eli kivijatoineen, muinaisrantoineen, lähteineen ja puroineen. Suot ovat erittäin hyvin edustettuina Lauhanvuorella, mutta myös maakunnan toisessa kansallispuistossa, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Suoteemasta poikkeava kohde on Karijoen Susiluola, jonka tarinaan liittyy sekä geologiaa sekä ihmisen esihistoriaa.

Alueen geologiaa inventoidaan matkailun ja viestinnän tarpeisiin. Inventointien pohjalta kehitetään alueen opastusta ja tuotetaan myös verkkoon opastusmateriaaleja ja mahdollisuuksia tutustua alueeseen virtuaalisesti. Inventoinneissa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus.

Geologian tuotteistamisen rinnalla kehitetään alueen matkailuyritysten mahdollisuuksia tuoda tarjontaansa esiin nykyistä laajemmin mm. yhteisen verkkokauppa-alustan avulla. Geopark-teema ja sen kehittäminen luovat markkinoita myös uusille palveluille ja tuotteille. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. pohjoismaisten geoparkien lähiruokabrändi Geofood.

Geoparkin tavoitteena on saavuttaa 25 % kasvu alueen kävijämäärissä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen tällä hetkellä ainoa UNESCOn geopark Rokualla, Pohjois-Pohjanmaalla, on saavuttanut Geopark-statuksen myötä noin 30 % kasvun alueen keskeisimpien luontokohteiden kävijämäärissä statuksen myöntämisen jälkeen, joten tavoite on vähintäänkin realistinen.

Suomessa on käynnissä useita Geopark-statukseen tähtääviä projekteja. Pisimmällä on Saimaa, joka aikoo jättää Geopark-hakemuksen UNESCOlle syksyllä 2017. Lauhanvuoren alueen hakemuksen suunniteltu jättöaika on syksyllä 2018.

Lisätietoa Lauhanvuori Region geoparkiksi -hankkeesta >> 

 

Pasi Talvitie

geologi

Lauhanvuori Region geoparkiksi -hanke

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
06 / 06 / 17

Biopähkinä purtavaksi

  • 0

Biopähkinä purtavaksi: Mistä ponnistaa eteläpohjalainen biotalous?

Ajamme lakeutta pitkin Seinäjoelta Kauhavalle. Traktoreita tulee vastaan. Kylvökoneet saavat kyytiä pelloilla. Toukokuinen auringonpaiste nostattaa pölyn ilmaan ja lokit lentelevät lakkaamatta äkeiden perässä. Toukokuu on vuoden kiireisintä aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Maatalous on täällä vahvaa ja maakuntaa pidetään ruokamaakuntana. Etelä-Pohjanmaalla biotalous rullaa vahvasti maatalouden alkutuotannon varassa eli agrobiotaloudessa. Agrobiotalous toimii maakunnan kärkenä. Muualla Suomessa biotalous on ponnistanut lähinnä metsäbiotaloudesta ja vanhojen paperitehtaiden rauniot ovat saaneet uudet kasvot.

Etelä-Pohjanmaa on biotalouden osalta haasteellista aluetta. Biotuotteiden kehittämiselle otolliset sellutehtaat puuttuvat Etelä-Pohjanmaalta, joten maakunnan on pelätty jäävän kilpailukykyisten uusien, jalostusarvoltaan nostettujen, biotuotteiden kehityksestä.

Järjestämme Kauhavalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeen työpajaa (EAKR). Hankkeessa sellutehtaiden puutteeseen pyritään vastaamaan rakentamalla biotalouden osaajaverkostoa ja ideoimalla seutukunnallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeesta toivotaan apua alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä tuodaan asiantuntijuutta yritysten käyttöön. Meillä on siis hyvä syy ajella kohti Kauhavaa.

Kauhavalle päästessämme valittelemme vähäistä osallistujamäärää. Paikalla on vain kourallinen ihmisiä. Etsimme syytä sille, miksi biotalous ei puhuttele yrittäjiä – olimme tehneet sitä jo hetkeä aiemmin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Seinäjoella. Alla on lisäksi kaksi äskettäin peruuntunutta biotaloustilaisuutta Kurikassa ja Alavudella. Yrittäjät taitavat ihan oikeasti olla peltotöissä. Mielikuva eteläpohjalaisten agrobiotaloudesta ei liene väärä.

Muutakin kuin ruokamaakunta

Etelä-Pohjanmaalla on agrobiotalouden ohella myös muita vahvuuksia ja mielenkiintoisiakin kehittämismahdollisuuksia. On kraatterijärvi, eläinpuisto, urheiluopisto tai vaikkapa Lauhanvuoren kansallispuisto. Meidän ei ole siis syytä takertua pelkkään mielikuvaan ruokamaakunnasta. Seutukunnat ovat erilaisia ja kaikki alueet eivät mahdu samaan muottiin peltolakeuksien kanssa. Esimerkkinä käy hyvin se, että toinen meistä kirjoittajista oli vappuna hiihtämässä Soinin ylängöillä ylioppilaslakki päässä, kun toinen keräsi Seinäjoella lapsen kanssa kimpun leskenlehtiä täysin lumettomalta ojanpientareelta.

Eroja on ensi näkemää enemmän, mutta erilaisuus voi koitua myös kaikkien hyödyksi. Esimerkiksi Ähtärin pandat lisäävät matkailun merkitystä tuntuvasti tulevaisuudessa koko maakunnan osalta. Matkailussa on kyse yhteen hiileen puhaltamisesta ja palvelupakettien tuotteistamisesta koko maakunnan hyväksi. Myös biotaloudessa pätee vanha sääntö: yhdessä olemme vahvempia. Yksin ei kuitenkaan voi verkostoitua. Toivottavasti saamme jatkossa tilaisuuksiin lisää osallistujia – kunhan peltotyöt ovat ensin ohi.

Hankkeessa verkostoitumista tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulun, Sedun ja Agrobiotalous Seinäjoki -hankkeen kanssa. Hankkeessa hyödynnetään maakuntakorkeakoulun vahvoja alueellisia verkostoja. Hankkeen aikana tehdään myös biomassojen logistiikkaselvitys, jossa käytetään esimerkkialueena Kuusiokuntia (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri). Logistiikkaselvityksellä pyritään saamaan selville mm. optimaalinen sijoituspaikka biojalostamolle. Yhteistyötä tehdään Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja tuloksia voidaan soveltaa jatkossa myös muihin alueisiin. Hankkeesta on tehty myös esittelyvideo, käy katsomassa. 

 

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK)
Terhi Ojaniemi, korkeakouluasiamies (Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulu, SeAMK)

 

0 kommenttia
24 / 05 / 17

Tulevaisuutta hahmottelemassa

  • 0

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Tulevaisuuden ennakointi taas on hyvinkin mahdollista. Tulevaisuustyötä tai ennakointia on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä ja erilaiset menetelmät ovat 1990-luvulta lähtien levinneet tutkimuskentältä ja yksityiseltä sektorilta myös julkiselle sektorille. Nykyään erilaisia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödynnetäänkin laajalti julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa. Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja muut aluetoimijat muodostavat tärkeän osan kansallisen tason ennakointiverkostosta.

Tulevaisuustyö ylipäätänsä on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Tavoitteena on päätelmien tekeminen tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ja kehityskuluista. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia hahmotellaan esimerkiksi erilaisten trendien, skenaarioiden tai tulevaisuuskuvien kautta. Ennakointiin liittyy olennaisena osana päätöksien ja ratkaisujen muotoileminen, joilla voidaan aikaansaada toivottu tulevaisuus ja välttää epäsuotuisa tulevaisuus. Nämä päätökset ovat sellaisia, joita meidän pitää tehdä tänään. Ennakointi tulisikin olla olennainen osa jokaisen organisaation strategista suunnittelua.

Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, mutta toivotun tulevaisuuden aikaansaaminen vaatii tietoa nykyisyydestä. Tarvitsemme jaettua ymmärrystä tämän päivän tilannekuvasta. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta meidän pitää tiedostaa keskeiset muutoskulut, mistä asioista olemme samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Tilannekuvan jälkeen on mahdollista pohtia ratkaisuja. Tulevaisuutta muovaavat päätökset tehdään tänään.

Tilannekuvatyökalu kehittämisen ja päätöksenteon tueksi

Innovatiivisuutta ja Kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa (IKEP) olemme rakentamassa maakunnan toimijoiden kesken innovaatiotoiminnan tilannekuvatyökalua strategia- ja tulevaisuustyön tueksi. Taustatyötä on tehty vuoden alusta alkaen ja ensimmäinen määrittelytyöpaja on juuri pidetty. Maakunnan innovaatiotoimintaa tarkastellaan mm. elinkeinoelämän, koulutuksen, kansainvälistymisen ja vihreän talouden kautta. Kesän aikana toteutetaan varsinainen tiedon kerääminen ja kokoaminen ja syksyllä on luvassa laajempi analyysityö kokonaisuudesta. Maakunnan tulevaisuusryhmä toimii hankkeessa keskeisenä yhteistyötahona.

Prosessin myötä maakunnan kehittämisen tietopohjaa tullaan vahvistamaan laadukkaalla ja mahdollisimman ajantasaisella tiedolla. Käynnissä olevan maakuntauudistuksen lisäksi meneillään on maakuntaohjelman päivittäminen. IKEP-hanketta toteutetaan päivitystyön rinnalla, jotta ohjelmatyö hyötyisi hankkeesta mahdollisimman paljon.

Lue lisää tulevaisuuden ennakoinnista:

http://www.epliitto.fi/ephuomenna_ennakointimenetelmat
http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle
http://foresight.fi/

 

Miika Laurila
Projektipäällikkö

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös