18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
17 / 05 / 18

Kohti ruoka-alan huippua

  • 0

Lopputalvi ja kevät ovat hujahtaneet ohitse vauhdilla. Samaan aikaan olemme SeAMK:ssa valmistelleet Frami Food Lab -hankkeen puitteissa elintarvikealan uusia laboratorioita. Nyt on tarkoitus tarttua elintarvikealan murrokseen kiinni ja tarjota ajantasaiset tilat opiskelijoiden, yritysten ja tutkijoiden käyttöön.

Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin tarjolla olevia tiloja ja mitä kaikkea niihin voidaan sisällyttää. Samalla aloitettiin selvitystyö mahdollisista yrityskumppaneista. Tässä työssä päästiinkin nopeasti hyvään vauhtiin. Suurimman osan ajasta vei eri tilakonseptien suunnittelu ja tilaratkaisujen tarkempi mietintä. Halusimme kaiken suunnittelun tapahtuvan toiminnallisuus edellä, ja sitä nostetaan esille niin konseptissa kuin tilojen suunnittelussa.

Tarkoitus on muodostaa erittäin toiminnallinen ympäristö Framin alueen sydämeen, jossa eri laboratoriotoiminnot niin kemian laboratoriosta elintarvikelaitokseen tukevat järkevästi ja pienellä vaivalla toisiaan. Nyt alammekin olla tyytyväisiä omiin suunnitelmiimme ja viime viikon aikana saimme arkkitehdin mukaan valmistelutyöhön.

Aikataulu ei syksylläkään tule kevenemään, rakentaminen on tarkoitus aloittaa syyskuu alussa ja muuttoa pitäisi päästä tekemään joulukuussa. Samaan aikaan pitäisi ajoittaa myös laitehankinnat, joilla saadaan kehitettyä ja parannettua erityisesti elintarvikelaitoksen toiminnallisia edellytyksiä.

Vaikka aikataulu onkin ollut tiukka ja välillä porukalla ollaan väännetty pidempää päivää, on yhteishenki pysynyt erittäin hyvänä. Voinkin todeta SeAMK:ssa olevan tekemisen meininki päällä, missä jokaisella on sama tavoite tarjota Seinäjoella Suomen parasta ja laadukkainta elintarvikealan opetusta. Ei muuta, kun yhdessä eteenpäin!

 

Karri Kallio

Projektipäällikkö

SeAMK Ruoka

 

0 kommenttia
15 / 05 / 18

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
06 / 05 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

  • 0

Suomen ja myös Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittävin EU-rahoitusohjelma on Euroopan maaseuturahasto. Ohjelma vastaa yli 67 % eli 5,7 mrd. € Suomen koko EU-budjetista. Suuri osa rahoituksesta on viljelijätukia, joita ohjataan enemmän kansallisesti ja tarveperusteisesti. Niiden osuus budjetista on nykyisellä ohjelmakaudella yli 4,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin kolmea neljäsosaa ohjelman koko budjetista. Toiseksi suurin osuus, noin 11 % budjetista menee yritys- ja hanketukiin, jotka on jaettu ohjelmakauden alussa maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä 621 miljoonan euron budjetista on noin 57,2 miljoonaa euroa, mikä on muihin maakuntiin nähden varsin merkittävä. Suomen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kolmanneksi suurin osuus rahoituksesta ohjataan maatalouden rakennetukiin, jotka vastaavat noin 7 % koko budjetista. Rakennetukien maakunnalliset määrärahat päätetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä. Esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan määrärahat olivat yli 70 miljoonaa euroa.

Noin 6 % eli 300 miljoonaa euroa rahoituksesta on ohjattu paikallisten Leader-ryhmien myöntämään rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän yhteisrahoitus nykyisellä ohjelmakaudella on noin 23,8 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien tuet ovat niin ikään myös yritys- ja hanketukia, jolloin maaseudun kehittämistoimintaan ohjautuva rahoitus on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin maakunnallisten, ELY-keskuksesta myönnettävien yritys- ja hanketukien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseuturahasto

Taulukko 1: Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys, 23.3.2018.

Kehittämistoiminnan kansalliset painopisteet

Maaseudun kehittämistoimintaa ohjaa sekä kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä maakunnallisesti ohjelmakausiksi laadittavat alueelliset strategiat. Kansallisessa ohjelmassa on määritetty kolme toimintaa ohjaavaa strategista painopistettä, jotka on lueteltu seuraavasti:

  1. Biotalouden edistäminen, maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti ja eettisesti hyväksyvällä tavalla
  2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista
  3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

Tavoitteena on mm. lisätä maaseudun osaamista, tiedonvälitystä, innovaatioita ja yhteistyötä, hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa siihen sopeutumista, parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja maatalouskäytössä olevan maaperän tilaa, monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja samalla myös parantaa työllisyyttä, palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa maataloustuotannon kilpailukykyä sekä kannustaa maaseutuyrityksiä vastaamaan kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin. Lue lisää

Ruokaprovinssin, yrittäjyyden, metsävarojen hyödyntämisen ja alueen vetovoiman kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa taas on linjattu neljä kehittämisen painopistettä. Ensimmäiseksi painopisteeksi on valittu ruokaprovinssin kehittäminen, jossa tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja uudistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, kehittää alan toimijoiden osaamista sekä luoda uudentyyppisiä elämyskonsepteja aihepiirin ympärille. Tavoitteena on myös taata taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällinen elintarvikeketjun toimina. Painopisteessä korostetaan myös elintarvikejalostajien ja maatalouden teknologiayritysten sitouttamista alan kehittämiseen sekä Etelä-Pohjanmaan tunnetuksi tekemistä Suomen johtavana ruokamaakuntana.

Toinen kehittämisen painopiste on yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudulla toimivien yritysten toimialarakennetta ja kehittää erityisesti toimialojen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yritystoimintaa. Painopisteessä korostetaan myös yrittäjien osaamisen vahvistamista, uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämistä sekä yrittäjyyttä tukevien innovaatioympäristöjen, toimintamallien ja tukiverkostojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin kasvuhakuiset yritykset sekä madaltaa yritysten kansainvälistymiskynnystä.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä koskevassa painopisteessä taas pyritään metsävarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen luontoarvot huomioon ottaen.   Painopisteessä tavoitteena on lisätä metsäenergian tuotantoa ja käyttöä, edistää puurakentamista ja alueen puuteollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on parantaa myös metsien metsänhoidollista tilaa sekä hyödyntää ja kehittää toimialan ja metsänomistajien osaamista mm. tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin.

Alueellisen kehittämissuunnitelman neljäs painopiste on alueen vetovoiman kasvattaminen.  Painopisteessä kehitetään mm. maaseutuasumista, maaseudun palveluja ja palvelumalleja, maaseudun luontoympäristöjä, kyliä ja paikallisyhteisöjä. Tavoitteena on edistää myös pienimuotoisia investointeja, maaseutumatkailua ja kansainvälistymistä sekä vähähiilisen energian käyttöön ottoa. Tutustu Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisstrategiaan täältä.

Yritystukia, yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita

Yritys- ja hanketukien rahoitus jakautuu luonnollisesti yritysrahoitukseen ja hankerahoitukseen. Maakunnallisesta budjetista tuet on jaettu keskimäärin puoliksi. Yritysrahoituksessa tuen saajina ovat mikroyritykset sekä pienet alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Tukimuotoja ovat mm. perustamistuki, investointituki sekä investoinnin toteutettavuustutkimus. Perustamistuki vaihtelee suuruudeltaan 5000–35000 euron välillä. Tukea voi lisäksi saada myös kokeiluun 2000–10000 euroa. Investoinneissa tukiprosentti on 20 % ja minimituki 2000 euroa. Toteutettavuustutkimuksissa taas tukiprosentti on 40–50. Huhtikuuhun 2018 mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on myönnetty yritystukia yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla ja näiden tukien kokonaisinvestoinnit ovat olleet hieman yli 50 miljoonaa euroa. Lue lisää yritystuista täältä

Hankerahoitusta myönnetään taas koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, peruspalvelujen ja kylien kunnostukseen sekä yhteistyöhankkeisiin ja Maaseudun innovaatioryhmiin. Kansallista budjettia on maakunnille jaettavien osuuksien lisäksi ohjattu valtakunnallisiin ja koordinaatiohankkeisiin sekä maaseudun innovaatioryhmille. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia, alueiden välisiä, alueellisia, kansainvälisiä tai paikallisia. Käytännössä toimenpiteitä toteutetaan kahdella hanketyypillä: kehittämishankkeilla ja yleishyödyllisillä investointihankkeilla. Vuoden 2018 huhtikuuhun mennessä Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu yhteensä 75 kehittämishanketta, joiden tuki on ollut yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa.  Yleishyödyllisiä investointihankkeita on taas rahoitettu yhteensä 48 kappaletta. Hankkeiden tuki on ollut noin 4,8 miljoonaa euroa ja investointien kokonaiskustannukset noin 9,7 miljoonaa euroa.

Hanke-esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalta

Etelä-Pohjanmaalla toimii tälläkin hetkellä lukuisia maakunnallisia kehittämishankkeita. Hankerahoitusta hyödyntävät kattavasti alueen eri toimijat ja organisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulu, toiseen asteen ammatilliset oppilaitokset, maa- ja metsätalousalan kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot sekä myös kunnalliset kehittämisyhtiöt. Hankkeiden aihepiirit vaihtelevat luonnollisesti painopisteiden mukaan. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan Seinäjoen ydinkeskustan alue on rajattu pois ohjelma-alueesta.

Ruokaprovinssin kehittämistä

Ruokaprovinssin kehittäminen on yksi alueellinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla ja yksi Ruokaprovinssi-brändin aktiivisimmista kehittäjistä on ollut Seinäjoen kaupungin kehittämisyhtiö Into Seinäjoki. Into Seinäjoki toteutti yhdessä Sedu Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Kasvua ruokaprovinssista -lähiruokahankkeen, jossa vahvistettiin Etelä-Pohjanmaan asemaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna ruokamaakuntana. Kolmivuotisen (1.10.2015–31.10.2017) hankkeen tavoitteena oli mm. edistää alueen lähiruokatoimijoiden verkottumista ja yhteistyötä, lisätä yritysten osaamista erilaisilla liiketoimintavalmennuksilla sekä parantaa ruokaketjun toimeentuloa menekkiä edistämällä sekä lisätä lähiruokatietoisuutta alueella. Hankkeen aikana perustettiin mm. ruokaprovinssi.fi -verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ruokaprovinssin kuulumisia ja alueen toimijoita. Into Seinäjoki on jatkanut Ruokaprovinssin kehittämistä mm. tällä hetkellä meneillään olevalla Ruokamatkailun kehittämishankkeella, jossa mukana on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteen on kehittää Etelä-Pohjanmaan ruokamatkailutarjontaa sekä parantaa yritysten osaamista erityisesti ruokamatkailun tuotteistamisessa. Tutustu Ruokaprovinssi-sivustoon täältä.

Yrittäjyyden edistämistä

Toinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on maaseudun yrittäjyyden edistäminen. Yksi esimerkki yrittäjyyden edistämisestä on Suomen yrittäjäopistossa meneillään oleva Promotion of Immigrant Entrepreneurship eli PIE -hanke, jonka tavoitteena on tiedottaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla asuvia maahanmuuttajia yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista, toimenpiteistä, tuista ja yrityspalveluista sekä herätellä heidän kiinnostustaan yrittämiseen.  Vuoden 2017 alussa käynnistyneessä hankkeessa on järjestetty erilaisia tapahtuma ja infotilaisuuksia aihepiiriin liittyen. Kokemuksia on taltioitu myös videoille, joihin voi tutustua mm. täältä.

Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa meneillään olevassa Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeessa taas pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeessa selvitetään erityisesti kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palveluntuotannosta. Hankkeessa on pidetty mm. maakunnallisia työpajoja, joissa on tuotu esiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä. Mukana on ollut myös viisi pilottikylää, jotka ovat olleet kiinnostuneita edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan.  Loppuvaiheessa hankkeen tulokset ja kokemukset kootaan vielä yhteiskunnallisen yrittäjyyden oppaaseen.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä

Kolmas keskeinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen. Hankkeita ovat toteuttaneet mm. alueen ammatilliset oppilaitokset, Metsäkeskus sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä on edistetty alueellamme mm. Metsäkeskuksen, Sedun ja Kpedun yhteisessä Motit liikkeelle -koulutushankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista, kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön. Hankkeessa järjestetään monipuolisesti erilaista koulutusta uusille ja vanhoille metsänomistajille sekä haetaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen.

Toinen metsävarojen hyödyntämistä edistävä hanke on Suomen metsäkeskuksen toteuttama Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -tiedotushanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty 120 erilaista tiedotus- ja infotilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 4000 osallistujaa.

Alueen vetovoiman edistämistä

Neljäs ja viimeinen painopiste alueellisen vetovoiman kasvattaminen, jota edistetään mitä moninaisimmilla tavoilla. Etelä-Pohjanmaan nuoriseura toteuttaa tällä hetkellä 2,5-vuotista Kotiseutu kotoisaksi -hanketta, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä vahvistamalla kotouttamisen parissa alueella toimivien organisaatioiden osaamista ja verkostoitumismahdollisuuksia.  Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Matka Kasvuun -hankkeessa taas tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisessä kilpailussa. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään mm. digitaalisia ekosysteemejä sekä tuotetaan toimintamalleja ja työkaluja yritysten menestymisen tueksi.

Maaseudun luontoympäristöjä kehitetään paraikaa mm. alueiden välisessä UHMA - Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jossa mukana ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgriat, Luonnonvarakeskukset sekä Metsähallitus. Hankkeessa edistetään arvokkaiden alueiden luonnon- ja maisemanhoitoa yhteistyötä sekä toimenpide- ja rahoitusmalleja kehittämällä. Lue lisää : www.proagria.fi/uhma

Vähähiilisen energian käyttöön ottoa edistetään taas Thermopolis Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä kolmivuotisessa VISU- Liiketoimintaa lämmöistä -hankkeessa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Virossa toimivan sisarhankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja torjua ilmastonmuutosta uusitutuvan energian käyttöä lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeen tavoitteen on myös lisätä alueen kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa sekä kehittää kansainvälistä osaamista ja luoda uusia kv-yhteistyöverkostoja. etenkin lämpöyrittäjäliiketoiminnan ja metsäenergian aloilla.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
30 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

  • 0

Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla tuetaan työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä muun muassa osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Ohjelman tuilla pyritään edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, ehkäisemään syrjäytymistä, kehittämään osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittämään myös järjestelmiä, jotka helpottavat esimerkiksi työmarkkinoiden toimintaa tai aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Ohjelma kuuluu osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa. Euroopassa ohjelman budjetti on yhteensä 121 miljardia euroa, josta Suomeen on allokoitu hieman yli 1 miljardi ja Etelä-Pohjanmaalle edelleen noin 13 miljoonaa euroa. Sosiaalirahastonkin suhteen Etelä-Pohjanmaa saa rahoitusta moniin maakuntiin nähden melko vähäisesti. Etelä-Pohjanmaata vähemmän ESR-rahoitusta saa ainoastaan kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Taulukko1

Taulukko 1: Rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 alueellinen rahoitus (EAKR + ESR). Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys 23.3.2018.

Ohjelman painopisteet Etelä-Pohjanmaalla

Ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet on jaoteltu kolmeen toimintalinjaan, joita ovat: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ensimmäiseksi mainitussa toimintalinjassa tavoite on tuottaa ja kehittää työllistymisen tukemisen malleja sekä yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Keskiössä ovat etenkin alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat yli 54-vuotiaat työttömät. Hankkeilla kehitetään mm. työllistymistä tukevien toimijatahojen yhteistyötä sekä kehitetään monikanavaisia neuvonta- ja ohjauspalveluita tukemaan työllistymistä. Myös mikro- ja pk-yrityksissä työskenteleville voidaan järjestää täydennyskoulutusta, kehittää uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävää osaamista sekä työssä jaksamista parantavia toimintamalleja ja palveluja.

Ohjelma toisessa toimintalinjassa pyritään kehittämään koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista mm. lisäämällä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen eri koulutusasteilla. Hankkeilla edistetään esmierkiksi toisella ja korkea-asteella opiskelevien siirtymisen sujuvuutta koulutusasteelta toiselle sekä työelämään. Samalla hankkeilla on  lisätty myös opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetty uusia, vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja. Kolmannessa toimintalinjassa taas tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistävien sekä syrjäytymistä ehkäisevien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

Ohjelman hyödyntäminen Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla ohjelmaa rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuluneella ohjelmakaudella maakunnassamme ESR-hankkeita on rahoitettu tähän mennessä noin 6 miljoonalla eurolla. Rahoitettuja hankkeita on ollut 19, joista 15 on edelleen käynnissä. Hanketoteuttajia ovat olleet mm. Etelä-Pohjanmaan kunnista Seinäjoki ja Alavuden kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Vaasan yliopisto, Rytmi-instituutti ja Seinäjoen elävän musiikin yhdistys.

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija, Johanna Latvalan mukaan alueella kaivattaisiin edelleen hankkeita, joissa kehitetään mm. nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistäviä palvelumalleja ja verkostoja. -Tarve olisi myös työelämävalmiuksien, elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääville hankkeille, Latvala kertoo. Eurooppa-päivänä 9.5. järjestettävillä EU-hankemessuilla mukana on lähes puolet tällä hetkellä käynnissä olevista hankkeista.

Ohjaamot ja Preppaamo nuorten työllistymisen tukena

Sosiaalirahaston hankkeilla on kuluneella ohjelmakaudella tuettu erityisesti nuorten työllistymistä edistäviä hankkeita. Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi vuoden 2017 alussa maakunnallinen Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke, jonka tavoitteena on ollut luoda ohjaamoiden verkostomalli vaikeassa asemassa olevien nuorten tueksi koko maakunnan alueelle. Hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja siihen kuuluu 13 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, jotka jakautuvat yhteensä seitsemään alueeseen. Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapisteitä, joissa on tarjolla monialaista palvelua. Ohjaamot yhdistävät siis esimerkiksi oppilaitosten, TE-palveluiden, kunnan nuorisotyön, työllistymisen ja yritysten palveluita. Päätavoitteena on erityisesti nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen tukeminen.

Ohjaamot ovat valtakunnallista toimintaa, joka on päätetty vakinaistaa Suomeen. Toiminnan taustalla on kolme ministeriötä (TEM, STM ja OKM) ja se on osa hallituksen ajamaa nuorisotakuuta. Suomessa toimiikin tällä hetkellä noin 50 Ohjaamoa. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen ohjaamo aukesi tammikuussa 2018 Ilmajoelle ja toinen maaliskuussa 2018 Kauhavalle. Vuoden mittaan Ohjaamo-toimintaa käynnistyy myös muillakin EP:n alueilla. Ohjaamo hanke on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla. Lisätietoa hankkeesta muun muassa Ohjaamoiden kansallisilla nettisivuilla sekä Facebookissa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa sivustolla.  

Nuorten työllistymistä on edistetty myös Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen hallinnoimassa Preppaamo -hankkeessa. Hankkeessa alle 30-vuotiaille nuorille on luotu oppimisympäristö elävän musiikin kulttuuriympäristöön rytmikorjaamolle Seinäjoella. Preppaamo-toimintaan osallistuvat nuoret ovat päässeet kartuttamaan osaamistaan etenkin tapahtumatuotantoihin liittyvistä tehtävistä. Erilaisia osa-alueita ovat olleet mm. esitystekniikkaan, ravintolatyöhön, tapahtumatuotantoon, visuaaliseen viestintään, instrumentti- ja bändijohtamiseen sekä turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Preppaamo-hanke päättyy toukokuussa 2018 ja hankkeen päättäjäisiä vietetään Eurooppa-päivän 9.5. Rytmikorjaamolla klo 14 lähtien. Eurooppa-päivän hankemessuilta onkin hyvä jatkaa matkaa Preppaamon päättäjäisiin. Onnistunut hanke on hakenut myös jatkorahoitusta, jonka pitäisi selvitä toukokuun 2018 aikana. Lisätietoa hankkeen toiminnasta Preppaamon sivuilta.

Digitaalisten valmiuksien kehittämistä

Sosiaalirahaston hankkeilla edistetään maakunnassamme myös niin työntekijöiden, työnhakijoiden kuin mikro- ja pk-yritysten digitaalisia valmiuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Digivaattori -hankkeessa esimerkiksi pyritään nostaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työnhyvinvointia lisäämällä mm. yritysten henkilöstön osaamista digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuodaan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin Tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa, minkä kehittämistä on rahoitettu erityisesti myös aluekehitysrahoituksella. Digivaattori on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla ja sen toimintaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilta.

Digivaattorin lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on meneillään naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta tukeva Smart Ladies in Digital World -hanke. Hankkeessa on rakennettu malli naisopiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön pohjaksi, jossa on sivuttu erilaisia teemoja aihealueeseen liittyen. Malli on tiivistetty myös oppaaksi, johon voit tutustua täältä. Hankeaikana on järjestetty erilaisia työpajoja, luentoja ja haastatteluita teemaan liittyvistä asioista. Hankkeen päätösseminaari järjestetään toukokuun lopulla Seinäjoella, jossa kuullaan myös Saimi Hoyerin puheenvuoro yrittäjyydestä ja uskaltamisesta. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista hankkeen blogista.

Digitaalisia valmiuksia kehitetään myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja alueella toimivien -työpajojen STEP ON -yhteishankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää etenkin opiskelijoiden ja työpajojen valmentautujien valmiuksia toimia erilaisissa digiympäristöissä nini opinnoissa, työnhaussa kuin työelämässä. Hankkeen tavoitteena on siis lisätä valmentautujien varmuutta erilaisten sähköisten palveluiden käytössä, kuten työnhaussa, yhteishauissa sekä KELAn ja verohallinnon palveluissa, henkilökohtaisen ohjauksen sekä erilaisten digityöpajojen kautta. Toiminta-aikana hankkeessa on järjestetty mm. erilaisia työnhaun digipajoja sekä DeeJee -koulutusta, jossa Sedun kolmannen vuoden opiskelijoita on opastettu työnhakuvideon tekemisessä ja ePortfolion hyödyntämisessä. Hankkeessa tuotetaan myös selkokielistä materiaalia sähköisten välineiden ja palveluiden hyödyntämisen tueksi. Tutustu hankkeen aikana tuotettuun materiaaliin täältä.

Moniammatillisten palveluiden kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella OSMO-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää monialaisen palvelun maakunnallisia yhteistoimintamalleja. Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissa toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle myös tuleva maakuntauudistus silmällä pitäen. Käytäntöjä rakennetaan mm. asiakasosallisuuden edistämiselle ja asiakkaan osaamisen tunnistamiselle, palvelutarpeen arvioinnille, työ- ja toimintakyvyn selvittämiselle sekä tiedontuotannon menetelmille. Yhteistyötä tehdään mm. maakunnan kuntien, TE-palveluiden, Kelan, kehittäjäasiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisätiedot hankkeesta EPTYP:in nettisivuilta.

Teksti:
Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
27 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

  • 0

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
11 / 04 / 18

Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma julkaistiin maaliskuun lopussa. Suunnitelman valmistelusta vastasivat hankkeen eteläpohjalaisina partnereina, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Valmisteluprosessissa mukana oli myös kaksi asiantuntijaorganisaatiota. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osallistui aktiivisesti toimintasuunnitelman työstämiseen kiertotalouden vision luomisesta toimenpiteiden kehittämiseen. Valmistelutyötä tehtiin mm. syksyllä 2018 järjestettyjen työpajoissa. Luonnonvarakeskus toimi asiantuntijana keväällä 2017 Järvi-Pohjanmaalla pidetyissä työpajoissa, joissa tunnistettiin kiertotalouden mahdollisuuksia etenkin metsä- ja puutuotealalla.

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaan siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. Suunnitelmassa esitetään mm. Etelä-Pohjanmaan kiertotalousvisio, joka muodostui seuraavasti: ”Kiertotaloudesta yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kestävää hyvinvointia eteläpohjalaisella periksiantamattomuudella”. Yhteistyön, verkostoitumisen, kestävyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi tärkeiksi teemoiksi Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden kannalta tunnistettiin myös biotalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys alueen taloudelle, resurssitehokkuus ja viisaus, uusien älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen sekä asennemuutokset.

Konkreettiset toimenpiteet jaoteltiin toimintasuunnitelmassa kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat:

  1. Kiertotalouden tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvien verkostojen ja tietokantojen kehittäminen
  2. Kiertotalousosaamisen, -koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
  3. Valittujen toimialakohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (energia, puutuotteet, muovi ja tekstiilit)

Toimenpiteiden toteutumista seurataan CESMEn monitorointivaiheen aikana 1.4.2018–311.3.2020. Toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa täältä

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa
+358 400 241813

 

CESME

0 kommenttia
10 / 04 / 18

Miten käy EU:n aluetukien?

  • 0

Parin viikon päästä komissiosta pitäisi putkahtaa esitys seuraavan ohjelmakauden rahoitusraamista. Kohta sen jälkeen odotellaan lainsäädäntöehdotuksia muun muassa koheesiopolitiikasta eli aluekehittämisen tuista. Esitysten julkistamisesta alkaa pitkä ja vaikea vääntö, joka kestänee vähintään syksyyn 2019 saakka. Uuden kauden pitäisi käynnistyä vuoden 2021 alusta.

EU:n budjettihaaste on valtaisa. Brexit tuo budjettiin miljardien eurojen loven, koska Iso-Britannia on ollut merkittävä nettomaksajamaa. Samaan aikaan EU:lle on kaavailtu uusia tehtäviä, jotka liittyvät maahanmuuton hallintaan ja puolustukseen. Mistä leikataan ja kuinka paljon? Ovatko jäsenmaat valmiita osoittamaan yhteiseen kassaan aiempaa enemmän rahaa?

Aluekehittämistuet isoin osa

Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä aluekehittämisen tuet muodostavat yhteensä lähes 80 % EU:n budjetista. Aluekehittämisen tuista leijonanosa kohdentuu itäiseen ja eteläiseen Eurooppaan maihin, joissa BKT/asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, mikä koheesiopolitiikan tarkoituksena on: vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville alueille ja ihmisille.

Suurin hyötyjä Puola saa kuluvalla kaudella yli 70 miljardia euroa aluetukia, kun taas Suomen osuus on noin 1,5 miljardia euroa. Seitsemän pientä maata saa vielä Suomeakin vähemmän aluetukia. Joissain keskusteluissa on ollut sellaisia äänenpainoja, että ääripäiden pitäisi lähentyä toisiaan, koska koheesiopolitiikkaa on jo toteutettu hyvän aikaa ja maiden väliset kehityserot ovat kaventuneet.

Koska päätöksen rahoituskehyksestä pitää olla yksimielinen, on melko helppo ennustaa, että aluetukien jakoperiaatteisiin ei olla valmiita tekemään mullistavia muutoksia. Toivottavasti kriteereitä voidaan kuitenkin säätää siihen suuntaan, että ne painottavat talouskasvua, osaamista, innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Suomen kannalta on tärkeää pitää esillä Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasemaa sekä muun muassa Itämeren ja arktisuuden merkitystä.

Aluekehittämisen tuet ovat nimittäin tärkeitä myös Suomen kaltaisille kehittyneille maille. Kansalliset aluekehitysrahat on käytännössä ajettu lähes kokonaan alas, joten EU:n ohjelmavarat ovat ainoita merkittäviä alueperustaisia kehittämisvälineitä. 

Tukea eri rahoitusohjelmista

Maatalousvaltaisena alueena Etelä-Pohjanmaalle merkittävin rahoitusohjelma on maaseudun kehittämisohjelma, mutta aluetukia jakava rakennerahasto-ohjelmakin on tärkeä. Etelä-Pohjanmaa on saanut tällä kaudella rakennerahasto-ohjelmasta EU-rahoitusta reilut 21 miljoonaa euroa. Valtakunnallistakin rakennerahastorahoitusta on tarjolla. Lisäksi rahoitusta voi hakea kansainvälisistä aluelähtöisistä Interreg-ohjelmista, joissa määrärahoja ei ole kiintiöity maittain tai maakunnittain. Tällä saralla Etelä-Pohjanmaa onkin ottanut merkittäviä kehitysloikkia tällä kaudella.

Missä voi tutustua EU-hankkeissa tehtyyn työhön? Netissä (esim. www.hanketuloskortti.fi, www.villimpilansi.fi), somessa ja uutiskirjeissä olevan aineiston lisäksi Eurooppa-päivänä 9.5.2018 on mahdollisuus tutustua hankkeisiin ihan livenä. Tuolloin klo 9-13.30 Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EU-hankemessut Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Tapahtumassa esille pääsevät alueella käynnissä olevat hankkeet.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 01 / 18

Kokemustenvaihtoa lumen ja jään keskellä

  • 0

Kun eteläeurooppalainen astuu tammikuisena iltana ulos lentokoneesta Vaasan lentokentällä, jo ensikosketus lumiseen maaperään luo mielikuvan siitä, että nyt ollaan jonkin erilaisen äärellä. Tuosta hetkestä eteenpäin hän suhtautuu näkemiinsä asioihin kenties ensivaikutelman mahdollistamalla inspiraatiolla: mitä kaikkea muuta itselleni normaalista poikkeavaa täällä on?

Kansainvälisissä kehittämishankkeissa ”omaa normaalia” haastetaan ja muokataan tavoitteellisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joissa yhtenä päätavoitteena on tehostaa hyvien käytäntöjen ja mallien siirtämistä alueilta toisille. Näin tehdään siksi, että eurooppalaiset alueviranomaiset löytäisivät uusia välineitä ja työkaluja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Suomeksi sanottuna hankkeiden avulla etsitään toimivia ja onnistuneita malleja, joiden laajempi käyttöönotto hyödyttäisi kokonaisia yhteisöjä ja alueita eri puolilla Eurooppaa. Kun pyörä on keksitty, on tehokkaampaa kopioida vaihteet joltakin toiselta, kun keksiä nekin alusta asti itse. Tällä periaatteella työskennellään esimerkiksi Interreg Europe -ohjelman hankkeissa. Sen myötä Etelä-Pohjanmaalle saapuu aika ajoin asiantuntijoita muualta Euroopasta näkemään, miten ansiokkaasti hoidamme esimerkiksi omiin vahvuuksiimme kuuluvia asioita.

Kun innovaatioihin ja malleihin käydään tutustumassa eri osapuolten luona hankkeiden aikana, erilaiset toimintaympäristöt ja kotoisista poikkeavat olosuhteet vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme näkemiimme asioihin. Saatamme kokea ne kiinnostuneemmin ja avoimemmin, kuin jos näkisimme ne tutuissa maisemissa. Toisaalta meidän on nähtävä vaivaa hahmottaaksemme, miten jollakin alueella hyvin toimiva innovaatio voisi soveltua omaan elinympäristöömme. Joskus ideoita on hyvä jatkojalostaa eteenpäin.

Kysymyksiä ja oivalluksia

Miksi Etelä-Pohjanmaa on niin vetovoimainen alue? Miten suomalaiset korkeakoulut onnistuvat tekemään näin tiivistä yhteistyötä? Miten näin pienessä maakunnassa voi olla Atrian kaltainen ruokatehdas? Ja mistä punamultamaali tehdään?

Tässä vain murto-osa niistä kysymyksistä, joita minulle esitettiin tammikuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyn ruokahävikin vähentämistä edistävän ECOWASTE4FOOD-hankkeen opintomatkan aikana. Osallistujat löysivät ympäriltään yhä uusia ihmetystä ja ajatuksia herättäviä asioita, kuten alakoulun luokkahuoneessa olevan sohvan ja suomalaisen rypsiöljyn, joka onkin yllättäen herkullista (vaikka on tottunut oliiviöljyyn). Välillä vieraat saattoivat singahtaa eri suuntiin kuvaamaan utuisen huurreverhon läpi näkyvää auringonpaistetta tai kokeilemaan, saako lumesta tehtyä palloja. Yhtä kaikki, he olivat valmiita ottamaan selvää itselleen vieraista asioista ja hakemaan uusia ajatuksia kehittämistyölleen muualta.

Tätä teemme myös toisinpäin. On hyvä tiedostaa, että vaikka meillä Etelä-Pohjanmaalla on komiaa ja ittellistä, joskus joku jossain muualla on ehtinyt hoksata jonkin asian jo ennen meitä. Silloin kannattaa lähteä paikan päälle avoimin mielin katsomaan, että miten se on mahdollista ja miten saamme tuon etumatkan kiinni. Samalla saattaa löytyä jotain sellaistakin, mitä emme osanneet edes odottaa. Siitä syntyy kansainvälisen yhteistyön lisäarvo.

Tuota lisäarvoa kannattaa hyödyntää, sillä se voi parhaimmillaan olla yksi isoimmista moottoreista, jotka meitä ajavat eteenpäin kohti entistä parempia kehittämisideoita ja ratkaisuja alueemme hyväksi. Yksi Ecowaste4Food -hankkeen opintomatkan osallistujista tiivisti tunnelmiaan loppukeskustelun aikana: ”Vierailun parasta antia on saada ajatuksia siitä, miten voimme itse muuttua”.

Lue lisää ECOWASTE4FOOD-hankkeen vierailusta >>

 

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
ECOWASTE4FOOD-hanke

0 kommenttia
17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös