06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma kannustaa hankeideointiin

  • 0

Interreg Botnia-Atlantica on Euroopan unionin rajat ylittävä yhteistyöohjelma, joka rahoittaa hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica kattaa näissä maissa kuusi aluetta/lääniä ja yhden kunnan, joihin Suomessa lukeutuvat Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Nordlandin maakunta.

Ohjelman hallintoviranomaisen ja sihteeristön edustajat saapuivat keskiviikkona 30.8.2017 Ruotsista ja Vaasasta Seinäjoelle Framiin, jossa järjestettiin kaikille avoin tiedotustapaaminen koskien hankesuunnittelua ja hankehakemusten jättämistä Botnia-Atlantica -ohjelmaan. Paikalle saapui kymmeniä etenkin Suomen ohjelma-alueen toimijoita kuulemaan neuvoja hankeideointiin ja hakemuksen laadintaan.

Ohjelman edustajat kannustivat ohjelma-alueen toimijoita hankeideointiin, huolelliseen suunnitteluun sekä hankkeen yhteisten tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen kirkastamiseen. On tärkeää, että hanke tukee jonkin ohjelman toimintalinjaan sisältyvän erityistavoitteen saavuttamista. Tilaisuuden jälkimmäisessä osassa rahoitusohjelman edustajat tapasivat myös henkilökohtaisesti hankkeita suunnittelevia toimijoita.

Juuri nyt käynnissä on 28 Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta ja lisää hakemuksia toivotaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakuaika päättyy 13.9.2017 ja tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018. Tällä hetkellä rahoitusta voi hakea toimintalinjoista innovaatiot, elinkeinoelämä ja ympäristö. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii edelleen ohjelman alueellisena tiedotuspisteenä, johon voi olla yhteydessä ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää myös ohjelman kotisivuilta.

Ohjelman hankekäsittelijä Ulf Grindgärds kertoi hankehakemusten arvioinnissa käytettävistä kriteereistä.

 

Teksti ja kuva: Susanna Valkama

 

0 kommenttia
20 / 06 / 17

Geoparkista vetovoimaa luontomatkailuun

  • 0

Luontomatkailu on viime vuosina noussut suureen suosioon. Erilaiset omin voimin tehtävät ulkoiluharrasteet kuten retkeily, maastopyöräily ja hiihto ovat nostaneet suosiotaan. Trendi on kansainvälinen ja kytkettävissä väestön kaupungistumiseen: päätteen ääressä neljän seinän sisässä kahdeksasta neljään pyörivä arki vaatii vastapainokseen aitoja elämyksiä, fyysisen ponnistelun tuottamaa hyvää oloa sekä luonnollisen ympäristön tarjoamaa rentouttavaa ja palauttavaa vaikutusta. Luontomatkailulla on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia: luonnon helmassa oleskelu vähentää tutkitusti stressiä ja auttaa palautumaan työn rasituksista.

Luontomatkailu on jo vuosikymmenten ajan keskittynyt etupäässä biologisiin arvoihin, vaikka geologia on toki kulkenut siinä rinnalla. Etupäässä geologisiin arvoihin perustuva matkailu, geoturismi, on kuitenkin nouseva luontomatkailun laji. Geologiaan perustuvia luontomatkailukohteita on maailmalla ja Suomessakin lukuisia, mutta kohteiden brändäys geologian kautta on melko tuore ilmiö.

Kansainvälisesti tunnetuin geomatkailun brändi on Geopark. Ensimmäiset Geoparkit perustettiin vuosituhannen vaihteessa ja vuonna 2015 kansainvälinen Geopark-verkosto siirtyi UNESCOn alaisuuteen, maailmanperintöalueiden rinnalle. Geologiseen perintöön perustuva Geopark-status myönnetään haettaessa alueille, joilla on olemassa kansainvälisesti merkittävää geologista perintöä, geologisia kohteita ja ilmiöitä, joihin on mahdollista tutustua opastetusti ja turvallisesti. UNESCOn hallinnoima status myönnetään, mikäli hakijalla on geologisen merkittävyyden ohella osoittaa sitoutumista UNESCOn asettamiin vaatimuksiin mm. hallinnon, näkyvyyden, kansainvälisen yhteistyön sekä matkailun kehittämisen osalta.

Statusta haetaan yhdessä

Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajamailla sijaitsevalla alueella on valmisteltu Geopark-statuksen hakemista jo vuodesta 2014. Tavoitteena on paketoida alueen luontomatkailukohteiden terävin kärki, Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, osaksi laajempaa Geopark-kokonaisuutta, jonka avulla alueen luontomatkailukohteita voidaan markkinoida yhtenäisenä pakettina sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi -hanketta hallinnoi Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Kankaanpäässä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyötä tehdään lukuisten sidosryhmien kanssa, ulottuen maakuntaliitoista ja ELY-keskuksista korkeakouluihin sekä alueella toimiviin yrityksiin, kotiseutuyhdistyksiin ja paikallisiin ihmisiin. Tärkeässä roolissa ovat alueen kunnat, joista Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnasta Honkajoki, Siikainen, Karvia, Kankaanpää ja Jämijärvi sekä Pirkanmaalta Parkano.

Pääteemana suo

Lauhanvuoren alueen Geopark-hankkeen geologinen pääteema on suo. Alue on suoluonnon edustavuuden osalta Suomen monipuolisimpia, ja sieltä tavataan lähes kaikkia suomalaisia suotyyppejä pohjoisen Lapin erikoisuuksia lukuun ottamatta. Suomenselän eteläkärjessä sijaitseva korkea Lauhanvuoren alueen ylänkömaa on ollut otollinen paikka soiden synnylle, mutta alueen geologisesta taustasta löytyy myös monia muita erikoisuuksia, kuten vaikkapa itse Lauhanvuori, Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin kuuluva laakea hiekkakivinen jäännösvuori lukuisine pirunpeltoineen eli kivijatoineen, muinaisrantoineen, lähteineen ja puroineen. Suot ovat erittäin hyvin edustettuina Lauhanvuorella, mutta myös maakunnan toisessa kansallispuistossa, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Suoteemasta poikkeava kohde on Karijoen Susiluola, jonka tarinaan liittyy sekä geologiaa sekä ihmisen esihistoriaa.

Alueen geologiaa inventoidaan matkailun ja viestinnän tarpeisiin. Inventointien pohjalta kehitetään alueen opastusta ja tuotetaan myös verkkoon opastusmateriaaleja ja mahdollisuuksia tutustua alueeseen virtuaalisesti. Inventoinneissa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus.

Geologian tuotteistamisen rinnalla kehitetään alueen matkailuyritysten mahdollisuuksia tuoda tarjontaansa esiin nykyistä laajemmin mm. yhteisen verkkokauppa-alustan avulla. Geopark-teema ja sen kehittäminen luovat markkinoita myös uusille palveluille ja tuotteille. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. pohjoismaisten geoparkien lähiruokabrändi Geofood.

Geoparkin tavoitteena on saavuttaa 25 % kasvu alueen kävijämäärissä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen tällä hetkellä ainoa UNESCOn geopark Rokualla, Pohjois-Pohjanmaalla, on saavuttanut Geopark-statuksen myötä noin 30 % kasvun alueen keskeisimpien luontokohteiden kävijämäärissä statuksen myöntämisen jälkeen, joten tavoite on vähintäänkin realistinen.

Suomessa on käynnissä useita Geopark-statukseen tähtääviä projekteja. Pisimmällä on Saimaa, joka aikoo jättää Geopark-hakemuksen UNESCOlle syksyllä 2017. Lauhanvuoren alueen hakemuksen suunniteltu jättöaika on syksyllä 2018.

Lisätietoa Lauhanvuori Region geoparkiksi -hankkeesta >> 

 

Pasi Talvitie

geologi

Lauhanvuori Region geoparkiksi -hanke

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
06 / 06 / 17

Biopähkinä purtavaksi

  • 0

Biopähkinä purtavaksi: Mistä ponnistaa eteläpohjalainen biotalous?

Ajamme lakeutta pitkin Seinäjoelta Kauhavalle. Traktoreita tulee vastaan. Kylvökoneet saavat kyytiä pelloilla. Toukokuinen auringonpaiste nostattaa pölyn ilmaan ja lokit lentelevät lakkaamatta äkeiden perässä. Toukokuu on vuoden kiireisintä aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Maatalous on täällä vahvaa ja maakuntaa pidetään ruokamaakuntana. Etelä-Pohjanmaalla biotalous rullaa vahvasti maatalouden alkutuotannon varassa eli agrobiotaloudessa. Agrobiotalous toimii maakunnan kärkenä. Muualla Suomessa biotalous on ponnistanut lähinnä metsäbiotaloudesta ja vanhojen paperitehtaiden rauniot ovat saaneet uudet kasvot.

Etelä-Pohjanmaa on biotalouden osalta haasteellista aluetta. Biotuotteiden kehittämiselle otolliset sellutehtaat puuttuvat Etelä-Pohjanmaalta, joten maakunnan on pelätty jäävän kilpailukykyisten uusien, jalostusarvoltaan nostettujen, biotuotteiden kehityksestä.

Järjestämme Kauhavalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeen työpajaa (EAKR). Hankkeessa sellutehtaiden puutteeseen pyritään vastaamaan rakentamalla biotalouden osaajaverkostoa ja ideoimalla seutukunnallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeesta toivotaan apua alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä tuodaan asiantuntijuutta yritysten käyttöön. Meillä on siis hyvä syy ajella kohti Kauhavaa.

Kauhavalle päästessämme valittelemme vähäistä osallistujamäärää. Paikalla on vain kourallinen ihmisiä. Etsimme syytä sille, miksi biotalous ei puhuttele yrittäjiä – olimme tehneet sitä jo hetkeä aiemmin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Seinäjoella. Alla on lisäksi kaksi äskettäin peruuntunutta biotaloustilaisuutta Kurikassa ja Alavudella. Yrittäjät taitavat ihan oikeasti olla peltotöissä. Mielikuva eteläpohjalaisten agrobiotaloudesta ei liene väärä.

Muutakin kuin ruokamaakunta

Etelä-Pohjanmaalla on agrobiotalouden ohella myös muita vahvuuksia ja mielenkiintoisiakin kehittämismahdollisuuksia. On kraatterijärvi, eläinpuisto, urheiluopisto tai vaikkapa Lauhanvuoren kansallispuisto. Meidän ei ole siis syytä takertua pelkkään mielikuvaan ruokamaakunnasta. Seutukunnat ovat erilaisia ja kaikki alueet eivät mahdu samaan muottiin peltolakeuksien kanssa. Esimerkkinä käy hyvin se, että toinen meistä kirjoittajista oli vappuna hiihtämässä Soinin ylängöillä ylioppilaslakki päässä, kun toinen keräsi Seinäjoella lapsen kanssa kimpun leskenlehtiä täysin lumettomalta ojanpientareelta.

Eroja on ensi näkemää enemmän, mutta erilaisuus voi koitua myös kaikkien hyödyksi. Esimerkiksi Ähtärin pandat lisäävät matkailun merkitystä tuntuvasti tulevaisuudessa koko maakunnan osalta. Matkailussa on kyse yhteen hiileen puhaltamisesta ja palvelupakettien tuotteistamisesta koko maakunnan hyväksi. Myös biotaloudessa pätee vanha sääntö: yhdessä olemme vahvempia. Yksin ei kuitenkaan voi verkostoitua. Toivottavasti saamme jatkossa tilaisuuksiin lisää osallistujia – kunhan peltotyöt ovat ensin ohi.

Hankkeessa verkostoitumista tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulun, Sedun ja Agrobiotalous Seinäjoki -hankkeen kanssa. Hankkeessa hyödynnetään maakuntakorkeakoulun vahvoja alueellisia verkostoja. Hankkeen aikana tehdään myös biomassojen logistiikkaselvitys, jossa käytetään esimerkkialueena Kuusiokuntia (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri). Logistiikkaselvityksellä pyritään saamaan selville mm. optimaalinen sijoituspaikka biojalostamolle. Yhteistyötä tehdään Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja tuloksia voidaan soveltaa jatkossa myös muihin alueisiin. Hankkeesta on tehty myös esittelyvideo, käy katsomassa. 

 

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK)
Terhi Ojaniemi, korkeakouluasiamies (Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulu, SeAMK)

 

0 kommenttia
24 / 05 / 17

Tulevaisuutta hahmottelemassa

  • 0

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Tulevaisuuden ennakointi taas on hyvinkin mahdollista. Tulevaisuustyötä tai ennakointia on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä ja erilaiset menetelmät ovat 1990-luvulta lähtien levinneet tutkimuskentältä ja yksityiseltä sektorilta myös julkiselle sektorille. Nykyään erilaisia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödynnetäänkin laajalti julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa. Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja muut aluetoimijat muodostavat tärkeän osan kansallisen tason ennakointiverkostosta.

Tulevaisuustyö ylipäätänsä on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Tavoitteena on päätelmien tekeminen tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista ja kehityskuluista. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia hahmotellaan esimerkiksi erilaisten trendien, skenaarioiden tai tulevaisuuskuvien kautta. Ennakointiin liittyy olennaisena osana päätöksien ja ratkaisujen muotoileminen, joilla voidaan aikaansaada toivottu tulevaisuus ja välttää epäsuotuisa tulevaisuus. Nämä päätökset ovat sellaisia, joita meidän pitää tehdä tänään. Ennakointi tulisikin olla olennainen osa jokaisen organisaation strategista suunnittelua.

Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, mutta toivotun tulevaisuuden aikaansaaminen vaatii tietoa nykyisyydestä. Tarvitsemme jaettua ymmärrystä tämän päivän tilannekuvasta. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta meidän pitää tiedostaa keskeiset muutoskulut, mistä asioista olemme samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Tilannekuvan jälkeen on mahdollista pohtia ratkaisuja. Tulevaisuutta muovaavat päätökset tehdään tänään.

Tilannekuvatyökalu kehittämisen ja päätöksenteon tueksi

Innovatiivisuutta ja Kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa (IKEP) olemme rakentamassa maakunnan toimijoiden kesken innovaatiotoiminnan tilannekuvatyökalua strategia- ja tulevaisuustyön tueksi. Taustatyötä on tehty vuoden alusta alkaen ja ensimmäinen määrittelytyöpaja on juuri pidetty. Maakunnan innovaatiotoimintaa tarkastellaan mm. elinkeinoelämän, koulutuksen, kansainvälistymisen ja vihreän talouden kautta. Kesän aikana toteutetaan varsinainen tiedon kerääminen ja kokoaminen ja syksyllä on luvassa laajempi analyysityö kokonaisuudesta. Maakunnan tulevaisuusryhmä toimii hankkeessa keskeisenä yhteistyötahona.

Prosessin myötä maakunnan kehittämisen tietopohjaa tullaan vahvistamaan laadukkaalla ja mahdollisimman ajantasaisella tiedolla. Käynnissä olevan maakuntauudistuksen lisäksi meneillään on maakuntaohjelman päivittäminen. IKEP-hanketta toteutetaan päivitystyön rinnalla, jotta ohjelmatyö hyötyisi hankkeesta mahdollisimman paljon.

Lue lisää tulevaisuuden ennakoinnista:

http://www.epliitto.fi/ephuomenna_ennakointimenetelmat
http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle
http://foresight.fi/

 

Miika Laurila
Projektipäällikkö

0 kommenttia
03 / 05 / 17

Ruokahävikkiä karsitaan eurooppalaisella yhteistyöllä

  • 0

ECOWASTE4FOOD -hanke tähtää ruokahävikin vähentämiseen

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana vuoden 2017 alussa käynnistyneessä ECOWASTE4FOOD -hankkeessa, jonka päätavoite on löytää keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ruokaketjun eri vaiheissa aina elintarviketeollisuudesta yksittäisiin kotitalouksiin saakka. Hankekumppanit eri puolilta Eurooppaa (Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Iso-Britanniasta, Puolasta ja Suomesta) jakavat tietoa, kokemuksia ja ekoinnovaatioita omilta alueiltaan muiden kokeiltavaksi. Näiden pohjalta projektin ensimmäisessä vaiheessa (2017–2018) laaditaan kunkin hankepartnerin alueelle toimintasuunnitelma, jonka tukemana näitä hankkeen myötä tunnistettuja ekoinnovaatioita voidaan lähteä jalkauttamaan hankkeen toisessa vaiheessa (2019–2020) paikallisen rahoituksen avulla.

 

Hankekumppanit käynnistivät projektin Barcelonassa helmikuussa 2017. Kuva: Maria Serentill Chaubel

Hankkeen aloitustapaaminen järjestettiin Barcelonassa helmikuun alussa ja toinen hanketapaaminen huhtikuussa Italian Ferrarassa. Italian matkalla mukana oli jo edustajia alueellisista asiantuntijaryhmistä, jollaiset kootaan jokaisen hankepartnerin alueelle. Ryhmien tehtävänä on osallistua hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden jakamiseen ja tunnistamiseen sekä osallistua alueellisten toimintasuunnitelmien laatimiseen. Etelä-Pohjanmaalla ryhmässä on edustajia julkiselta ja yksityiseltä puolelta, kuten elintarvike- ja ravintola-alan asiantuntijoita, tutkijoita ja yrittäjiä. Ferrarassa ympäristöinsinööri Mirva Hautala Lakeuden Etapista sekä tutkija Tommi Kumpulainen Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimusryhmästä Seinäjoelta esittelivät ruokahävikin vähentämiseen liittyviä keinoja, kuten kouluissa toteutettavia valistuskampanjoita sekä ruoan houkuttelevuuteen vaikuttavia keinoja julkisissa ravitsemuspalveluissa. Myös muiden hankekumppaneiden asiantuntijapuheenvuorot olivat varsin mielenkiintoisia.

ECOWASTE4FOOD-hanke on saanut rahoitusta INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Hankkeessa toteutetaan seuraavaksi alueelliset innovaatiokartoitukset, joissa kultakin alueelta tunnistetaan ruokahävikin vähentämiseen liittyviä innovaatioita ja kirjataan niitä ylös kaikille yhteneväisellä tavalla. Näin innovaatioiden tunnistaminen sekä niiden jakaminen ja käytäntöön soveltaminen on myöhemmin helpompaa. Kartoituksen tuloksia kokoonnutaan tarkastelemaan ensimmäisen kerran Iso-Britannian Exeteriin heinäkuun alussa.

Teksti: Susanna Valkama

Hankkeen kotisivut: https://www.interregeurope.eu/ecowaste4food/ 

Liiton yhteyshenkilö:

Susanna Valkama, projektikoordinaattori
susanna.valkama(at)etela-pohjanmaa.fi
puh. 040 1944 552

 

0 kommenttia
03 / 05 / 17

Ruokahävikki - vihdoinkin epätrendikästä

  • 0

Tiesitkö, että keskimääräinen suomalainen nelihenkinen perhe heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin niin paljon, että se voisi käydä pois heittämäänsä ruokaa vastaavalla rahasummalla vuoden aikana jopa kahdeksan kertaa elokuvissa tai kerran yhteisellä kylpylälomalla? MTT:n (nyk. Luonnonvarakeskus) vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalainen heittää vuosittain noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Kun myös ravitsemispalveluissa, kaupassa ja elintarviketeollisuudessa tapahtuva hävikki huomioidaan, syntyy ruokahävikkiä Suomessa vuosittain yhteensä 62–86 kg henkilöä kohti.

Samalla roskikseen päätyy huimia summia rahaa sekä pois heitetyn ruoan tuottamiseen ja valmistamiseen käytettyjä luonnonvaroja ja energiaa. Ruokahävikki on siis kokonaisvaltaista haaskausta. Hävikin syntyminen ei ole ongelma vain meillä Suomessa, vaan koko maailmassa. Arvioiden mukaan jopa kolmannes kaikesta maailman elintarvikkeeksi tuotetusta ruoasta päätyy roskikseen. Siksi esimerkiksi Euroopan parlamentti ja komissio tavoittelevat ruokahävikin puolittamista Euroopassa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasosta.

Ecowaste4Food -hanke ruokahävikkiä vähentämässä

Miten ruokahävikkiä sitten voitaisiin ehkäistä? Tähän pulmaan etsitään vastauksia vuoden 2017 alussa käynnistyneessä Interreg Europe -rahoitteisessa ECOWASTE4FOOD -hankkeessa, jossa tavoitteena on etsiä ja jakaa Euroopan alueiden kesken ekoinnovaatioita ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan vähentää aina elintarviketeollisuudesta yksittäisen kuluttajan keittiöön saakka.

Hanke toteutetaan kahdeksan eri puolilla Eurooppaa toimivan julkisen organisaation yhteistyössä, jossa Suomea edustaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Yhteisen oppimisprosessin kautta hankkeessa tunnistetaan malleja, joita voidaan lähteä kokeilemaan kunkin hankepartnerin omalla alueella projektin aikana laadittavan toimintasuunnitelman tukemana. Etelä-Pohjanmaan alueen organisaatiot ja asiantuntijat ovat avainasemassa innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa todelliseen elämään omassa maakunnassamme. Siksi heitä osallistetaan hankkeeseen jo sen ensimetreiltä lähtien muun muassa hanketapaamisten ja opintomatkojen kautta.

ECOWASTE4FOOD -hankkeen toinen  hanketapaaminen järjestettiin 19.4.–20.4.2017 Italian Ferrarassa. Tapaamisessa kuulimme esityksiä ruokaketjun eri vaiheisiin ulottuvista ruokahävikin vähentämiskeinoista niin projektikumppaneiden kuin myös eri alueiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden esitteleminä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kännykkäsovellus, joka jääkapissasi olevien elintarvikkeiden eräpäivien lähestyessä lähettäisi sinulle herätteitä ja reseptiehdotuksia tuotteiden hyödyntämiseksi ennen niiden pilaantumista? Vähintäänkin nykyaikaiselta.

Onneksemme hanke on käynnistynyt suotuisissa tuulissa - ruokahävikin vähentämisen on sanottu olevan yksi merkittävimmistä vuoden 2017 ruokatrendeistä niin maailmalla kuin Suomessakin. Ruokahävikin vähentäminen on siis nyt - ja toivottavasti jatkossakin - muodikasta. Hanke jatkuu kunkin hankepartnerin alueella toteutettavalla innovaatiokartoituksella, jossa ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä keinoja kirjataan ylös yhteneväisellä tavalla. Kartoituksen tuloksia kokoonnutaan tarkastelemaan heinäkuussa Iso-Britannian Exeteriin.

Lisätietoja hankkeesta ja sen etenemisestä löydät Etelä-Pohjanmaan liiton hankesivustolta sekä hankkeen omilta kotisivuilta.

Susanna Valkama
Projektikoordinaattori

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Luottamuspääoma

  • 0

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on mukana AgriSpin-projektissa, jossa 13 EU-maata kehittää parempia keinoja tukea maaseudun innovaatioita. Mukana on neuvontaan erikoistuneita, kuten me ProAgriassa, sekä tutkijoita, järjestöjä ja maakuntahallintojen edustajia. Hanke on aito EU-hanke, joka saa rahoituksensa sataprosenttisesti Horisontti 2020 -tutkimusohjelmasta.

Hankkeessamme on tärkeänä osuutena ns. Cross Visit -menetelmä. Menetelmää kehitetään hankkeen aikana, mikä on varsin harvinaista hanketoiminnassa. Yleensä tulokset pitää olla etukäteen tarkasti tiedossa, mikä ei koskaan ole allekirjoittaneelle ollut loogista. Mielestäni hyvässä hankkeessa pitää oppia ja löytää uutta.

Cross Visit -menetelmässä keskeinen elementti on ns. innovaatiospiraali, johon merkitään kohteena olevan innovatiivisen tapahtuman vaiheet, niissä keskeisessä roolissa olleet toimijat ja mitä on saatu aikaan. Mukana on innovaatiota edistäneitä ja estäneitä asioita. Hankkeessa halutaan oppia, mitkä keinot ovat nopeuttaneet kestävien innovaatioiden syntymistä parhaiten.

AgriSpin-tiimi, jossa oli osallistujia kahdeksasta maasta, vieraili Etelä-Pohjanmaalla viime vuoden kesäkuussa. Innovaatiospiraali täytettiin neljästä kohteena olleesta innovaatiosta. Sen jälkeen spiraalit ja ryhmän muistiinpanot jalostettiin raportiksi, jossa nostettiin esille kolme p:tä: Pearls, Puzzlings ja Proposals.

Helmenä (Pearl) oli kaikissa tapauksissa yllättävä tekijä: luottamus (trust).  Eurooppalaisille kollegoille oli yllättävää se, miten innovaatioiden aikaan saaminen Suomessa sisälsi paljon luottamusta. Uusia asioita kehitettiin ilman liiallista byrokratiaa. Kaveri kaverin kanssa luotti toisiinsa ja siten saatiin aikaan jotain suurta. Yhdessä tapauksessa nousi esiin perisuomalainen tapa, jolle raportissa annettiin nimeksi the Sauna Method. Innovaation tekijät tapasivat toisensa säännöllisesti saunaillassa. Joskus, kun oli vuosia rakennettu luottamusta, joku oli nostanut esille, josko tehtäisiin jotain yhdessä. Sille perustalle rakentui innovaatio.

Mielestäni meillä on riskinä menettää tämä luottamuspääoma, erityinen suomalainen kilpailutekijä. EU-säännökset johtavat siihen, että on epäiltävä. Tietty prosentti pitää tarkastaa, tietty määrä virheitä olisi hyvä löytää…

Entäs, jos olemmekin rehellisiä ja teemme vähemmän vilunkia, kuten satakuntalainen sanoo? Mieliaiheeni, kysymys johon haluaisin vastauksen, on: paljonko epäluottamus maksaa?

 

Hannu Haapala

Toimitusjohtaja

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

0 kommenttia
31 / 03 / 17

Hankeloistoa vai -toistoa?

  • 0

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 se pääsi osalliseksi EU:n kehittämisrahoituksista. Etelä-Pohjanmaallekin virtasi rahoitusta 5b- eli Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto oli aloittanut toimintansa vuotta aiemmin ja toimi aluekehitysviranomaisena. Eri viranomaiset myönsivät rahoitusta yhteisestä 5b-ohjelmasta sulassa sovussa. Byrokratiaa oli vähän tai emme ainakaan tienneet siitä. Innostus oli valtavaa niin kehittäjillä kuin rahoittajillakin. Kehittämisideoita oli paljon, ja ne olivat aidosti uusia. Aiemmin samantyyppiseen kehittämiseen oli oikeastaan ollut tarjolla vain läänin kehittämisrahaa. Sana ”hanke” rantautui vahvasti sanastoomme - ja hyvin positiivisessa merkityksessä.

Vuodet ovat vierineet ja EU:n ohjelmakaudet vaihtuneet moneen kertaan, mutta työtä riittää elinkeinoelämän, oppimis- ja innovaatioympäristöjen, työllisyyden, oppimisen, sosiaalisen osallisuuden, maaseudun, kylien ym. kehittämisessä. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin kolhineet hanke-sanan imagoa. Joskus sitä kuulee käytettävän jopa kirosanan synonyyminä. Hyi hanke! Kehittämistyötä pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti, mutta uusia näkökulmia siihen on aina löydettävä.

Hankehelmien tuntomerkkejä

Hyvän hankkeen perustana on, että hakija tuntee hyvin kehitettävän toiminnan ja että kehittämistyölle on olemassa todellinen tarve. Hankkeen pitää myös sopia sen rahoitusohjelmaan sisältöön, josta sille aiotaan tukea hakea. Hakija on selvittänyt mm. millainen sisältö istuu ohjelmaan, millaista kehittämistyötä aiheeseen liittyen on jo aiemmin tehty, ja ketkä voivat olla hankkeen kohderyhmänä. Hankkeessa on hyvä olla myös muita kumppaneita rahoittajina tai antamassa asiantuntemustaan sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Haettavan tuen lisäksi hakijan pitää laittaa likoon myös omaa rahaa ja mahdollisesti löytää lisärahoitusta hankekumppaneilta. Tältä pohjalta laaditaan selkeä hankehakemus - turhat krumeluurit kannattaa unohtaa.

Hyvässä hankkeessa sen kohderyhmät, esim. yritykset, kunnat tai oppilaitokset, on sitoutettu hankkeeseen jo hakemuksen työstövaiheessa. Hankesuunnitelmaa pitää siis valmistella yhdessä kohderyhmien kanssa. Jos hankkeen kohteena on yrityksiä, pitää jo suunnitteluvaiheessa miettiä, millaisia toimenpiteitä yritysten kanssa voidaan tehdä. Yritysten on tiedettävä, millaiseen hankkeeseen ne ovat sitoutumassa. Hankkeen projektipäälliköllä on ratkaiseva merkitys siihen, miten hanke onnistuu. Hänellä pitää olla vahva tuntemus hankkeessa edistettävästä teemasta ja byrokratiaakin pitää sietää.

Hankkeella on alku ja loppu. Samaan teemaan liittyvää jatkohanketta on järkevä rahoittaa vain, jos sillä tähdätään selvästi seuraavalle kehitysportaalle. Jo rahoitetun kaltaista toimintaa ei ole mielekästä rahoittaa uudelleen. Hanketoiminnan avulla käynnistettyjä toimintoja pitäisi pystyä jatkossa toteuttamaan hakijan omana toimintana ainakin joiltain osin tai joku muu taho voi ottaa koppia kehitystyön hedelmistä. Jos kehittämistyöstä ei jää mitään elämään, niin hankerahoituksen vipuvaikutus jää kovin vähäiseksi.

Etelä-Pohjanmaalta löytyy innokkaita kehittämistoimijoita, mutta mukaan mahtuisi vielä uusiakin - ja niitä vanhoja, joiden kehittämisinto on hiipunut. Rahoituslähteet voivat näyttää hieman sekavilta, koska erilaista kehittämisrahoitusta on tarjolla monesta tuutista. Hankeideoita kannattaa kuitenkin esittää. Eri rahoittajat tekevät yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa neuvovat hakijoita oikean lähteen luo. Rahoittajien nettisivuilta löytyy tietoja hankkeiden hakuajoista ja -teemoista. Ja ei kun uusia kehittämisideoita mietintämyssyyn!

 

Kirsi Pajula

kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös