04 / 08 / 16

Hyvä, paha hankerahoitus

  • 1

Aika ajoin keskustellaan siitä, mikä on hankerahoituksen rooli Suomen kaltaisessa maassa ja lähemmin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. EU-lähtöisen rakennerahastorahoituksen kulta-aikaa maakunnassamme oli EU-jäsenyyttä seuranneet reilut kymmenen vuotta. Useat muistavat, että näihin samoihin aikoihin lopetettiin maakunnassamme kurjuudella kerskailu ja ryhdyttiin kehittämishenkisen ja yritysmyönteisen Etelä-Pohjanmaan rakentamiseen. Tässä myös onnistuttiin.

Kun kaikki oli hankerahoituksen suhteen uutta, innostuksen henki myös käsin kosketeltavaa. Lomakkeita suunniteltiin päät yhdessä, käyttäjälähtöisesti ja lain kirjain huomioiden. Juuri sellaisia hankkeita rahoitettiin, joita kipeästi tarvittiin uuden luomiseen. Tuolloin kylvetyt siemenet ovat Etelä-Pohjanmaan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän perustaa vielä tänäkin päivänä. Kehittämishankkeissa ideoitiin kauaskantoisesti mm. Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmän sekä elintarvikealan keskittymän rakentumista. Hatunnosto rohkeille ideoijille ja tekijöille, joiden ansiosta Etelä-Pohjanmaa on tänä päivänä tapahtumistaan tunnettu, vireä yrittäjyysmaakunta.

Nyt eletään EU:n rakennerahastotoiminnan neljättä ohjelmakautta 2014–2020. Paljon on muuttunut edellä mainituista alkuvuosista. Kehittämisrahoituksen määrän laskun lisäksi on huomioitava liuta säädöksiä, ohjeita ja rajoituksia. Rahoituksen myöntöprosessi tapahtuu maantieteellisesti suuremmissa yksiköissä. Joku voisi sanoa, että ohjelmakausi toisensa jälkeen monimutkaisemmaksi menee. Enää ei välttämättä ole niin, että juuri sellaisia hankkeita pystytään rahoittamaan, joita kipeästi tarvitaan. Jos teema tai asia ei ole ohjelma-asiakirjan mukaista toimintaa tai hakija ohjelma-asiakirjan mukaisesti hakukelpoinen, ei perusteita hankerahoitukselle ole.

Monimutkaistunut hankerahoituskuvio on omiaan nostamaan kritiikkiä koko hankerahoitusjärjestelmää kohtaan. Havaittavissa on ajoittain jopa lievää halveksuntaa hankerahoitusapparaattia kohtaan. Vaikka hankerahoituksessa on minustakin omat epäloogisuutensa ja turhia kiemuroita, en purematta niele hankerahoituksen merkityksen aliarvioimista Etelä-Pohjanmaalle. Se helpottaa rakentamaan edelleen uudella tavalla Etelä-Pohjanmaan yritysmyönteistä osaamis- ja innovaatiojärjestelmää. Siinä missä monessa muussa maakunnassa yliopistot, tutkimuslaitokset ym. rahoittavat osaamiseen liittyviä sisältöjä ja rakenteita, Etelä-Pohjanmaa rahoittaa niitä pitkälti omasta kukkarostaan. Siis kuntien kukkarosta, meidän veronmaksajien kukkarosta. Tässä yhteydessä hankerahoitus on oiva väline rakentamaan uutta, lisäarvoa tuovaa kehittämispääomaa.

Rakennerahastojen (EAKR- ja ESR-rahoitus) haut ovat avoinna rahastosta riippuen syyskuun loppuun tai lokakuun alkuun saakka (www.rakennerahastot.fi). Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksen varoja osoitetaan hankkeisiin, jotka kehittävät uudella tavalla osaamistarpeitamme ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Suomi laahaa lievässä alakuloisuudessa, mutta nyt tarvitaan Etelä-Pohjanmaalla se sama innostuksen henki, joka oli käsin kosketeltavaa EU-jäsenyyden alkumetreillä. Tarvitaan niitä hankemaailman kameleontteja, jotka taikovat hankehakemukseksi sellaisia ideoita, joita juurikin kipeästi tarvitaan. Mahdollista on, että tämän ohjelmakauden 2014─2020 rakennerahastovarat ovat viimeisimpiä läntisessä Suomessa, joten käytetään ne Etelä-Pohjanmaalla viimeistä piirtoa myöten maakuntamme kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja hyvinvointia lisääviin kohteisiin!

 

Heli Seppelvirta

aluekehitysjohtaja

Kommentit

Hannu Kantonen 04.08.2016 13:02

Hyvä teksti Heli! Hankerahoituksella on edelleen paikkansa kehittämisen kentässä!

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös