18 / 02 / 16

I have a dream!

  • 0

VTT Timo Aro nosti vuoden alussa julkaisemassaan Riittääkö Seinäjoelle virtaa jatkossa -kolumnissaan esiin joukon maakuntakeskuksen perinteisiä vahvuuksia sekä taustatietoa kauppalan noususta vetovoimaiseksi kaupungiksi.  Kirjoituksessaan Aro huomioi kuitenkin myös kaksi haastetta, jotka koskevat olennaisesti maakuntakeskuksen lisäksi koko maakuntaa. Ensinnäkin keskuskaupunki imuroi tehokkaasti maakunnan reuna-alueen väestöä, eikä se ole kansainvälinen.

Maakuntalehti Ilkka tiivisti helmikuun alussa tarkastetun Jari Kolehmaisen innovaatioympäristöä käsittelevän väitöstutkimuksen viestin Etelä-Pohjanmaan osalta kehotukseen: Ulos kauppahallista ja maailmalle!

Molempien tohtoreiden näkemyksiin on helppo yhtyä. Tarkasteltaessa tulevaisuuden menestyjiä, osoittaa jo lähihistoria, että kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatioympäristöt ovat kilpailussa vahvoilla. Huippuosaaminen, T&K-rahoitus ja kansainväliset osaajat keskittyvät monesti suurempiin monikulttuurisiin keskuksiin. Etelä-Pohjanmaan resursseilla ei ole järkevää lähteä kilpailemaan joka osa-alueella, mutta viisaasti voimia keskittämällä on maakunnallamme kaikki edellytykset pärjätä kilpailussa.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty hienoja panostuksia osaamisen tason kohottamiseen. Epanet-tutkimusverkosto on tästä tyylipuhtain esimerkki. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin kovaa, ja vain vahvimmat jäävät henkiin. Olemmeko valmiit ottamaan seuraavan askeleen muutenkin kuin juhlapuheissa?  

Kansainväliset suuryritykset kotimaassakin palkkaavat osaajia, joiden työskentelykielenä on englanti. Huippututkimus sekä tuotekehitys ovat kansainvälisiä, ja paras osaaminen hankitaan globaaleilta markkinoilta. Tähän on vielä monin paikoin pitkä matka Etelä-Pohjanmaalla, muutamaa kärkiyritystä lukuun ottamatta.

Onko tulevaisuuden Etelä-Pohjanmaalla sellaista huippuosaamista, jota halutaan ostaa toiselta puolelta maapalloa? Mahdollisesti, mutta kansainvälistä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on haettava laajalla rintamalla, ja alueen yritykset on kytkettävä tähän mukaan. Päämääränä on synnyttää kasvuhaluisia ja monikansallisia tutkimus- ja kehittämisryhmiä, jotka saavat myös kansainvälistä tunnettuutta. Kansainvälisen EU-rahoituksen laajempi hyödyntäminen on elinehto.  Lisäksi on pystyttävä kehittämään tuotteita ja tuotteistettuja palveluita, joilla on kysyntää globaaleilla markkinoilla.

Tuleeko Etelä-Pohjanmaasta sisäänpäin käpertynyt menneen menestyksensä vanki, vai kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen innovaatioympäristö? Valinta on meidän.

 

Jaakko Hallila

Kansainvälisten asioiden päällikkö

Kommentit

Kommentoi

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös