20 / 09 / 17

Arvot mekin ansaitsemme

  • 0

Sanotaan, että arvoja ei keksitä, ne löydetään. Etelä-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation arvoja päätettiin etsiä kaikkien uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön ajatuksista ja mielipiteistä. Kohderyhmä oli lähes 10 000 työntekijää.

Arvotyöprosessin ensimmäiseen vaiheeseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä. Arvoja kerättiin ja punnittiin Tervetuloa rakentamaan yhteistä Etelä-Pohjanmaata -verkkopelissä, joka keräsi kolmen viikon aikana lähes 27 000 annettua ääntä ja yli 600 uutta arvoa. Tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä pohtimaan itse kullekin omassa työssään tärkeitä arvoja ja muodostaa käsitys siitä, millaisia arvoja tulevat maakuntaorganisaation työntekijät pitävät tärkeinä. Viivan alle jäi erittäin laaja, rikas ja moniääninen aineisto.

Arvokysymykset herättivät työntekijät vaikuttamaan

Kaikkein eniten ääniä pelissä sai arvoväittämä Tyytyväiset työntekijät takaavat laadukkaamman hoidon. Väittämä on muokattavissa koko maakuntaorganisaatiolle soveltuvaksi, sillä tyytyväiset työntekijät takaavat varmasti laadukkaammat palvelut kautta linjan. Tärkeä arvoväittämä, joka pitää sisällään näkökulman niin työn tekemisen mielekkyyteen kuin asiakkaalle tarjottaviin palveluihinkin.

Pelin kautta saadut syötteet viestivät myös paljosta muusta kuin arvoista. Osaltaan ne peilaavat henkilöstön toiveita mutta myös pelkoja muutostilanteessa. Esimerkiksi tehostaminen ja yrittäjämäisyys jäivät äänestyksessä häntäpäähän. Arvojen kärjessä sen sijaan korostui palvelujen säilyttäminen lähellä. Tulokset saattavatkin viestiä työntekijöiden epävarmuudesta liittyen esimerkiksi tulevan työn luonteeseen tai työpaikan sijaintiin.

Arvo- ja strategiatyö kulkevat käsi kädessä

Arvojen määrittely on organisaation kaiken toiminnan kivijalka, sillä arvot muodostavat ne periaatteet, joihin organisaation toiminta perustuu. Myös organisaation strateginen suunnittelu tarvitsee arvopohjan selkänojakseen. Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan arvo- ja strategiatyö niveltyvät aikataulullisesti limittäin ja niitä viedään eteenpäin rinta rinnan.

Arvotyöprosessi on monivaiheinen. Seuraavassa vaiheessa arvojen työstämistä jatketaan työpajassa, jossa ovat läsnä sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen eli VATEn ja poliittisen johtoryhmän jäsenet sekä vastuuvalmistelijat. Arvojen sanamuotoja tullaan hiomaan ja niiden kärkeä terävöittämään myös asiantuntijaryhmässä. Lopullisessa muodossaan arvot viedään vuoden 2019 alussa aloittavan maakuntavaltuuston käsittelyyn.

Kaikkein tärkein vaihe arvoprosessissa on lopullisten arvojen jalkauttaminen ja työntekijöiden sitouttaminen määriteltyyn arvopohjaan. Organisaation johdon on haettava ratkaisua siihen, miten työntekijöitä voitaisiin parhaiten kannustaa toimimaan tehtävissään arvojen pohjalta. Parhaiten olisimme onnistuneet, jos jokainen työntekijä pysähtyisi pohtimaan, miten juuri minä haluan ilmentää näitä arvoja omassa työssäni.

Hanne Rantala

Viestinnän vastuuvalmistelija
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

0 kommenttia
24 / 08 / 17

Maakunta tuloo – ookko valamis?

  • 0

Kuva: P. T. Kuusiluoma.

Nyt se sitten tulee. Se maakunta.

Ei maakuntauudistus mitenkään täydellinen ole. Mutta siinä on paljon hyvää. Yksi hyvä on maakunnallisen identiteetin edistämisen kirjaaminen uusien maakuntien tehtäviin.

Lainsäätäjän näkökulmasta ratkaisu on tietysti hyvin looginen: Kunnat ovat nojanneet vahvaan paikallisuus- ja kotiseutuajatteluun. Yksi edellytys kuntien menestystarinaan on ollut se, etteivät ne ole olleet pelkkiä hallinto- tai palvelutuotantoyksiköitä, vaan myös ihmisten yhteisöjä ja kotiseutuja. Samaan suuntaan kannattaa ilman muuta pyrkiä myös maakuntatasolla.

Välttämätöntäkin se on: maakunnan legitimiteetin ja toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että ihmiset tuntevat maakunnan omakseen, että he äänestävät ja osallistuvat. Riskinä on, että muuten maakunta jää ontoksi, sen toiminta irtoaa alueen ihmisistä ja päättäjät jäävät ilman todellista mandaattia.

Se rapauttaisi yhteisön sisältä käsin.

Vanhanaikaista vai uudenaikaista?

On aika yllättävää, miten monen korvissa tavoite maakuntayhteydestä on kuulostanut vanhanaikaiselta tai jopa väärin asetetulta. Kökkö muotoilu viekin helposti harhaan: ”maakunnallisen identiteetin edistäminen” tuo helposti mieleen vanhat hassut heimopiirteet tai ylhäältä asetetut yhtenäiset maakuntaidentiteetit.

Näistä ei tietenkään voi olla kysymys. Ajatus siitä, että vaikkapa uudet Pirkanmaan tai Uudenmaan maakunnat ryhtyisivät rakentamaan jotakin päälle liimattavaa, yhtenäistä identiteettiä on aika pöhkö. Ja hyödytön.

Sen sijaan uusissa maakunnissa tulisi antaumuksella pohtia sitä, mitkä asiat sitovat juuri heidän alueensa ihmisiä yhteen ja miten maakunnissa voitaisiin parhaiten tukea oman alueen yhteisöllisyyttä, yhteistoimintaa ja osallisuutta.

Vastaukset ovat ja niiden kuuluukin olla eri maakunnissa erilaisia. Maakuntalain kirjauksen suuri viisaus on sen väljyydessä: kukin maakunta miettiköön ja päättäköön itse, millainen identiteettityö juuri siellä hyödyllisintä. Lähellä tiedetään se(kin) asia paremmin kuin kaukana.

Ainakin yksi identiteettitehtävä lienee kaikissa maakunnissa yhteinen: keskuskaupungin ja ympäröivän maakunnan suhteiden tiivistäminen, kehittäminen ja monessa paikassa myös niiden tervehdyttäminen.

Eikä siinä ei ole mitään vanhanaikaista.

Meirän maakunta

Olen seurannut mielenkiinnolla uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan valmistelutyötä. Asko Peltolalle ja kumppaneille on helppo antaa kiitosta jo tässä vaiheessa.

Identiteettityölle on Etelä-Pohjanmaalla ja muissakin pohjalaismaakunnissa poikkeuksellinen lähtökohta. Pohjalaisuus tai eteläpohjalaisuus muodostaa jo sinänsä vahvan, tunnistettavan ja vieläpä monella tapaa pinnalla olevan identiteetin.

Itsestään selvien hyötyjen lisäksi vastassa on myös haasteita. Voi syntyä harhaanjohtava tunne, että identiteettityötä ei muka enää tarvitsisi tehdä. Saattaa myös rakentua virheellinen kuvitelma yhdestä ainoasta alueidentiteetistä, joka muka puhuttelisi kaikkia tai joka muka pysyisi muuttumattomana. Sellaista ei ole ollut koskaan, eikä sellaiseen pidä pyrkiä tulevaisuudessakaan.

Etelä-Pohjanmaallakin on tukeuduttava jatkuvaan, aitoon ja laajaan keskusteluun yhteisön menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Aktiivista yhteistoimintaa on luotava sekä maakunnan sisälle että maakuntarajojen yli. Lisäksi kulttuurin ja identiteetin konkreettiseen kehittämistyöhön on varattava todellisia resursseja.

Olen vakuuttunut, että loppuviimein uudet maakunnat ovat tahtokysymys. Niistä tulee juuri niin hyviä ja toimivia, kuin me itse niistä teemme. Omissa käsissämme on, onnistummeko me rakentamaan yhteisen, yhteisöllisen ja osallistavan maakunnan, oikean meirän maakunnan.

Sitä kovasti toivon ja siihen uskon.

Teppo Ylitalo
Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja

0 kommenttia
09 / 08 / 17

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmistelutyö jatkuu

  • 0

Edellisessä blogissani kesäkuun lopulla ounastelin virallisen väliaikaishallinnon aloituksen myöhentymistä. Sitä en kuitenkaan osannut ennakoida, että koko uudistuksen aikataulu lykkääntyy.

Maan hallitushan linjasi 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirretään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa siis vuoden 2020 alussa. Maakuntavaalit pidetään vasta lokakuulla 2018.

Heinäkuun alussa tehtyjen päätösten jälkeen ei muita tarkennuksia ole hallitukselta saatu. Toivottavasti täsmentäviä ohjeita aletaan saada lähiviikkoina, kun yhä useampi lomalainen palaa työpöytänsä ääreen.

Muutos aiheuttaa hämminkiä – mutta se on myös tervetullut mahdollisuus. Aikataulun lykkääntyminen antaa tilaa aiempaa rauhallisemmalle valmistelutahdille. Uskon, että myös uuteen maakuntaan siirtyvälle henkilöstölle tämä ”hengähdystauko” on hyväksi.

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmisteluryhmää vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen juhannusta. Uudet vastuuvalmistelijat aloittelevat työtään tämän kuun aikana. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, jatkaa toimintaansa ”epävirallisena”. Valmistelu siis etenee, mutta toki muuttuneessa tilanteessa on tarkasteltava, miten suurilla työpanoksilla uudistusta eteenpäin viedään.

Jo pitkään tehty maakunnallinen valmistelu on edennyt rakentavasti ja upeassa hengessä, maan kärkijoukoissa. Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön.

Muuttuneista aikatauluista huolimatta yhteinen halumme on pitää vauhtia yllä. Emme siis pysähdy juoksussamme, vaan vähän tahtia hölläten ja muutoksiin sovittaen etenemme vähintäänkin yhtä ponnekkaasti kuin tähän asti.

Päämäärämme ei ole mihinkään muuttunut. Pystytämme entistä elinvoimaisempaa, palvelevampaa ja toimivampaa Etelä-Pohjanmaata. Maakunnassamme on selkeä halu osoittaa, että tässäkin rakennustyössä osaamme pukata priimaa. Jatkamme uudistamista pyrkien osallistamaan siihen kaikkia eteläpohjalaisia.

Sopivan työntäyteistä ja innostavaa syksyä odotellen,

 

Asko Peltola

Valmistelujohtaja

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

0 kommenttia
27 / 06 / 17

Puolivuotistilinpäätös

  • 0

Kesälomakauden vyöryessä päälle on oiva hetki tutkailla alkuvuoden tapahtumia. Viime kuukaudet ovat olleet kiihkeitä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassammekin.

Elämme historiallisen hallintoremontin aikaa. Kunnilta on poistumassa rahassa laskettuna yli puolet tehtävistä. Ensimmäisten maakuntavaalien pitäisi olla runsaan puolen vuoden kuluttua. Uuden maakunnan syntyyn on aikaa puolitoista vuotta.

Maakuntien väliaikaishallinnon pitäisi aloittaa virallisesti muutaman päivän kuluttua, 1.7.2017. Pitkin kevättä ovat kuitenkin voimistuneet puheet siitä, että tuo aloitus siirtyy syksylle. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta on tulossa lausunto, joka viitoittanee hallituksen jatkotoimenpiteitä. Jopa maakuntavaalien lykkääntymisestä on varoiteltu.

Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on viety eteenpäin maamme hallituksen aiempien linjausten mukaisesti. Kymmeniä työryhmiä ja satoja eteläpohjalaisia on pitkin kevättä kokoontunut palavereihin ja seminaareihin rakentamaan uutta maakuntaa. Väliraportit valmistuivat pari viikkoa sitten. Ne antavat pontevan pohjan jatkotyöskentelylle.

Vaikka virallisen väliaikaishallinnon aloitus lykkääntyisikin myöhemmälle, Etelä-Pohjanmaalla ei haluta jäädä odottelemaan. Jokainen ”menetetty” päivä tiukentaa tulevaa tahtia – ja valmista kuitenkin pitäisi olla 1.1.2019.

Yhdessä

Uuden maakunnan valmistelukoneistoa vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen mittumaaria. Uudet vastuuvalmistelijat aloittavat työnsä elokuun alussa. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, aloitti työnsä ”puolivallattomana”. Haluamme pitää vauhtia yllä, kun kerran siihen on mukavasti päästy.

Alkuvuosi on näyttänyt, että maakunnassamme pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen. Etelä-Pohjanmaalla valmistelu on edennyt maan kärkijoukoissa. Vaikka aikataulu on tiukka ja epävarmuustekijöitä kosolti, eri tahoilla on ollut valmiutta heittäytyä täysillä mukaan.

Tähänastisen valmistelutyön perusteella uskallan sanoa, että entiseen ei ole paluuta – tapahtuipa valtakunnallisissa linjauksissa miltei mitä tahansa. Maakunnan yhteistä asentoa on jo korjattu sen verran, että lähtöruutuun emme voi vetäytyä.

Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön. Emme tietenkään ole yksimielisiä kaikesta. Hyvä niin, sillä silloin kehitys voisi topata kokonaan. Tärkeintä on, että osaamme kuunnella ja tukea toisiamme tässä epävarmuuden ristiaallokossa. Samalla rakennamme sitä yhteistyötä, jonka pohjalta uuden Etelä-Pohjanmaan on pitävä ponnistaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaa lainaten voi todeta, että maakunta rakentuu YHDESSÄ.

Syrämmellinen kiitos kaikille valmistelutyössä tähän asti mukana olleille. Aurinkoisia kesäpäiviä sekä leppoisaa ja virkistävää lomaa. Loppukesällä jatkamme uusin voimin ja innoin.

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
01 / 06 / 17

Kalkkiviivoilla  

  • 0

Sipilän hallitusohjelman mukaisen SOTE- ja maakuntauudistuksen valmistelun yksi välietappi on lähellä. Esivalmisteluvaihe lähenee loppua ja väliaikaishallinnon aikakausi siintää edessä. Vapaaehtoisesta taustoittavasta valmistelusta siirrytään lakien hyväksymisen myötä lainmukaiseen valmistelutyöhön.

Maakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että maakunnissa valitaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka johtaa uudistuksen operatiivista valmistelua. Tuttavallisemmin ”VATE” on Etelä-Pohjanmaalla asetettu ja se aloittaa toimintansa epävirallisesti heti kesäkuussa 2017. Toimikausi jatkuu maakuntavaaleilla valittavan maakuntavaltuuston järjestäytymiseen saakka eli maaliskuuhun 2018.

Uudistuksen saattaminen kunnialla maaliin edellyttää myös valmistelun resursointia ja jäntevöittämistä eri puolella Suomen maata. Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan valintaprosessissa valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan valinnat. Kolme nykyistä muutosjohtajaa toimivat jatkossa tiettyjen osasektoreiden vastuuvalmistelijoina.

Esivalmistelusta syntyy ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta, joka toimii jatkovalmistelun pohjana. Käytännössä esivalmisteluvaiheessa on läpivalaistu kaikki uuteen maakuntaan tulevat tehtävät. Näiden tehtävien osalta on tuotettu tietoa siirtyvien tehtävien nykytilanteesta sekä rakennettu näkemyksiä eri toimintojen organisoitumisesta ja toimintamalleista uudessa maakunnassa. Kyse on ollut ennen muuta edellytysten luomisesta tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uudelle Etelä-Pohjanmaan maakunnalle ja sen toiminnan käynnistämiselle.

Uudistuksen työryhmätyöskentelyyn on osallistunut tähän mennessä yli 600 henkeä. Tähän joukkoon mahtuu niin luottamushenkilöitä, eri organisaatioiden henkilöstöä kuin myös kuntien ja sidosryhmien edustajia. Työryhmien vetäjät ovat olleet teemasta riippumatta ison tehtävän edessä. Jokainen työryhmän jäsen on tuonut arvokkaita näkemyksiä ja sisältöä valmistelutyöhön. Lisäksi järjestöt ja yhteisöt ovat osallistuneet valmisteluun aktiivisesti. Tämä on tärkeää, sillä maakuntalain tavoitteena on myös luoda edellytyksiä maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille.

Muutoksen valmistelu vaatii paitsi laaja-alaista keskustelua maakunnassa myös tiivistä mukana oloa valtakunnallisessa valmistelussa. Tarvitaan epävarmuuden sietokykyä sekä rutkasti yhteistyötaitoja, venymistä ja joustavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät valmistelun tiukkaan aikatauluun, lainsäädännön puuttumiseen ja valmistelun laajuuteen. Näistä huolimatta uudistuksen valmistelussa on tekemisen meininki ja uuden luomisen intoa.

Valmistelun seuraavaan vaiheeseen mentäessä on pidettävä edelleen kirkkaasti mielessä, mihin uudistuksella pyritään. Pyrkimys on rakentaa Etelä-Pohjanmaalle sellainen maakunta, jossa tarjotaan asukkaille nykytilanteeseen verraten parempia palveluita. Käytännössä kyse on uusista palvelukokonaisuuksista ja uudella tavalla tuotetuista palveluista, jotka ovat laadukkaita ja nopeasti saavutettavissa olevia. Uudistuksella pyritään kiistatta myös tehokkuuteen eli siihen, että palvelut tuotetaan vähemmillä euroilla. Yksi uudistuksen iso muutos on kansanvaltaisuus, joka ilmenee siten, että jatkossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuutetut johtamaan maakunnan järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Eteläpohjalaiset pääosin itse määrittelevät järjestämiensä palveluiden palvelutason, palveluverkon, yhteistyökumppanuudet ja tekemisen tavan.

Viljava lakeus, yrittäjyyden kehto, komia Etelä-Pohjanmaa, tapahtumamaakunta…  - Rakkaalla maakunnalla on monta nimeä. Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntaorganisaation rakentaminen vaatii hengittämistä ympäröivän maakunnan tahtiin ja sen erityispiirteiden tunnistamista.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

Heli Seppelvirta

Muutosjohtaja

0 kommenttia
04 / 04 / 17

Yhtenäinen Etelä-Pohjanmaa – mission impossible?

  • 0

Olen saanut katsella Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisuutta näköalapaikalta jo yli kymmenen vuoden ajan. Tunnen siitä kiitollisuutta. Koen tekeväni työtä kotiseutuni ja sen ihmisten hyväksi.

Vähän väliä julkisuuteen ryöpsähtää räiskyvää keskustelua alueemme yhtenäisyydestä. Joidenkin mielestä Seinäjoki kuppaa muuta maakuntaa. Toiset taas näkevät, että muu maakunta syyllistää keskuskaupunkiaan aina kun mahdollista. Niin monta on mieltä kuin miestäkin – meitä miehiähän nämä kovaäänisimmät keskustelijat usein pakkaavat olla…

Taistelun tuoksinassa eri osapuolet pyrkivät kumoamaan toistensa käsitykset monenlaisin perustein. ”Jollei Seinäjoki kasvaisi, koko maakunta kuihtuisi.” ”Maakuntakeskuksen on pystyttävä kilpailemaan muiden kaupunkien kanssa.” ”Seinäjoki ei eläisi päivääkään ilman ympäröivää maakuntaa.” ”Keskuskaupunki on ryövännyt kaikki maakunnalliset toiminnot; mikään ei sille riitä.

Olen seurannut tätä keskustelua yhtäältä huolestuneena ja toisaalta huvittuneenakin. Sillä yhtä ja oikeaa totuutta ei yksinkertaisesti ole olemassa. Jokainen meistä on yhtä oikeassa ja yhtä väärässä. Kyse on siitä, millaisesta taustasta tilannetta tarkastelemme ja siten myös koemme.

Huolta tämä sanasäiläily herättää siksi, että osaamme tällä keskustelulla myös erinomaisesti loukata toisiamme. Vähän väliä jää jollekin herne nenään, ja toinen vetäytyy jurnuttamaan poteroonsa eikä tule esiin, vaikka kättä ojennettaisiin.

Loukkaantuminen on erinomainen itämisalusta epäluottamukselle. Ja mitä vähemmän maaperässä on luottamusta, sitä huonommat ovat kasvuolosuhteet. Heikosta maasta ei suurta satoa korjata. Voi olla, että koko kasvusto tukehtuu.

Miten tästä eteenpäin?

Eteläpohjalaisuudesta löytyy monia piirteitä, joita muualla Suomessa kadehditaan. Täällä tartutaan toimeen, ei valiteta turhasta, ollaan yritteliäitä ja suorapuheisia. Asiat tapahtuvat, kun niin päätetään. Minkälaiset esteet tahansa raivataan tieltä – sen on historiamme osoittanut.

Jos jotakin toivon meiltä kaikilta, niin se on taitoa kuunnella ja asettua toisen asemaan. Jokaisella meistä on oikeat ja oikeutetut tunteemme siitä, miten maakuntamme kehitys on itselle näyttäytynyt. Usein tuntemustemme taustalla voivat olla pienet asiat: se, mitä ja miten puhumme, katsomme, kohtaamme.

On turhaa hukata aikaa kinailuun siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas, kun lujitetaan luottamuksen maaperää.

Kesäkuussa 2016 kirjoitin maakunnan yhtenäisyydestä seuraavasti. Ja olen yhä samaa mieltä.

Etelä-Pohjanmaata ei todellakaan rakenneta kyräilyllä, epäluuloilla ja vanhojen vääryyksien muistelulla. Uuden maakunnan menestykseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja siltojen rakentamista.

Muuten piru nokkii koko orkesterin.

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
08 / 03 / 17

Kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaata

  • 2

Maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe on käynnissä. Kaikista maakuntaan siirtyvistä organisaatioista ja niiden toiminnoista kerätään perustietoja ja parhaita käytänteitä. Näitä tietoja käytetään Etelä-Pohjanmaan maakunnan rakentamisessa. Maakuntauudistus siirtyy maakuntalakipaketin hyväksymisellä vaiheeseen, jossa maakunnan perustaminen alkaa.

Maakuntahallitus päätti 20.2.2017 käynnistää väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut. Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoon kuuluu virkamiesjohtoa maakunnan liitosta, kunnista ja yhteistoiminta-alueilta, sairaanhoitopiiristä, erityishuoltopiiristä, pelastuslaitoksesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Uusi toimielin aloittaa tämän päivän tiedon mukaan 1.7.2017.

Väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata henkilöstöä avustamaan sen tehtävien hoitamisessa ja alkaa käyttää uuden maakunnan päätösvaltaa rajoitetuin oikeuksin.  Väliaikaisen valmistelutoimielimen tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. tammikuussa 2018 pidettävien maakuntavaalien ja vaalilla valittavan maakuntavaltuuston toimintasääntöjen valmistelu sekä toiminnan aloittamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Valinnanvapauslainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella, mutta useita yksityiskohtia on vielä avoinna. Peruspalveluiden ja erityistä osaamista vaativat palveluiden, kuten osan sosiaalipalveluista ja nykyisen erikoissairaanhoidon, rajat ovat edelleen epäselviä. Perussosiaali- ja perusterveydenhuolto siirtyvät suoran valinnan piiriin. Uudistuksen tarkoituksena on, että palvelujen saatavuus ja laatu paranevat. Samalla tiedostetaan, että palvelujen käyttäjien rooli ja asiakkaiden oma-aloitteisuus vahvistuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta huolehtii maakunta, jolle järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2019.

Maakuntavalmistelun yhtenä lähtökohtana on varmistaa kaikkien palvelujen häiriötön saatavuus. Samalla maakuntavalmistelun tärkein voimavara, henkilöstö, on laajasti mukana valmistelutyössä. Henkilöstön tuesta muutoksessa vastaa kukin olemassa oleva organisaatio, sen johto ja lähiesimiehet.

28 organisaatioista vakinainen henkilöstö tulee siirtymään uuden maakunnan organisaatioon liikkeenluovutusperiaatteella vanhoina työntekijöinä. Työmarkkinoiden pääsopijajärjestöt valmistelevat jo maakunnille oman virka- ja työehtosopimuksen. Henkilöstön siirtoja koskevat YT-neuvottelut alkavat viimeistään syksyllä 2018 lähettävissä organisaatioissa, ja ne jatkuvat uudessa organisaatiossa vuoden 2019 alussa.

Lainsäädäntöä ei ole vielä vahvistettu miltään osin. Poliittinen tahtotila on kuitenkin selkeä, ja meidän valmistelutiimimme usko myönteiseen muutokseen on vahva. Kuljemme vielä monessa asiassa sumussa ja samalla tarvitsemme lisää tietoa muutoksesta. Sen tiedon, mitä meillä on, haluamme kuitenkin jakaa ja pidämme osallisuutta erittäin tärkeänä muutoksen valmistelussa. Muutosjohtajat kiertävätkin keväällä kolmessa kunnassa, joissa järjestetään avoin yleisötilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet järjestetään Seinäjoella 2.5.2017, Kauhajoella 10.5.2017 ja Alajärvellä 11.5.2017.

Samansuuntaisella ja yhteisellä tekemisellä matkaamme kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

 

Johanna Sorvettula
konsernimuutosjohtaja

2 kommenttia
22 / 02 / 17

Haasteita huomiselle

  • 0

Maakuntien kulttuurivastaavat kokoontuivat helmikuun alussa Suomen kotiseutuliiton kutsusta keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriasioista ja kulttuurin roolista maakuntauudistuksessa. Huolta kannettiin maakuntien vaihtelevista tavoista huomioida valmistelun yhteydessä kulttuurin kehittämiseen ja alueidentiteetin edistämiseen liittyvät tehtävät. Huolta kannettiin myös siitä, miten kansallisen kulttuuripolitiikan uskotaan toteutuvan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on pysytellyt sivustaseuraajan roolissa uudistuksen osalta. Kansalliset strategiat tarvitsevat toteutuakseen kuntien ja maakuntien toimia kehittämistyössä.

Olemme onnekkaita, sillä keskustelun yhteydessä kävi ilmi, että Etelä-Pohjanmaa lienee ainut maakunta Suomessa, jossa kulttuuri on maakuntauudistuksen valmistelussa huomioitu osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun työskentelyä omalla työryhmällä.

Kulttuurityöryhmä on toiminut maakunnassamme viime vuoden elokuusta saakka. Sen kokoonpanon muodostavat ELYn ja Etelä-Pohjanmaan liiton, kuntien kulttuuri- ja sivistystoimien, sidosryhmien, järjestöjen sekä kulttuuri- ja liikuntapuolen toimijoiden edustajat.  Työryhmä on kartoittanut kulttuurin ja liikunnan nykytilaa, toimintaympäristöä, haasteita ja palvelutarpeita, kuullut useita asiantuntijoita ja valmistellut ehdotusta kulttuurin toimintamallista vuodelle 2019.

Keskustelu on ollut vilkasta ja antoisaa. Ilahduttavaa on ollut huomata se hyvä henki ja tahtotila yhteisen asian edistämiseksi. Haasteita huomiselle silti Etelä-Pohjanmaallakin kulttuurin kehittämistyössä riittää.

Maakuntauudistus on valtava kokonaisuus. Yksistään Etelä-Pohjanmaalla se koskee lähes 10 000 työntekijää ja 28 organisaatiota. Valmistelua tehdään maakunnassa lukuisissa työryhmissä noin 600 henkilön voimin, sosiaali- ja terveyspalvelut edellä. Mitä annettavaa sitten kulttuurilla voi olla uudessa maakunnassa?

Kun kulttuurille annetaan mahdollisuus kehittyä ja näkyä, se voi toimia sillanrakentajana kuntien ja maakunnan välillä. Kulttuurin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot ovat maakunnan käytettävissä ennaltaehkäisevässä työssä, eivät ainoastaan hoitotyössä taideterapiana. Elinkeinoelämän puolella suuriakin menestystarinoita on syntynyt luovien alojen yrityksistä. Matkailutuotteet kumpuavat kulttuurin ja liikunnan sisällöistä. 

Kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä on tehtävää, kulttuuriperinnön monipuolisuudessa vaalittavaa ja tarinoita kerrottavaksi. Kulttuuri avaa ovia myös kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Kulttuurin merkitys alueelle voi tulevaisuudessa olla paljon koko toimialaa suurempi, kun huomioidaan sen merkitys kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäjänä sekä asukkaiden hyvinvoinnin tukena.

Kulttuurissa on paljon potentiaalia, joka osittain on vielä kunnissakin hyödyntämättä. On mielenkiintoista nähdä, miten tulevissa kuntavaaleissa kulttuuri näkyy ehdokkaiden vaaliohjelmissa. Rohkeita päättäjiä ja kannustavia toimia tarvitaan kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi.  

Haasteita huomiselle on - yhteistyöllä voitettavaksi.

 

Marjatta Eväsoja

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

0 kommenttia
26 / 01 / 17

Asenne ratkaisee – myös yhteistyössä

  • 0

Vuoden päästä ovat Suomessa historialliset ensimmäiset maakuntavaalit. Etelä-Pohjanmaalla 59 päättäjää saa valtakirjansa suoraan eteläpohjalaisilta äänestäjiltä. Astumme uuteen aikakauteen.

Valmistelutyö maamme tähän asti mittavimpaan aluehallintoremonttiin on kasvanut lumipallon lailla. Noin 600 eteläpohjalaista on mukana työryhmissä tai muissa elimissä rakentamassa uutta maakuntaa ja sen organisaatioita. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa keskikesällä. Sen tehtävänä on mm. maakuntavaalien järjestäminen.

Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaan maakunta vastaa kuntien sijasta sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä sekä monista muista tehtävistä. Huhtikuussa valittaville kunnanvaltuutetuille jää kuitenkin päätettäväksi kotiseutunsa elinvoimaan ja kehittämiseen sekä asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita vielä roppakaupalla.

Viime vuosina olen saanut keskustella maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksesta lukuisilla eri foorumeilla. Valmistelu Etelä-Pohjanmaalla on edennyt hienosti, eikä meillä ole siinä suhteessa mitään hävettävää. Tavoite on kaikilla sama: maakunta, joka tarjoaa eväät hyvään elämään niin nykyasukkaille kuin tuleville polville.

Sana, jonka arvioin useimmin nousseen esille puheissani ja kirjoituksissani, on yhteistyö. Asia, jota kaikki kannattavat, mutta joka silti monesti tihkaisee, syystä tai toisesta. Niin yhteistyö kuin luottamuksen rakentaminenkin alkavat meistä jokaisesta itsestä. Noustaan ylös ummehtuneista poteroista ja annetaan vanhojen kaivelun olla. Eikä tämä vaadi meiltä mitään muuta kuin päätöksen toimia näin.

Yhteistyötä tarvitaan luonnollisesti Etelä-Pohjanmaan sisällä uutta maakuntaa synnytettäessä. Mutta siihen on tähyttävä myös rajojemme yli. Nykymenossa on vaarana, että jokainen alue käpertyy itseensä keskittyessään oman tulevan organisaationsa rakenteluun.

Viime viikolla kolme pohjalaismaakuntaa järjesti kansanedustajille, puoluetoimijoille ja maakuntaliittojen päättäjille yhteisen seminaarin meneillään olevasta suuruudistuksesta. Sielläkin erityisesti vaalipiirin sisäinen yhteistyö nousi vahvasti esille.

Juhlimme tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta monin eri tavoin. Kokoavana teemana kaikille tapahtumille on vuoden tunnus Yhdessä. Maamme on selvinnyt monien vakavien koettelemusten läpi, kun toimeen on tartuttu yhteisvoimin. Nyt elämme rauhan aikaa yhdessä maailman menestyvimmistä maista – pärjääminen on vain omasta tahdosta kiinni.

Viime viikolla Seinäjoen yliopistokeskuspäivässä juhlapuheen pitänyt vuorineuvos Kari Neilimo muistutti kuulijoitaan Usain Boltin huoneentaulusta: ”Talent is something, attitude is everything.

Niinpä. Asenne ratkaisee, myös maakuntauudistuksen onnistumisessa.

Vajaan kahden vuoden kuluttua Etelä-Pohjanmaamme on uudessa asennossa. Uskon vakaasti, että se on palvelevampi, toimivampi ja aluelähtöisempi kuin ennen.

 

Asko Peltola

maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
18 / 10 / 16

Etelä-Pohjanmaan uusi vaihde

  • 0

Maakunta- ja SOTE-uudistus ovat kaikkien huulilla. Asiasta puhutaan paljon. Uudistus herättää mielenkiintoa, mutta myös epätietoisuutta. Osa väestä kuuluu joukkoon EVVK – ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa ihmisistä on suorastaan ”pihalla” siitä, mitä on tapahtumassa. Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka juuri, kun luuli päässeensä kärryille, tipahti. Yritetään kuitenkin ymmärtää, mistä on kysymys ja mitä ollaan tekemässä.

Suomeen on syntymässä uusi hallinnollinen taso, maakunnat. Kysymys on itsehallinnollisista maakunnista, joita johtavat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Yhdet vaalit siis lisää kalentereihimme. Maakuntaa johtavat maakuntavaltuutetut ovat uudessa roolissa maakunnan edustajina. Näkökulma on tyystin erilainen kuin nykypäivän maakuntavaltuutetuilla, jotka ovat omien kuntiensa edustajia.

Mistä maakuntauudistuksessa on kysymys? Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan. Valtaosa näistä toiminnoista siirtyy maakuntiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät maakuntiin. Lisäksi mm. kuntien maataloushallinnon, lomituksen ja ympäristöterveydenhuollon toiminnot siirtyvät maakunnille. Siirtyypä muutamia tehtäviä myös AVIsta, kuten mm. alueellinen alkoholihallinto. Kaiken kaikkiaan uudistus koskee Suomen mittakaavassa yli 200 000 työntekijää ja Etelä-Pohjanmaalla n. 10 000 työntekijää.

Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelutyössä innostuksen henki on ollut aistittavissa. Työryhmillä on iso haaste edessään, kun ne pohtivat maakuntahallinnolle siirtyvien toimintojen organisointia. Mikäli nykyiset toiminnot lyödään sellaisenaan yhteen, olemme epäonnistuneet. Uudistuksessa on todellisia mahdollisuuksia luoda sellaisia toimintamalleja, joilla asioita tehdään toisin ja paremmin.

Eipä siitä pääse mihinkään, että tehokkuutta ja säästöjä uudistuksella haetaan. Ilman muuta näin pitääkin olla. Uuden maakunnan systeemit ja säästöt eivät kuitenkaan ole 20-luvun alussa suinkaan kaikilta osin realisoituneet. Tavoitevuotena tehokkuuden osalta voidaan pitää ennemminkin vuotta 2030. Uuden maakunnan toiminnallisuuden osalta rakenteet ovat olemassa 2019 alusta, mutta veikkaan, että maakuntakonsernin systeemit hakevat nekin vielä pitkään muotoaan.

Miksi uudistuksesta pitäisi kiinnostua ja innostua? Ensinnäkin kyse on historiallisen suuresta muutoksesta siirryttäessä aluedemokratiassa eurooppalaiseen malliin. Toiseksi uudistuksen haaste ja suurin mahdollisuus piilee maakunnan toimintakentän monialaisuudessa. Meidän pitää maakunnissa löytää uusia näkökulmia tekemisiimme eri toimintojen rajapinnoilta. Voisiko näissä uusissa yhteistyökumppanuuksissa olla avain Etelä-Pohjanmaan kehittämisen uuteen vaihteeseen? Luulen, että kehittämisen juju uudessa maakunnassa piilee juuri tässä.

 

Heli Seppelvirta
muutosjohtaja 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös