06 / 06 / 18

ERIAFF-konferenssi kokoaa ruoka-alan vaikuttajat yhteen

  • 0

SeAMKin isännöimä ERIAFF-konferenssi kokoaa alan eurooppalaiset vaikuttajat keskustelemaan ruokaturvallisuudesta

SeAMK Ruoka -yksikkö järjestää Frami Kampuksella 11.-13. kesäkuuta kansainvälisen ERIAFF-verkoston konferenssin. Food Safety 2020 -teemainen tapahtuma kokoaa yhteen yli sata alan eurooppalaista vaikuttajaa keskustelemaan ruokaturvallisuudesta sekä tapaamaan yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Osallistujien joukossa on muun muassa elintarvikealan yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä.

Ruokaturvallisuuteen pureudutaan seminaarissa kolmella alateemalla, joita ovat korkean teknologian maatalous, ravitsemus ja big data. Konferenssin puhujavieraat edustavat muun muassa teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä alan eurooppalaisia järjestöjä ja aluekehitystoimijoita. Tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijavieraita ovat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sekä EU:n maataloustuottajien keskusjärjestö Copa Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.

ERIAFF-konferenssi on osa SeAMK Ruoka -yksikön kansainvälistä viikkoa. Konferenssi järjestetään Framilla yhdessä Food Business Summit -tapahtuman kanssa, ja näiden tapahtumien ympärille on järjestetty erilaisia pienempiä oheistapahtumia. SeAMKille konferenssi-isännyys on tärkeä muun muassa kansainvälisten verkostojen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistajana.

Konferenssi edistää tavoitteellista verkostoitumistamme eurooppalaisten ruokaturvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa, ja tuloksena toivottavasti saamme uusia hankkeita, kontakteja sekä yhteistyöideoita. Tämä on erinomainen mahdollisuus TKI-toiminnan ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi.

ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) keskittyy innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. ERIAFF on eurooppalaisten alueiden verkosto, joka syntyi Toscanan aloitteesta alueiden vastaukseksi komission innovaatiokumppanuuteen maatalouden alalla. ERIAFF keskittyy edistämään jäsenalueidensa maa- ja metsätalous alan TKI -toimintaa erilaisten rahoitusten ja projektien avulla (mm. Interreg Europe ja Horisontti 2020)

Länsi-Suomesta verkoston virallisia jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.

Konferenssin tiedot, ohjelma ja puhujavieraiden esittelyt löytyvät sivulta: https://eriaff2018.seamk.fi/

Lisätietoja:

Elina Koivisto
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
+358 40 680 7197
elina.koivisto@seamk.fi

 

0 kommenttia
15 / 05 / 18

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
26 / 04 / 18

Mitä hyötyä on EU:sta?

  • 0

Toimiessani hieman yli vuoden EU-tietokeskuksen tehtävissä olen huomannut, kuinka haastavaa Euroopan unionin vaikutuksista, etenkin positiivisista sellaisista, on ollut viestiä. Monet itselle itsestään selvät asiat, kuten talous- ja rahaliiton tuoma vakaus, vapaa liikkuvuus, EU:n globaali vaikutusvalta tai 70 vuotta kestänyt rauhan aika, eivät väistämättä näyttäydy yhtä selkeän positiivisina asioina kaikille tai niitä ei ylipäänsä enää tunnisteta EU:n aikaansaannoksiksi.

EU:n parhaimmat puolet ovatkin usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia, epäsuoremmin ilmeneviä asioita. Esimerkiksi EU:n talous- ja rahapolitiikan myötä maltillisena pysyneen korkotason vaikutuksia euro-alueen vakaudelle pystyn hädin tuskin itsekään ymmärtämään. Politiikan tutkimusta opiskelleelle sen sijaan rauhan säilymisen sekä globaalin vaikutusvallan merkitykset aukeavat jo helpommin.

Hyötyjä eri näkökulmista - Eurooppa, Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja minä

EU:n vaikutuksista käytävään keskusteluun vaikuttaa etenkin se, mistä näkökulmasta vaikutuksista halutaan puhua. Katsotaanko asiaa yleisesti Euroopan näkökulmasta, Suomen näkökulmasta, alueen näkökulmasta vai yksityisen kansalaisen näkökulmasta. Koko Euroopan tasolla hyötyjä on helppo selittää juuri globaalin vaikutusvallan merkityksen kautta. Vielä toistaiseksi 28 jäsenvaltion Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma ja maailman toiseksi suurin talous. Euroopan unionilla on näin huomattavasti suurempi vaikutusvalta muiden maailman mahtien kanssa käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa. Rauha ja demokratia ovat myös yleiseurooppalaisia saavutuksia. EU-jäseneksi pääseminen on edellyttänyt kaikilta jäsenvaltioilta demokratiaan perustuvia järjestelmiä, mikä on taannut paitsi poliittisesti vakaita oloja myös vahvat perusoikeudet kaikille unionin kansalaisille.

Nämä eivät usein kuitenkaan ole valideja argumentteja heille, jotka katsovat asiaa enemmän oman maan tai alueen näkökulmasta. Merkityksellisempää on, mitä hyödyt ovat olleet Suomelle, omalle alueelle ja ennen kaikkea ”minulle itselleni”.

EU:n hyödyt Suomelle kulminoituvat ennen kaikkea mukana oloon päätöksenteossa ja toimivilla sisämarkkinoilla. Ne ovatkin kiistattomia hyötyjä Suomelle. Euroopan mannerta ja sen kehitystä ohjaavat tärkeimmät päätökset tehdään Euroopan unionissa ja tästä päätöksenteosta pois jääminen olisi suorastaan typerää. Suomen talous hyötyy äärimmäisen paljon myös hyvin toimivista sisämarkkinoista. Sisämarkkinoihin pääsevät toki osalliseksi myös EU:n ulkopuoliset jäsenet, kuten Norja tai Sveitsi. Ne maksavat markkinoille pääsystä kuitenkin suhteellisen suurta hintaa ja ovat ulkopuolella myös niitä koskevasta päätöksenteosta. Myös jäsenvaltioiden välillä vallitseva solidaarisuus toimii vahvana argumenttina jäsenyydelle. Unionin jäsenyys takaa siis turvaa ulkoista uhkaa vastaan.

Alueen näkökulmasta hyötyjä on myös paljon, joskin nämä ovat usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia. Euroopasta puhutaan alueiden Eurooppana ja suuri osa EU:n rahoituksesta ohjautuu juuri alueperusteisesti. Myös Etelä-Pohjanmaa saa tästä osansa ja alueella hyödynnetäänkin monipuolisesti erilaisia rahoitusohjelmia. Rahoitusohjelmista hyötyvät paitsi yksittäiset yritykset myös laajemmin koko alue, erilaisten elinvoimaisuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden kautta. Harmillisen usein ne ovat kuitenkin edelleen niitä ”mitä-lie-EU-hankkeita”.

Kansalaisten näkökulmasta tarkasteltaessa huomio kiinnitetään siihen miten EU näkyy arjessa. Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi selkeimmin kansalaisten arkeen vaikuttava tekijä. Tullimaksujen ja rajoitusten poistuttua hyödykkeiden hinnat ovat yleisesti ottaen laskeneet koko EU:n alueella. Samalla myös tavaroiden hankkimisesta on tullut entistä helpompaa, mikä on ollut nähtävissä esimerkiksi verkkokaupan huomattavana vilkastumisena. Samalla EU tekee paljon työtä myös kuluttajansuojan takaamiseksi. Tällä hetkellä koko Eurooppaa puhututtava tietosuojalaki on konkreettisesti yksi esimerkki kuluttajien ja kansalaisten suojelusta.

Jossittelevaa argumentointia

Useimmiten EU:n puolesta puhuvissa argumenteissa turvaudutaan jossitteluun. Edellä esitellyistä argumenteista varmasti suurin osa saataisiin muotoiltua muotoon: ”Jos EU:ta ei olisi, niin…” tai ”Jos Suomi ei kuuluisi Euroopan unioniin, niin..”.  Nämä toimivat hyvinä keskustelunavauksina ja ajattelun herättäjänä, mutta vaativat taustalle paljon tietoa ja myös uudenlaista näkökulmaa. Perusteluissa korostuu usein myös muistikuvat historiasta. ”Jos EU:ta ja sen tuomaa vapaata liikkuvuutta ei olisi, et liikkuisi yhtä vapaasti ilman viisumeita ja rajatarkastuksia Euroopan sisällä.”

Ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa äänestää kuitenkin uusi sukupolvi, joka on syntynyt Euroopan unionissa olevaan Suomeen. Muistikuvat ajoista ennen EU:ta alkavat siis vuosi vuodelta himmentyä. EU:n mukanaan tuomat hyvät asiat, kuten vapaa liikkuvuus, rauhan aika tai jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ovat nuorille arkipäivää, eivätkä yksittäisinä huudahduksina tunnu kovinkaan merkityksellisiltä tekijöiltä. Jossitteluun perustuvien argumenttien sijaan EU:n vaikutuksien viestimisessä on mentävä syvemmälle. Selitettävä näkyvämmin ja konkreettisemmin sitä jatkuvaa työtä, mitä Euroopan unioni tekee jäsenvaltioidensa, alueiden ja kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Alueellisten vaikutusten näkyväksi tuomisen kanssa on tehtävä erityisesti työtä. Toivon mukaan tulevaisuudessa puhutaan entistä vähemmän ”niistä joistain EU-hankkeista” ja ymmärretään niiden merkitys alueemme elinvoimaisuudelle. Me Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa teemme paljon työtä asian edistämiseksi. Kokoamme alueellamme toimivat EU-hankkeet tulevana Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-saliin hankemessuille. Mukaan on saatu lähes 50 alueella toimivaa hanketta.

Toivotankin kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan alueellamme toimiviin hankkeisiin Eurooppa-päivänä!  

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

 

 

 

0 kommenttia
11 / 04 / 18

Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma julkaistiin maaliskuun lopussa. Suunnitelman valmistelusta vastasivat hankkeen eteläpohjalaisina partnereina, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Valmisteluprosessissa mukana oli myös kaksi asiantuntijaorganisaatiota. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osallistui aktiivisesti toimintasuunnitelman työstämiseen kiertotalouden vision luomisesta toimenpiteiden kehittämiseen. Valmistelutyötä tehtiin mm. syksyllä 2018 järjestettyjen työpajoissa. Luonnonvarakeskus toimi asiantuntijana keväällä 2017 Järvi-Pohjanmaalla pidetyissä työpajoissa, joissa tunnistettiin kiertotalouden mahdollisuuksia etenkin metsä- ja puutuotealalla.

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaan siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. Suunnitelmassa esitetään mm. Etelä-Pohjanmaan kiertotalousvisio, joka muodostui seuraavasti: ”Kiertotaloudesta yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kestävää hyvinvointia eteläpohjalaisella periksiantamattomuudella”. Yhteistyön, verkostoitumisen, kestävyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi tärkeiksi teemoiksi Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden kannalta tunnistettiin myös biotalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys alueen taloudelle, resurssitehokkuus ja viisaus, uusien älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen sekä asennemuutokset.

Konkreettiset toimenpiteet jaoteltiin toimintasuunnitelmassa kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat:

  1. Kiertotalouden tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvien verkostojen ja tietokantojen kehittäminen
  2. Kiertotalousosaamisen, -koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
  3. Valittujen toimialakohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (energia, puutuotteet, muovi ja tekstiilit)

Toimenpiteiden toteutumista seurataan CESMEn monitorointivaiheen aikana 1.4.2018–311.3.2020. Toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa täältä

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa
+358 400 241813

 

CESME

0 kommenttia
03 / 04 / 18

Pandataloutta ja -yhteistyötä

  • 0

Kuva: Timo Ahopelto

Maakuntamme uudet asukkaat Hua Bao (Pyry) ja Jin BaoBao (Lumi) ovat tuoneet uutta vauhtia ja ajatuksia alueemme matkailun ja kansainvälisen kaupan kehittämiseen. Pandojen vaikutus on jo näkynyt kasvaneina asiakasmäärinä niin Ähtäri Zoossa kuin sen lähiseutujen matkailu- ja palvelualan yrityksissä. Jotkin yritykset ovat myös päättäneet ryhtyä laajennusinvestointeihin varautuakseen entistä paremmin kasvaviin matkailijavirtoihin.

Maaliskuun alussa Kuortaneen Liikuntahotellissa järjestettiin usean eri toimijan yhteistyöllä pandojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja Kiinan bisneskulttuuriin keskittynyt yritysseminaari, johon osallistui suuri joukko alueemme yrityksiä ja toimijoita. Tilaisuudessa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja mm. kiinalaisten matkailijoiden odotuksista, kiinalaisesta neuvottelukulttuurista ja pandojen aluetaloudellisista vaikutuksista niissä Euroopan kaupungeissa ja alueilla, joihin Kiina on pandoja luovuttanut.

Kiinan valtio käyttää pandoja sekä diplomatian että taloudellisen yhteistyön välineinä. Ähtärin Pandatalon virallisissa avajaisissa vieraillut Kiinan Suomen suurlähettiläs Chen Li lanseerasi termin ”pandatalous”, mikä kuvaa kokonaiskonseptia varsin hyvin. Pandojen kautta voidaan rakentaa molemminpuolista kiinnostusta ja luottamusta, mikä aikaa myöten johtaa myös kasvaviin liikesuhteisiin ja kauppaan mitä erilaisimmilla toimialoilla.

Etelä-Pohjamaan vahvoilla vientiyrityksillä on periaatteessa hyvät mahdollisuudet menestyä myös Kiinassa. Alueeltamme viedään Kiinaan ja muuallekin Aasiaan mm. elintarvikkeita, teollisuuden koneita, laitteita ja kokonaisia tuotantolinjoja sekä puuteollisuuden tuotteita. Suomessa Kiinaa kiinnostavat erityisesti innovaatiot, yrittäjyys, puhtaat energiaratkaisut, biotalous ja arktinen tutkimus. Näihin liittyvää osaamista, tuotteita ja palveluita löytyy myös meidän maakunnastamme, samoin kuin Kiinan kielen, kulttuurin, bisnes- ja neuvottelutapojen tuntemusta. Uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille yrityksille voidaan eri toimijoiden ja kehittäjätahojen yhteistyöllä järjestää räätälöityjä tietoiskuja sekä koulutus- ja verkottumistilaisuuksia, joiden kautta yritysten valmiuksia voidaan parantaa ja kynnystä Kiinan markkinoille madaltaa. Näihin mahdollisuuksiin ja tilaisuuksiin kannattaa tarttua, sillä Kiina ei suinkaan aio jarrutella omia pyrkimyksiään integroitua yhä vahvemmin osaksi globaalia taloutta.

Matkailupalveluita kiinalaisille

Kiina on Aasiasta Suomeen suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa ja tärkein kasvumarkkina. Erityisesti Lappi houkuttelee kiinalaismatkaajia talvisin, ja pääkaupunkiseutu kesäisin. Kiinalaismatkustajien rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet v. 2017 kasvoivat +32 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja uusiin kiinalaismatkailijoihin on syytä varautua.

Unohtumattomien elämysten ja muistojen tarjoaminen kiinalaisille on onnistuneen matkan edellytys. Kiinalaisille ulkomaanmatkat ovat osoitus menestymisestä ja matkalla ollessaan kiinalaiset käyttävät aikaansa tehokkaasti - matkan tulee olla vaihteleva ja sisältää arvostusta tuovia elementtejä. Niinpä matkailuyritysten on tehtävä tiivistä alueellista ja aluerajoja ylittävää yhteistyötä monipuolisten tuote- ja palvelupakettien tuottamisessa.

Matkailijoiden tax free -keskiostos Suomessa vuonna 2017 oli 180 euroa, vastaava luku kiinalaisten osalta 551 euroa. Kiinalaislapsella saattaa olla yhdeksän päivän leirikoulumatkalla mukanaan jopa 1 000 euroa taskurahaa. Kiinalaismatkailijoille helposti mukaan otettavat matkamuistot ovat arvokkaita tuliaisia todisteena koetuista elämyksistä kotona odottaville perheenjäsenille ja ystäville. Myös ostoksiin siis kannattaa suoda järjestetyllä matkalla mahdollisuuksia ja valikoimaa kannattaa kehittää vastaamaan paremmin kiinalaisten mieltymyksiin.

Kiinalaislasten leirikoulut - uusi pohjalaismatkailun vientituote?

Meilläkin on hyvät mahdollisuudet saada osamme kiinalaisten matkustusbuumista esimerkiksi yhteisten leirikoulutuotteiden muodossa, jotka olivat yksi keskeinen teema maaliskuisessa seminaarissa Kuortaneella. Kiinassa koulu on erittäin kilpailukeskeinen, joten vanhemmat ja koulut haluavat lähettää lapset myös ulkomaille oppimaan. Suomen luonto tarjoaa hyvän oppimisympäristön kansainvälisille koululaisryhmille, ja tässä alueellisen tuoteyhteistyön keskiössä on pandojen koti Ähtäri Zoo, jolla on pitkä kokemus ihmisten valistamisesta ja luonnonsuojelutyöstä tiedottamisesta. Erityisesti tiedon tarjoaminen juuri lapsille mielekkäässä ja motivoivassa muodossa on eläinpuistolle tärkeää - lapset kun tekevät tulevaisuuden luonnonsuojeluteot.

Meiltä halutaan nyt oppia. Suomalainen koulutusjärjestelmä nykyaikaisine opetussuunnitelmineen on tuonut meille kansainvälistä tunnettuutta - ja sitä kautta matkailuun tämän uuden kansainvälisen matkailijatyypin, Suomen koulutusjärjestelmästä kiinnostuneet matkailijat. Puhutaan koulutuksellisesta matkailusta, jonka päätuoteryhmät ovat leirikoulujen ohella koululaisille ja opetusalan ammattilaisille järjestettävät opintomatkat ja ystävyyskouluvierailut. Tämäntyyppiset matkailutuotteet vaativat tyypillisesti moniammatillista sekä julkisen että yksityisen sektorin, koulutus- että matkailutoimijoiden yhteistyötä.

Seminaarin keskusteluryhmissä eteläpohjalaistoimijat pääsivät kuulemaan kiinalaislasten leirikoulujen toteuttamisesta suoraan kohdepalveluyritys Aurora Xplorerin edustajilta sekä keskustelemaan alueemme tarjonnasta. Opetukselliset sisällöt eläinpuistossa ja suomalaisessa luonnossa, liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvät sisällöt Kuortaneella, metsä- ja energiatalouden teemat ja ympäristökasvatus, maantiede ja geologia, yrittäjyys, musiikki, arkkitehtuuri. Maakunnastamme on kehitettävissä mielenkiintoisia sisältöjä leirikouluihin myös kiinalaislasten tarpeisiin. Iltapäivän keskusteluryhmissä puhe pulppusi ja pohjalaistoimijoiden innostus oli paikka paikoin lähes käsinkosketeltavaa. Kysymyksiä esitettiin ja vastauksia saatiin. Mutta kuultavaa ja erityisesti tehtävää jäi myös ”seuraavaan kertaan”. *)

Tartutaan mahdollisuuteen ja ajatellaan itsestämme riittävän isosti

Seminaarin tärkein opetus ja anti voidaan kiteyttää professori Jukka Salon esittämään ajatukseen, jonka mukaan pandat tuovat tullessaan uusia mahdollisuuksia, joiden toteutuminen riippuu vain ja ainoastaan meistä itsestämme. Nyt tarvitaan erityisesti yhteistä tahtoa ja taitoa tehdä koko maakunnan kattavaa, suunnitelmallista ja tehokasta yhteistyötä omien asemiemme parantamiseksi Suomen ja Kiinan välisessä kaupassa.

Muistetaan pitää mielessä myös Business Finlandin Kristal Lin saatesanat Kiinan markkinoille pyrkiville: ”Think your business big”, eli ollaan vähän isompia kuin millaisina olemme tottuneet itsemme näkemään.

 

 

Pertti Kinnunen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari
Satu Keski-Valkama, projektipäällikkö, Ähtäri Zoo/ Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke

*) Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke järjestää jatkona maaliskuun seminaarille Kiinalaislasten leirikoulutuotteet -tuotetyöpajan 9.5.2018 Ähtärissä. Lisätietoja projektipäälliköltä.

Ähtäri Zoo

Ähtäri Zoo on toiminut vuodesta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Puistossa on nykyään yli 50 eri eläinlajia, joista suurin osa on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Kansainvälinen eläinsuojelutyö on tärkeä osa Ähtäri Zoon toimintaa. www.ahtarizoo.fi 

0 kommenttia
21 / 03 / 18

Etelä-Pohjanmaa – avoin maakunta

  • 0

Vierailin maaliskuun alussa Torontossa. Kaupungissa asuu tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa asukasta. Vuonna 1834 Toronton väkiluku oli 9 000. Kasvu on varsinkin sotien jälkeen ollut vauhdikasta. Kaupunkiin tutustuessa jäin pohtimaan kaupungistumista ylipäätään. Yhtäältä, mitkä ovat olleet siellä kasvun edellytyksiä ja toisaalta, mikä on mahdollistanut moisen kehityksen.

Uudelle mantereelle on riittänyt tulijoita. Kanadan maahanmuuttopolitiikka onkin aktiivista ja maa ottaa vastaan monipuolisesti eri kansallisuuksia. Toki tulijoita valikoidaan erityisen pisteytysjärjestelmän avulla. Joka tapauksessa Kanadaakin vaivannut väestön ikääntymis- ja vähenemisongelma on onnistuttu nujertamaan. Uudet tulijat eivät ainoastaan työllisty vaan luovat myös itse uutta yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta. Torontossakin asuu nykyään kymmeniä eri kansalaisuuksia, mm. erittäin suuri intialaisvähemmistö. Eri väestöryhmät elävät siellä myös sulassa sovussa keskenään.

Toronto on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kukoistavat kaupungit ovat kautta historian olleet avoimia ja monikulttuurisia elinkeinoelämän, hallinnon, taiteiden ja tieteiden tihentymiä. Menestyneet kaupungit ovat arvoliberaaleja ja suosivat moninaisuutta. Muurien rakentajat ovat historian valossa olleet viime kädessä aina häviäjiä.

Suomessa otsikoidaan historiallisen alhaisista syntyvyysluvuista. Eteläpohjalaisiakin kuoli viime vuonna jo lähes 200 enemmän kuin syntyi. Kaiken kaikkiaan väestö väheni lähes 1 000 hengellä. Yritykset raportoivat pahenevasta työvoimapulasta. Työvoimareservit ovat nopeasti hupenemassa. Samaan aikaan nettomaahanmuutto oli vaivaiset 277 henkeä plussalla. Tällä menolla maakunta näivettyy vanhusten saattohoitoreservaatiksi.

Kanadassa on maahanmuuton avulla elvytetty myös maaseutua. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton kärkikunnat ovat Seinäjoki, Kauhava ja yllätyksenä Lappajärvi. Eli maahanmuutto ei aina tarvitse kohteekseen suurkaupunkia. Muutaman kymmenen maahanmuuttajan voimin ei maakunnan murheellista kehityskuvaa kuitenkaan muuteta. Mutta emme tarvitse myöskään mitään maahanmuuton vyöryä, noin prosentti nykyisestä kokonaisväestöstä riittää jo kääntämään väestön lievälle kasvu-uralle.

Nykyisenä mobiiliviestinnän aikakautena keskeistä on se mielikuva, joka Suomesta ja Etelä-Pohjanmaasta leviää maailmalle täällä käyneiden ja tänne tulleiden keskuudessa. Meidän viestimme tulee olla Kanadan tavoin se, että Etelä-Pohjanmaa on kiinnostunut ottamaan vastaan työtä pelkäämättömiä eri alojen osaajia, jotka eivät säikähdä hieman karuja olosuhteita. Työperäisen maahanmuuton rinnalla on maakunnan kannettava kohtuullinen vastuu myös niistä, jotka ovat vastoin tahtoaan joutuneet jättämään kotimaansa.

Toronton kasvulukuja on turha tavoitella edes Seinäjoella, eikä Etelä-Pohjanmaasta tule Pohjois-Amerikan kaltaista kansojen sulatusuunia. Jotakin mallia rapakon takaa voidaan kuitenkin ottaa. Vähintäänkin on siirryttävä passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta aktiivisen politiikan aikaan. Asiassa ollaan virittelemässä viranomaisyhteistyötä, mutta se ei yksin riitä. Mukaan on saatava myös yrityselämä ja kolmas sektori. Etelä-Pohjanmaalle mahtuu ja eteläpohjalaisuus kyllä kestää reilusti enemmän ”verenkuljettamia”. Uuseteläpohjalaisuus on ehkä tärkein tulevaisuuden kasvun ja kehityksen edellytys. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta avoin maakunta.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
13 / 03 / 18

Kiinalaisia juttuja

  • 1

Aika hyvin on saanut olla uutispimennossa, että on Kiinalta ja pandoilta pystynyt viime aikoina välttymään. Ja molempiin aiheisiin suhtaudutaan sekä kovin myönteisesti että kovin kielteisesti - ja sitten siltä väliltä. Etenkin liike-elämä ja söpöihin karhuihin ihastuneet ovat myönteisiä, Kiinan taloudellis–poliittis–sotilaallisiin valtapyrkimyksiin ja eläintarhoihin ylipäätään kielteisesti suhtautuvat kommentoivat kriittisesti ja me loput sitten yritämme löytää kultaista keskitietä. Mikä nyt on muuttunut? Onko Kiina tullut lähemmäksi? Onko se tullut pandojen myötä läheisemmäksi tai edes tutummaksi?

Jokaisella on oman taustansa mukaisesti pinnallisempi tai syvempi tieto ja ymmärrys Kiinasta. Kouluajoilta ainakin historiasta, maantiedosta ja uskonnon opetuksesta on jotakin jäänyt mieleen. Kyseessä on vanha kulttuuri, joka on monella tavalla vaikuttanut länsimaidenkin kehitykseen vuosisatojen ajan, mutta vähän se jäi kaukaiseksi ja eksoottiseksi satumaaksi. Tämän päivän Kiina ei kuitenkaan sovi minkään syrjään vetäytyvän mystisen valtakunnan roolin.  

Yhä tärkeämpi kauppakumppani

Joitakin vertailulukuja voi miettiä, kun arvioi Kiinan mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisten ja etenkin eteläpohjalaisten kannalta. Kiinan väestön ennustetaan vuonna 2020 ylittävän 1,4 miljardin rajan ja kääntyvän laskuun niin, että vuonna 2050 se on 1,3 miljardia.  Suomalaisia on 5,5 miljoonaa, eteläpohjalaisia vähän alle 200 000. Yli 5 miljoonan asukkaan kaupunkeja kiinassa on 14.

Kiina oli vuonna 2016 Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani. Kiinaan viedään tällä hetkellä metsäteollisuuden tuotteita, koneita, laitteita ja kemianteollisuuden tuotteita ja myös elintarvikkeita. Jatkossa kiinnostavat myös innovaatiot, puhtaat energiaratkaisut, biotalous ja arktinen tutkimus. Meille tuodaan elektroniikkaa, koneita, vaatteita ja jalkineita. Myös matkailussa Kiina on Suomen kannalta viidenneksi suurin lähtömaa. Pekingistä Helsinkiin on 6331 km. Lentoaika pääkaupunkien välillä on lyhimmillään noin 8 tuntia. Junalla Venäjän halki matka kestää 10–12 päivää. Passi on ”vain” 123 miljoonalla kiinalaisella. Vaikka koulutustaso maassa on kasvanut, kielitaito ei.

On toimittava nopeasti

Potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Kiinassa siis riittää, mutta kieli ja toimintakulttuuri ovat omansa. Ja Kiinaan ovat menossa kaikki muutkin, eivät pelkästään suomalaiset. ”Johan nyt on Kiinan markkinat” -seminaarissa Kuortaneella viime viikolla kävi selväksi, että Kiinassa on toimittava nopeasti, mutta myös tiedettävä, mitä tekee ja kenen kanssa. Päivässä tapahtuu yhtä paljon kuin meillä viikossa.

Esisopimus on aina vain merkki siitä, että jotakin tullaan tekemään - on oltava joustava ja kärsivällinen, toimittava pitkällä jänteellä ja varauduttava viivytyksiin myös taloudellisesti. Jo solmittuja sopimuksia voidaan muuttaa tilanteen sitä vaatiessa, tosin tähän on oikeus kummallakin osapuolella. Luottamus on ansaittava ja sitä on kunnioitettava. Uusi tekijä Kiinassa tarvitsee suosittelijan, jonka kiinalainen kumppani tuntee ja keneen hän luottaa. Kasvojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.  ”Kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole helppoa”.

”Pandatalouden” potentiaali

Useilla suomalaisilla kaupungeilla on jo nyt joko omia yksiköitään tai ainakin vastuuhenkilöitään kehittämässä yhteistyösuhteita Kiinan suuntaan esim. ystävyyskaupunkien kautta - kuten Ähtärikin alkaa nyt tehdä Dujiangyanin kanssa. Etelä-Pohjanmaalla Kiinan suurlähettilään lanseeraama ”pandatalous” voi - paitsi pandojen alueelle houkuttelemien kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoitten myötä, myös tämänhetkisessä positiivisessa nosteessa Kiinan suuntaan eri toimialoilla - muodostua merkittäväksi tekijäksi. Se kuitenkin edellyttää toimeen tarttumista ja ehkä pitkällekin menevää yhteistyötä ja verkostoitumista omalla alueella, omalla toimialalla tai omassa klusterissa sekä tarjolla olevan kansainvälistä liiketoimintaa eri tavoin tukevan ja edistävän asiantuntija-avun aktiivista hyödyntämistä. Pienen on hankala edetä yksin, mutta onnistumisen mahdollisuus kasvaa yhteistyön kautta.

Lumi ja Pyry, kaksi nuorta pandakarhua, ovat autuaan tietämättömiä kaikesta siitä, mitä ne eri tahoilla katalysoivat. Niiden kohtalona on elää niin hyvää pandaelämää kuin tarhaolosuhteissa on mahdollista ja kenties olla luonnonmukaisina isovanhempina pandoille, joita aikanaan pystytään palauttamaan Kiinan vuoriston luontoon. Pandat ovat toisaalta toivon ja jatkuvuuden symboli - toisaalta uhanalaisena lajina varoitus siitä, mitä ihminen toiminnallaan negatiivisimmillaan pystyy saamaan aikaan. Kestävän kehityksen näkökulman soisi siis myös olevan aidosti olennainen osa pandataloutta. 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

1 kommenttia
31 / 01 / 18

Kokemustenvaihtoa lumen ja jään keskellä

  • 0

Kun eteläeurooppalainen astuu tammikuisena iltana ulos lentokoneesta Vaasan lentokentällä, jo ensikosketus lumiseen maaperään luo mielikuvan siitä, että nyt ollaan jonkin erilaisen äärellä. Tuosta hetkestä eteenpäin hän suhtautuu näkemiinsä asioihin kenties ensivaikutelman mahdollistamalla inspiraatiolla: mitä kaikkea muuta itselleni normaalista poikkeavaa täällä on?

Kansainvälisissä kehittämishankkeissa ”omaa normaalia” haastetaan ja muokataan tavoitteellisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joissa yhtenä päätavoitteena on tehostaa hyvien käytäntöjen ja mallien siirtämistä alueilta toisille. Näin tehdään siksi, että eurooppalaiset alueviranomaiset löytäisivät uusia välineitä ja työkaluja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Suomeksi sanottuna hankkeiden avulla etsitään toimivia ja onnistuneita malleja, joiden laajempi käyttöönotto hyödyttäisi kokonaisia yhteisöjä ja alueita eri puolilla Eurooppaa. Kun pyörä on keksitty, on tehokkaampaa kopioida vaihteet joltakin toiselta, kun keksiä nekin alusta asti itse. Tällä periaatteella työskennellään esimerkiksi Interreg Europe -ohjelman hankkeissa. Sen myötä Etelä-Pohjanmaalle saapuu aika ajoin asiantuntijoita muualta Euroopasta näkemään, miten ansiokkaasti hoidamme esimerkiksi omiin vahvuuksiimme kuuluvia asioita.

Kun innovaatioihin ja malleihin käydään tutustumassa eri osapuolten luona hankkeiden aikana, erilaiset toimintaympäristöt ja kotoisista poikkeavat olosuhteet vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme näkemiimme asioihin. Saatamme kokea ne kiinnostuneemmin ja avoimemmin, kuin jos näkisimme ne tutuissa maisemissa. Toisaalta meidän on nähtävä vaivaa hahmottaaksemme, miten jollakin alueella hyvin toimiva innovaatio voisi soveltua omaan elinympäristöömme. Joskus ideoita on hyvä jatkojalostaa eteenpäin.

Kysymyksiä ja oivalluksia

Miksi Etelä-Pohjanmaa on niin vetovoimainen alue? Miten suomalaiset korkeakoulut onnistuvat tekemään näin tiivistä yhteistyötä? Miten näin pienessä maakunnassa voi olla Atrian kaltainen ruokatehdas? Ja mistä punamultamaali tehdään?

Tässä vain murto-osa niistä kysymyksistä, joita minulle esitettiin tammikuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyn ruokahävikin vähentämistä edistävän ECOWASTE4FOOD-hankkeen opintomatkan aikana. Osallistujat löysivät ympäriltään yhä uusia ihmetystä ja ajatuksia herättäviä asioita, kuten alakoulun luokkahuoneessa olevan sohvan ja suomalaisen rypsiöljyn, joka onkin yllättäen herkullista (vaikka on tottunut oliiviöljyyn). Välillä vieraat saattoivat singahtaa eri suuntiin kuvaamaan utuisen huurreverhon läpi näkyvää auringonpaistetta tai kokeilemaan, saako lumesta tehtyä palloja. Yhtä kaikki, he olivat valmiita ottamaan selvää itselleen vieraista asioista ja hakemaan uusia ajatuksia kehittämistyölleen muualta.

Tätä teemme myös toisinpäin. On hyvä tiedostaa, että vaikka meillä Etelä-Pohjanmaalla on komiaa ja ittellistä, joskus joku jossain muualla on ehtinyt hoksata jonkin asian jo ennen meitä. Silloin kannattaa lähteä paikan päälle avoimin mielin katsomaan, että miten se on mahdollista ja miten saamme tuon etumatkan kiinni. Samalla saattaa löytyä jotain sellaistakin, mitä emme osanneet edes odottaa. Siitä syntyy kansainvälisen yhteistyön lisäarvo.

Tuota lisäarvoa kannattaa hyödyntää, sillä se voi parhaimmillaan olla yksi isoimmista moottoreista, jotka meitä ajavat eteenpäin kohti entistä parempia kehittämisideoita ja ratkaisuja alueemme hyväksi. Yksi Ecowaste4Food -hankkeen opintomatkan osallistujista tiivisti tunnelmiaan loppukeskustelun aikana: ”Vierailun parasta antia on saada ajatuksia siitä, miten voimme itse muuttua”.

Lue lisää ECOWASTE4FOOD-hankkeen vierailusta >>

 

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
ECOWASTE4FOOD-hanke

0 kommenttia
23 / 11 / 17

Innovaatiopäivässä kehitettiin uusia digipalveluita maakuntaan

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjestivät yhteistyössä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa innovaatiotyöpajan Etelä-Pohjanmaan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi torstaina 16.11. Seinäjoella. Työpajassa kuultiin näkemyksiä tulevaisuudesta ja ideoitiin uusia digitaalisia palveluja niin matkailun, julkishallinnon, kuin myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Paikalle saapui yli 40 hengen aktiivinen joukko alueen kehittäjiä, viranomaisia sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

 Työpajaa vetämässä ollut Valtteri Laasonen MDI:ltä piti päivää erinomaisen onnistuneena ja innostavana:

- Ideoita tulvi aina ihon alle asetettavasta mittasiruista lisätyn todellisuuden matkailupalveluihin ja koulujen ja yritysten väliseen työnvälityspalveluun asti. Loppupäivän aikana tehtailtiinkin konkreettisia uusia palveluita, toimenpiteitä ja hankeaihioita tekoälyn soveltamispiloteista terveydenhuollon Tinderiin. Päivän fiilisten ja tekemisen meiningin pohjalta ei olisi yllätys vaikka jo lähitulevaisuudessa nähdään EP:llä myös merkittäviä kohennuksia ja uusia sovelluksia. On hyvin tärkeää, että tällaisiin työpajapäiviin osallistuvat tahot, joilla on tahtoa, taitoa ja mahdollisuus viedä näitä asioita eteenpäin – Etelä-Pohjanmaalla kun asiat on aina tavattu tehdä kunnolla valmiiksi asti.

 

 

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän projektipäällikkö Esa Ylikoski (vas.) sekä Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki pohtimassa alueen digitaalista tulevaisuutta.

 

Työpaja järjestettiin osana kansainvälistä ERUDITE-hanketta, jossa kehitetään maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on tutustuttu muiden Euroopan alueiden hyviin käytäntöihin ja pohdittu niiden hyödyntämistä omalla alueella. Hankkeen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä oli iloisesti yllättynyt työpajapäivän suosiosta:

- Oli hienoa nähdä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa alueen kehittäminen ja palveluiden parantaminen. Jokapäiväistä teknologiaa voidaan hyödyntää jo vaikka kuinka paljon, kunhan vain sekä julkinen että yksityinen sektori ottaisivat mahdollisuuksista kaiken irti. Tällaiset työpajapäivät ovat erinomaisia paikkoja tavata eri alojen ihmisiä ja pohtia asioita sekä omasta että myös muidenkin näkökulmasta. Osallistujamme olivat niin innokkaita, että osa oli päivän päätteeksi jo sopimassa uutta palaveria oman kehitysideansa jatkotyöstämiseen!

ERUDITE-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena luodaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Innovaatiotyöpajalla ja siellä kehitetyillä uusilla ideoilla on iso rooli tämän suunnitelman luomisessa ja idea-aihioiden toivotaankin synnyttävän jatkossa pilotteja sekä projekteja koko maakunnassa.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
040 529 6046                                                                                          

Hanna Hirsimäki
projektipäällikkö
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
hanna.hirsimaki(at)suupohja.fi
040 183 7591

 

0 kommenttia
22 / 11 / 17

EP etsii uusia suuntia

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla on monia perinteisiä haasteita, joiden kanssa on painittu pitkään kuten mm. väestön väheneminen, huoltosuhde, maatalouden rakennemuutos tai yrityskentän uudistuminen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja viheliäisiä eikä niitä saada ratkaistuksi lyhyellä aikavälillä. Joihinkin voimme itse vaikuttaa yksittäisillä teoilla, ja on toisia, jotka johtuvat laajemmista trendeistä. Maailma globaalistuu, Suomi kaupungistuu, digitalisaatio ulottuu kaikkialle ja työ muuttuu. Vaikutukset ilmenevät alueilla eri tavoin ja iskevät eri aikavälillä. Niihin haasteisiin, joihin ei voi juuri vaikuttaa, on mahdollista varautua ja pienilläkin toimilla voi saada aikaan muutosta.

Mikäli haluamme menestyä tulevissa murroksissa on olennaista, että saamme hyödynnettyä koko maakunnan resurssit. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, keskuskaupungit ovat kasvun vetureita ja merkittäviä koko alueen näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää nähdä maakunnan kehittäminen kokonaisuutena, koska ideat, ihmiset, yritykset ja työpaikat löytyvät ympäri maakuntaa.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla kuultiin puheenvuoroja osaamisperustasta, uudella tavalla tekemisestä ja yrittäjyydestä. Tapahtumassa vieraillut Peter Vesterbacka toi esille omia kokemuksiaan yrittäjänä ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen. Näkemykset herättelivät pohtimaan maakunnan kehittämistä uudesta näkökulmasta.

Kasvuyrittäjyystapahtuma Slush on yksi esimerkki haasteiden kääntämisestä vahvuuksiksi ja kokeilujen skaalautuvuudesta. Tapahtuma järjestetään Suomessa, syrjäisessä pienessä Pohjolan maassa ja loskan keskellä, käytännössä kaikkein huonoimpana mahdollisena vuodenaikana. Tällä hetkellä pienestä lähtenyt tapahtuma, joka yhä järjestetään suurelta osin talkoovoimin, on yksi maailman suurimmista kasvuyrittäjyystapahtumista. Toisena esimerkkinä on Angry Birds, joka oli tekijöidensä 52. peli. Sitä ennen tarvittiin 51 peliä, jotka olivat enemmän tai vähemmän kokeiluja. Yritys lähti hyvin pienestä ja lopputulos oli maailmanlaajuinen menestys.

Menestys oli mahdollista, koska jokainen epäonnistuminen opetti tekijöilleen uutta ja alusta lähtien tavoitteet asetettiin hyvin korkealle. Loppujen lopuksi ilmeni, että aluksi täysin epärealistisilta vaikuttavat tavoitteet olivat aivan alimitoitettuja. Mahdottomalta tuntuvia asioita ei voi saada aikaan, jos tavoitetasoa ei ole asetettu tarpeeksi korkealle. Tarvitaan selkeä visio, tahto toteuttaa se ja uskoa omaan tekemiseen.

 

Peter Vesterbacka puhui 26.10.2017 järjestetyssä Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla.

Kiinan merkitys ja mahdollisuudet oli toinen keskeinen teema Vesterbackan puheenvuorossa. Hän on itse vastannut haasteeseen opettelemalla Kiinan kielen. Vuorovaikutus, verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olennainen osa kansainvälisen toiminnan edistämisessä. Koko Suomen kannalta Kiina tarjoaa valtavat mahdollisuudet vientitoiminnan ja kulttuuriyhteistyön lisäksi esimerkiksi koulutusviennin suhteen.

Suomi on maailman mittakaavassa melko lähellä Kiinaa, joten tästä näkökulmasta Suomen pohjoinen sijainti ei olekaan haittatekijä vaan suhteellinen etu, ja koulutusjärjestelmämme vuoksi olemme hyvin kiinnostava maa. Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty merkittäviä avauksia Kiinaan kansainvälisen kaupan osalta.  Ähtäriin pian saapuvat pandat ovat erittäin suuri mahdollisuus niin turismin kuin kaupan kannalta sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Kiinan kanssa.

Ratkaisujen eväät

Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että sillä on tahtoa ja näkemystä uusiutumiseen ja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Maakunnan kehittämiseksi tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia suuntia ja rohkeasti tehdä uusia avauksia. Meidän on haastettava omia varmoiksi tiedettyjä totuuksia, niin haasteiden kuin mahdollisuuksien osalta, ja pohdittava, toimivatko entisenkaltaiset ratkaisut myös tulevaisuudessa. Kokeilujen hyödyntäminen on yksi potentiaalinen toimintamalli, mutta toteutus niin laajalla kuin pienemmällä skaalalla vaatii meiltä itseltämme uudenlaista ajattelua. Kokeilutoiminta vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja rohkeutta uusien ratkaisujen testaamisessa.

Epäonnistuminen voi olla arvokasta, jos virheistä opitaan ja yritetään uudestaan paremmalla menestyksellä. Viisaus on ripoteltuna ympäri maakunta ja sen hyödyntäminen vaatii erilaisten ihmisten kohtaamisia ja jatkuvaa vuorovaikutusta, dialogia, keskinäistä oppimista ja totta kai tekemistä.

Lue lisää kokeiluista:

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/
https://www.sitra.fi/blogit/kokeilun-jalkeinen-aika-ratkaisevan-tarkea/

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös