31 / 08 / 17

Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma kannustaa hankeideointiin

  • 0

Interreg Botnia-Atlantica on Euroopan unionin rajat ylittävä yhteistyöohjelma, joka rahoittaa hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica kattaa näissä maissa kuusi aluetta/lääniä ja yhden kunnan, joihin Suomessa lukeutuvat Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Nordlandin maakunta.

Ohjelman hallintoviranomaisen ja sihteeristön edustajat saapuivat keskiviikkona 30.8.2017 Ruotsista ja Vaasasta Seinäjoelle Framiin, jossa järjestettiin kaikille avoin tiedotustapaaminen koskien hankesuunnittelua ja hankehakemusten jättämistä Botnia-Atlantica -ohjelmaan. Paikalle saapui kymmeniä etenkin Suomen ohjelma-alueen toimijoita kuulemaan neuvoja hankeideointiin ja hakemuksen laadintaan.

Ohjelman edustajat kannustivat ohjelma-alueen toimijoita hankeideointiin, huolelliseen suunnitteluun sekä hankkeen yhteisten tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen kirkastamiseen. On tärkeää, että hanke tukee jonkin ohjelman toimintalinjaan sisältyvän erityistavoitteen saavuttamista. Tilaisuuden jälkimmäisessä osassa rahoitusohjelman edustajat tapasivat myös henkilökohtaisesti hankkeita suunnittelevia toimijoita.

Juuri nyt käynnissä on 28 Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta ja lisää hakemuksia toivotaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakuaika päättyy 13.9.2017 ja tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018. Tällä hetkellä rahoitusta voi hakea toimintalinjoista innovaatiot, elinkeinoelämä ja ympäristö. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii edelleen ohjelman alueellisena tiedotuspisteenä, johon voi olla yhteydessä ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää myös ohjelman kotisivuilta.

Ohjelman hankekäsittelijä Ulf Grindgärds kertoi hankehakemusten arvioinnissa käytettävistä kriteereistä.

 

Teksti ja kuva: Susanna Valkama

 

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
04 / 05 / 17

EU-uutiskirje 2/2017

Vuoden toinen EU-uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeessä tiedotetaan muun muassa Eurooppa-päivän tapahtumista, ajankohtaisista hankehauista sekä EU-politiikan tapahtumista.

Uutiskirjeen voi kokonaisuudessaan lukea täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

03 / 05 / 17

Ruokahävikkiä karsitaan eurooppalaisella yhteistyöllä

  • 0

ECOWASTE4FOOD -hanke tähtää ruokahävikin vähentämiseen

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana vuoden 2017 alussa käynnistyneessä ECOWASTE4FOOD -hankkeessa, jonka päätavoite on löytää keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ruokaketjun eri vaiheissa aina elintarviketeollisuudesta yksittäisiin kotitalouksiin saakka. Hankekumppanit eri puolilta Eurooppaa (Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Iso-Britanniasta, Puolasta ja Suomesta) jakavat tietoa, kokemuksia ja ekoinnovaatioita omilta alueiltaan muiden kokeiltavaksi. Näiden pohjalta projektin ensimmäisessä vaiheessa (2017–2018) laaditaan kunkin hankepartnerin alueelle toimintasuunnitelma, jonka tukemana näitä hankkeen myötä tunnistettuja ekoinnovaatioita voidaan lähteä jalkauttamaan hankkeen toisessa vaiheessa (2019–2020) paikallisen rahoituksen avulla.

 

Hankekumppanit käynnistivät projektin Barcelonassa helmikuussa 2017. Kuva: Maria Serentill Chaubel

Hankkeen aloitustapaaminen järjestettiin Barcelonassa helmikuun alussa ja toinen hanketapaaminen huhtikuussa Italian Ferrarassa. Italian matkalla mukana oli jo edustajia alueellisista asiantuntijaryhmistä, jollaiset kootaan jokaisen hankepartnerin alueelle. Ryhmien tehtävänä on osallistua hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden jakamiseen ja tunnistamiseen sekä osallistua alueellisten toimintasuunnitelmien laatimiseen. Etelä-Pohjanmaalla ryhmässä on edustajia julkiselta ja yksityiseltä puolelta, kuten elintarvike- ja ravintola-alan asiantuntijoita, tutkijoita ja yrittäjiä. Ferrarassa ympäristöinsinööri Mirva Hautala Lakeuden Etapista sekä tutkija Tommi Kumpulainen Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimusryhmästä Seinäjoelta esittelivät ruokahävikin vähentämiseen liittyviä keinoja, kuten kouluissa toteutettavia valistuskampanjoita sekä ruoan houkuttelevuuteen vaikuttavia keinoja julkisissa ravitsemuspalveluissa. Myös muiden hankekumppaneiden asiantuntijapuheenvuorot olivat varsin mielenkiintoisia.

ECOWASTE4FOOD-hanke on saanut rahoitusta INTERREG EUROPE -ohjelmasta. Hankkeessa toteutetaan seuraavaksi alueelliset innovaatiokartoitukset, joissa kultakin alueelta tunnistetaan ruokahävikin vähentämiseen liittyviä innovaatioita ja kirjataan niitä ylös kaikille yhteneväisellä tavalla. Näin innovaatioiden tunnistaminen sekä niiden jakaminen ja käytäntöön soveltaminen on myöhemmin helpompaa. Kartoituksen tuloksia kokoonnutaan tarkastelemaan ensimmäisen kerran Iso-Britannian Exeteriin heinäkuun alussa.

Teksti: Susanna Valkama

Hankkeen kotisivut: https://www.interregeurope.eu/ecowaste4food/ 

Liiton yhteyshenkilö:

Susanna Valkama, projektikoordinaattori
susanna.valkama(at)etela-pohjanmaa.fi
puh. 040 1944 552

 

0 kommenttia
03 / 05 / 17

Ruokahävikki - vihdoinkin epätrendikästä

  • 0

Tiesitkö, että keskimääräinen suomalainen nelihenkinen perhe heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin niin paljon, että se voisi käydä pois heittämäänsä ruokaa vastaavalla rahasummalla vuoden aikana jopa kahdeksan kertaa elokuvissa tai kerran yhteisellä kylpylälomalla? MTT:n (nyk. Luonnonvarakeskus) vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalainen heittää vuosittain noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Kun myös ravitsemispalveluissa, kaupassa ja elintarviketeollisuudessa tapahtuva hävikki huomioidaan, syntyy ruokahävikkiä Suomessa vuosittain yhteensä 62–86 kg henkilöä kohti.

Samalla roskikseen päätyy huimia summia rahaa sekä pois heitetyn ruoan tuottamiseen ja valmistamiseen käytettyjä luonnonvaroja ja energiaa. Ruokahävikki on siis kokonaisvaltaista haaskausta. Hävikin syntyminen ei ole ongelma vain meillä Suomessa, vaan koko maailmassa. Arvioiden mukaan jopa kolmannes kaikesta maailman elintarvikkeeksi tuotetusta ruoasta päätyy roskikseen. Siksi esimerkiksi Euroopan parlamentti ja komissio tavoittelevat ruokahävikin puolittamista Euroopassa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasosta.

Ecowaste4Food -hanke ruokahävikkiä vähentämässä

Miten ruokahävikkiä sitten voitaisiin ehkäistä? Tähän pulmaan etsitään vastauksia vuoden 2017 alussa käynnistyneessä Interreg Europe -rahoitteisessa ECOWASTE4FOOD -hankkeessa, jossa tavoitteena on etsiä ja jakaa Euroopan alueiden kesken ekoinnovaatioita ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan vähentää aina elintarviketeollisuudesta yksittäisen kuluttajan keittiöön saakka.

Hanke toteutetaan kahdeksan eri puolilla Eurooppaa toimivan julkisen organisaation yhteistyössä, jossa Suomea edustaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Yhteisen oppimisprosessin kautta hankkeessa tunnistetaan malleja, joita voidaan lähteä kokeilemaan kunkin hankepartnerin omalla alueella projektin aikana laadittavan toimintasuunnitelman tukemana. Etelä-Pohjanmaan alueen organisaatiot ja asiantuntijat ovat avainasemassa innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa todelliseen elämään omassa maakunnassamme. Siksi heitä osallistetaan hankkeeseen jo sen ensimetreiltä lähtien muun muassa hanketapaamisten ja opintomatkojen kautta.

ECOWASTE4FOOD -hankkeen toinen  hanketapaaminen järjestettiin 19.4.–20.4.2017 Italian Ferrarassa. Tapaamisessa kuulimme esityksiä ruokaketjun eri vaiheisiin ulottuvista ruokahävikin vähentämiskeinoista niin projektikumppaneiden kuin myös eri alueiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden esitteleminä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kännykkäsovellus, joka jääkapissasi olevien elintarvikkeiden eräpäivien lähestyessä lähettäisi sinulle herätteitä ja reseptiehdotuksia tuotteiden hyödyntämiseksi ennen niiden pilaantumista? Vähintäänkin nykyaikaiselta.

Onneksemme hanke on käynnistynyt suotuisissa tuulissa - ruokahävikin vähentämisen on sanottu olevan yksi merkittävimmistä vuoden 2017 ruokatrendeistä niin maailmalla kuin Suomessakin. Ruokahävikin vähentäminen on siis nyt - ja toivottavasti jatkossakin - muodikasta. Hanke jatkuu kunkin hankepartnerin alueella toteutettavalla innovaatiokartoituksella, jossa ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä keinoja kirjataan ylös yhteneväisellä tavalla. Kartoituksen tuloksia kokoonnutaan tarkastelemaan heinäkuussa Iso-Britannian Exeteriin.

Lisätietoja hankkeesta ja sen etenemisestä löydät Etelä-Pohjanmaan liiton hankesivustolta sekä hankkeen omilta kotisivuilta.

Susanna Valkama
Projektikoordinaattori

0 kommenttia
28 / 04 / 17

Euroopan Unionin tulevaisuutta tehdään nyt

  • 0

Euroopan Unionin monivuotisia rahoituskehyksiä ja ohjelmakohtaista lainsäädäntöä, kuten aluekehityspolitiikkaa, uudistetaan säännöllisin väliajoin. Nykyisellään niitä valmistellaan ja toteutetaan seitsemän vuoden pätkissä. Jokaisen uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyy aina aimo annos jännitystä eri politiikka-alojen tulevaisuudesta, yksittäisten ohjelmien jatkosta ja mahdollisista uusista, mullistavista esityksistä, joita komission oletetaan ehdottavan.

Nyt käynnissä olevan koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014-2020 osalta Suomessa jännitettiin esimerkiksi koheesiobudjetin suuruutta ja harvaanasuttujen alueiden erillistukea. Tuolloin Suomelle optimaalisen neuvottelulopputuloksen aikaansaaminen vaikutti haastavalta kokonaisuudelta, jossa eri politiikanalat kilpailivat rahoituksen osalta myös toisiaan vastaan.

Jos neuvotteluasemat vaikuttivat haastavilta 2014 alkaneeseen kauteen valmistautuessa, voitaneen ilman liioittelua todeta, että Euroopan Unioni valmistautuu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan yhdessä historiansa haastavimmista tilanteista yhden jäsenmaan jättäessä eurooppalaisen arvoyhteisön.

Brexit-neuvottelujen ennakoimattomuuden myötä tulevaisuus vaikuttaa kirjoittamattomalta lehdeltä - jopa siinä mittakaavassa, että yksittäisten politiikanalojen tulevaisuus ja niiden tulevaisuudesta keskusteleminen on pitkän aikaa tuntunut jokseenkin toisarvoiselta. Koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevien nyanssien ja mahdollisten yksityiskohtien sijaan Brysselissä keskustellaan koko Unionin tulevaisuudesta.

Kylvöaika on nyt

Vaikka tilanne politiikanalojen osalta tuntuukin jämähtäneen paikoilleen, ison laivan on jatkettava eteenpäin. Navigoiminen vielä kartoittamattomalla alueella on kuitenkin hidasta ja haparoivaa. Myös keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään nyt osana suurempaa, Unionin rakennetta ja toimintaa pohtivaa tulevaisuuskeskustelua.

Aluekehityspolitiikan yksityiskohtien sijasta halutaan käydä keskustelua siitä, mikä kunkin Euroopan Unionin politiikanalan rooli ja merkitys tulisi olla tulevaisuudessa. Brexit saattaa vaikuttaa täten paitsi EU-budjetin tasapainoon, mutta myös sen politiikkasisältöihin. Todennäköisesti kutistuvan EU-budjetin prioriteeteista tullaan vääntämään peistä.

Maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen hallitessa eurooppalaista agendaa on selvää, että ne huomioidaan jatkossa vahvemmin myös EU-budjetin kautta. Nettomaksajamaista muun muassa naapurimme Ruotsi on jo aktiivisesti linjannut pienemmän budjetin ja vahvempien ennakkoehtojen käyttöönotosta yhteisesti sovittujen maahanmuuttovastuiden toteutumisen varmistamiseksi.

Kriiseissä piilee kuitenkin aina uudistuksen siemen. Unionin ollessa uusien haasteiden edessä ei pidä pysähtyä tai jäädä tähyilemään taaksepäin. Nykyinen koheesiopolitiikka on tulosta useiden uudistusten ja ohjelmakausien neuvotteluista – ja sitä voidaan kehittää myös jatkossa. Vastauksia siihen, mikä tulevaisuuden aluekehityspolitiikan rooli pitäisi ja voisi olla - sekä uusiin että vanhoihin haasteisiin vastaamiseksi – haetaan jo nyt.

On tärkeää, että myös läntinen Suomi ja eteläpohjalaiset ovat liikkeellä näkemyksineen ja kokemuksineen. Uudistuksen ja vaikuttamisen kylvöaika on nyt.

 

Emilia Pernaa

EU Policy Adviser

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office)

0 kommenttia
05 / 04 / 17

Kuulumisia EU:sta - myllerrysten ja eksistentiaalisen kriiseilyn vuosi

  • 0

Aloitin vuoden alussa uutena EU-tietokeskuksen koordinaattorina täällä liitossa ja voi pojat, millaisen EU-poliittisen myllerryksen keskelle olen heti päässytkään. Maaliskuun alussa Euroopan komissio julkaisi valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta, jossa esitettiin viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota. Maaliskuun 25. päivä Euroopan johtavat kokoontuivat Roomaan paitsi juhlimaan 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia allekirjoittamaan myös yhteisen julistuksen EU:n tulevaisuudesta. Muutama päivä Rooman juhlien jälkeen palattiin juhlahumusta takaisin maan pinnalle, kun Britannian pääministeri Theresa May välitti virallisen erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Virallinen Brexit-prosessi lähti viimein käyntiin. Tulevaisuudessa EU:ta rakennetaan 27 jäsenvaltion turvin.

Viime kesäkuisesta Brexit-kansanäänestyksestä lähtien EU:n on sanottu potevan niin sanottua eksistentiaalista kriisiä. EU:n on ensinnäkin pitänyt oikeuttaa asemansa merkittävänä toimijana uudestaan. Niin Brysselissä kuin monissa jäsenvaltioissa on herätty siihen, että EU-vastainen populismi on vedonnut ihmisiin huomattavan paljon enemmän kuin EU:n saavutukset rauhanaikoineen ja vapaine liikkuvuuksineen. Tämä kulminoitui Brexit-äänestyksessä, mutta tulee nousemaan keskeiseksi myös tulevissa vaaleissa.

Populismin nousun myötä EU:ssa onkin pitänyt aloittaa laajamittainen työ saavutuksien esille tuomiseksi. Tänä vuonna esille on nostettu muun muassa 30-vuotiaan Erasmus-ohjelman mahdollistamaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tietenkin 60 vuotta täyttäviä Rooman sopimuksia. Rooman juhlissa korostettiin EU:ta etenkin rauhan, vaurauden ja solidaarisuuden mahdollistajana. EU-myönteisyyden varmistamiseksi on pitänyt lähteä perusasioista ja tajuta, että EU:n saavutukset eivät ole kaikille selvää kauraa. EU on edelleen monelle etäinen ja monet sen saavutukset otetaan annettuina. EU on saatava kansalaisiaan lähemmäksi ja sen tarinaa on kerrottava inhimillisemmästä näkökulmasta.

EU:n tulevaisuus?

Brexit on pakottanut EU:n pohtimaan myös tulevaisuuttaan uudestaan. Tulevaisuustyö aloitettiin heti Britannian äänestyksen jälkeen. Syyskuussa Eurooppa-neuvosto antoi Bratislavassa pidetyn epävirallisen huippukokouksen päätteeksi julkilausuman EU27-tulevaisuustyön aloittamiseksi. Julkilausumassa korostettiin muun muassa kansalaisten odotuksiin ja tarpeisiin entistä parempaa vastaamista, jäsenvaltioiden välisen viestinnän ja yhteistyön parantamista sekä 27 jäsenmaan EU:n menestyksekkääksi tekemistä.

Tulevaisuuden pohtiminen on jatkunut kiivaana myös tänä vuonna. Tammikuun lopulla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk antoi kirjeensä EU:n tulevaisuudesta, jossa hän perään kuulutti etenkin yhteistyötä alueen vahvistajana. Maaliskuun 1. päivänä komissio julkaisi keskustelun herättämiseksi viisi skenaariota EU:n tulevaisuudesta valkoisessa kirjassaan. Näitä ovat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät yhdessä enemmän
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Skenaariot ovat laajoja ja niiden tarkoituksena on ollut etenkin herättää keskustelua EU:n tulevaisuudesta niin jäsenvaltioiden sisällä kansalaisten keskuudessa kuin jäsenvaltioiden välillä. Tulevaisuuden pohdinta kulminoitui toissa viikolla Roomassa ja siellä annetussa julkilausumassa. Euroopan johtajat sitoutuivat julistuksessa tekemään työtä turvallisen ja suojatun, vauraan ja kestävän, sosiaalisen ja globaalisti vahvemman Euroopan puolesta. Skenaarioista julkilausumassa korostettiin toki tiiviimpää yhteistyötä, mutta hyväksyttiin toisaalta myös eritahtinen yhdentyminen. Kovin kunnianhimoiseksi julkilausuma ei siis noussut, mutta uutuutena julistuksessa on korostettu entistä vahvempaa turvallisuusyhteistyötä.

Tulevaisuuspohdinta tulee jatkumaan edelleen ja keskustelua halutaan käytävän laajasti eri tasoilla. Tulevat vaalit Ranskassa ja Saksassa tulevat ohjaamaan myös sitä, millaiseksi keskustelu EU:n tulevaisuudesta muodostuu. Hollannissa EU-mielisyys otti torjuntavoiton populismista. Muutaman viikon päästä käytävissä Ranskan presidentin vaaleissa kamppailua käydään vahvasti myös EU:n perusarvoista. Nämä tulevat luultavasti toistumaan ensi kesän Ranskan parlamentin vaaleissa. Eurooppalaisia arvoja tullaan testaamaan varmasti myös Saksan liittopäivän vaaleissa ensi syksynä. 

Elämme EU:ssa todella mullistavia ja mielenkiintoisia aikoja. Tämän vuoden tapahtumat ja ennen kaikkea tänä vuonna käyty keskustelu määrittävät pitkälti EU:n ja koko Euroopan tulevaisuutta. EU:n eksistentiaalista kriisiä helpottaakseni haastan kaikki kiinnostuneet pohtimaan EU:n merkitystä ja tulevaisuutta sekä myös jakamaan omakohtaisia EU-kokemuksia ja -tarinoita kanssani. Nyt jos milloin on aika käydä keskustelua EU:sta!

 

Hanna Meriläinen,

EU-tietokeskus

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

Ota yhteyttä, kerro mielipiteesi ja jaa tarinasi!

Lue lisää EU:n tulevaisuuskeskustelun etenemisestä täältä >> 

 

 

0 kommenttia
08 / 12 / 16

Kiertotalousoppia Italiasta Etelä-Pohjanmaalle

  • 0

Tiedote
Julkaisuvapaa
 

Etelä-Pohjanmaalla on meneillään kiertotaloushanke CESME, jossa kootaan hyviä eurooppalaisia esimerkkejä ja työkaluja pienille ja keskisuurille yrityksille. Maakunnasta mukana ovat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu.
 
-Hankkeen avulla on mahdollisuus tuoda esiin yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta muun muassa työpajojen ja tilaisuuksien avulla. Olemme esitelleet eurooppalaisille kumppaneille hyvänä käytäntönä Kohiwoodin puun sivuvirtojen hyödyntämistä, kertoo Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa.
 
Etelä-Pohjanmaan liitto taas pyrkii vaikuttamaan maakunnan strategioihin.
 
-Tavoitteena on luoda alueellinen toimintasuunnitelma, jonka avulla kiertotaloutta tukeville projekteille ja kokeiluille saataisiin riittävästi tukea ja rahoitusta jatkossakin, toteaa kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.
 
CESME-hankkeen kolmas kansainvälinen tapaaminen järjestettiin Bolognassa 29.-30. marraskuuta. Bolognassa esiteltiin hyviä käytäntöjä erilaisista yrityksistä. Vieraat pääsivät tutustumaan jätehuoltokeskukseen, jossa on optiset lajittelijat, sekä meijeriin, joka kierrättää käyttövettä jäähdytyksessä. Lisäksi kuultiin kierrätetystä muovista tehdyistä elintarvikepakkauksista, jätevesilietteestä tehdystä biohiilestä sekä yrityksestä, joka neuvoo esimerkiksi lähellä viimeistä käyttöpäivää olevien elintarvikkeiden ja lääkkeiden kierrätyksessä.
 
Bologna kuuluu Emilia-Romagnan alueeseen, joka on hyvä esimerkki kiertotalouden edistämisessä. Se on tähän mennessä ainoa alue Italiassa, jolla on alueellinen laki kiertotaloudesta lokakuulta 2015. Laissa asetetut tavoitteet ovat jopa EU:n vastaavia kunnianhimoisempia.  Eurooppalaisten alueiden tulee pyrkiä EU:n kiertotalouspaketin tavoitteisiin. CESME-tapaamisessa esittäytyneiden yritysten mielestä unionin ja alueen omien tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tämä vaatii kuitenkin yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta pk-yrityksillä olisi riittävät kannustimet kiertotalouden huomioimiseen liiketoiminnassa.
 
Bolognassa nostettiin esille alueen älykkään erikoistumisen strategia yhtenä apuvälineenä kiertotalouden kehittämisessä. Vastaava strategia löytyy myös Etelä-Pohjanmaalta. Tärkeää on myös tiedottaa sijoittajia ja rahoituksen tarvitsijoita eri vaihtoehdoista. Tarjolla on niin EU-tukea kuin markkinaehtoista lainaakin esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastosta.
 
Nelivuotisessa CESME-hankkeessa on 10 partneria kuudesta EU-maasta. Projektin kokonaisbudjetti on 1,63 miljoonaa euroa, ja hanke saa osarahoitusta Interreg Europe -ohjelmasta. Etelä-Pohjanmaalle suunnitellaan hankkeen kansainvälistä tapaamista syyskuuksi 2017.

 

Lisätietoa:
 
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, Etelä-Pohjanmaan liitto
040 5296 046, marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi 
 
Toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu
044 4659 380, vesa.alanko-luopa@jpyp.fi
 

http://www.interregeurope.eu/cesme/

 

Kuvassa hankeväkeä tutustumassa Herambienten jätteenkäsittelylaitokseen Bolognassa. Etuvasemmalla näkyy osallistujia Etelä-Pohjanmaalta: Elina Keränen, Virpi Palomäki ja Reijo Virtanen sekä Vesa Alanko-Luopa edessä oikealla. Kuva: Bolognan metropolialueen arkisto

0 kommenttia
07 / 12 / 16

Avoin innovaatio varmistaa palvelujen yhteiskunnalliset hyödyt

  • 0

Avoin innovaatio tavoittelee tiedon vaihtoa innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi yrityksen sisällä ja laajentaa innovaatioiden markkinoita yrityksen tai organisaation ulkopuolella, määrittelee tutkija Emilija Stojmenova Ljubljanan yliopistosta.

Avoin innovaatio on käsite, jonka professori Henry Chesbrough esitteli jo vuonna 2003.

-Jotta digitaalisista palveluista saataisiin eniten hyötyä alueella, olisi tärkeää, että kaikki olennaiset tahot osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja innovoimiseen, toteaa Stojmenova.

Stojmenovan mukaan julkinen puoli voi lisäksi parantaa läpinäkyvyyttä menetelmän avulla. Avoimen innovaation mallia käytetäänkin yritysmaailman lisäksi entistä enemmän julkisella puolella, Stojmenova sanoo.
 
Lue lisää avoimesta innovaatiosta tuoreesta Seinäjoen yliopistokeskuksen UCS-tiedotuslehdestä. Lehden haastattelussa tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen tarkentaa käsitettä otsikolla Avoimen innovaation mallia kokeillaan digipalveluiden kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla.

 

ERUDITE-digihankkeessa (2016–2020) hyödynnetään avoimen innovoinnin menetelmää. Interreg Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa ovat alueelta mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK. Myös yllä mainittu Ljubljanan yliopisto on projektin partnerina. Löydät linkeistä projektin omat verkkosivut ja perustietoa suomeksi.

0 kommenttia
07 / 11 / 16

Kotihoidon digitalisaatio etenee, kun kaikki osapuolet hyötyvät

  • 0

Eurooppalainen projektiryhmä koosti syksyllä 2016 kuusi suositusta terveysteknologian kehittämiseksi. Lista laadittiin projektin ”Connected for Health” tulosten ja tutkimustiedon perusteella.  Vuoden kestäneessä hankkeessa testattiin digitaalisia kotihoidon palveluita avoimessa kuituverkossa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
 
Etelä-Pohjanmaalla pilotointi tehtiin pääasiassa Kuusiokuntien alueella. Suositusraportin Suomea koskevien tulosten taustalla on Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekemä tutkimus alueen kokeiluista.
 
- Kaikilta kokeiluihin osallistuneilta asiakkailta, potilailta ja ammattilaisilta kysyttiin digitaalisten palveluiden tuottamia kokemuksia, kertoo sosiaalityön yliopettaja Minna Zechner Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.
 
Yhtenä suosituksena on tukea kuituverkkojen rakentamista ja hyödyntämistä maaseudulla. Koska kuituverkoilla ei ole käytännössä rajoituksia siirtonopeudessa, toimintavarmimpia digitaalisia palveluita on mahdollista tarjota etäisyyksistä riippumatta. Parhaimmillaan voidaan parantaa käyttäjien elämänlaatua ja säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa.
 
Avoimet kuituverkot edistävät laadukkaiden palveluiden kehittymistä avoimen markkinamenettelyn kautta.  Taloudellisesti kestävintä on luoda liiketoimintamalleja, joissa kaikki eri osapuolet (yhteyden tarjoaja, sote-palvelun tuottaja ja kunta) voivat saavuttaa taloudellista hyötyä. Päätöksentekijöiden tahto kehittää digipalveluita on keskeistä onnistumisen näkökulmasta.
 
Digitaalisten kotihoidon palveluiden käyttö vaatii usein muutoksia työn organisoimisessa ja palveluiden tarjoamisessa. Connected for Health -hankkeen kokeiluissa ammattilaisilla oli tärkeä rooli digitaalisten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
 
Koulutuksen ja teknisen tuen merkitys korostui hankkeen aikana. Digitaalisten palveluiden tulisi näkyä asiakkaille luontevana osana kotihoitoa, ja palvelun laadun tulee pysyä vähintään samalla tasolla kuin perinteisesti tuotetuissa palveluissa.
 
- Haastatteluiden, kyselyiden ja keskusteluiden pohjalta saatiin monipuolinen käsitys siitä, miten digitaalisten palveluiden kokeilut vaikuttavat eri ihmisryhmien arkeen, Zechner toteaa.
 
Alavudella kotihoidon ja haavahoidon välistä etäneuvontaa aiotaan laajentaa myös muihin palveluihin. Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyä ja testattua uutta diabeteksen hoidossa kokeiltua etähoitomenetelmää aiotaan jatkaa.

 

Connected for Health -hanke

Connected for Health -hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan liitto, ja kumppaneina maakunnassa olivat kaikista hankkeen piloteista vastannut Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus EPTEK, EPSHP, SeAMK, Alavus, KuusSoTe ja Kuusiolinna. Suositusten raportointia koordinoi ruotsalainen tutkimusinstituutti Acreo Swedish ICT yhdessä tšekkiläisen Palacký-yliopiston kanssa. Kaikkiaan partnereita oli 14. Kokonaisbudjetiltaan 1,7 miljoonan euron hankkeen osarahoitus tulee Euroopan komission lisäbudjetista.
 
Suositukset on suunnattu etenkin alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen tason päättäjille, jotka vastaavat terveyspalveluiden tuottamisesta tai verkkoyhteyksien kehittämisestä. Suositukset tukevat EU:n digitaalistrategiaa, ja raportti voi osaltaan edistää digitaalisten kotihoidon palveluiden ja tuotteiden kasvua haja-asutusalueilla.
 
Koko englanninkielisen suositusraportin voi lukea täältä: http://www.epliitto.fi/connected_for_health

 

Kuvassa sosiaalityön yliopettaja Minna Zechner Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta. Kuva: Saku Tiainen
 

Lisätietoa ja yhteystiedot, Etelä-Pohjanmaan liitto:

Marjatta Eväsoja, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja, +358 40 5296 046
marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Jaakko Hallila, kansainvälisten asioiden päällikkö, +358 40 3565 630
jaakko.hallila@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös