26 / 09 / 17

Kasvu vaatii parempaa toimintaa toimijoilta

  • 0

Kasvuyrittäjyyden suotuisan kehityksen eteen tehdään alueellamme monia toimia. Varsinaisten yrityskohtaisten ja yrityksiä koskevien toimenpiteiden ohella myös julkisten toimijoiden yhteistoimintaa pitää pystyä kehittämään.

Julkisten ja puolijulkisten toimijoiden on mietittävä entistä enemmän sitä, miten hienot tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön. Mitkä ovat ne varsinaiset tavoitteet, asiat, jotka halutaan saada tapahtumaan ja päästäänkö niihin suoraan käsiksi? Usein kyseessä on tapahtumasarja, jossa yksi asia johtaa toiseen ja se taas kolmanteen. Esimerkiksi viesti yrityksen kasvattamisesta ei todennäköisesti mene perille suoraan sanottuna. Voisiko sen sijaan vaikkapa riskipääoman tarjonnan näkyvä lisääntyminen johtaa “itsestään” kasvuhaluiseen ja -hakuiseen toimintaan?

Ei riitä, että toimijat toteavat yritysten kasvun tarpeellisuuden ääneen. Jos yrityksille esitetään riskinoton ja kasvun tarvetta, toimijoiden on lunastettava “vaateensa” omalla heittäytymisellään. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeän ja toteuttavissa olevan suunnitelman ja ”henkisen” julistuksen rakentamista – ja siihen sitoutumista.

Toiminnan koordinointi – vedetään köyttä samaan suuntaan

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään vuosittain valtava määrä yrityksille suunnattuja koulutus- ja hengennostatustapahtumia sekä muuta tarjontaa. Ongelmana on, että hyviinkään tapahtumiin ei riitä väkeä, vaikka ne ovat usein maksuttomia ja niitä markkinoidaan eri kanavissa. Toimijoiden on otettava rohkeasti toisiaan niskasta kiinni ja muodostettava yhteinen käsitys vuosittaisesta yrityksille suunnatusta tarjonnasta. On parempi että alueella järjestetään vaikka muutama valtakunnan- tai mieluummin kansainvälisen tason yritystapahtuma kuin 100 vaatimatonta, osittain päällekkäistäkin tapahtumaa. Laadun pitää voittaa määrä, toimijoiden toiminnan onnistumista ei tule mitata tapahtumien lukumäärissä vaan yritysten liiketoiminnan menestyksessä markkinoilla.

Yhteisen toiminnan koordinointiin ja markkinointiin tarvitaan yhteinen maakunnallinen yrityssivusto, esimerkiksi www.yrityspohjanmaa.fi, johon automaattisesti kootaan kaikkien toimijoiden yrityksille suunnatut koulutus- ja muut tapahtumat, ja jonka kautta on muutenkin selkeästi tarjolla alueemme yrityspalvelut.

www.yritystampere.fi on hyvä benchmarkkauskohde, mutta tavoitteena voisi olla vielä yksinkertaisempi kokonaisuus, missä olisi vain ydinkysymykset: mistä saa koulutusta, mistä saa apuja liiketoiminnan kehittämiseksi, mistä saa rahoitusta kasvun mahdollistamiseksi. Sivuille tulee ottaa myös Yrityspörssin ilmoitukset yrityskaupan vauhdittamiseksi sekä paikka, jossa pääomaa tarvitsevat yritykset voivat esitellä omaa toimintaansa ja kohdata potentiaalisia sijoittajia. Sivujen suunnittelun slogan on esimerkiksi: “Yrittäjän kaveri Etelä-Pohjanmaalla”.

Sivusto mahdollistaa koulutustarjonnan koordinoinnin päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toisaalta yritykselle selkeän väylän päästä eteenpäin omien kehitystarpeidensa osalta.

Ajatuksia alueen markkinoinnista

Jotta yrityksien palkkalistoille ja verkostoihin saadaan parasta osaamista, tulee alueen olla houkutteleva myös muun kuin työelämän asioiden näkökulmasta. Kehittämistyön pohjana tulee olla tieto siitä, missä ollaan jo hyviä ja mitä pitää vielä kehittää. Hyvässä kunnossa olevien asioiden tiedostaminen on tärkeätä mm. siksi, että aluetta ja sen markkinointia voidaan rakentaa vahvuuksien varaan ja niiden ympärille, jolloin ne toimivat samalla markkinoinnin keihäänkärkinä. Vahvuuksien tunnistaminen luo myös aitoa itseluottamusta ja ylpeyttä omasta kotiseudusta. Se luo myös uskoa tulevaan, sillä se kertoo, että jotain on tehty oikein, ja että meillä on asiat jo monessa mielessä hyvin.

Seuraavassa vaiheessa tulee määritellä tavoitetila. Millainen on ihannekuva maakunnastamme? Tässä pitää ottaa huomioon asukkaiden omat toiveet, sekä se, mikä voisi houkutella maakuntaamme uusia asukkaita ja yrityksiä. Mitkä ovat vetovoimatekijoitä, mitkä ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä sijoittumispäätöksissä ja mitkä ovat ns. kaupan esteitä eli mitkä tekijät pitää poistaa tai muuttaa, että muun Suomen päättäjät ja osaajat voivat tehdä myönteisen päätöksen?

Haaveet pitää voida toteuttaa käytännössä

Monet perheet haaveilevat elämästä maalla. Perinteisestä ja seesteisestä elämästä luonnon rauhassa. Monet ovat sen myös toteuttaneet, ja lehdissä on kuvia kunnostetuista rautatieasemista ja kyläkouluista, joita kaikki ihastelevat. Suurimmalla osalla se jää haaveilun asteelle – kun realismi iskee. Missä on lasten koulut, missä harrastusmahdollisuudet, sosiaaliset yhteisöt ja työpaikat?

Etelä-Pohjanmaalla on pieniä, mutta eloisia kyliä ja kuntia, joissa voi elää “maalla”, ja jotka kykenevät vastaamaan kaikkiin yllämainittuihin kysymyksiin. Palvelut ovat lähellä tai ainakin vähän matkan päässä. Seinäjoella on rautatieasema, Vaasassa lentokenttä. On Powerparkkia, urheiluopistoa, pandoja, idyllisiä maalaismaisemia, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia ja niin edelleen. Fakta on, että täällä voi asua maalaismaisissa olosuhteissa ja yhdistää siihen uusimman teknologian ja elämisen laadun kannalta tärkeät palvelut ja riennot. Aluemarkkinoinnissa pelkillä faktoilla ei kuitenkaan pääse puusta pitkään, positiiviset mielikuvat tulee osata rakentaa niiden ympärille.

Valtakunnallinen näkyvyys

Alueen yritykset ja elämänmeno pitää saada näkyviin valtakunnallisessa mediassa, jotta niistä vallitsevaa mielikuvaa saadaan monipuolisemmaksi. Keskustelu, viestintä ja tiedottaminen purevat paremmin kuin ostettu mainos. Alueen elämäntavan vahvuudet on saatava ihmisten sydämiin, jotta he tuottavat aktiivisesti kiinnostavaa sisältöä alueestamme sosiaaliseen mediaan ja jakavat sitä ystäväpiirissään. Itse kirjoitetut blogit, videot ja muut julkaisut valtakunnallisissa keskustelukanavissa ja henkilökohtainen osallistuminen niissä käytyihin keskusteluihin lisää vähitellen maakuntamme tunnettavuutta ja sen elämäntapaa – positiivisessa mielessä.

Fyysinen ympäristö kuntoon

Yksi osa houkuttelevuutta on fyysinen ympäristö, koska se luo ensimmäisen, ja usein lopullisen, mielikuvan alueestamme. Suurten kasvukeskusten fyysinen ympäristö ja sen mahdollisuudet on yksi niistä tekijöistä, jotka selittävät ihmisten halua muuttaa näihin korkean elinkustannusten keskittymiin. Pienempiä taajamia todennäköisesti vaatimattomammat asumisolot kompensoituvat kasvukeskusten “kollektiivisella omaisuudella”, kuten mahdollisuudella käyttää puistoja, museoita, ravintoloita, kahviloita jne. Kasvukeskuksissa on ollut mahdollista investoida “kollektiiviseen kauneuteen”, jotka ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta ja joka siten laajentaa omaakin elämänpiiriä. Pohjanmaan osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi isompien taajamien välisten kulkureittien maisemointia ja tämän reitistön brändääminen esimerkiksi nimellä Via Bothnia, sloganina “Pohjanmaan kautta!”


Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Kirjoittajista

Tämä kirjoitus on tiivistelmä kirjoitussarja Kasvun pamfletin kuudennesta osasta. Pamfletin ovat kirjoittaneet Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä. Kuvitus: Tommi Ylimäki. Koko pamfletti löytyy pdf-muodossa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kotisivuilta.

 

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös