12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös