31 / 08 / 17

Montako päivää sataan?

  • 0

Elokuun viimeisenä viikonloppuna, Yhdessä-viikonloppuna, alkoi lähtölaskenta sata päivää sataan. Ja tänään keskiviikkona 13. syyskuuta tuo maaginen luku on 84. Juhlavuoden huipentuma, Suomen itsenäisyyspäivä 6.12. lähenee päivä päivältä. Mutta onneksi on nämä vajaat sata päivää, sillä hienoja ja mielenkiintoisia tapahtumia on paljon tarjolla. Juhlavuotta on vielä jäljellä! 

Yhdessä viikonloppuna toivottiin suomalaisten viettävän erityisen paljon aikaa yhdessä. Ja näin tapahtuikin. Aikaa vietettiin osallistumalla tapahtumiin, mutta paljon aikaa vietettiin myös ”parhaassa seurassa”, omien läheisten, perheenjäsenten ja ystävien seurassa. Jos Yhdessä-viikonloppuna olimme käsi kädessä, niin itsenäisyyspäivänä juhlavuoden huipentuessa päätökseensä varmasti jo halaamme!

Syksyn sataa päivää on mukava seurata myös Lapuan Alanurmon koulun juhlavuoden kalenterista. Kalenteri avaa joka päivä uuden luukun, jossa lyhyen videon avulla esitellään kunakin päivänä yhtä itsenäisyytemme vuotta. Tänään avautui kalenterin kolmas luukku ja esittelyssä oli vuosi 1920. Luukussa esille tuotiin muun muassa Suomen historian ensimmäinen olympiavoittaja, nainen, joka voitti kultaa 1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa yhdessä miehensä kanssa. Kuka oli tämä nainen ja mikä oli laji, se selviää Alanurmon koulun juhlakalenterista: https://alanurmonkoulu.net/kalenteri/suomi-100/

Kalenterin taustalla on Alanurmon koulun tekemät joulukalenterit, joita oppilaat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet jo kolmena aikaisempana vuonna. Luukkujen sisällön suunnittelevat ja toteutuksen kuvaavat 4.-6.lk:n oppilaat. Kaikista luukuista koostetaan yhtenäinen elokuva, jonka tekemiseen on lupautunut alan ammattilainen Tommi Kilpiö Seinäjoelta. Dokumenttielokuva esitetään itsenäisyyspäivänä 2017 ja alustavasti esittämispaikaksi on sovittu elokuvateatteri Bio Marilyn Lapualla.

Elokuvan musiikki on äänitetty huhtikuussa Seinäjoella Sound Aces -studiolla. Elokuvan äänimaailmaa oli toteuttamassa Lapuan lukion jousikvintetti. Kalenterisivuilta löytyy tietoa myös hankkeen tekemisestä ja yhteistyökumppaneista. Hieno juhlavuoden kouluhanke, onnittelut Alanurmon koululle!

Juhlavuoden Pukeudu sinivalkoiseen -päivä 28. elokuuta osallisti hienosti seinäjokelaisia ja muitakin yksinkertaisella tavalla osallistumaan juhlavuoteen. Sinivalkoiseen pukeutuivat päiväkodit, koulut, työyhteisöt ja yksittäiset kansalaiset. Päivä nostatti hyvän mielen, syksyä ja juhlavuotta on tästä hyvä jatkaa!    


Etelä-Pohjanmaan liiton väen onnittelut satavuotiaalle Suomelle.

Maakunnan syksy on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia teatteriesityksiä, kuten Silta-näytelmä Alavudella ja useammalla paikakkunnalla vieraileva Satu Sammosta -musikaali. Erilaisia Suomi 100 -aiheisia taidenäyttelyitä ja konsertteja on lukuisia. Yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista on Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan ensi-ilta. Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista, Suomi 100 -kategoriasta, löytyvät useimmat syksyn tapahtumat: https://www.epkalenteri.fi/

 

Sinivalkoisin terveisin

Tuija Ahola
Suomi 100 -aluekoordinaattori

 

0 kommenttia
07 / 06 / 17

Yhteisiä kesähetkiä: Porin SuomiAreena ja Yhdessä-viikonloppu

  • 0

Kesä-Suomi: kaunis luonto, vihreys ja vehreys, aurinko, kesäsade, laineiden liplatus, lintujen liverrys, uiminen, veneily, pyöräily, ukkonen, jäätelö, grillaus, mansikat, mökkeily, rantasauna, kesäteatteri, festarit, sukujuhlat, kesäloma, tuhansia tapahtumia, syödään yhdessä, tanssitaan yhdessä, juhlitaan yhdessä!

Moninaisia yhdessäolon hetkiä mahtuu kesään paljon. Yksi iso Suomi 100 yhdessä-hetki koetaan Porissa 10.–14.7.2017. Porin SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Tänä kesänä jo 12. kertaa järjestettävän tapahtuman pääyhteistyökumppaneina ovat Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Pääteema on Suomi 100 – Yhdessä.

Viiden päivän aikana SuomiAreenalla järjestetään yli 170 tilaisuutta, joihin osallistuu lähes 950 yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin mm. tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Kari Mäkinen, valtiovarainministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Timo Soini, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, ministeri Elisabeth Rehn, valtakunnansovittelija Minna Helle ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Keskusteluissa katsotaan myös pitkälle tulevaisuuteen ja mukana on tämän hetken kovimpia innovaattoreita kuten BrandBastionin Jenny Wolfram, Woltin Miki KuusiUberin Joel Järvinen ja tubettaja Tuure Boelius.

Suomi 100 – Yhdessä -pääteema näkyy niin keskustelun teemoissa kuin toteutusmuodossa. Tilaisuuksia toteutetaan yhteistyökeskusteluina. Tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen ja saada aikaan yllätyksellistä ja särmikästä keskustelua. Suomi 100 vuoden päästä -keskustelusarjassa pohditaan, millaisia ovat suomalainen hyvinvointi, turvallisuus, sivistys, kestävä kehitys ja suomalainen identiteetti sadan vuoden kuluttua.

SuomiAreenan keskustelutilaisuudet järjestetään kuudella päälavalla, MTV-lavalla ja kesän uutuuslavalla Aika-lavalla. Tämä tilataideteos valittiin voittajaksi Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoille suunnatussa kisassa ja se rakennetaan Gallen-Kallelankadulle Aalto-yliopiston ja Stora Enson yhteistyönä. Aika-lavalla kurkistetaan Suomen villeimpiin tulevaisuuskuviin. Lavalla nähdään kokkausta, innovaatioita, pitchausta avannossa, hackathoneja sekä kavalkadi Suomi 100:n mielenkiintoisimpia projekteja.

Torstaina 13.7.2017 Aika-lavan ottavat haltuun Suomi 100 ja juhlavuoden erikoiskattaus maakunnista ympäri Suomen. ”Koko Suomi Juhlii” – nostaa esiin värikkäällä tavalla monimuotoista Suomi 100 -juhlavuotta ja sen alueellisia helmiä. Etelä-Pohjanmaata edustaa Lapuan Mies - Tanssipidot -tapahtuma. Äijätanssiryhmä ja tapahtuman suojelija Jukka Haapalainen esiintyvät, vetävät työpajaa ja houkuttelevat yleisöä elokuussa Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko pystyttävät Kansalaistorille Muutosterassin, jolla pyritään ratkaisemaan kävijöiden yhteiskunnallisia muutostoiveita. Muutosterassi on auki ympäri vuorokauden koko SuomiAreenan ajan, yhteensä 100 tuntia.

 Tarkempia tietoja SuomiAreenasta löytyy sivustolta www.suomiareena.fi.

 Sata päivää sataan

Kesän toinen iso yhdessä-hetki on elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8.2017. Silloin koko Suomi viettää Suomi 100 -juhlavuoden erityistä Yhdessä-viikonloppua. Se on yksi satavuotisjuhlavuoden kohokohdista! Tuolloin meillä ja maailmalla on poikkeuksellisen paljon Suomi 100 -ohjelmaa, jonka suomalaiset ja Suomen ystävät ovat rakentaneet toisilleen. Samalla käynnistyy juhlavuoden elämyksiä täynnä oleva sadan päivän jakso, joka huipentuu satavuotissyntymäpäivään joulukuussa. Yhdessä-viikonloppuna Suomen upeaa luontoa juhlitaan lauantain luontopäivänä. Syödään yhdessä -teeman mukaisesti vietetään maailman suurimmat kyläjuhlat herkullisen ruuan äärellä. Martat järjestävät valtakunnallisen sienipäivän. Ulkoministeriön Finnish Your Dinner on kansainvälinen tapahtuma yli 10 eri maassa eri mantereilla. Tukholmassa on viikonloppuna suuri Suomi 100 -teemainen kaupunkifestivaali Kungsträdgårdenissa. Maakunnissa on tarjolla lukuisia tapahtumia. Etelä-Pohjanmaalla Yhdessä-viikonloppuna mm. juhlitaan yhteisiä venetsialaisia Lappajärvellä, 100 askelta elämyksiin -tapahtumaa Lapualla ja Östermyra-päiviä Seinäjoella.

Yhdessä-viikonloppu on juhlavuoden tärkeä hetki - hetki, jolloin ollaan ihmeellisen paljon yhdessä. Tule mukaan, nautitaan luonnosta, syödään yhdessä, lauletaan, tanssitaan, eksytään ja löydetään toisemme! Kaikki on kutsuttu!

 

Tuija Ahola

Kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
18 / 05 / 17

Kulttuurimaakunta tarvitsee oman lautakunnan

  • 0

Etelä-Pohjanmaata kutsutaan kulttuurimaakunnaksi. Sitä se onkin; oli mittari sitten mikä tahansa. Kuntien kulttuuritoimintaan on kuitenkin viime vuosina syntynyt säröjä, jotka johtuvat talouden heikentymisestä. Säästöjen myötä on lakkautettu kulttuuritoimen virkoja tai niitä on yhdistetty toisiin virkoihin, mikä on vääjäämättömästi merkinnyt kulttuurin aseman rapautumista.

Vaikka kehitys kunnissa on mennyt huonompaan suuntaan, ovat yksityiset kulttuurin harrastajat ja yhdistykset pitäneet mainetta yllä. Maakunnan laaja kulttuurin kirjo on hyvin esillä. Siinä nähdään eri väreissä kuorolaulua, harrastajateatteria, musiikkia, kuvataidetta ja kirjallista tuotantoa. Kulttuuri elää ja vaikuttaa eri puolilla maakuntaa monin erilaisin painotuksin.

Kulttuurin voima tuli näkyviin Suomi 100 -hankkeiden myötä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta sai runsaasti toinen toistaan hienompia esityksiä kulttuuritapahtumista, joita tullaan itsenäisyytemme juhlavuoden aikana näkemään ja kokemaan. Kulttuurin toimijat ovat panneet tuulemaan.

Suunnannäyttäjän roolissa

Vaikka kuntien kulttuuritoimet ovat olleet kovassa paineessa ja muutosten kourissa, on kulttuurin yhdistyksiä ja erilaisia järjestöjä innostettu kehittämään hankkeita. Niitä on niin paljon, että Etelä-Pohjanmaa on tässä suhteessa aivan kärkiryhmässä.

Omatoimisuus ja luovuus ovat voimissaan. Siitä huolimatta tarvitaan kuitenkin myös julkista tukea ja ohjausta. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on siitä hyvä esimerkki. Lautakunta on kannustanut kuntia, innostanut järjestöjä ja koordinoinut hankkeita ja myöntänyt niille varoja. Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut suunnannäyttäjä ja esimerkki. Se on halunnut omalta osaltaan vaalia maakunnan kulttuuriperintöä oman lautakuntansa kautta.

Kulttuurin asema on maakuntauudistuksessa vedenjakajalla. Kehitetäänkö maakunnallista kulttuurin yhteistyötä vai jätetäänkö se näivettymään? Yhä uudelleen voi toistaa: Etelä-Pohjanmaan on kulttuurimaakunta. Ilman kulttuuria ja liikuntaa maakunnan julkinen kuva olisi vaisumpi. Tähän saakka Etelä-Pohjanmaan imagossa on ollut kulttuurilla ja liikunnalla merkittävä osansa. Ne ovat antaneet väriä, voimaa ja tulevaisuuden uskoa. Omanarvontuntoa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä kulttuurin alatyöryhmä on tehnyt hyvää työtä. Kulttuurin tulevaisuus näyttäytyy raportin valossa toiveikkaalta. Kulttuurilautakunta totesikin 9.5. järjestetyssä kokouksessa, että maakunnan kulttuurin kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.

Ilmari Ylä-Autio

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

 

 

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Juhlakesän kynnyksellä

  • 0

Kaikkien aikojen juhlavuosi on hyvällä alulla. Olemme nyt juhlakesän kynnyksellä ja toukokuussa käynnistyy juhlavuoden Kesä-Suomi tuhansine tapahtumineen. Suomen kesä on aina täynnä tapahtumia ja nyt juhlavuonna on odotettavissa ainutlaatuinen tapahtumien vyöry Suomen suvessa. Juhlavuoden ohjelmaan on kaiken kaikkiaan hyväksytty yli 4000 hanketta ja tapahtumaa. Etelä-Pohjanmaalla tapahtumia on tällä hetkellä virallisessa ohjelmassa reilut 300, joten kiirettä riittää täällä maakunnassakin. Ja uusia tapahtumia syntyy kaiken aikaa lisää! Tapahtumia voi kehittää aina lokakuun 2017 loppuun saakka. Tosin aluetuet on jo kaikki Etelä-Pohjanmaalla jaettu; yhteensä 180 000 € 158 hankkeelle.

Ohjelma on toteuttamistavoiltaan ja teemoiltaan koko maassa ja maakunnassa yhtä monimuotoinen kuin Suomi ja suomalaisetkin ovat. Satavuotias Suomi-neito katsoo vuosisataa eteenpäin ja taaksepäin sekä seisoo tukevasti tässä ajassa. Juhlavuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden historian ajasta, tarkastelee sitä Suomea, jossa juuri nyt elämme sekä etsii ja luo uutta.

Tarjolla on kulttuuria ja liikuntaa, seminaareja ja keskusteluja, ainutlaatuisia elämyksiä ja kokemuksia. Etelä-Pohjanmaalla tanssitaan, syödään, retkeillään, ratsastetaan hevosilla ja keppihevosilla, luetaan ja kuunnellaan satuja, lausutaan ja lauletaan, juostaan ja pelataan, näytellään, maalataan, saunotaan, kaffitellaaan, neulotaan ja virkataan – YHDESSÄ!

Myös elinkeinoelämä ja yritykset ovat aktiivisesti mukana Suomi 100 -juhlavuodessa. Yritysten innokkaan osallistumisen myötä on syntynyt lukuisia juhlavuosituotteita, jotka näkyvät jo kauppojen hyllyillä. Virallisen Suomi 100 -tunnuksen omaavan tuotteen tai palvelun takana on aina tarina sekä yrityksen yhteiskunnallinen teko, joka vie Suomea eteenpäin.

Pienyrityksille suunnatussa satavuotisjuhlavuoden kumppanuusohjelmassa haettiin sataa Suomi 100 -tuotetta tai palvelua. Ehdokkaita oli 202. Osallistujaryntäys aiheutti teknisiä ongelmia nettiäänestyksessä, jonka vuoksi kaikki ehdotukset hyväksyttiin ohjelmaan. Meidänkin maakunnasta mukana on 13 yritystä. Näitä juhlavuoden suomalaisia ja pohjalaisia tuotteita ja palveluja kannattaa nyt suosia!

Juhlavuosi on myös täynnä isoja kampanjoita ja pieniä tekoja – lahjoja Suomelle ja sen kansalaisille. Veteraanit ja vauvat saavat sukkia, sinivalkoisia pipoja kudotaan hurmiossa, verta luovutetaan juhlamielellä, juhlavuosi on täynnä rakkautta, välittämistä ja yhdessä tekemistä! Huh, sydän aivan pakahtuu kaikkea hyvää ajatellessa.

Toivon, että jokainen eteläpohjalainen löytäisi juhlavuoden tarjonnasta jonkin, edes yhden tavan osallistua juhlavuoteen ja sen kautta kokea oman ainutkertaisen onnen hetkensä suomalaisena ja pohjalaisena 100-vuotiaassa isänmaassamme. Ja onnen hetken kautta synnyttää ikimuistoisen muistijäljen sydämensä sopukkaan!

Hyvää juhlakesää kaikille!

 

Tuija Ahola

kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

 

PS. Maakunnan Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Kulttuuria kehiin jatkossakin

  • 0

Tuleville maakunnille luvataan monipuolisesti eri tehtäviä. Rahallisesti näistä merkittävin on sosiaali- ja terveydenhuolto. Mutta löytyy tehtävälistasta paljon muutakin. Esimerkiksi kulttuuri vilahtaa teksteissä useasti.

Uuden Etelä-Pohjanmaan yhtenä päämääränä on kulttuurin edistäminen. Lakiehdotuksessa kannustetaan luovan talouden ja kulttuurimatkailun vahvistamiseen. Näin edesautetaan aineettoman tuotannon syntyä ja kasvua, luovan työn tekemisen edellytyksiä sekä tuotannon ja jakelun muotojen monipuolistumista.

Maakunta vastaa myös kulttuuriympäristön hoidosta, maakunnallisen identiteetin edistämisestä sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Tavoitteena on parantaa kulttuurin näkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia ja saada se kiinteäksi osaksi alueen kehittämistä.

Eteläpohjalaisille toimijoille tämä kaikki kuulostaa kovin tutulta. Kulttuuri on aina ollut osa maakunnan liiton tehtäväkenttää. Liittoa perustettaessa yli 20 vuotta sitten kulttuuritoiminta kirjattiin kuntien yhteiseen sopimukseen. Liitolla on kulttuuristrategia, työhön on pestattu kulttuuriasiantuntijoita, ja yhteyksiä kuntakenttään ynnä muihin toimijoihin hoidetaan kulttuurilautakunnan ja muiden tapaamisten kautta. Maakunnallisen kulttuuritoiminnan merkitys on korostunut sitä mukaa kuin kuntien mahdollisuudet panostaa siihen ovat kiristyneet.

Kaikkia meitä – ja erityisesti kulttuuritoimijoita – kiinnostaa, mitä kulttuurityölle tapahtuu uudessa maakunnassa. Musertuuko se ”massatehtävien” alle vai saako se uutta nostetta?

Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan kulttuuriasioita valmistellaan osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun kokonaisuutta. Lähtökohtana on ollut tehtävän lakisääteisyys. Valmistelu on sujunut luontevasti, kun kulttuurin kehittämistyölle on jo tukeva pohja.

Kulttuuri on maakunnan kehittämisen liimaa. Se rakentaa siltoja kuntien ja muiden toimijoiden sekä maakunnan välille. Kulttuurilla on iso rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tästäkin liitolla on upeaa käytännön kokemusta. Menestystarinoita on syntynyt myös elinkeinoelämän puolella luovan alan yrityksissä.

Matkailuun haetaan yhä useammin sisältöjä kulttuurista. Meillä mm. tapahtumamatkailu nojaa vahvasti musiikkiin. Luova ympäristö tarjoaa taiteen ammattilaisille inspiroivat toimintamahdollisuudet. Vaalittavaa riittää myös kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä sekä kulttuuriperintömme monipuolisuudessa.

Kulttuurin merkitys alueelle on paljon toimialaansa suurempi, kun huomioidaan sen rooli kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kulttuuri ei tunne kielirajoja, vaan avaa uusia ovia kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.

Meillä on kaikki eväät olla kulttuurimaakunta jatkossakin!


Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
22 / 02 / 17

Haasteita huomiselle

  • 0

Maakuntien kulttuurivastaavat kokoontuivat helmikuun alussa Suomen kotiseutuliiton kutsusta keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriasioista ja kulttuurin roolista maakuntauudistuksessa. Huolta kannettiin maakuntien vaihtelevista tavoista huomioida valmistelun yhteydessä kulttuurin kehittämiseen ja alueidentiteetin edistämiseen liittyvät tehtävät. Huolta kannettiin myös siitä, miten kansallisen kulttuuripolitiikan uskotaan toteutuvan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on pysytellyt sivustaseuraajan roolissa uudistuksen osalta. Kansalliset strategiat tarvitsevat toteutuakseen kuntien ja maakuntien toimia kehittämistyössä.

Olemme onnekkaita, sillä keskustelun yhteydessä kävi ilmi, että Etelä-Pohjanmaa lienee ainut maakunta Suomessa, jossa kulttuuri on maakuntauudistuksen valmistelussa huomioitu osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun työskentelyä omalla työryhmällä.

Kulttuurityöryhmä on toiminut maakunnassamme viime vuoden elokuusta saakka. Sen kokoonpanon muodostavat ELYn ja Etelä-Pohjanmaan liiton, kuntien kulttuuri- ja sivistystoimien, sidosryhmien, järjestöjen sekä kulttuuri- ja liikuntapuolen toimijoiden edustajat.  Työryhmä on kartoittanut kulttuurin ja liikunnan nykytilaa, toimintaympäristöä, haasteita ja palvelutarpeita, kuullut useita asiantuntijoita ja valmistellut ehdotusta kulttuurin toimintamallista vuodelle 2019.

Keskustelu on ollut vilkasta ja antoisaa. Ilahduttavaa on ollut huomata se hyvä henki ja tahtotila yhteisen asian edistämiseksi. Haasteita huomiselle silti Etelä-Pohjanmaallakin kulttuurin kehittämistyössä riittää.

Maakuntauudistus on valtava kokonaisuus. Yksistään Etelä-Pohjanmaalla se koskee lähes 10 000 työntekijää ja 28 organisaatiota. Valmistelua tehdään maakunnassa lukuisissa työryhmissä noin 600 henkilön voimin, sosiaali- ja terveyspalvelut edellä. Mitä annettavaa sitten kulttuurilla voi olla uudessa maakunnassa?

Kun kulttuurille annetaan mahdollisuus kehittyä ja näkyä, se voi toimia sillanrakentajana kuntien ja maakunnan välillä. Kulttuurin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot ovat maakunnan käytettävissä ennaltaehkäisevässä työssä, eivät ainoastaan hoitotyössä taideterapiana. Elinkeinoelämän puolella suuriakin menestystarinoita on syntynyt luovien alojen yrityksistä. Matkailutuotteet kumpuavat kulttuurin ja liikunnan sisällöistä. 

Kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä on tehtävää, kulttuuriperinnön monipuolisuudessa vaalittavaa ja tarinoita kerrottavaksi. Kulttuuri avaa ovia myös kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Kulttuurin merkitys alueelle voi tulevaisuudessa olla paljon koko toimialaa suurempi, kun huomioidaan sen merkitys kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäjänä sekä asukkaiden hyvinvoinnin tukena.

Kulttuurissa on paljon potentiaalia, joka osittain on vielä kunnissakin hyödyntämättä. On mielenkiintoista nähdä, miten tulevissa kuntavaaleissa kulttuuri näkyy ehdokkaiden vaaliohjelmissa. Rohkeita päättäjiä ja kannustavia toimia tarvitaan kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi.  

Haasteita huomiselle on - yhteistyöllä voitettavaksi.

 

Marjatta Eväsoja

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

0 kommenttia
03 / 01 / 17

Suomi 100 -juhlavuoden aluetuki jälleen haettavissa

  • 0

Ideasta juhlavuoden ohjelmanumeroksi! Eteläpohjalaiset ohjelma-hankkeet voivat vielä hakea osarahoitusta Etelä-Pohjanmaan liitolta Suomi 100 -juhlavuoden tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Haku on auki 9.1.─10.2.2017 klo 15.00 saakka. Päätökset aluetuen jakamisesta tekee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilauta-kunta.

Avustusta voivat hakea tuttuun tapaan kunnat ja kaupungit, seura-kunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt ja työryhmät.

Etelä-Pohjanmaan liitto myöntää aluetukea hankkeille tietyin edellytyksin: Hanke täytyy olla hyväksytty valtioneuvoston kansliassa Suomi 100 -ohjelmaan. Lisäksi on oltava kyse erityisestä, Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvästä tai sitä juhlistavasta hankkeesta, kuten esimerkiksi tapahtumasta, tilaisuudesta, näyttelystä, teoksesta, kehitysprojektista, päätöksestä tai kampanjasta.

– Tärkeää on myös, että hanke toteuttaa yhdessä-teemaa ja jotain kolmesta painopistealueesta: Suomen 100 vuotta, Suomi 2017 tai Suomen tulevaisuus, aluekoordinaattori Tuija Ahola tarkentaa.

Ahola muistuttaa, että eteläpohjalaiset toimijat voivat hakea mukaan myös valtakunnallisiin hankkeisiin, joita on valmisteilla monista eri teemoista – ruuasta ja kulttuurista aina saunailtoihin saakka. 

Ensin hyväksyntä VNK:n viralliseen ohjelmaan

Ennen kuin hankkeelle voidaan hakea aluetukea, se täytyy siis olla hyväksytty juhlavuoden viralliseen ohjelmaan. Kaikille avoin haku juhlavuoden ohjelmaan on jatkuva, ja siihen voi hakea suoraan suo-mifinland100.fi-verkkosivujen kautta. Ohjelmaan hyväksytyt hankkeet saavat muun muassa Suomi 100 -juhlavuoden statuksen ja käyttöönsä virallisen Suomi 100 -tunnuksen. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto markkinoi vuonna 2017 juhlavuoden ohjelmaa monin eri tavoin.

Etelä-Pohjanmaan liitolla on jaettavana aluetukea maakunnan Suomi 100 -hankkeisiin yhteensä 180 000 euroa, josta ensimmäisellä ja toisella hakukierroksella jaettiin yhteensä 152 000 euroa 42 hankkeelle. Nyt on jaettavana 30 000 €.

─ Jaettavana on nyt vain pussinpohjia, joten hankkeiden on hyvä miettiä myös muita rahoituslähteitä. Näin alkuvuodesta ovat haettavina esimerkiksi kuntien, Pohjanmaan taidetoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston apurahat ja avustukset. Samoin kannattaa selvittää, onko hankkeeseen mahdollista hakea Leader-rahoitusta. Neuvomme hakijoita rahoitukseen ja viestintään liittyvissä asioissa, vinkkaa Ahola.

Ohjelma-avustuksen tarkemmat hakuohjeet ja -kriteerit löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta: www.epliitto.fi/suomi100.

Etelä-Pohjanmaan oma Suomi 100 -tapahtumakalenteri

Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla on julkaistu Suomi 100 -tapahtumakalenteri, josta löytyvät kaikki Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan hyväksytyt tapahtumat ja hankkeet Etelä-Pohjanmaalla. Lista täydentyy koko ajan.

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta vietetään maakunnassamme monin erin tavoin. Kaikki tapahtumat ja hankkeet eivät ole hakeutuneet valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan.

─ Liiton tapahtumakalenterin lisäksi kannattaa seurata myös maa-kunta- ja paikallislehtien ilmoittelua sekä nettiä tiedon saamiseksi, Ahola huomauttaa.

Etelä-Pohjanmaan liitto toivoo, että Suomi 100 -ohjelmaan hyväksytyt hankkeet ja tapahtumat ilmoittavat omat tietonsa Suomi 100 -tapahtumakalenteriin mahdollisimman pian.

Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumakalenteri löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta: http://www.epliitto.fi/suomi-100--tapahtumakalenteri

 

Lisätietoja:

Aluekoordinaattori Tuija Ahola, puh. 050 537 8071

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
03 / 01 / 17

Suomi 100 -tapahtumat omaan tapahtumakalenteriin

  • 0

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -hankkeita ja tapahtumia on julkaistu nyt uudessa Suomi 100 -tapahtumakalenterissa.

Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumakalenterista löydät kaikki Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan hyväksytyt tapahtumat ja hankkeet Etelä-Pohjanmaalla. Lista täydentyy koko ajan. Suomi 100 -ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista löytyy lisätietoa Suomi 100 -verkkosivustolta.

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta vietetään maakunnassamme monin erin tavoin. Kaikki tapahtumat ja hankkeet eivät ole hakeutuneet valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Seuraathan siis myös maakunta- ja paikallislehtien ilmoittelua sekä nettiä saadaksesi tietoa paikallisista tapahtumista.

Työstämme parhaillaan sähköistä Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteria, joka julkaistaan kevään aikana. Suomi 100 -tapahtumat tulevat tuohon kalenteriin mukaan.

KALENTERISTA PUUTTUVAT, SUOMI 100 -OHJELMAAN HYVÄKSYTYT TAPAHTUMAT VOI ILMOITTAA: 

Annika Pollari

Viestintäkoordinaattori
puh. 040 703 8163
annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi 

0 kommenttia
05 / 09 / 16

Väinö Tuomaalan ja eteläpohjalaisen kotiseututyön juhlavuosi

  • 2

Tänä vuonna on vietetty maakuntamme kotiseututyön suurmiehen Väinö Tuomaalan 100-vuotisjuhlavuotta. Vuoden aikana on järjestetty seminaari ja erilaisia perinnetyön kursseja aikuisille ja lapsille, nähty Väinöstä kertova näytelmä ja elämäntyötä esittelevä näyttely. Huipennuksena vietettiin Väinön syntymäpäivän aatonaattona pääjuhlaa hänen kotikylänsä nuorisoseuralla Evijärvellä.

Väinö Tuomaala on Elias Lönnrotin ja Samuli Paulaharjun jälkeen maamme ansioituneimpia kansanperinteen kerääjiä. Hän sai Suomessa ensimmäisenä kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 1969. Näin Tuomaalan juhlavuonna on syytä tutustua hänen elämäänsä hieman tarkemmin. Mikä oli tämä maakunnassamme ”luttinuohoojana” tunnettu mies?

Väinö Tuomaala syntyi Evijärvellä 30.8.1916. Kipinän ja innostuksen kansanperinteeseen ja kotiseututyöhön hän sai jo nuorena kotoaan. Kotitalo oli vanha talonpoikaistalo, jossa perinteet ja kädentaidot olivat kunniassa. Kotiseututyöhön Väinöä oli ohjaamassa ja tukemassa erityisesti taitava tarinankertoja ja perinteitä kunnioittava äidinisä, Matti-tuhva.

Väinön keruutyö alkoi sananparsista. Vuonna 1933 Etelä-Pohjalainen Osakunta julisti sananparsien keruukilpailun, johon 17-vuotias Väinö osallistui. Syystöissä hän työnsä lomassa merkitsi muistiin lähes 500 sananpartta ja jatkoi vielä keruutyötä. Tuloksena oli 3268 sananpartta ja kilpailun toinen palkinto. Vuonna 1935 Väinö osallistui Kalevalan 100-vuotisjuhlan tarinankeruukilpailuun ja voitti kokoamillaan tarinoilla jälleen toisen sijan. Keräysinto lisääntyi, keruumatkat laajenivat naapurikyliin ja toisiin pitäjiin. Myös pääkaupungin arkistojen kokoelmat karttuivat. Väinö lähetti perinnekeräyksiään Sanakirjasäätiölle ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin.

Henkisen kansanperinteen keräämisen rinnalle tuli myös esinekokoelmien kerääminen. Sukutalonsa perintöesineitä Väinö Tuomaala vaali jo pienestä pojasta alkaen kooten niitä kotitalon luhtiin. Sukututkimuksen myötä hänessä heräsi halu koota erityinen sukumuseo. Tätä haavettaan hän pääsi toteuttamaan kuitenkin vasta vuonna 1955 ostettuaan maa-alueen syntymäkotinsa vierestä. Väinöntalo – Järviseudun museo avattiin yleisölle vuonna 1960. Nykyisin museoalueella on 20 rakennusta ja noin 20 000 esineen kokoelmat.

Kansanperinteenkerääjänä ja -tutkijana Tuomaala oli itseoppinut. Hän kävi Vaasan kauppakoulun ja tavoitteena oli kaupallinen ura. 1930-luvulla Väinö toimikin osuuskaupan myymälänhoitajana Lappajärvellä ja Virroilla. Sota muutti kuitenkin suunnitelmat, ja Väinö palveli vuodet 1941─1944 jatkosodassa. Sodan melskeissäkään hän ei päässyt keräilyinnostuksestaan. Väinö onnistui pelastamaan ja lähettämään Karjalasta Suomen Kansallismuseolle suuren määrän hävityksen jalkoihin jäänyttä kansatieteellisesti arvokasta esineistöä sekä runoja ja lauluja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon.

Kotiseututyö veti puoleensa ja kutsui tekijäänsä. Väinö Tuomaalan tulo Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton sihteeriksi heti sotien jälkeen vuonna 1945 merkitsi kotiseututyön ja perinteen elpymistä koko maakunnassa. Tämä työ sai tuen maakuntaliiton johdolta, valiokunnilta ja eri toimikunnilta. Työura kotiseututyön ja kansanperinteen parissa jatkui Väinöllä tästä 30 vuotta eteenpäin aina kuolemaansa saakka. Hän toimi Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton kotiseutusihteerinä ja välillä vt. toiminnanjohtajana, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran kotiseutusihteerinä, Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamiehenä ja sukututkimuksen opettajana Seinäjoen työväenopistossa. Lisäksi hänellä oli vuosien varrella lukuisia luottamustoimia.

Kaupallisen koulutuksensa ansiosta Väinö oli kekseliäs löytämään uusia tulonlähteitä toimintaan maakuntaliitossa: myyntiin tuli kirjeensulkijamerkkejä ja kotiseutuadresseja, perustettiin oma kirjansitomo ja vuokrattiin Suomen lippuja eri tilaisuuksiin.

Kotiseutu- ja kulttuurityöllä on ollut maakuntaliitossa tärkeä merkitys läpi vuosikymmenten. Maakuntaliitto halusi alusta pitäen liikkua toiminnassaan laajalla alueella niin perinnekulttuurissa kuin nykypäivän ja tulevaisuuden kysymyksissä. Vuosina 1939–1960 toimivat seuraavat erikoisvaliokunnat: historiavaliokunta, kansatieteenvaliokunta, muinaisjäännösten ja historiallisten muistomerkkien valiokunta, valistusvaliokunta, kunnallisasiain valiokunta, talousvaliokunta ja sukututkimusvaliokunta. Vuonna 1960 erikoisvaliokuntia oli vain kolme: talousvaliokunta, kunnallisvaliokunta ja kulttuurivaliokunta, joka vuonna 1966 sai nimekseen Etelä-Pohjanmaan kulttuurihallitus ja vuonna 1985 kotiseutu- ja kulttuurivaliokunta.

Käynneillään maakunnassa Väinö Tuomaala neuvoi keräystyössä ja kotiseututyössä, keräsi itse esineitä ja asiakirjoja sekä perimätietoutta, kansantarinoita, paikannimistöä ja murresanastoa (yli 30 000 numeroa), valokuvasi, teki haastatteluja, järjesti seminaareja ja kursseja sekä mm. luetteloi Etelä-Pohjanmaan tuulimyllyt vuonna 1948. Materiaalia Väinö Tuomaalan työn kautta kertyi Väinöntalon museoon Evijärvelle, maakunnan museoihin, kansallismuseoon ja eri arkistoihin.

Väinö Tuomaala oli aktiivisesti järjestämässä maakunnan kotiseutupäiviä sekä valtakunnallisia kotiseutupäiviä Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjalainen Osakunta järjesti vuodesta 1945 alkaen kotiseuduntutkimusretkiä maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto oli toimintansa alusta lähtien mukana kotiseuduntutkimusretkien järjestelyissä yhdessä osakunnan, kunnan ja kotiseutujärjestön kanssa. Liitto tuki myös taloudellisesti retkiä. Kotiseutusihteeri Väinö Tuomaala oli näiden retkien vakinainen osanottaja ja hänen retkien aikana keräämänsä aineisto muodostui laajaksi.

Maakuntaliitto edisti kotiseutuyhdistysten ja pitäjäseurojen perustamista. Väinö Tuomaala oli tässä työssä erittäin aktiivinen. Vuonna 1953 jokaisessa maakunnan kunnassa oli kotiseutuyhdistys tai pitäjäseura. Talonpoikaiskulttuurin vaalijaksi ja tutkijaksi perustettiin vuonna 1937 Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Se ryhtyi jakamaan kunniakilpiä kiinnitettäväksi vanhoihin arvokkaisiin talonpoikaisrakennuksiin. Näitä kunniakilpien naulaustilaisuuksia Tuomaala järjesti satoja. Maakuntaliiton sukututkimusvaliokunnan kautta, jonka aktiivisena jäsenenä Tuomaala toimi, tehtiin sukutilakunniakirjoja ja sukutilaviirejä varten tarvittavaa sukututkimusta.

Väinö Tuomaalan ansiosta maakuntaliiton toimistosta tuli myös muinaisesineiden kokoamispaikka ja sieltä niitä välitettiin tutkijoille. Tuomaala osallistui lukuisiin kaivauksiin maakunnassa. Hän oli perustamassa ulkoeteläpohjalaisia yhdistyksiä, toimi maakunnassa matkailun kehittäjänä ja piti lukuisia esitelmiä ja puheita. Hän oli toimittamassa mm. Kytösavut I-XI -teoksia, Eteläpohjalaisia elämäkertoja I–II, Eteläpohjalaista lukukirjaa sekä Järviseudun Joulu -lehteä. Lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, historiallisia kuvaelmia sekä tuhansia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita.

Väinö Tuomaala kutsuttiin tunnustuksena ansioistaan jäseneksi mm. Kalevala-Seuraan, Suomen Muinaismuistoyhdistykseen, Suomen Museoliittoon, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Talonpoikaiskulttuurisäätiöön.

Vaikka Väinö Tuomaala oli kansanperinteen alalla itseoppinut, hänen tietomääränsä kansanperinteestä oli niin suuri, että hän kävi tasavertaisesti tieteellistä keskustelua maamme etevimpien kansatieteilijöiden kanssa. Ystäviin ja työtovereihin kuuluivat mm. Kustaa Vilkuna, Erkki Ala-Könni, Toivo Vuorela ja Jaakko Numminen.

”Väinöhän näki kaikki vanhat rakennukset ja heinälaot paljon paremmin kun liikennemerkit, vaikka se ajo autoa. Vaikka mitä tuli vastaan niin latoa se kahto. Se on ihan tosi asia!” kuvasi eräs Väinön ystävä tätä intohimoista keräilijää. Väinön kohtaloksi tulikin 2.4.1975 liikenneonnettomuus, jossa hän kuoli Kurikassa. Hänen hautajaisissaan laskettiin presidentti Urho Kekkosen seppele.

Väinö Tuomaalan elämäntyön kunnioittamiseksi teetätti Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto Väinö Tuomaala -mitalin, jonka on suunnitellut taiteilija Alpo Keturi.

Väinö Tuomaalan elämäntyön merkitys on maakunnallisesti ja valtakunnallistikin mittaamaton. Meidän nykypäivän eteläpohjalaisten on tärkeä muistaa kunnioittaa hänen elämäntyötään.

Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija

Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Kynäälyjä-blogissa katsauksen Väinö Tuomaalaan työhön ja elämään.

2 kommenttia
21 / 06 / 16

Superkesä

  • 0

Etelä-Pohjanmaan kesässä tapahtuu ainutlaatuisia asioita. Superkesä täyttyy rockin ystävistä, Asuntomessu-vieraista, tangosta ja vauhdin hurmasta, huvipuiston jännityksestä ja jo vietetyistä oopperajuhlista. Monet kesäteatterit avaavat ovensa teatterin harrastajien ja ammattilaisten taidonnäytteillä, taidenäyttelyt ja museot kutsuvat ja lukuisat konsertit hemmottelevat kuulijoita.

Vieraanvaraisuudestaan tunnettu Etelä-Pohjanmaa ottaa vastaan kauempaakin tulevat sydämellisellä otteella. Tänä kesänä tulijat pääsevät ensikosketukseen maakunnan kulttuuritarjonnasta jo Seinäjoen rautatieasemalla. Hienoa yhteistyötä, jolle toivoisi jatkoa tulevaisuudessakin!

Aina ei tapahtuman tarvitse olla iso. Pienikin on kaunista. Kesässä parasta on se, että suurten tapahtumien lisäksi se on myös kotiseutu- ja sukujuhlien aikaa. Näissä juhlissa virkistäydytään, tavataan sukulaisia ja vaihdetaan kuulumisia. Kesässä on taikaa. Kesä saa eteläpohjalaiset liikkeelle ja sosiaalisiksi. Tarvitsemme elämyksiä, kohtaamisia ja kokemuksia, joista ammennamme muistoja ja iloa vielä myöhemminkin elämässämme.

Isojen ja pienten tapahtumien taustalla on usein valtava joukko talkooväkeä. Vapaaehtoisten panosta superkesän onnistumiseksi ei voi unohtaa. Monet auttavat käsiparit tarvitaan, jotta tapahtumien järjestelyt onnistuvat. Työtä tehdään ennen ja jälkeen juhlan ja vuorotta itse tapahtuman aikana. ”Kökkäväki” ansaitsee lämpimät kiitokset.

Kesä on monille myös loman ja rentoutumisen aikaa. Jollekin se tarkoittaa mökkielämää järven rannalla, pyöräretkiä kauniissa luonnossa, koti- tai ulkomaan matkaa, lukemista, urheilua, kalareissua kaverin kanssa, puutarhan hoitoa tai vaikkapa kotona olemista. Superkesällä on monet kasvot. Parasta aikaa kesässä voi olla myös aikatauluton puuhastelu kotona tai mökillä ja yhteisen ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa.

Superkesää voi viettää monella tavalla. Tänä kesänä Etelä-Pohjanmaa tarjoaa aivan erityisen hienot mahdollisuudet tapahtumarikkaisiin elämyksiin. Valinta on Sinun.   

Superkesää kaikille!

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös