12 / 09 / 16

Luopumisen tuskaa vai uusi mahdollisuus?

  • 0

Kuntasektorilla tullaan lähivuosina elämään kaksijakoisissa tunnelmissa, sillä maakuntauudistus tulee viemään kunnilta tehtäviä ja asettaa kunnat uuden roolin eteen. Epäilemättä kunnissa joudutaan elämään molempien otsikossa mainittujen totuuksien kanssa, ehkä ensin haikeuden ja tuskan maailmassa, mutta ne joilla tulevaisuuden uskoa riittää, löytävät tästä mahdollisuuden tehdä jotain uutta.

Kunnat ovat vuosikymmenet palvelleet hyvin Suomen tasapainoista kehitystä ja nousua hyvinvointivaltioksi. Olemme olleet maailmanlaajuisesti esimerkkejä julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämistavan osalta. Kuntien itsehallinnon myötä myös palveluihin liittyvä päätöksenteko on ollut kansainvälisestikin poikkeuksellisen lähellä kansalaista. Kaiken kaikkiaan usko järjestelmään on ollut vahva, ja jokainen on ollut valmis uhraamaan veromarkkoja ja -euroja lähipalvelujen ylläpitämiseen.

Kunta on siis mielletty palveluja järjestävänä ja tuottavana koneistona, jonka tehtävänä on taata ihmisten lähipalvelut verorahoituksen kautta. Kunnalla on kuitenkin myös yhteisöllinen lähtökohta, ja voidaankin pohtia, löytyykö kunnan perimmäinen arvo siitä ihmisyhteisöstä, jota se alueellisesti edustaa.

Kuntien yhteisöllinen merkitys saattaa olla vielä isompi kuin niiden palvelurooli, ja se on saattanut jopa lisääntyä, kun kaupungistumisen myötä kylien merkitys on vähentynyt lähiyhteisönä. On toki myönnettävä, että pienen kunnan dynamiikka on tässä suhteessa erilaista kuin ison kaupungin. Pienen kunnan kunnanjohtaja saa päivittäisessä työssään tavalla tai toisella olla kontaktissa suoraan kuntalaisten ja heidän tarpeidensa kanssa. Välillä neuvotellaan jonkin yrityksen laajentamisen tukemisesta, ja seuraava palaveri voi koskea yksittäisen ihmisen palvelutarpeita sivukylällä – molemmat yhtä tärkeitä osia kuntalaisyhteisössä.

Isomman kaupungin johto saattaa aamupäivällä etsiä keinoja rahoittaa lisääntyvän väen palvelutarpeet, kuten koulut ja päiväkodit, ja toisaalta iltapäivällä istua palaverissa kansainvälisen palveluyrityksen kanssa keskustelemassa, josko he sijoittaisivat toimintojaan kaupunkiin ja toisivat verotuloja sekä työpaikkoja. Molemmissa kunnissa tavoitteena on yleinen hyvä alueen ihmisille.

Terveydenhuolto ja koulutus ovat olleet kuntatoiminnan peruskiviä vuosikymmenet, mutta nyt toinen niistä ollaan siirtämässä maakunnalliseksi toiminnaksi. Samalla myös päätöksentekijöiden valinta siirtyy maakuntatasolle ja nähtäväksi jää, muodostuuko aikojen saatossa maakunnalle vahva yhteisöllinen rooli vai tuleeko se olemaan enemmän palveluja tuottava koneisto. Kunnilla muutos on kuitenkin edessä jo parin vuoden kuluttua, ja uuden tilanteen pohdinta onkin päässyt kuntakentällä jo hyvään vauhtiin. Näyttäisikin siltä, että kunnissa tilanne on otettu nimenomaan uutena mahdollisuutena löytää tie, joka johtaa kuntayhteisöt uuden alkuun, ja hyvä niin.

Kuntien tulevaisuus on meidän kaikkien eteläpohjalaisten huoli, joten rakennetaan yhdessä elinvoimaisista ja erilaisista kunnistamme maakunnalle vahva perusta.

 

Jari Iso-Koivisto
hallintojohtaja

Kommentit

Kommentoi

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös