11 / 01 / 16

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Pääministeri Sipilän hallituksen uudistuskoriin mahtui myös kaavoituskäytäntöjen keventäminen. Etenkin maakuntakaavojen "tsaarinaikainen" vahvistusmenettely, jossa ympäristöministeriöllä oli niiden suhteen sekä ohjaus- että tuomiovaltaa, oli saanut osakseen kritiikkiä. Muutenkin maakuntakaavojen laadinta oli koettu nykymenoon suhteutettuna hitaaksi ja jäykäksi.

Ympäristöministeriö tarttui toimeen ripeästi, ja Maankäyttö- ja rakennuslain (mrl) lakimuutokset saatiin syksyn mittaan valmiiksi. Näillä näkymin lakimuutos saadaan voimaan 1.2. alkaen.

Mitkä asiat sitten muuttuvat? Maakuntien kannalta suurin muutos koskee maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn poistamista. Kaavat tulevat jatkossa lainvoimaisiksi maakuntavaltuuston päätöksellä. Toinen merkittävä muutos koskee maakuntakaavojen laadinnan uudenlaista vaiheistusta, jonka toivotaan edelleen nopeuttavan niiden valmistumista.

Vahvistusmenettelyn poistaminen lisää merkittävästi maakuntavaltuuston itsenäistä päätösvaltaa. On kuitenkin muistettava, että MRL:n mukaiset maakuntakaavojen sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat edelleen voimassa. Maakuntakaavojen lainmukaisuuden varmistaminen siirtyykin entistä selvemmin liittojen omalle vastuulle. Samanaikaisesti on ympäristöhallinnon suunnalta ilmoitettu, että myös VAT:it tullaan uudistamaan. Jää nähtäväksi, tukeeko uudistus samalla tavoin maakuntien asemaa kuin vahvistusmenettelyn poistaminen teki, vai tuleeko siitä imperiumin vastaisku.

Kaavan uudenlainen laadintajärjestys korostaa varhaista vuorovaikutusta. Etenkin uuden MRA 11 § ja 13 § mukaiset viranomaisneuvottelun ja viranomaislausuntojen pyytäminen ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa antaa viranomaisille mahdollisuuden sopia maakuntakaavojen ratkaisuista riittävän pitkälle siten, että kaavaehdotuksen ei pitäisi jäädä enää merkittäviä ristiriitoja tai yllätyksiä.

Meneekö kaikki niin kuin lain säätäjä on tarkoittanut?

Uudistuksissa on paljon hyvää, mutta kolikolla on aina kaksi puolta. Uudistus herättää ainakin monia kysymyksiä: Riittävätkö esimerkiksi ministeriön resurssit jatkossa maakuntakaavoituksen kokonaiskuvan seurantaan ja kaavoituksen kehittämiseen. Voimavarojen heikentämisestä etenkin juridisen osaamisen puolella on jo nyt merkkejä olemassa. Toinen iso kysymys on, riittääkö maakuntapolitiikoilla jatkossa maltti, vai halutaanko lähteä kokeilemaan, mihin asti lain asettamat sisältövaatimukset joustavat.

Jo nyt voi ennustaa, että ehdotusvaiheen kuuleminen on vaarassa muodostua pelkäksi muodollisuudeksi. Kynnys ehdotuksen muuttamiselle kasvaa merkittävästi, vaikka se saisi minkälaista kansalaispalautetta, jos kaikki viranomaiset ovat jo yksimielisesti ehdotuksen takana. Jos palaute ei saa aikaan muutoksia, on tie valituksille auki.

Toinen merkittävä puute johtuu lain valmistelun ajankohdasta, mistä syystä siinä ei voitu ottaa huomioon muuta aluehallinnon uudistamista. Toivottavasti laki taipuu myös tulevien itsehallinnollisten maakuntien rakenteeseen, etenkin jos siihen liitetään nykyisten ELY-keskuksien kaavoituksen ohjaustoiminnot. Toiveet ovat joka tapauksessa korkealla, ja Etelä-Pohjanmaan valmisteilla olevia maakuntakaavoja laaditaan jo nyt uuden lain ja asetuksen mukaisessa järjestyksessä.

 

Antti Saartenoja

Suunnittelujohtaja

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös