15 / 08 / 16

Mihin menee Etelä-Pohjanmaan aluerakenne?

  • 0

Maakuntamme rakentuu kaupungeista, kylistä, kesämökeistä, tehtaista, kirkoista, kaupoista ja paljosta muusta, mitä olemme vuosien saatossa tarpeisiimme rakentaneet. Rakenteita yhdistävät erilaiset verkostot kuten tiet, vesijohdot ja sähköverkot. Rakenteeseen kuuluu myös ihmisten, tavaroiden ja informaation virrat, jotka liikkuvat verkostoissa eri paikkojen välillä.

Fyysiset rakenteet muuttuvat hitaasti, lähes huomaamatta, mutta yleinen yhteiskunnallinen kehitys heijastuu vääjäämättä myös aluerakenteeseen. Yhtäällä rakennetaan uutta, kun toisaalla rakenteet jäävät vajaakäytölle ja tulevat jopa hylätyiksi. Yhteistä kaikille alueille on, että muutokset ovat tulleet yhä äkillisemmiksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Jälkiteollisen globaalin maailman tuulet puhaltelevat nykyään yli kylien ja kaupunkien heitellen työpaikkoja ja ihmisiä sinne ja tänne.

Esimerkkejä riittää hyvässä ja pahassa, Salosta Talvivaaraan ja Äänekoskelle. Etelä-Pohjanmaa on pahimmilta myrskyiltä ollut enimmäkseen suojassa. Ongelmat ovat näkyneet lähinnä hitaana hiipumisena, mutta on meillä päästy nauttimaan myös suotuisista kehityksen tuulista, varmasti useammin kuin muistammekaan.

Globaalin markkinatalouden ja kaupungistumisen välinen yhteys on vääjäämätön. Markkinat näyttäisivät toimivan sitä tehokkaammin, mitä keskittyneemmin väestö ja eri toiminnot ovat sijoittuneet. Se, että olemme tällaisella rakenteella pärjänneet näinkin hyvin kilpailussa suurkaupunkivetoisten alueiden kanssa, on pieni ihme. Toki se on vaatinut myös kipeitä ratkaisuja, kuten kuntaliitoksia ja toimintojen keskittämisiä.

Meillä on edelleen koko maakunta säilynyt asuttuna ja elinvoimaisena ─ periksi ei ole annettu millään kulmalla. Tiiviit kyläyhteisöt ja elävät pikkukaupungit ahkerine ja toisistaan huolta pitävine ihmisineen ovat sopeutuneet muutoksiin vähintäänkin kohtuullisesti. Olemmepa jopa onnistuneet luomaan aidon kasvukeskuksen. Voinkin hyvin allekirjoittaa tutkijoiden käyttämän uuden käsitteen, ”resilienssi”, jolla tarkoitetaan alueen kykyä ja tapaa suhteuttaa itsensä ympäristön muutokseen. Jos jossakin, niin tässä maakunnassa on ollut resilienssiä. Yhtäältä se näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja toisaalta kykynä tarttua vastaan tuleviin mahdollisuuksiin.

Jotta olisimme myös tulevaisuudessa yhtä muutosjoustavia kuin tähänkin asti, on Etelä-Pohjanmaan liitto työstänyt kuvaa maakunnan aluerakenteen tulevaisuudesta yhteistyössä maakunnan EPANET-professoriverkoston kanssa. Tässä työssä tärkeintä on ollut haistella muutoksen tuulten suuntia ja avata sitä, minkälaista toimintaympäristöä me voimme tarjota nykyisille ja uusille eteläpohjalaisille tulevaisuudessa. Työn tuloksista tullaan niiden valmistuttua tiedottamaan syksyn mittaan tarkemmin.

 

Antti Saartenoja

Suunnittelujohtaja

 

Kommentit

Kommentoi

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös