10 / 04 / 18

Miten käy EU:n aluetukien?

  • 0

Parin viikon päästä komissiosta pitäisi putkahtaa esitys seuraavan ohjelmakauden rahoitusraamista. Kohta sen jälkeen odotellaan lainsäädäntöehdotuksia muun muassa koheesiopolitiikasta eli aluekehittämisen tuista. Esitysten julkistamisesta alkaa pitkä ja vaikea vääntö, joka kestänee vähintään syksyyn 2019 saakka. Uuden kauden pitäisi käynnistyä vuoden 2021 alusta.

EU:n budjettihaaste on valtaisa. Brexit tuo budjettiin miljardien eurojen loven, koska Iso-Britannia on ollut merkittävä nettomaksajamaa. Samaan aikaan EU:lle on kaavailtu uusia tehtäviä, jotka liittyvät maahanmuuton hallintaan ja puolustukseen. Mistä leikataan ja kuinka paljon? Ovatko jäsenmaat valmiita osoittamaan yhteiseen kassaan aiempaa enemmän rahaa?

Aluekehittämistuet isoin osa

Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä aluekehittämisen tuet muodostavat yhteensä lähes 80 % EU:n budjetista. Aluekehittämisen tuista leijonanosa kohdentuu itäiseen ja eteläiseen Eurooppaan maihin, joissa BKT/asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, mikä koheesiopolitiikan tarkoituksena on: vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville alueille ja ihmisille.

Suurin hyötyjä Puola saa kuluvalla kaudella yli 70 miljardia euroa aluetukia, kun taas Suomen osuus on noin 1,5 miljardia euroa. Seitsemän pientä maata saa vielä Suomeakin vähemmän aluetukia. Joissain keskusteluissa on ollut sellaisia äänenpainoja, että ääripäiden pitäisi lähentyä toisiaan, koska koheesiopolitiikkaa on jo toteutettu hyvän aikaa ja maiden väliset kehityserot ovat kaventuneet.

Koska päätöksen rahoituskehyksestä pitää olla yksimielinen, on melko helppo ennustaa, että aluetukien jakoperiaatteisiin ei olla valmiita tekemään mullistavia muutoksia. Toivottavasti kriteereitä voidaan kuitenkin säätää siihen suuntaan, että ne painottavat talouskasvua, osaamista, innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Suomen kannalta on tärkeää pitää esillä Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasemaa sekä muun muassa Itämeren ja arktisuuden merkitystä.

Aluekehittämisen tuet ovat nimittäin tärkeitä myös Suomen kaltaisille kehittyneille maille. Kansalliset aluekehitysrahat on käytännössä ajettu lähes kokonaan alas, joten EU:n ohjelmavarat ovat ainoita merkittäviä alueperustaisia kehittämisvälineitä. 

Tukea eri rahoitusohjelmista

Maatalousvaltaisena alueena Etelä-Pohjanmaalle merkittävin rahoitusohjelma on maaseudun kehittämisohjelma, mutta aluetukia jakava rakennerahasto-ohjelmakin on tärkeä. Etelä-Pohjanmaa on saanut tällä kaudella rakennerahasto-ohjelmasta EU-rahoitusta reilut 21 miljoonaa euroa. Valtakunnallistakin rakennerahastorahoitusta on tarjolla. Lisäksi rahoitusta voi hakea kansainvälisistä aluelähtöisistä Interreg-ohjelmista, joissa määrärahoja ei ole kiintiöity maittain tai maakunnittain. Tällä saralla Etelä-Pohjanmaa onkin ottanut merkittäviä kehitysloikkia tällä kaudella.

Missä voi tutustua EU-hankkeissa tehtyyn työhön? Netissä (esim. www.hanketuloskortti.fi, www.villimpilansi.fi), somessa ja uutiskirjeissä olevan aineiston lisäksi Eurooppa-päivänä 9.5.2018 on mahdollisuus tutustua hankkeisiin ihan livenä. Tuolloin klo 9-13.30 Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EU-hankemessut Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Tapahtumassa esille pääsevät alueella käynnissä olevat hankkeet.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös