09 / 05 / 17

Päätöksenteko on ihmisten välistä vuorovaikutusta  

  • 683

Tasaisin väliajoin julkisuuteen ponnahtaa keskustelua, joka juontuu kunnallisesta päätöksentekokulttuurista. Lähtökohdat ja teemat voivat vaihdella, mutta perustaltaan aiheet kumpuavat demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään liittyvistä ilmiöistä. Epäilemättä yritysmaailmassakin törmätään samoihin ilmiöihin, mutta ne eivät yleensä ole julkisesti tarkasteltavina. Laajempaa julkisuutta saavat yleensä päätöksentekoon liittyvät konfliktitilanteet ja vastaavasti kypsästi ja kehittyneesti toimiva päätöksenteko saa pysyä omassa harmoniassaan kenenkään häiritsemättä.

Kun tarkastelee konfliktitilanteisiin liittyviä ilmiötä vaikkapa vain google-haun tulosten perusteella, nousee sieltä esiin se peruslähtökohta, että kyse on aina ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Usein kyse voi olla vain kahden ihmisen välisistä henkilökemioista. Jokaisella on oma henkilöhistoriansa ja omat sidosryhmänsä yms., ja niiden yhteensovittaminen yhteisten päämäärien hyväksi johtaa väistämättä tilanteisiin, joissa yhteisen ratkaisun löytäminen vaatii sovittelua. Päättäjillä pitää siis olla kykyä keskustella ja arvioida vaihtoehtoja, mutta ei riitä, että näkee asiat vain omasta perspektiivistään vaan pitää osata arvioida myös kokonaisuutta ja vastapuolen näkemyksiä. Arvokasta on myös, jos tähän yhdistyy jonkin verran visionäärisyyttä ja kykyä ennakoida tulevaa.

Suomalainen päätöksentekokulttuuri on perustaltaan suoraviivaista ja rakentuu asioiden etukäteisvalmistelun pohjalla. Meillä myös arvostetaan avoimuutta ja laajoja vaikuttamismahdollisuuksia niille, joita päätöksenalainen asia koskee. Voisi sanoa, että päätöksentekokulttuurimme on rakenteeltaan ennakoitavaa ja johdonmukaista.

Alati muuttuvassa yhteiskunnassa tämäkään ei takaa järjestelmän toimivuutta, koska vallitseva päätöksentekokulttuuri joutuu päivittäin muuttuvien tilanteiden testiin ja on entistä alttiimpi ristiriidoille. Niinpä on syytä herkeämättä tarkkailla, missä määrin kulloinkin vaaditaan sopeutumista ja uudistumista, jotta asianmukainen päätöksenteko sujuu myös tulevaisuudessa.

 

Jari Iso-Koivisto

Hallintojohtaja

 

 

683 kommenttia
08 / 03 / 17

Kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaata

  • 2

Maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe on käynnissä. Kaikista maakuntaan siirtyvistä organisaatioista ja niiden toiminnoista kerätään perustietoja ja parhaita käytänteitä. Näitä tietoja käytetään Etelä-Pohjanmaan maakunnan rakentamisessa. Maakuntauudistus siirtyy maakuntalakipaketin hyväksymisellä vaiheeseen, jossa maakunnan perustaminen alkaa.

Maakuntahallitus päätti 20.2.2017 käynnistää väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut. Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoon kuuluu virkamiesjohtoa maakunnan liitosta, kunnista ja yhteistoiminta-alueilta, sairaanhoitopiiristä, erityishuoltopiiristä, pelastuslaitoksesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Uusi toimielin aloittaa tämän päivän tiedon mukaan 1.7.2017.

Väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata henkilöstöä avustamaan sen tehtävien hoitamisessa ja alkaa käyttää uuden maakunnan päätösvaltaa rajoitetuin oikeuksin.  Väliaikaisen valmistelutoimielimen tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. tammikuussa 2018 pidettävien maakuntavaalien ja vaalilla valittavan maakuntavaltuuston toimintasääntöjen valmistelu sekä toiminnan aloittamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Valinnanvapauslainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella, mutta useita yksityiskohtia on vielä avoinna. Peruspalveluiden ja erityistä osaamista vaativat palveluiden, kuten osan sosiaalipalveluista ja nykyisen erikoissairaanhoidon, rajat ovat edelleen epäselviä. Perussosiaali- ja perusterveydenhuolto siirtyvät suoran valinnan piiriin. Uudistuksen tarkoituksena on, että palvelujen saatavuus ja laatu paranevat. Samalla tiedostetaan, että palvelujen käyttäjien rooli ja asiakkaiden oma-aloitteisuus vahvistuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta huolehtii maakunta, jolle järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2019.

Maakuntavalmistelun yhtenä lähtökohtana on varmistaa kaikkien palvelujen häiriötön saatavuus. Samalla maakuntavalmistelun tärkein voimavara, henkilöstö, on laajasti mukana valmistelutyössä. Henkilöstön tuesta muutoksessa vastaa kukin olemassa oleva organisaatio, sen johto ja lähiesimiehet.

28 organisaatioista vakinainen henkilöstö tulee siirtymään uuden maakunnan organisaatioon liikkeenluovutusperiaatteella vanhoina työntekijöinä. Työmarkkinoiden pääsopijajärjestöt valmistelevat jo maakunnille oman virka- ja työehtosopimuksen. Henkilöstön siirtoja koskevat YT-neuvottelut alkavat viimeistään syksyllä 2018 lähettävissä organisaatioissa, ja ne jatkuvat uudessa organisaatiossa vuoden 2019 alussa.

Lainsäädäntöä ei ole vielä vahvistettu miltään osin. Poliittinen tahtotila on kuitenkin selkeä, ja meidän valmistelutiimimme usko myönteiseen muutokseen on vahva. Kuljemme vielä monessa asiassa sumussa ja samalla tarvitsemme lisää tietoa muutoksesta. Sen tiedon, mitä meillä on, haluamme kuitenkin jakaa ja pidämme osallisuutta erittäin tärkeänä muutoksen valmistelussa. Muutosjohtajat kiertävätkin keväällä kolmessa kunnassa, joissa järjestetään avoin yleisötilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet järjestetään Seinäjoella 2.5.2017, Kauhajoella 10.5.2017 ja Alajärvellä 11.5.2017.

Samansuuntaisella ja yhteisellä tekemisellä matkaamme kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

 

Johanna Sorvettula
konsernimuutosjohtaja

2 kommenttia
18 / 10 / 16

Etelä-Pohjanmaan uusi vaihde

  • 0

Maakunta- ja SOTE-uudistus ovat kaikkien huulilla. Asiasta puhutaan paljon. Uudistus herättää mielenkiintoa, mutta myös epätietoisuutta. Osa väestä kuuluu joukkoon EVVK – ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa ihmisistä on suorastaan ”pihalla” siitä, mitä on tapahtumassa. Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka juuri, kun luuli päässeensä kärryille, tipahti. Yritetään kuitenkin ymmärtää, mistä on kysymys ja mitä ollaan tekemässä.

Suomeen on syntymässä uusi hallinnollinen taso, maakunnat. Kysymys on itsehallinnollisista maakunnista, joita johtavat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Yhdet vaalit siis lisää kalentereihimme. Maakuntaa johtavat maakuntavaltuutetut ovat uudessa roolissa maakunnan edustajina. Näkökulma on tyystin erilainen kuin nykypäivän maakuntavaltuutetuilla, jotka ovat omien kuntiensa edustajia.

Mistä maakuntauudistuksessa on kysymys? Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan. Valtaosa näistä toiminnoista siirtyy maakuntiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät maakuntiin. Lisäksi mm. kuntien maataloushallinnon, lomituksen ja ympäristöterveydenhuollon toiminnot siirtyvät maakunnille. Siirtyypä muutamia tehtäviä myös AVIsta, kuten mm. alueellinen alkoholihallinto. Kaiken kaikkiaan uudistus koskee Suomen mittakaavassa yli 200 000 työntekijää ja Etelä-Pohjanmaalla n. 10 000 työntekijää.

Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelutyössä innostuksen henki on ollut aistittavissa. Työryhmillä on iso haaste edessään, kun ne pohtivat maakuntahallinnolle siirtyvien toimintojen organisointia. Mikäli nykyiset toiminnot lyödään sellaisenaan yhteen, olemme epäonnistuneet. Uudistuksessa on todellisia mahdollisuuksia luoda sellaisia toimintamalleja, joilla asioita tehdään toisin ja paremmin.

Eipä siitä pääse mihinkään, että tehokkuutta ja säästöjä uudistuksella haetaan. Ilman muuta näin pitääkin olla. Uuden maakunnan systeemit ja säästöt eivät kuitenkaan ole 20-luvun alussa suinkaan kaikilta osin realisoituneet. Tavoitevuotena tehokkuuden osalta voidaan pitää ennemminkin vuotta 2030. Uuden maakunnan toiminnallisuuden osalta rakenteet ovat olemassa 2019 alusta, mutta veikkaan, että maakuntakonsernin systeemit hakevat nekin vielä pitkään muotoaan.

Miksi uudistuksesta pitäisi kiinnostua ja innostua? Ensinnäkin kyse on historiallisen suuresta muutoksesta siirryttäessä aluedemokratiassa eurooppalaiseen malliin. Toiseksi uudistuksen haaste ja suurin mahdollisuus piilee maakunnan toimintakentän monialaisuudessa. Meidän pitää maakunnissa löytää uusia näkökulmia tekemisiimme eri toimintojen rajapinnoilta. Voisiko näissä uusissa yhteistyökumppanuuksissa olla avain Etelä-Pohjanmaan kehittämisen uuteen vaihteeseen? Luulen, että kehittämisen juju uudessa maakunnassa piilee juuri tässä.

 

Heli Seppelvirta
muutosjohtaja 

 

0 kommenttia
24 / 08 / 16

Etelä-Pohjanmaa 2019 lähestyy

  • 1

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntahallinnon uudistus ottaa taas vauhtia kesän jälkeen. Vaikka valtakunnallisissa päätöksissä on vielä lukuisia kysymysmerkkejä, maakunnallista valmistelua viedään määrätietoisesti ja hyvässä hengessä eteenpäin.

Enää on alle kaksi ja puoli vuotta siihen, kun uusi Etelä-Pohjanmaan maakunta ottaa vastuulleen sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisen sekä monet ELYn ja maakunnan liiton nykyisistä tehtävistä. Kuntien rooli muuttuu ”kolme kovan koon” suuntaan: kehitys, kaavoitus ja koulutus. Samalla alueellinen hallinto tehostuu ja yksinkertaistuu.

Eteläpohjalaiset ovat valmistelleet laajalla joukolla uusia toimintamalleja. Työryhmät ja muut kokoukset ovat kytkeneet jo satoja asiantuntijoita tähän työhön. Ratkaisuja haetaan yhteisesti, vaikkei se aina yksinkertaista olekaan. Oleellista on pitää kiinni siitä tahdosta, että haluamme rakentaa nykyasukkaille ja tuleville polville hyvän elämän maakuntaa. Suomen yrittävimmällä ja omaleimaisimmalla alueella on siihen kaikki edellytykset.

Uudistuksen maakunnallista johto- ja ohjausjärjestelmää ollaan selkeyttämässä. Eri tahojen kanssa keskustellen haetaan ratkaisuja, joilla kytketään laaja joukko kuntien luottamus- ja toimihenkilöitä mukaan valmisteluun sekä samalla vahvistetaan poliittista ohjausta. Tavoitteena on luoda ohjausmalli, joka toimii harjoittelualustana tuleville suorien aluevaalien kautta valituille luottamiselimille.

Tiedottamista vahvistetaan myös kaiken aikaa. Kesäkuussa avautuivat Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteiset verkkosivut osoitteessa www.ep2019.fi. Sivustolta löytyy nyt perustietoja aiheesta, mutta syksyn mittaan sivuille kertyy asiaa työryhmien kokouksista ja muusta ajankohtaisesta. Kysymyksiäkin voi lähettää vastattavaksi.

Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallinen vetäjä Tuomas Pöysti muistutti viime viikolla alue- ja paikallishallintopäivillä, että hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Siksi sen tulee pohjautua avoimuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja vuorovaikutukseen. Pöysti painotti myös rohkeutta viedä eteenpäin uudistusta maakuntalähtöisesti: "Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin."

Otettakoon uuden Etelä-Pohjanmaan avainsanoiksi avoimuus, osallistaminen ja yhteistyö. Jokainen meistä voi omalla kohdallaan ”tehdä priimaa” tässä asiassa. Luottamuksen rakentaminen ei onnistu yksipuolisesti, vaan kaikilla osapuolilla on oltava siihen valmiutta. Joka tahtoo, keksii kyllä keinot – ja joka ei halua, löytää kyllä tekosyyt.

Ei siis muuta kuin kääritään hihat ja tartutaan toimeen uuden soten ja maakuntahallinnon rakentamisessa. Kaksi ja puoli vuotta voi tuntua pitkältä ajalta, mutta se kuluu yllättävän pian. Ministeri Juha Rehula kannustikin hiljattain kaikkia uudistustyöhön osallistuvia toteamalla, että ”muutoksiin menee aina kaikki käytettävissä oleva aika, oli sitä enemmän tai vähemmän...”

 

Asko Peltola
maakuntajohtaja 

1 kommenttia
09 / 03 / 16

Maakunta 3.0

  • 4

Keskustelu maakuntahallinnosta velloo suurin lainein Suomessa. Sisällöllisesti puhutaan etupäässä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta aina kun tulee ratkaisevien päätösten aika, törmätään loppujen lopuksi erimielisyyteen aluejaosta. Valtakunnan jakaminen alueellisiin kokonaisuuksiin erilaisten toimintojen järjestämiseksi lähempänä ihmistä johtaa yleensä poliittiseen vääntöön sekä toisaalta siihen, että valtion keskushallinto ei näe lisäarvoa alueiden omaehtoisessa toiminnassa.

Nyt käsillä olevaan uudistukseen liittyy kuitenkin myös ajatus maakunnallisesta itsehallinnosta, mikä nostaa alueellisuuden merkityksen aivan uudelle tasolle, jos niin halutaan. Ei enää riitä, että päästään sopuun aluejaosta, vaan nyt täytyy pystyä ratkaisemaan se, paljonko ja minkälaista itsenäistä päätösvaltaa maakunnalle annetaan. On myös selvää, että toimiva itsehallinto edellyttää eittämättä jonkinlaista alueellista identiteettiä pohjalle, jotta yksittäiset ihmiset, alueen yritykset ja muut toimivat kokevat itsehallintoalueen omakseen ja sitoutuvat toimimaan siellä sekä kehittämään sitä.

Julkisuudessa maakuntahallinnon uudistus näkyy lähes yksinomaan valtakunnallisena julkisten palvelujen ja niihin liittyvän hallinnon järjestämiseen liittyvänä keskusteluna. Olisi erittäin tärkeää, että tässä rinnalla maakunnan sisällä käytäisiin laajaa, itsehallinnolliseen tulevaisuuteen orientoitunutta vuoropuhelua siitä, millä eväillä tänne luodaan työpaikkoja, kasvatetaan olemassa olevia yrityksiä, synnytetään uutta elinkeinotoimintaa, hyödynnetään ja kehitetään koulutusta sekä tutkimusta jne.

Tätäkin keskustelua kyllä käydään, mutta sen merkitystaso ja konkretiataso pitää nostaa aivan uudelle tasolle, jotta päästään aidosti rakentamaan menestyvää maakuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maakunnan toimijoilla on yhteinen visio ja laaja sekä aito sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Alueen sisäisillä toimijoilla pitää myös olla selkeät roolit niin, että kukaan ei koe tulevansa syrjityksi toisen kustannuksella vaan kaikki vahvistavat toisiaan maakunnan menestyksen nimissä.

Haaste on kova, mutta väistämätön, sillä meneillään on yhteiskunnallinen rakennemuutos, joka koskettaa vahvasti sekä julkista, että yksityistä sektoria ja sitä kautta meitä kaikkia.  Menestyminen maakuntien joukossa on vain meistä itsestä kiinni.

 

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

4 kommenttia
11 / 01 / 16

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Pääministeri Sipilän hallituksen uudistuskoriin mahtui myös kaavoituskäytäntöjen keventäminen. Etenkin maakuntakaavojen "tsaarinaikainen" vahvistusmenettely, jossa ympäristöministeriöllä oli niiden suhteen sekä ohjaus- että tuomiovaltaa, oli saanut osakseen kritiikkiä. Muutenkin maakuntakaavojen laadinta oli koettu nykymenoon suhteutettuna hitaaksi ja jäykäksi.

Ympäristöministeriö tarttui toimeen ripeästi, ja Maankäyttö- ja rakennuslain (mrl) lakimuutokset saatiin syksyn mittaan valmiiksi. Näillä näkymin lakimuutos saadaan voimaan 1.2. alkaen.

Mitkä asiat sitten muuttuvat? Maakuntien kannalta suurin muutos koskee maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn poistamista. Kaavat tulevat jatkossa lainvoimaisiksi maakuntavaltuuston päätöksellä. Toinen merkittävä muutos koskee maakuntakaavojen laadinnan uudenlaista vaiheistusta, jonka toivotaan edelleen nopeuttavan niiden valmistumista.

Vahvistusmenettelyn poistaminen lisää merkittävästi maakuntavaltuuston itsenäistä päätösvaltaa. On kuitenkin muistettava, että MRL:n mukaiset maakuntakaavojen sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat edelleen voimassa. Maakuntakaavojen lainmukaisuuden varmistaminen siirtyykin entistä selvemmin liittojen omalle vastuulle. Samanaikaisesti on ympäristöhallinnon suunnalta ilmoitettu, että myös VAT:it tullaan uudistamaan. Jää nähtäväksi, tukeeko uudistus samalla tavoin maakuntien asemaa kuin vahvistusmenettelyn poistaminen teki, vai tuleeko siitä imperiumin vastaisku.

Kaavan uudenlainen laadintajärjestys korostaa varhaista vuorovaikutusta. Etenkin uuden MRA 11 § ja 13 § mukaiset viranomaisneuvottelun ja viranomaislausuntojen pyytäminen ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa antaa viranomaisille mahdollisuuden sopia maakuntakaavojen ratkaisuista riittävän pitkälle siten, että kaavaehdotuksen ei pitäisi jäädä enää merkittäviä ristiriitoja tai yllätyksiä.

Meneekö kaikki niin kuin lain säätäjä on tarkoittanut?

Uudistuksissa on paljon hyvää, mutta kolikolla on aina kaksi puolta. Uudistus herättää ainakin monia kysymyksiä: Riittävätkö esimerkiksi ministeriön resurssit jatkossa maakuntakaavoituksen kokonaiskuvan seurantaan ja kaavoituksen kehittämiseen. Voimavarojen heikentämisestä etenkin juridisen osaamisen puolella on jo nyt merkkejä olemassa. Toinen iso kysymys on, riittääkö maakuntapolitiikoilla jatkossa maltti, vai halutaanko lähteä kokeilemaan, mihin asti lain asettamat sisältövaatimukset joustavat.

Jo nyt voi ennustaa, että ehdotusvaiheen kuuleminen on vaarassa muodostua pelkäksi muodollisuudeksi. Kynnys ehdotuksen muuttamiselle kasvaa merkittävästi, vaikka se saisi minkälaista kansalaispalautetta, jos kaikki viranomaiset ovat jo yksimielisesti ehdotuksen takana. Jos palaute ei saa aikaan muutoksia, on tie valituksille auki.

Toinen merkittävä puute johtuu lain valmistelun ajankohdasta, mistä syystä siinä ei voitu ottaa huomioon muuta aluehallinnon uudistamista. Toivottavasti laki taipuu myös tulevien itsehallinnollisten maakuntien rakenteeseen, etenkin jos siihen liitetään nykyisten ELY-keskuksien kaavoituksen ohjaustoiminnot. Toiveet ovat joka tapauksessa korkealla, ja Etelä-Pohjanmaan valmisteilla olevia maakuntakaavoja laaditaan jo nyt uuden lain ja asetuksen mukaisessa järjestyksessä.

 

Antti Saartenoja

Suunnittelujohtaja

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös