18 / 05 / 16

Rakennemallityö tähtää vuoteen 2040

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liitto on lähtenyt tekemään maakunnallista rakennemallia yhteistyössä kuntien, elinkeinoelämän ja asiantuntijatahojen kanssa. Rakennemalli on maakunnan ja kuntien yhteinen aluerakenteen ja maankäytön kehittämisstrategia.

Vaikka rakennemalli ei ohjaa suoraan kaavoitusta eikä rakentamista juridisesti, se kertoo osallistuneiden kuntien ja tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan aluerakenteen kehittämisen pitkän tähtäimen periaatteista. Rakennemallin laadinta antaa mahdollisuuden maakunnan yhteiseen strategiseen prosessiin. Rakennemallia voidaan käyttää maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen tausta-aineistona sekä kehittämistyössä.

Etelä-Pohjanmaan aluerakenne on suhteellisen tasapainoisesti muodostunut. Merkittävin muutos viime vuosikymmenien aikana on ollut Seinäjoen kasvu ja kehitys sekä reuna-alueiden väestön väheneminen. Seinäjoen kasvu ja kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. On hyvä, että maakunnalla on keskus, joka kehittyy, kasvaa ja kaupungistuu. Haasteena on se, synnyttääkö keskuskaupungin kehitys myös kasvua laajemmalla Seinäjoen kaupunkiseudulla vai jääkö kasvu keskuskaupunkiin?

Etelä-Pohjanmaalla on monia seutu- ja pikkukaupunkeja, joiden kehityksessä mukana pysyminen on tärkeää. Ne tarjoavat pikkukaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja palveluja. Pienempiä taajamia, kyliä ja maaseutua on paljon, ja ne tarjoavat vaihtoehtoisen sijainnin ja asuin- ja elinympäristön. Monissa taajamissa, kylissä ja haja-asutusalueilla väestömäärän ennustetaan vähenevän lukuun ottamatta kaupungin läheistä maaseutua Seinäjoen läheisyydessä. 

Maakunnan rakenteen kehityksessä tärkeä kysymys on, miten väestö, palvelut, yritykset, ja työpaikat sijoittuvat. Väestön sijaintiin vaikuttavat hyvä asuin- ja elinympäristö, palvelut, työpaikat ja liikenneyhteydet. Hyvät liikenneyhteydet ja taajamien väliset melko lyhyet etäisyydet mahdollistavat maakunnallisen työmarkkina-alueen synnyn. Etelä-Pohjanmaa on rakenteeltaan varsin kompakti maakunta. Keskittyvätkö palvelut vielä lisää ja mihin tulevaisuuden yritystoiminnot ja työpaikat sijoittuvat?

Maaseudulle hyvät tie- ja viestintäyhteydet ovat tulevaisuudessakin tärkeä asia. Palveluja voidaan tuoda myös asiakasta lähelle, mitä esimerkiksi digitalisaatio tukee. Maaseutu säilyy biotalouden tärkeänä tuotantoympäristönä. Maakunnan sisällä on käytävä, joka ulottuu Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Seinäjoen, Lapuan kautta Kauhavalle. Ylimaakunnalliset käytävät Vaasaan ja Tampereelle ovat kehittyviä yhteyksiä. Alavuden–Ähtärin ja Alajärven seudut kytkeytyvät hyvillä liikenneyhteyksillä maakunnan keskusseutuun. Maakunnan rakenne muodostaa eräänlaisen aluesuunnittelun tähtimallin taajamineen ja liikenneyhteyksineen.  

Rakennemalli ohjaa parhaimmillaan kuntien ja maakunnan strategista kehittämistä, liikenteen kehittämistä, elinkeinojen kehittämistä ja investointeja sekä maankäytön suunnittelua ja markkinointia. Yhteisten strategisten valintojen, yhteistyön lisääntymisen ja resurssien jakamisen myötä rakennemallin kautta voidaan saavuttaa kuntatalouden säästöjä, kestävämpää yhdyskuntarakennetta ja muita taloudellisia hyötyjä.

Lisäksi kasvavan vuorovaikutuksen ja yhteistyön kautta voidaan löytää yhteisiä kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työpaikkoja lisääviä ratkaisuja ja toimintamalleja. Eikä pidä unohtaa, että rakennemalliprosessi itsessään lisää yrittäjien, päättäjien, viranomaisten ja kuntalaisten välistä yhteistyötä yli hallinto- ja kuntarajojen.

 

Timo Lakso 
maakuntasuunnittelija

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös