20 / 09 / 17

Arvot mekin ansaitsemme

  • 0

Sanotaan, että arvoja ei keksitä, ne löydetään. Etelä-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation arvoja päätettiin etsiä kaikkien uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön ajatuksista ja mielipiteistä. Kohderyhmä oli lähes 10 000 työntekijää.

Arvotyöprosessin ensimmäiseen vaiheeseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä. Arvoja kerättiin ja punnittiin Tervetuloa rakentamaan yhteistä Etelä-Pohjanmaata -verkkopelissä, joka keräsi kolmen viikon aikana lähes 27 000 annettua ääntä ja yli 600 uutta arvoa. Tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä pohtimaan itse kullekin omassa työssään tärkeitä arvoja ja muodostaa käsitys siitä, millaisia arvoja tulevat maakuntaorganisaation työntekijät pitävät tärkeinä. Viivan alle jäi erittäin laaja, rikas ja moniääninen aineisto.

Arvokysymykset herättivät työntekijät vaikuttamaan

Kaikkein eniten ääniä pelissä sai arvoväittämä Tyytyväiset työntekijät takaavat laadukkaamman hoidon. Väittämä on muokattavissa koko maakuntaorganisaatiolle soveltuvaksi, sillä tyytyväiset työntekijät takaavat varmasti laadukkaammat palvelut kautta linjan. Tärkeä arvoväittämä, joka pitää sisällään näkökulman niin työn tekemisen mielekkyyteen kuin asiakkaalle tarjottaviin palveluihinkin.

Pelin kautta saadut syötteet viestivät myös paljosta muusta kuin arvoista. Osaltaan ne peilaavat henkilöstön toiveita mutta myös pelkoja muutostilanteessa. Esimerkiksi tehostaminen ja yrittäjämäisyys jäivät äänestyksessä häntäpäähän. Arvojen kärjessä sen sijaan korostui palvelujen säilyttäminen lähellä. Tulokset saattavatkin viestiä työntekijöiden epävarmuudesta liittyen esimerkiksi tulevan työn luonteeseen tai työpaikan sijaintiin.

Arvo- ja strategiatyö kulkevat käsi kädessä

Arvojen määrittely on organisaation kaiken toiminnan kivijalka, sillä arvot muodostavat ne periaatteet, joihin organisaation toiminta perustuu. Myös organisaation strateginen suunnittelu tarvitsee arvopohjan selkänojakseen. Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan arvo- ja strategiatyö niveltyvät aikataulullisesti limittäin ja niitä viedään eteenpäin rinta rinnan.

Arvotyöprosessi on monivaiheinen. Seuraavassa vaiheessa arvojen työstämistä jatketaan työpajassa, jossa ovat läsnä sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen eli VATEn ja poliittisen johtoryhmän jäsenet sekä vastuuvalmistelijat. Arvojen sanamuotoja tullaan hiomaan ja niiden kärkeä terävöittämään myös asiantuntijaryhmässä. Lopullisessa muodossaan arvot viedään vuoden 2019 alussa aloittavan maakuntavaltuuston käsittelyyn.

Kaikkein tärkein vaihe arvoprosessissa on lopullisten arvojen jalkauttaminen ja työntekijöiden sitouttaminen määriteltyyn arvopohjaan. Organisaation johdon on haettava ratkaisua siihen, miten työntekijöitä voitaisiin parhaiten kannustaa toimimaan tehtävissään arvojen pohjalta. Parhaiten olisimme onnistuneet, jos jokainen työntekijä pysähtyisi pohtimaan, miten juuri minä haluan ilmentää näitä arvoja omassa työssäni.

Hanne Rantala

Viestinnän vastuuvalmistelija
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

0 kommenttia
24 / 08 / 17

Maakunta tuloo – ookko valamis?

  • 0

Kuva: P. T. Kuusiluoma.

Nyt se sitten tulee. Se maakunta.

Ei maakuntauudistus mitenkään täydellinen ole. Mutta siinä on paljon hyvää. Yksi hyvä on maakunnallisen identiteetin edistämisen kirjaaminen uusien maakuntien tehtäviin.

Lainsäätäjän näkökulmasta ratkaisu on tietysti hyvin looginen: Kunnat ovat nojanneet vahvaan paikallisuus- ja kotiseutuajatteluun. Yksi edellytys kuntien menestystarinaan on ollut se, etteivät ne ole olleet pelkkiä hallinto- tai palvelutuotantoyksiköitä, vaan myös ihmisten yhteisöjä ja kotiseutuja. Samaan suuntaan kannattaa ilman muuta pyrkiä myös maakuntatasolla.

Välttämätöntäkin se on: maakunnan legitimiteetin ja toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että ihmiset tuntevat maakunnan omakseen, että he äänestävät ja osallistuvat. Riskinä on, että muuten maakunta jää ontoksi, sen toiminta irtoaa alueen ihmisistä ja päättäjät jäävät ilman todellista mandaattia.

Se rapauttaisi yhteisön sisältä käsin.

Vanhanaikaista vai uudenaikaista?

On aika yllättävää, miten monen korvissa tavoite maakuntayhteydestä on kuulostanut vanhanaikaiselta tai jopa väärin asetetulta. Kökkö muotoilu viekin helposti harhaan: ”maakunnallisen identiteetin edistäminen” tuo helposti mieleen vanhat hassut heimopiirteet tai ylhäältä asetetut yhtenäiset maakuntaidentiteetit.

Näistä ei tietenkään voi olla kysymys. Ajatus siitä, että vaikkapa uudet Pirkanmaan tai Uudenmaan maakunnat ryhtyisivät rakentamaan jotakin päälle liimattavaa, yhtenäistä identiteettiä on aika pöhkö. Ja hyödytön.

Sen sijaan uusissa maakunnissa tulisi antaumuksella pohtia sitä, mitkä asiat sitovat juuri heidän alueensa ihmisiä yhteen ja miten maakunnissa voitaisiin parhaiten tukea oman alueen yhteisöllisyyttä, yhteistoimintaa ja osallisuutta.

Vastaukset ovat ja niiden kuuluukin olla eri maakunnissa erilaisia. Maakuntalain kirjauksen suuri viisaus on sen väljyydessä: kukin maakunta miettiköön ja päättäköön itse, millainen identiteettityö juuri siellä hyödyllisintä. Lähellä tiedetään se(kin) asia paremmin kuin kaukana.

Ainakin yksi identiteettitehtävä lienee kaikissa maakunnissa yhteinen: keskuskaupungin ja ympäröivän maakunnan suhteiden tiivistäminen, kehittäminen ja monessa paikassa myös niiden tervehdyttäminen.

Eikä siinä ei ole mitään vanhanaikaista.

Meirän maakunta

Olen seurannut mielenkiinnolla uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan valmistelutyötä. Asko Peltolalle ja kumppaneille on helppo antaa kiitosta jo tässä vaiheessa.

Identiteettityölle on Etelä-Pohjanmaalla ja muissakin pohjalaismaakunnissa poikkeuksellinen lähtökohta. Pohjalaisuus tai eteläpohjalaisuus muodostaa jo sinänsä vahvan, tunnistettavan ja vieläpä monella tapaa pinnalla olevan identiteetin.

Itsestään selvien hyötyjen lisäksi vastassa on myös haasteita. Voi syntyä harhaanjohtava tunne, että identiteettityötä ei muka enää tarvitsisi tehdä. Saattaa myös rakentua virheellinen kuvitelma yhdestä ainoasta alueidentiteetistä, joka muka puhuttelisi kaikkia tai joka muka pysyisi muuttumattomana. Sellaista ei ole ollut koskaan, eikä sellaiseen pidä pyrkiä tulevaisuudessakaan.

Etelä-Pohjanmaallakin on tukeuduttava jatkuvaan, aitoon ja laajaan keskusteluun yhteisön menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Aktiivista yhteistoimintaa on luotava sekä maakunnan sisälle että maakuntarajojen yli. Lisäksi kulttuurin ja identiteetin konkreettiseen kehittämistyöhön on varattava todellisia resursseja.

Olen vakuuttunut, että loppuviimein uudet maakunnat ovat tahtokysymys. Niistä tulee juuri niin hyviä ja toimivia, kuin me itse niistä teemme. Omissa käsissämme on, onnistummeko me rakentamaan yhteisen, yhteisöllisen ja osallistavan maakunnan, oikean meirän maakunnan.

Sitä kovasti toivon ja siihen uskon.

Teppo Ylitalo
Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja

0 kommenttia
27 / 06 / 17

Puolivuotistilinpäätös

  • 0

Kesälomakauden vyöryessä päälle on oiva hetki tutkailla alkuvuoden tapahtumia. Viime kuukaudet ovat olleet kiihkeitä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassammekin.

Elämme historiallisen hallintoremontin aikaa. Kunnilta on poistumassa rahassa laskettuna yli puolet tehtävistä. Ensimmäisten maakuntavaalien pitäisi olla runsaan puolen vuoden kuluttua. Uuden maakunnan syntyyn on aikaa puolitoista vuotta.

Maakuntien väliaikaishallinnon pitäisi aloittaa virallisesti muutaman päivän kuluttua, 1.7.2017. Pitkin kevättä ovat kuitenkin voimistuneet puheet siitä, että tuo aloitus siirtyy syksylle. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta on tulossa lausunto, joka viitoittanee hallituksen jatkotoimenpiteitä. Jopa maakuntavaalien lykkääntymisestä on varoiteltu.

Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on viety eteenpäin maamme hallituksen aiempien linjausten mukaisesti. Kymmeniä työryhmiä ja satoja eteläpohjalaisia on pitkin kevättä kokoontunut palavereihin ja seminaareihin rakentamaan uutta maakuntaa. Väliraportit valmistuivat pari viikkoa sitten. Ne antavat pontevan pohjan jatkotyöskentelylle.

Vaikka virallisen väliaikaishallinnon aloitus lykkääntyisikin myöhemmälle, Etelä-Pohjanmaalla ei haluta jäädä odottelemaan. Jokainen ”menetetty” päivä tiukentaa tulevaa tahtia – ja valmista kuitenkin pitäisi olla 1.1.2019.

Yhdessä

Uuden maakunnan valmistelukoneistoa vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen mittumaaria. Uudet vastuuvalmistelijat aloittavat työnsä elokuun alussa. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, aloitti työnsä ”puolivallattomana”. Haluamme pitää vauhtia yllä, kun kerran siihen on mukavasti päästy.

Alkuvuosi on näyttänyt, että maakunnassamme pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen. Etelä-Pohjanmaalla valmistelu on edennyt maan kärkijoukoissa. Vaikka aikataulu on tiukka ja epävarmuustekijöitä kosolti, eri tahoilla on ollut valmiutta heittäytyä täysillä mukaan.

Tähänastisen valmistelutyön perusteella uskallan sanoa, että entiseen ei ole paluuta – tapahtuipa valtakunnallisissa linjauksissa miltei mitä tahansa. Maakunnan yhteistä asentoa on jo korjattu sen verran, että lähtöruutuun emme voi vetäytyä.

Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön. Emme tietenkään ole yksimielisiä kaikesta. Hyvä niin, sillä silloin kehitys voisi topata kokonaan. Tärkeintä on, että osaamme kuunnella ja tukea toisiamme tässä epävarmuuden ristiaallokossa. Samalla rakennamme sitä yhteistyötä, jonka pohjalta uuden Etelä-Pohjanmaan on pitävä ponnistaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaa lainaten voi todeta, että maakunta rakentuu YHDESSÄ.

Syrämmellinen kiitos kaikille valmistelutyössä tähän asti mukana olleille. Aurinkoisia kesäpäiviä sekä leppoisaa ja virkistävää lomaa. Loppukesällä jatkamme uusin voimin ja innoin.

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Diginäkyjä

  • 0

Maakunta- ja sotejärjestämisuudistuksen keskeinen muutossana on digitalisaatio. Joillekin se on kirosanana, toisille se lupaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Usein toistettu virke on, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, tullaan myös digitalisoimaan. Ja vieläpä nopeasti.

Käytännössä digitalisaatio tarkoittaa toiminnan tehostamista, turhien työvaiheiden poistamista, uusien välineiden käyttöönottoa sekä taloudellisia ja ympäristöllisiä säästöjä. Voimme matkustamatta osallistua kokouksiin, saada neuvoja, täyttää lomakkeita ja vaikka testata terveydentilaamme.

Digitalisaatio vaatii itseltämme muutosta, joskus mukavuusalueen ulkopuolellekin kurottamista. Tottumusten vaihtaminen herättää ensin ärtymystä, mutta kun olemme uuteen oppineet, vanhaan ei ole paluuta. Harva meistä haluaisi enää lähteä jonottamaan pankin tiskille tai kirjoittaa käsin paperilomakkeita kirjekuoriin.

Digitalisaatio lisää siis paikkariippumattomuutta. Voimme olla yhteydessä työpaikalle, ystäviin, viranomaisiin tai muualle miltei mistä tahansa. Aikaa jää muuhun, jos homma vain toimii.

Merkillistä on se, miten heikosti digimahdollisuudet hyödynnetään työelämässä. Etätyöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, ja silti se etenee hämmästyttävän hitaasti. Suurimpana esteenä ovat usein työpaikan tai työnantajan asenteet. Läheskään kaikkialla, missä etätyö olisi teknisesti mahdollista, ei hyödynnetä tätä optiota.

Myös maakuntauudistuksessa on keskusteltu henkilöstön sijainnista. Jos tiettyä tehtävää hoitavat ihmiset ovat nyt keskittyneet jonnekin, niin jatkossakin heidän pitäisi olla samassa paikassa. Muuttamaan ei haluta pakottaa.

Hyvä niin. Silti nurinkurista on unohtaa se, miten monet ihmiset ovat jo muuttaneet työpaikkojaan ja pidentäneet työmatkaansa vain sen takia, että toimintoja on aikoinaan keskitetty jonnekin, usein isoimpiin keskuksiin. Suuri osa näistä pakkomuutoista on toki tapahtunut silloin, kun teknisiä mahdollisuuksia etätyöhön ei ollut. Mutta tänään on toisin.

Informaatioyhteiskunnassa yhä suurempi osa toiminnastamme on paikasta riippumatonta tietotyötä. Sitä voi tehdä missä tahansa. Työpaikan yhteisöllisyys toki voi jäädä kokematta, mutta sen vastapainoksi voi saada itselleen tunnin tai parikin lisäaikaa päivittäin ja säästää vielä kosolti bensarahaa sekä ympäristöä.

Jo nyt on teknisesti mahdollista osallistua työpaikan palavereihin ja kahvitunneillekin virtuaalisesti. Kahvit ja pullat eivät tosin vielä liiku bitteinä, mutta ehkäpä sekin aika on tulossa.

Diginäkyjä kannattaa nähdä!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
01 / 06 / 17

Kalkkiviivoilla  

  • 0

Sipilän hallitusohjelman mukaisen SOTE- ja maakuntauudistuksen valmistelun yksi välietappi on lähellä. Esivalmisteluvaihe lähenee loppua ja väliaikaishallinnon aikakausi siintää edessä. Vapaaehtoisesta taustoittavasta valmistelusta siirrytään lakien hyväksymisen myötä lainmukaiseen valmistelutyöhön.

Maakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että maakunnissa valitaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka johtaa uudistuksen operatiivista valmistelua. Tuttavallisemmin ”VATE” on Etelä-Pohjanmaalla asetettu ja se aloittaa toimintansa epävirallisesti heti kesäkuussa 2017. Toimikausi jatkuu maakuntavaaleilla valittavan maakuntavaltuuston järjestäytymiseen saakka eli maaliskuuhun 2018.

Uudistuksen saattaminen kunnialla maaliin edellyttää myös valmistelun resursointia ja jäntevöittämistä eri puolella Suomen maata. Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan valintaprosessissa valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan valinnat. Kolme nykyistä muutosjohtajaa toimivat jatkossa tiettyjen osasektoreiden vastuuvalmistelijoina.

Esivalmistelusta syntyy ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta, joka toimii jatkovalmistelun pohjana. Käytännössä esivalmisteluvaiheessa on läpivalaistu kaikki uuteen maakuntaan tulevat tehtävät. Näiden tehtävien osalta on tuotettu tietoa siirtyvien tehtävien nykytilanteesta sekä rakennettu näkemyksiä eri toimintojen organisoitumisesta ja toimintamalleista uudessa maakunnassa. Kyse on ollut ennen muuta edellytysten luomisesta tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uudelle Etelä-Pohjanmaan maakunnalle ja sen toiminnan käynnistämiselle.

Uudistuksen työryhmätyöskentelyyn on osallistunut tähän mennessä yli 600 henkeä. Tähän joukkoon mahtuu niin luottamushenkilöitä, eri organisaatioiden henkilöstöä kuin myös kuntien ja sidosryhmien edustajia. Työryhmien vetäjät ovat olleet teemasta riippumatta ison tehtävän edessä. Jokainen työryhmän jäsen on tuonut arvokkaita näkemyksiä ja sisältöä valmistelutyöhön. Lisäksi järjestöt ja yhteisöt ovat osallistuneet valmisteluun aktiivisesti. Tämä on tärkeää, sillä maakuntalain tavoitteena on myös luoda edellytyksiä maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille.

Muutoksen valmistelu vaatii paitsi laaja-alaista keskustelua maakunnassa myös tiivistä mukana oloa valtakunnallisessa valmistelussa. Tarvitaan epävarmuuden sietokykyä sekä rutkasti yhteistyötaitoja, venymistä ja joustavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät valmistelun tiukkaan aikatauluun, lainsäädännön puuttumiseen ja valmistelun laajuuteen. Näistä huolimatta uudistuksen valmistelussa on tekemisen meininki ja uuden luomisen intoa.

Valmistelun seuraavaan vaiheeseen mentäessä on pidettävä edelleen kirkkaasti mielessä, mihin uudistuksella pyritään. Pyrkimys on rakentaa Etelä-Pohjanmaalle sellainen maakunta, jossa tarjotaan asukkaille nykytilanteeseen verraten parempia palveluita. Käytännössä kyse on uusista palvelukokonaisuuksista ja uudella tavalla tuotetuista palveluista, jotka ovat laadukkaita ja nopeasti saavutettavissa olevia. Uudistuksella pyritään kiistatta myös tehokkuuteen eli siihen, että palvelut tuotetaan vähemmillä euroilla. Yksi uudistuksen iso muutos on kansanvaltaisuus, joka ilmenee siten, että jatkossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuutetut johtamaan maakunnan järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Eteläpohjalaiset pääosin itse määrittelevät järjestämiensä palveluiden palvelutason, palveluverkon, yhteistyökumppanuudet ja tekemisen tavan.

Viljava lakeus, yrittäjyyden kehto, komia Etelä-Pohjanmaa, tapahtumamaakunta…  - Rakkaalla maakunnalla on monta nimeä. Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntaorganisaation rakentaminen vaatii hengittämistä ympäröivän maakunnan tahtiin ja sen erityispiirteiden tunnistamista.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

Heli Seppelvirta

Muutosjohtaja

0 kommenttia
18 / 05 / 17

Kulttuurimaakunta tarvitsee oman lautakunnan

  • 0

Etelä-Pohjanmaata kutsutaan kulttuurimaakunnaksi. Sitä se onkin; oli mittari sitten mikä tahansa. Kuntien kulttuuritoimintaan on kuitenkin viime vuosina syntynyt säröjä, jotka johtuvat talouden heikentymisestä. Säästöjen myötä on lakkautettu kulttuuritoimen virkoja tai niitä on yhdistetty toisiin virkoihin, mikä on vääjäämättömästi merkinnyt kulttuurin aseman rapautumista.

Vaikka kehitys kunnissa on mennyt huonompaan suuntaan, ovat yksityiset kulttuurin harrastajat ja yhdistykset pitäneet mainetta yllä. Maakunnan laaja kulttuurin kirjo on hyvin esillä. Siinä nähdään eri väreissä kuorolaulua, harrastajateatteria, musiikkia, kuvataidetta ja kirjallista tuotantoa. Kulttuuri elää ja vaikuttaa eri puolilla maakuntaa monin erilaisin painotuksin.

Kulttuurin voima tuli näkyviin Suomi 100 -hankkeiden myötä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta sai runsaasti toinen toistaan hienompia esityksiä kulttuuritapahtumista, joita tullaan itsenäisyytemme juhlavuoden aikana näkemään ja kokemaan. Kulttuurin toimijat ovat panneet tuulemaan.

Suunnannäyttäjän roolissa

Vaikka kuntien kulttuuritoimet ovat olleet kovassa paineessa ja muutosten kourissa, on kulttuurin yhdistyksiä ja erilaisia järjestöjä innostettu kehittämään hankkeita. Niitä on niin paljon, että Etelä-Pohjanmaa on tässä suhteessa aivan kärkiryhmässä.

Omatoimisuus ja luovuus ovat voimissaan. Siitä huolimatta tarvitaan kuitenkin myös julkista tukea ja ohjausta. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on siitä hyvä esimerkki. Lautakunta on kannustanut kuntia, innostanut järjestöjä ja koordinoinut hankkeita ja myöntänyt niille varoja. Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut suunnannäyttäjä ja esimerkki. Se on halunnut omalta osaltaan vaalia maakunnan kulttuuriperintöä oman lautakuntansa kautta.

Kulttuurin asema on maakuntauudistuksessa vedenjakajalla. Kehitetäänkö maakunnallista kulttuurin yhteistyötä vai jätetäänkö se näivettymään? Yhä uudelleen voi toistaa: Etelä-Pohjanmaan on kulttuurimaakunta. Ilman kulttuuria ja liikuntaa maakunnan julkinen kuva olisi vaisumpi. Tähän saakka Etelä-Pohjanmaan imagossa on ollut kulttuurilla ja liikunnalla merkittävä osansa. Ne ovat antaneet väriä, voimaa ja tulevaisuuden uskoa. Omanarvontuntoa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä kulttuurin alatyöryhmä on tehnyt hyvää työtä. Kulttuurin tulevaisuus näyttäytyy raportin valossa toiveikkaalta. Kulttuurilautakunta totesikin 9.5. järjestetyssä kokouksessa, että maakunnan kulttuurin kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.

Ilmari Ylä-Autio

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

 

 

0 kommenttia
04 / 04 / 17

Yhtenäinen Etelä-Pohjanmaa – mission impossible?

  • 0

Olen saanut katsella Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisuutta näköalapaikalta jo yli kymmenen vuoden ajan. Tunnen siitä kiitollisuutta. Koen tekeväni työtä kotiseutuni ja sen ihmisten hyväksi.

Vähän väliä julkisuuteen ryöpsähtää räiskyvää keskustelua alueemme yhtenäisyydestä. Joidenkin mielestä Seinäjoki kuppaa muuta maakuntaa. Toiset taas näkevät, että muu maakunta syyllistää keskuskaupunkiaan aina kun mahdollista. Niin monta on mieltä kuin miestäkin – meitä miehiähän nämä kovaäänisimmät keskustelijat usein pakkaavat olla…

Taistelun tuoksinassa eri osapuolet pyrkivät kumoamaan toistensa käsitykset monenlaisin perustein. ”Jollei Seinäjoki kasvaisi, koko maakunta kuihtuisi.” ”Maakuntakeskuksen on pystyttävä kilpailemaan muiden kaupunkien kanssa.” ”Seinäjoki ei eläisi päivääkään ilman ympäröivää maakuntaa.” ”Keskuskaupunki on ryövännyt kaikki maakunnalliset toiminnot; mikään ei sille riitä.

Olen seurannut tätä keskustelua yhtäältä huolestuneena ja toisaalta huvittuneenakin. Sillä yhtä ja oikeaa totuutta ei yksinkertaisesti ole olemassa. Jokainen meistä on yhtä oikeassa ja yhtä väärässä. Kyse on siitä, millaisesta taustasta tilannetta tarkastelemme ja siten myös koemme.

Huolta tämä sanasäiläily herättää siksi, että osaamme tällä keskustelulla myös erinomaisesti loukata toisiamme. Vähän väliä jää jollekin herne nenään, ja toinen vetäytyy jurnuttamaan poteroonsa eikä tule esiin, vaikka kättä ojennettaisiin.

Loukkaantuminen on erinomainen itämisalusta epäluottamukselle. Ja mitä vähemmän maaperässä on luottamusta, sitä huonommat ovat kasvuolosuhteet. Heikosta maasta ei suurta satoa korjata. Voi olla, että koko kasvusto tukehtuu.

Miten tästä eteenpäin?

Eteläpohjalaisuudesta löytyy monia piirteitä, joita muualla Suomessa kadehditaan. Täällä tartutaan toimeen, ei valiteta turhasta, ollaan yritteliäitä ja suorapuheisia. Asiat tapahtuvat, kun niin päätetään. Minkälaiset esteet tahansa raivataan tieltä – sen on historiamme osoittanut.

Jos jotakin toivon meiltä kaikilta, niin se on taitoa kuunnella ja asettua toisen asemaan. Jokaisella meistä on oikeat ja oikeutetut tunteemme siitä, miten maakuntamme kehitys on itselle näyttäytynyt. Usein tuntemustemme taustalla voivat olla pienet asiat: se, mitä ja miten puhumme, katsomme, kohtaamme.

On turhaa hukata aikaa kinailuun siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas, kun lujitetaan luottamuksen maaperää.

Kesäkuussa 2016 kirjoitin maakunnan yhtenäisyydestä seuraavasti. Ja olen yhä samaa mieltä.

Etelä-Pohjanmaata ei todellakaan rakenneta kyräilyllä, epäluuloilla ja vanhojen vääryyksien muistelulla. Uuden maakunnan menestykseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja siltojen rakentamista.

Muuten piru nokkii koko orkesterin.

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
08 / 03 / 17

Kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaata

  • 2

Maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe on käynnissä. Kaikista maakuntaan siirtyvistä organisaatioista ja niiden toiminnoista kerätään perustietoja ja parhaita käytänteitä. Näitä tietoja käytetään Etelä-Pohjanmaan maakunnan rakentamisessa. Maakuntauudistus siirtyy maakuntalakipaketin hyväksymisellä vaiheeseen, jossa maakunnan perustaminen alkaa.

Maakuntahallitus päätti 20.2.2017 käynnistää väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut. Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoon kuuluu virkamiesjohtoa maakunnan liitosta, kunnista ja yhteistoiminta-alueilta, sairaanhoitopiiristä, erityishuoltopiiristä, pelastuslaitoksesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä työ- ja elinkeinotoimistosta. Uusi toimielin aloittaa tämän päivän tiedon mukaan 1.7.2017.

Väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata henkilöstöä avustamaan sen tehtävien hoitamisessa ja alkaa käyttää uuden maakunnan päätösvaltaa rajoitetuin oikeuksin.  Väliaikaisen valmistelutoimielimen tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. tammikuussa 2018 pidettävien maakuntavaalien ja vaalilla valittavan maakuntavaltuuston toimintasääntöjen valmistelu sekä toiminnan aloittamiseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Valinnanvapauslainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella, mutta useita yksityiskohtia on vielä avoinna. Peruspalveluiden ja erityistä osaamista vaativat palveluiden, kuten osan sosiaalipalveluista ja nykyisen erikoissairaanhoidon, rajat ovat edelleen epäselviä. Perussosiaali- ja perusterveydenhuolto siirtyvät suoran valinnan piiriin. Uudistuksen tarkoituksena on, että palvelujen saatavuus ja laatu paranevat. Samalla tiedostetaan, että palvelujen käyttäjien rooli ja asiakkaiden oma-aloitteisuus vahvistuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta huolehtii maakunta, jolle järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2019.

Maakuntavalmistelun yhtenä lähtökohtana on varmistaa kaikkien palvelujen häiriötön saatavuus. Samalla maakuntavalmistelun tärkein voimavara, henkilöstö, on laajasti mukana valmistelutyössä. Henkilöstön tuesta muutoksessa vastaa kukin olemassa oleva organisaatio, sen johto ja lähiesimiehet.

28 organisaatioista vakinainen henkilöstö tulee siirtymään uuden maakunnan organisaatioon liikkeenluovutusperiaatteella vanhoina työntekijöinä. Työmarkkinoiden pääsopijajärjestöt valmistelevat jo maakunnille oman virka- ja työehtosopimuksen. Henkilöstön siirtoja koskevat YT-neuvottelut alkavat viimeistään syksyllä 2018 lähettävissä organisaatioissa, ja ne jatkuvat uudessa organisaatiossa vuoden 2019 alussa.

Lainsäädäntöä ei ole vielä vahvistettu miltään osin. Poliittinen tahtotila on kuitenkin selkeä, ja meidän valmistelutiimimme usko myönteiseen muutokseen on vahva. Kuljemme vielä monessa asiassa sumussa ja samalla tarvitsemme lisää tietoa muutoksesta. Sen tiedon, mitä meillä on, haluamme kuitenkin jakaa ja pidämme osallisuutta erittäin tärkeänä muutoksen valmistelussa. Muutosjohtajat kiertävätkin keväällä kolmessa kunnassa, joissa järjestetään avoin yleisötilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet järjestetään Seinäjoella 2.5.2017, Kauhajoella 10.5.2017 ja Alajärvellä 11.5.2017.

Samansuuntaisella ja yhteisellä tekemisellä matkaamme kohti yhteistä Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

 

Johanna Sorvettula
konsernimuutosjohtaja

2 kommenttia
18 / 10 / 16

Etelä-Pohjanmaan uusi vaihde

  • 0

Maakunta- ja SOTE-uudistus ovat kaikkien huulilla. Asiasta puhutaan paljon. Uudistus herättää mielenkiintoa, mutta myös epätietoisuutta. Osa väestä kuuluu joukkoon EVVK – ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa ihmisistä on suorastaan ”pihalla” siitä, mitä on tapahtumassa. Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka juuri, kun luuli päässeensä kärryille, tipahti. Yritetään kuitenkin ymmärtää, mistä on kysymys ja mitä ollaan tekemässä.

Suomeen on syntymässä uusi hallinnollinen taso, maakunnat. Kysymys on itsehallinnollisista maakunnista, joita johtavat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Yhdet vaalit siis lisää kalentereihimme. Maakuntaa johtavat maakuntavaltuutetut ovat uudessa roolissa maakunnan edustajina. Näkökulma on tyystin erilainen kuin nykypäivän maakuntavaltuutetuilla, jotka ovat omien kuntiensa edustajia.

Mistä maakuntauudistuksessa on kysymys? Maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan. Valtaosa näistä toiminnoista siirtyy maakuntiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät maakuntiin. Lisäksi mm. kuntien maataloushallinnon, lomituksen ja ympäristöterveydenhuollon toiminnot siirtyvät maakunnille. Siirtyypä muutamia tehtäviä myös AVIsta, kuten mm. alueellinen alkoholihallinto. Kaiken kaikkiaan uudistus koskee Suomen mittakaavassa yli 200 000 työntekijää ja Etelä-Pohjanmaalla n. 10 000 työntekijää.

Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelutyössä innostuksen henki on ollut aistittavissa. Työryhmillä on iso haaste edessään, kun ne pohtivat maakuntahallinnolle siirtyvien toimintojen organisointia. Mikäli nykyiset toiminnot lyödään sellaisenaan yhteen, olemme epäonnistuneet. Uudistuksessa on todellisia mahdollisuuksia luoda sellaisia toimintamalleja, joilla asioita tehdään toisin ja paremmin.

Eipä siitä pääse mihinkään, että tehokkuutta ja säästöjä uudistuksella haetaan. Ilman muuta näin pitääkin olla. Uuden maakunnan systeemit ja säästöt eivät kuitenkaan ole 20-luvun alussa suinkaan kaikilta osin realisoituneet. Tavoitevuotena tehokkuuden osalta voidaan pitää ennemminkin vuotta 2030. Uuden maakunnan toiminnallisuuden osalta rakenteet ovat olemassa 2019 alusta, mutta veikkaan, että maakuntakonsernin systeemit hakevat nekin vielä pitkään muotoaan.

Miksi uudistuksesta pitäisi kiinnostua ja innostua? Ensinnäkin kyse on historiallisen suuresta muutoksesta siirryttäessä aluedemokratiassa eurooppalaiseen malliin. Toiseksi uudistuksen haaste ja suurin mahdollisuus piilee maakunnan toimintakentän monialaisuudessa. Meidän pitää maakunnissa löytää uusia näkökulmia tekemisiimme eri toimintojen rajapinnoilta. Voisiko näissä uusissa yhteistyökumppanuuksissa olla avain Etelä-Pohjanmaan kehittämisen uuteen vaihteeseen? Luulen, että kehittämisen juju uudessa maakunnassa piilee juuri tässä.

 

Heli Seppelvirta
muutosjohtaja 

 

0 kommenttia
12 / 09 / 16

Luopumisen tuskaa vai uusi mahdollisuus?

  • 0

Kuntasektorilla tullaan lähivuosina elämään kaksijakoisissa tunnelmissa, sillä maakuntauudistus tulee viemään kunnilta tehtäviä ja asettaa kunnat uuden roolin eteen. Epäilemättä kunnissa joudutaan elämään molempien otsikossa mainittujen totuuksien kanssa, ehkä ensin haikeuden ja tuskan maailmassa, mutta ne joilla tulevaisuuden uskoa riittää, löytävät tästä mahdollisuuden tehdä jotain uutta.

Kunnat ovat vuosikymmenet palvelleet hyvin Suomen tasapainoista kehitystä ja nousua hyvinvointivaltioksi. Olemme olleet maailmanlaajuisesti esimerkkejä julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämistavan osalta. Kuntien itsehallinnon myötä myös palveluihin liittyvä päätöksenteko on ollut kansainvälisestikin poikkeuksellisen lähellä kansalaista. Kaiken kaikkiaan usko järjestelmään on ollut vahva, ja jokainen on ollut valmis uhraamaan veromarkkoja ja -euroja lähipalvelujen ylläpitämiseen.

Kunta on siis mielletty palveluja järjestävänä ja tuottavana koneistona, jonka tehtävänä on taata ihmisten lähipalvelut verorahoituksen kautta. Kunnalla on kuitenkin myös yhteisöllinen lähtökohta, ja voidaankin pohtia, löytyykö kunnan perimmäinen arvo siitä ihmisyhteisöstä, jota se alueellisesti edustaa.

Kuntien yhteisöllinen merkitys saattaa olla vielä isompi kuin niiden palvelurooli, ja se on saattanut jopa lisääntyä, kun kaupungistumisen myötä kylien merkitys on vähentynyt lähiyhteisönä. On toki myönnettävä, että pienen kunnan dynamiikka on tässä suhteessa erilaista kuin ison kaupungin. Pienen kunnan kunnanjohtaja saa päivittäisessä työssään tavalla tai toisella olla kontaktissa suoraan kuntalaisten ja heidän tarpeidensa kanssa. Välillä neuvotellaan jonkin yrityksen laajentamisen tukemisesta, ja seuraava palaveri voi koskea yksittäisen ihmisen palvelutarpeita sivukylällä – molemmat yhtä tärkeitä osia kuntalaisyhteisössä.

Isomman kaupungin johto saattaa aamupäivällä etsiä keinoja rahoittaa lisääntyvän väen palvelutarpeet, kuten koulut ja päiväkodit, ja toisaalta iltapäivällä istua palaverissa kansainvälisen palveluyrityksen kanssa keskustelemassa, josko he sijoittaisivat toimintojaan kaupunkiin ja toisivat verotuloja sekä työpaikkoja. Molemmissa kunnissa tavoitteena on yleinen hyvä alueen ihmisille.

Terveydenhuolto ja koulutus ovat olleet kuntatoiminnan peruskiviä vuosikymmenet, mutta nyt toinen niistä ollaan siirtämässä maakunnalliseksi toiminnaksi. Samalla myös päätöksentekijöiden valinta siirtyy maakuntatasolle ja nähtäväksi jää, muodostuuko aikojen saatossa maakunnalle vahva yhteisöllinen rooli vai tuleeko se olemaan enemmän palveluja tuottava koneisto. Kunnilla muutos on kuitenkin edessä jo parin vuoden kuluttua, ja uuden tilanteen pohdinta onkin päässyt kuntakentällä jo hyvään vauhtiin. Näyttäisikin siltä, että kunnissa tilanne on otettu nimenomaan uutena mahdollisuutena löytää tie, joka johtaa kuntayhteisöt uuden alkuun, ja hyvä niin.

Kuntien tulevaisuus on meidän kaikkien eteläpohjalaisten huoli, joten rakennetaan yhdessä elinvoimaisista ja erilaisista kunnistamme maakunnalle vahva perusta.

 

Jari Iso-Koivisto
hallintojohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös