08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
31 / 08 / 17

Tuleeko maakuntavetoista junaliikennettä?

  • 0

Junaliikenne on saanut viime päivinä suurta julkisuutta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla on tarkoitus purkaa VR:n henkilöliikennemonopoli ja siirtyä kilpailtuun raideliikenteeseen. Tämä edellyttäisi muun muassa erillisen kalustoyhtiön perustamista. Etelä-Pohjanmaa on tässä yhteydessä yhdessä naapurimaakuntiensa kanssa profiloitunut yksityistämiskehityksen edelläkävijäksi. Olemme käynnistämässä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteisen selvityksen, jonka tavoitteena on kilpaillun raideliikenteen pilotointi tietyillä poikittaisrataosuuksilla.

Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.

Tältä pohjalta Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi yhteen naapurimaakunnat ja lähestyi alkuvuodesta 2016 ministeriötä tarjoutuen markkinaehtoisen henkilöraideliikenteen kokeilualustaksi. Vastaanotto oli varovaisen myönteinen, mutta ministeriön omien suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen asiaa oli hieman vaikea saada eteenpäin. Tähdet eivät niin sanotusti olleet juuri silloin oikeassa asennossa. Etenkin kansanedustaja Mikko Savolan ansiosta ajatus pilotista kuitenkin säilyi liikenne- ja viestintäministerin mielessä. Ja kun suunnitelmat yksityistämisen askelmerkeistä tulivat elokuussa julkisiksi, tuli aika otolliseksi myös pilottimme käynnistämiselle.

Selvitettävänä on monia avoimia kysymyksiä, eikä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. On myös kohtuullisen selvää, että poikittainen raideliikenne ei ainakaan alkuun toimi kokonaan ilman julkista rahoitusta. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa rahoitustarpeen merkittävä vähentäminen ja pitkällä tähtäimellä markkinaehtoisesti kannattava liikenne. Maakuntiemme kasvavat kaupunkiseudut ja kehittyvät yritykset tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden. Radanvarsikunnilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta toimijoilta tarvitaan myös vahvaa tukea hankkeen onnistumiseksi.

Samalla, kun lähdetään kohti tuntematonta, kasvaa myös epäonnistumisen riski. Mielestäni tämä riski kannattaa kuitenkin ennemmin ottaa, kuin että jäätäisiin sivusta seuraamaan liikenteen hiljaista hiipumista. Eteläpohjalaisten osoittama yritteliäisyys tälläkin saralla on jo ennättänyt herättämään kateudensekaista ihailua itäsuomalaisten parissa. Toivottavasti pilottimme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös sen suunnan junaliikenteen kehittämisessä.

Antti Saartenoja

suunnittelujohtaja,
tavallaan maakuntien puhemies

0 kommenttia
01 / 06 / 17

Kalkkiviivoilla  

  • 0

Sipilän hallitusohjelman mukaisen SOTE- ja maakuntauudistuksen valmistelun yksi välietappi on lähellä. Esivalmisteluvaihe lähenee loppua ja väliaikaishallinnon aikakausi siintää edessä. Vapaaehtoisesta taustoittavasta valmistelusta siirrytään lakien hyväksymisen myötä lainmukaiseen valmistelutyöhön.

Maakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että maakunnissa valitaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka johtaa uudistuksen operatiivista valmistelua. Tuttavallisemmin ”VATE” on Etelä-Pohjanmaalla asetettu ja se aloittaa toimintansa epävirallisesti heti kesäkuussa 2017. Toimikausi jatkuu maakuntavaaleilla valittavan maakuntavaltuuston järjestäytymiseen saakka eli maaliskuuhun 2018.

Uudistuksen saattaminen kunnialla maaliin edellyttää myös valmistelun resursointia ja jäntevöittämistä eri puolella Suomen maata. Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan valintaprosessissa valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan valinnat. Kolme nykyistä muutosjohtajaa toimivat jatkossa tiettyjen osasektoreiden vastuuvalmistelijoina.

Esivalmistelusta syntyy ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta, joka toimii jatkovalmistelun pohjana. Käytännössä esivalmisteluvaiheessa on läpivalaistu kaikki uuteen maakuntaan tulevat tehtävät. Näiden tehtävien osalta on tuotettu tietoa siirtyvien tehtävien nykytilanteesta sekä rakennettu näkemyksiä eri toimintojen organisoitumisesta ja toimintamalleista uudessa maakunnassa. Kyse on ollut ennen muuta edellytysten luomisesta tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uudelle Etelä-Pohjanmaan maakunnalle ja sen toiminnan käynnistämiselle.

Uudistuksen työryhmätyöskentelyyn on osallistunut tähän mennessä yli 600 henkeä. Tähän joukkoon mahtuu niin luottamushenkilöitä, eri organisaatioiden henkilöstöä kuin myös kuntien ja sidosryhmien edustajia. Työryhmien vetäjät ovat olleet teemasta riippumatta ison tehtävän edessä. Jokainen työryhmän jäsen on tuonut arvokkaita näkemyksiä ja sisältöä valmistelutyöhön. Lisäksi järjestöt ja yhteisöt ovat osallistuneet valmisteluun aktiivisesti. Tämä on tärkeää, sillä maakuntalain tavoitteena on myös luoda edellytyksiä maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille.

Muutoksen valmistelu vaatii paitsi laaja-alaista keskustelua maakunnassa myös tiivistä mukana oloa valtakunnallisessa valmistelussa. Tarvitaan epävarmuuden sietokykyä sekä rutkasti yhteistyötaitoja, venymistä ja joustavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät valmistelun tiukkaan aikatauluun, lainsäädännön puuttumiseen ja valmistelun laajuuteen. Näistä huolimatta uudistuksen valmistelussa on tekemisen meininki ja uuden luomisen intoa.

Valmistelun seuraavaan vaiheeseen mentäessä on pidettävä edelleen kirkkaasti mielessä, mihin uudistuksella pyritään. Pyrkimys on rakentaa Etelä-Pohjanmaalle sellainen maakunta, jossa tarjotaan asukkaille nykytilanteeseen verraten parempia palveluita. Käytännössä kyse on uusista palvelukokonaisuuksista ja uudella tavalla tuotetuista palveluista, jotka ovat laadukkaita ja nopeasti saavutettavissa olevia. Uudistuksella pyritään kiistatta myös tehokkuuteen eli siihen, että palvelut tuotetaan vähemmillä euroilla. Yksi uudistuksen iso muutos on kansanvaltaisuus, joka ilmenee siten, että jatkossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuutetut johtamaan maakunnan järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Eteläpohjalaiset pääosin itse määrittelevät järjestämiensä palveluiden palvelutason, palveluverkon, yhteistyökumppanuudet ja tekemisen tavan.

Viljava lakeus, yrittäjyyden kehto, komia Etelä-Pohjanmaa, tapahtumamaakunta…  - Rakkaalla maakunnalla on monta nimeä. Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntaorganisaation rakentaminen vaatii hengittämistä ympäröivän maakunnan tahtiin ja sen erityispiirteiden tunnistamista.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

Heli Seppelvirta

Muutosjohtaja

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Kulttuuria kehiin jatkossakin

  • 0

Tuleville maakunnille luvataan monipuolisesti eri tehtäviä. Rahallisesti näistä merkittävin on sosiaali- ja terveydenhuolto. Mutta löytyy tehtävälistasta paljon muutakin. Esimerkiksi kulttuuri vilahtaa teksteissä useasti.

Uuden Etelä-Pohjanmaan yhtenä päämääränä on kulttuurin edistäminen. Lakiehdotuksessa kannustetaan luovan talouden ja kulttuurimatkailun vahvistamiseen. Näin edesautetaan aineettoman tuotannon syntyä ja kasvua, luovan työn tekemisen edellytyksiä sekä tuotannon ja jakelun muotojen monipuolistumista.

Maakunta vastaa myös kulttuuriympäristön hoidosta, maakunnallisen identiteetin edistämisestä sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Tavoitteena on parantaa kulttuurin näkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia ja saada se kiinteäksi osaksi alueen kehittämistä.

Eteläpohjalaisille toimijoille tämä kaikki kuulostaa kovin tutulta. Kulttuuri on aina ollut osa maakunnan liiton tehtäväkenttää. Liittoa perustettaessa yli 20 vuotta sitten kulttuuritoiminta kirjattiin kuntien yhteiseen sopimukseen. Liitolla on kulttuuristrategia, työhön on pestattu kulttuuriasiantuntijoita, ja yhteyksiä kuntakenttään ynnä muihin toimijoihin hoidetaan kulttuurilautakunnan ja muiden tapaamisten kautta. Maakunnallisen kulttuuritoiminnan merkitys on korostunut sitä mukaa kuin kuntien mahdollisuudet panostaa siihen ovat kiristyneet.

Kaikkia meitä – ja erityisesti kulttuuritoimijoita – kiinnostaa, mitä kulttuurityölle tapahtuu uudessa maakunnassa. Musertuuko se ”massatehtävien” alle vai saako se uutta nostetta?

Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan kulttuuriasioita valmistellaan osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun kokonaisuutta. Lähtökohtana on ollut tehtävän lakisääteisyys. Valmistelu on sujunut luontevasti, kun kulttuurin kehittämistyölle on jo tukeva pohja.

Kulttuuri on maakunnan kehittämisen liimaa. Se rakentaa siltoja kuntien ja muiden toimijoiden sekä maakunnan välille. Kulttuurilla on iso rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tästäkin liitolla on upeaa käytännön kokemusta. Menestystarinoita on syntynyt myös elinkeinoelämän puolella luovan alan yrityksissä.

Matkailuun haetaan yhä useammin sisältöjä kulttuurista. Meillä mm. tapahtumamatkailu nojaa vahvasti musiikkiin. Luova ympäristö tarjoaa taiteen ammattilaisille inspiroivat toimintamahdollisuudet. Vaalittavaa riittää myös kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä sekä kulttuuriperintömme monipuolisuudessa.

Kulttuurin merkitys alueelle on paljon toimialaansa suurempi, kun huomioidaan sen rooli kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kulttuuri ei tunne kielirajoja, vaan avaa uusia ovia kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.

Meillä on kaikki eväät olla kulttuurimaakunta jatkossakin!


Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös