Lainakanta

Päivitetty 23.11.2017

Seuraavat tiedot perustuvat ennakkotietoihin.

Kunnan lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista korollista vierasta pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia.

Etelä‐Pohjanmaan kuntien lainakanta (ilman konsernilainoja) oli asukasta kohti laskettuna vuoden 2016 lopulla 3 442 euroa. Vuoden 2016 aikana ilman konsernilainoja laskettu maakunnan kuntien lainakanta kasvoi 167 eurolla asukasta kohti.

Etelä-Pohjanmaalla korkein asukaskohtainen lainakanta (ilman konsernilainoja) oli vuoden 2016 lopulla Teuvalla (4 973 euroa/asukas) ja pienin Isojoella (896 euroa/asukas). Vuoden 2016 tilinpäätösten mukaan asukasta kohti laskettu euromääräinen lainakanta kasvoi kymmenessä kunnassa Etelä‐Pohjanmaalla. Lainakanta väheni Alajärvellä, Ilmajoella, Isojoella, Karijoella, Lapualla, Soinissa ja Vimpelissä. Eniten lainakanta kasvoi vuoden 2016 aikana Teuvalla (1 075 euroa/asukas) ja toiseksi eniten Kurikassa (563 euroa/asukas).

Konsernilainat Etelä-Pohjanmaalla olivat huomattavasti kuntien lainakantoja isompia. Vuonna 2015 koko maakunnan tasolla konsernilainat olivat 2 997 euroa/asukas isompia kuin kuntien lainakannat. Suurin konsernilainakanta oli Seinäjoella (7 780 euroa/asukas) ja pienin Isojoella (1 699 euroa/asukas). Suurin ero kunnan ja konsernin lainakannan välillä oli Ähtärissä (erotus 5 063 euroa/asukas) ja pienin Karijoella (erotus 605 euroa/asukas).

Lainakanta-2016.jpg

Liitteet:
Kunnallisia tunnuslukuja 2013–2015
Kunnallisia tunnuslukuja 2016

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös