Tiedotteet

15.01.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Maakunta- ja sote-udistuksessa on tehty joitakin tarkentavia linjauksia viime viikkojen aikana.

Joulua edeltävällä viikolla maan hallitus sopi keskeisistä täsmennyksistä valinnanvapauslakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa esiin nousseisiin huolenaiheisiin. Myös sote-ulkoistusten ja -investointien rajoituslain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka.

Hallituksen täsmentävien linjausta mukaan peruspalveluissa toteutuu aiempien esitysten mukainen laaja valinnanvapaus. Maakunnat saavat kuitenkin paremmat mahdollisuudet määritellä sote-keskusten työtä tukevien erikoisalojen valikoimaa. Myös säännöksiä asiakasseteleistä täsmennetään niin, etteivät ne vaaranna erikoissairaanhoidon julkista palvelua ja päivystystä. Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin.

Maakunta saa päättää väestön palvelutarpeen perusteella, mitä erikoisalojen palveluja sote-keskuksen terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottoja konsultaatiopalveluihin sisältyy. Jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on oltava muita kuin yleislääketieteen alaan kuuluvia palveluita lisäksi vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta.

Hallitus sopi niin ikään, että jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on yhteen sovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi.

Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa. Koko maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä.

Ennen vuodenvaihdetta vahvistettiin myös kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaolon jatkuminen vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevia säännöksiä tiukennettiin. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelakia jatkettiin vuodella.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Nuorten maakunnan kehittäminen jatkovalmisteluun

Maakuntahallitus pitää tärkeänä nuorten maakunnan kehittämistä monialaisena yhteistyönä Etelä-Pohjanmaalla. Maakuntahallitus keskusteli Nuorekas Etelä-Pohjanmaa -visiosta ja hankkeesta ja päätti jatkaa hankkeen valmistelua.

Nuorten maakunnan tavoitteena on sitouttaa nuorten parissa työskentelevät eri tahot, organisaatiosta riippumatta, nuoria arvostavaan ja vahvistavaan toimintakulttuuriin. Nuorten maakunnan tulisi taata nuorille sellainen ympäristö, jossa nuoret pystyvät kasvamaan ja kehittymään aikuisiksi ja jossa heille annetaan mahdollisuus myös osallistua ja vaikuttaa oman kunnan ja maakunnan toimintaan entistä helpommin.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123; muutosjohtaja Johanna Sorvettula, 040 662 0047.


Valmistelujohtajalle päätösvaltaa hankintoihin

Koska Asko Peltola on siirtynyt vetämään päätoimisesti maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtajuutta, päätti maakuntahallitus delegoida hänelle valtuudet tehdä päätöksiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun käytettävissä olevan valtion myöntämän rahoituksen puitteissa alle 60 000 euron hankinnoista itsenäisesti ja varata maakuntahallitukselle valmistelujohtajan päätöksiin otto-oikeuden.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Vastuuvalmistelun resursointia tarkistettiin

Maakuntahallitus hyväksyi esitetyn mukaisen vastuuvalmisteluresursoinnin ajalle 1.1.–31.7.2018

sekä sihteeripalveluihin ja maakunnille siirtyviin tiloihin liittyviin selvityksiin kohdistuvat rekrytoinnit.  Muihin tarvittaviin rekrytointeihin palataan hallituksen seuraavissa kokouksissa.

Vastuuvalmistelijoiden työpanokset ovat ajalla 1.1.–31.7.2018:

  • Aaltonen Jari; kasvupalvelut (60 %)
  • Jokiranta Harri; muutosjohtaja (100 %; kuntien rahoittama projekti)
  • Laitila Minna; SOTE-tuotanto (palveluohjaus, henkilökohtainen budjetti) (100 %)
  • Leikkola Päivi; SOTE-tuotanto (liikelaitos, alihankinnat, asiakassetelipalvelut) (100 %)
  • Metsänranta Kaija; henkilöstöhallinto (100 %)
  • Penninkangas Tanja; SOTE-tuotanto (sote-yhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sote-keskukset, asiakasseteliyhtiö, Kuusiolinna) (60 % 1.1.–28.2.; sen jälkeen 100 %)
  • Pätsi Ari; tietohallinto (30 %)
  • Rantala Hanne; viestintä (100 %)
  • Rautio Liisa Maria; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö (20–30 %)
  • Rintapukka Ritva; maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut (50 %)
  • Saartenoja Antti; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö (20 %)
  • Seppelvirta Heli; muutosjohtaja (80 %)
  • Sorvettula Johanna; muutosjohtaja (100 %)
  • Tanhuamäki Mikko; tukipalvelut (50 % 1.1.–31.3.; sen jälkeen 100 %)
  • NN; taloushallinto (100 %) (taloushallinnon uuden vastuuvalmistelijan haku on käynnissä)

Lisäksi vastuuvalmistelussa ovat mukana kuntien rahoittaman Etelä-Pohjanmaan SOTE-projektin kautta SOTE-järjestämisestä vastaava Päivi Saukko ja asiantuntija-assistentti Miska Kaihlamäki sekä valtakunnalliset muutosagentit Eija Ala-Toppari-Peltola (LAPE) ja Anneli Saarinen (I&O).

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Maisemateema poistetaan vaihemaakuntakaavasta

Maakuntahallitus päätti poistaa maisema-alueiden teeman käsittelyn Etelä-Pohjanmaan III vaihekaavasta ja hyväksyi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n, joka käsittelee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja sekä kulttuurimaisemaa, laatiminen on käynnistetty Etelä-Pohjanmaan liitossa vuonna 2013. Kaavaluonnos on hyväksytty 19.12.2016 ja sen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 11.1.–10.3.2017 välisen ajan.

Tavoitteena on ollut käsitellä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet vaihekaavassa III laadittujen selvitysten pohjalta. Maisema-teema oli mukana kaavan luonnosvaiheen aineistossa. Valtioneuvosto ei ole kuitenkaan tehnyt päätöstä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, eikä päätöstä ole odotettavissa tällä hallituskaudella. Tämän vuoksi vaihekaava III:n valmistelussa on päädytty siihen, että arvokkaiden maisema-alueiden teema poistetaan vaihekaavasta III.

– Jatkossa maisema-alueet on tarkoituksenmukaista käsitellä osana laajempaa kokonaisuutta ”kulttuuriympäristö”, johon kuuluvat maisema-alueiden lisäksi rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristö-teema tulee maakuntakaavalliseen käsittelyyn tulevassa maakuntakaavatyössä, vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä selventää.

Vaihekaava III:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty siten, että OAS:ssa todetaan maisema-alueiden teeman käsittelyn jäävän pois kaavan ehdotusvaiheessa sekä tarkistettu OAS vastaamaan tätä muutosta.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.

 
AIKO-rahoitusta on myönnetty yli puolella miljoonalla

Alueelliset ja innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on yksi hallituksen kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvän kärkihankkeen toimenpiteistä. AIKO-rahoitus jakautuu ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelman mukaisiin hankkeisiin ja kasvusopimushankkeisiin, joiksi luokitellaan kasvusopimuskaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen hankkeet. Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnetään kasvusopimusrahoitusta teemaverkostohankkeelle, joka koskee seutukaupunkiverkoston kehittämistä ja jota vetää Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Muutoin AIKO-rahoituksen kohdentamista linjataan ERM-suunnitelmassa, ja ERM-hankkeet jakautuvat käytännössä kansainvälisten hankkeiden valmistelurahoitukseen ja muihin hankkeisiin.

Seutukaupunkiverkostohankkeen lisäksi AIKO-rahoitusta on 31.12.2017 mennessä myönnetty 16 hankkeelle yhteensä 538 512 euroa. Hankkeista kahdeksan on ollut kansainvälisen hankkeen valmistelun tukea, ja näistä toistaiseksi neljä kv-hakemusta on saanut rahoituksen. Muissa valmistelutukea saaneissa hankkeissa prosessi on vielä kesken.

AIKO-rahoitusta on myönnetty mm. lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiseen osaamisvientituotteiksi, tutkimustulosten kaupallistamisen edistämiseen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistamiseen alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä digitaalisten palvelujen tuomiseen myös niille sosiaali‐ terveydenhuollon palveluiden käyttäjille, joita digitaaliset palvelut eivät tällä hetkellä tavoita.

Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnettävän AIKO-rahoituksen käyttötilanne 31.12.2017:

 

 

ERM-suunnitelman mukaiset hankkeet

 

Seutukaupunkiverkosto (kasvusopimukset)

 

Yhteensä

 

Valtuus

594 000

182 000

776 000

Myönnetty

356 512

182 000

538 512

 

Rahoitusta jäljellä

237 488

0

237 488


Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt toteutusajan jatkoa AIKO-hankkeille siten, että hankkeiden on päätyttävä 30.4.2019 mennessä ja maksatusten on oltava tehtyinä 15.11.2019 mennessä. Vuoden 2018 AIKO-rahoituksen määrä ei ole vielä tiedossa.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.


Eväsojasta vs. maakuntajohtajan varahenkilö

Maakuntahallitus päätti nimetä vs. maakuntajohtaja Antti Saartenojan varahenkilöksi 1.1.–31.7.2018 väliseksi ajaksi kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojan.

Maakuntajohtajan varahenkilön tehtäviin kuuluvat mm. maakuntajohtajan sijaistaminen erilaisissa tilaisuuksissa hänen estyneenä ollessaan sekä nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen ja viranhaltijapäätösten tekeminen maakuntajohtajan poissaolojen aikana.

Uuden varahenkilön nimeäminen tuli ajankohtaiseksi, koska maakuntajohtajan varahenkilönä toiminut suunnittelujohtaja Antti Saartenoja valittiin aiemmin vs. maakuntajohtajaksi.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

0 kommenttia
18.12.2017

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Puheenjohtaja Talvitie: MYR:iä tarvitaan myös tulevaisuudessa

MYR:n puheenjohtaja avasi uuden maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäisen kokouksen kertomalla MYR:n tehtävistä ja MYR-työskentelyn käytännön asioista. Hän valotti puheessaan myös näkemyksiään MYR:n tulevaisuudesta sekä EU:n tulevasta ohjelmakaudesta.

Talvitien mukaan MYR:n olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen. Uudet maakunnat eivät tarvitse MYR:iä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Talvitien mukaan muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

MYR:n entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot.

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä. Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

– Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä MYR:llä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle, Talvitie sanoo.

EU:n tulevasta ohjelmakaudesta Talvitie totesi, että kuten kaikilla julkisilla organisaatioilla nykyään, myös EU:lla on yleinen paine supistaa rahan käyttöä. Samaan suuntaan vaikuttaa Brexit, Ison-Britannian ero EU:sta. Tämä johtaa todennäköisesti myös aluekehittämisresurssien niukkenemiseen ja suuntaamiseen uudella tavalla. Hänen mukaansa eteläpohjalaisilla on kuitenkin aina ollut kyky auttaa itse itseään, eikä synkkyyteen kannata vajota. Olosuhteiden muuttuminen pitää kuitenkin Talvitien mielestä tiedostaa MYR:n työskentelyssä.

Muutokset maaseuturahaston hanketukia koskeviin linjauksiin hyväksyttiin

MYR päätti hyväksyä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 muutokset maaseuturahaston hanketukia koskeviin linjauksiin. Oleellisin muutos koskee 700 000 euron siirtoa hanketuista yleishyödyllisiin investointihankkeisiin.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2014–2020 tarvittava kuntarahoituksen osuus on 3,5 % julkisesta rahoituksesta. Etelä-Pohjanmaalta edellytettävä kuntarahoituksen määrä on arvion mukaan 2,0 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaalla kuntarahoitusta edellytetään ainoastaan yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Etelä-Pohjanmaan rahoitussuunnitelman mukaan varoja ohjataan yritystukiin 50 % ja hanketukiin 50 % koko ohjelmakauden julkisesta rahoituksesta (EU ja valtio). Yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan hanketukien osuudesta 7,5 miljoonaa euroa julkista rahoitusta (EU ja valtio). 

Yhteisöjen hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettäväksi tukea 5,7 miljoonaa euroa ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 20 % julkisesta rahoituksesta. Kuntien hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettäväksi tukea 1,8 miljoonaa euroa ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 40 % julkisesta rahoituksesta.

Rakennerahastotehtävien siirtyminen ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista maakuntiin

Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntien liittoja ja ELY-keskuksia rakennerahastotehtävien, -hankkeiden ja -rahoituksen siirtymisestä uusiin maakuntiin 1.1.2020 alkaen.

EU-lainsäädännön vaatimukset rakennerahastotoiminnalle eivät muutu maakuntauudistuksen myötä. Uusien maakuntien tulee täyttää kaikki rakennerahastoviranomaisen nimeämisvaatimukset, jotta ne voidaan nimetä välittäviksi toimielimiksi.

Rakennerahastojen välittäviksi toimielimiksi nimettävien maakuntien on laadittava uudet hallinto- ja valvontajärjestelmät (HVJ), jotka on toimitettava rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaiselle alkuvuonna 2020. Kaikilla välittävillä toimielimillä tulee olla kattavat, valtiovarainministeriön arvioimat hallinto- ja valvontajärjestelmät. Näin varmistetaan, että komission maksut Suomelle ohjelman toteutuksesta aiheutuneista kustannuksista voivat jatkua keskeytyksittä.

Hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimuksiin kuuluvat keskeisesti rakennerahastotehtävien eriyttäminen, tehtäviä hoitavien henkilöiden riittävä osaaminen sekä menettelyt riskienhallintaan ja petoksentorjuntaan.

Lakiehdotuksessa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on esitetty, että kaikki maakunnat toimivat rakennerahasto-ohjelman välittävinä toimieliminä maakuntauudistuksen tultua voimaan. Länsi-Suomen maakuntien liitot, joiden rakennerahastohallintoon liittyvät tehtävät on kuluvalla ohjelmakaudella koottu Pirkanmaan liittoon, ovat keskustelujen jälkeen päättäneet, että kukin maakunta hoitaa rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät itse eikä alueella solmita maakuntien kesken sopimuksia tehtävien yhteisestä hoitamisesta.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on linjannut kesäkuussa, että Etelä-Pohjanmaan maakunta ottaa hoitaakseen rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät vähintään hankeneuvonnan ja -aktivoinnin sekä rahoitus- ja maksatusprosessin osalta. Takaisinperinnän ja muiden vastaavien jatkotoimenpiteiden osalta valmistelussa selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta keskittää kaikkien rahastojen toimet maakunnan lakiasioita käsittelevään yksikköön.

Työ asian valmistelemiseksi jatkuu TEM:n laatiman aikataulun mukaisesti.

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle omalla hankkeella

Projektipäällikkö Miika Laurila antoi kokouksessa katsauksen Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle (IKEP) -hankkeen etenemisestä. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistetty maakunnan toimijoiden yhteinen prosessi, joka tähtää innovaatiopolitiikan tietopohjan systemaattiseen vahvistamiseen. Hankkeen toteuttamisaika 1.1.2017–31.12.2018.

Suomen elinkeinoelämältä ja alueilta odotetaan uudistumista. Innovaatiopolitiikan merkitys on kasvanut ja sen avulla pyritään vahvistamaan alueiden kasvupotentiaalia. Valtakunnalliset mittarit tuottavat usein rajatun kuvan alueen tilanteesta tai ovat ristiriitaisia todellisen tilanteen osalta.

– Tietoa on saatavilla melko hyvin, mutta se on osin sirpaleista ja puutteellista. Päätöksenteko ja kasvua luova innovaatiopolitiikka vaativat laadukasta, alueiden erityispiirteet huomioivaa tietoa, sanoo Laurila.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa tiedolla johtamisen työkalu, joka tarjoaa ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnasta ja elinkeinoelämän toimintaympäristöstä. Hankkeessa seurataan innovaatioympäristön kehittymistä ja tunnistetaan osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on vahvistaa myös maakunnallista strategia- ja tulevaisuustyötä.

Hankkeessa tullaan selvittämään myös alueellisesti saatavissa olevan tiedon kattavuutta valittujen osa-alueiden ja muuttujien osalta sekä tunnistamaan keskeisimpiä puutteellisia tietokokonaisuuksia.  Yksi keskeisimmistä tavoitteista on tiedontuotannon systematisointi ja toimintamallin kehittäminen sekä yhteisen prosessin vakiinnuttaminen elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin kesken.

– Innovaatiotietoa hyödyntävien eri tahojen tunnistaminen ja heitä palvelevan tiedontuotannon suunnittelu on avainasemassa hankkeessa, Laurila toteaa.

Hankkeessa on otettu jo konkreettisia askeleita järjestämällä ”Kokeillaanpas tätä! Menestystarinat maailmalle” -seminaari Kauhavan Y-Kinossa lokakuun lopussa. Päivän tavoitteena oli keskustella maakunnan yritys- ja innovaatiokentän uudistumisesta, kokeilukulttuurin omaksumisesta, yritysten kansainvälistymisestä sekä etsiä ratkaisumalleja maakunnan merkittävimpiin haasteisiin.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja sekä paikallisten ja että valtakunnallisten toimijoiden näkökulmasta. Puheenvuorot haastoivat osallistujia muuttamaan perinteisiä toimintamalleja, rohkaisivat uskomaan omaan tekemiseen ja vahvistivat näkemystä maakunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuuden uusista suunnista. Kokeilut ja uudella tavalla tekeminen ovat olennainen osa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana, mikä vaatii rohkeutta, osaamista ja ennakkoluulottomia uusia avauksia.

IKEP-hankkeesta löytyy lisätietoa liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
18.12.2017

Pohjalaismaakunnissa väestö voi keskimääräisesti hyvin

Hyvinvointitiedon merkitys päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä kasvaa. Maalis–huhtikuussa 2017 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan asukkaiden hyvinvointia selvitettiin laajalla asiantuntijakyselyllä. Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksessa alueemme 353 monialaista asiantuntijaa arvioi väestön hyvinvointia, hyvinvointipalvelujen tilaa sekä niiden kehityssuuntia.

Tutkimuksen toteuttivat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa.

– Tutkimuksen tulokset nostivat esiin monia asioita, jotka pohjalaismaakunnissa ovat hyvin. Esimerkiksi väestön hyvinvoinnin kokonaistilanne on tällä hetkellä melko korkealla tasolla ja suunta on viime vuosina ollut koko ajan parempaan, Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Rautajoki toteaa.

Paljon on kuitenkin myös parannettavaa. Erityisesti hyvinvoinnin haasteita tunnistettiin yhden huoltajan perheissä sekä työkyvyttömien ja päihdeongelmaisten kohdalla. Myös työttömyys nähtiin ongelmana kaikkien maakuntien alueella ja ongelma koskee sekä kokonaistyöttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä että nuorisotyöttömyyttä. Opiskelijoiden, maahanmuuttajien, pienituloisten, asunnottomien ja ylivelkaantuneiden hyvinvointi on kuitenkin jonkin verran parantunut viime vuosien aikana.

Vaikutusmahdollisuuksien pelätään vaikeutuvan

Sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen nousivat kaikissa maakunnissa vastaajien arvioissa ongelmaksi. Koko aineistossa enemmän kuin joka kolmas vastaaja arvioi puutteellisten harrastusmahdollisuuksien olevan ongelma. Myös noin puolet vastaajista arvioi yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien olevan ainakin jonkinlainen ongelma. Pohjanmaalla joka viides vastaaja arvioi yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vaikeutuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi merkittävänä yksittäisenä ongelmana pohjalaismaakunnissa nousi esiin yksinäisyys. Yksinäisyyden ongelmana arvioitiin edelleen vaikeutuvan tulevan neljän vuoden aikana.

– Pohjalaismaakuntien eri alojen ammattilaisten näkemykset ovat tärkeitä väestön hyvinvoinnin kokonaiskuvan saamiseksi. Myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että hyvinvointia edistävällä tiedolla paitsi ohjataan toimintaa, sitä myös hyödynnetään hallintokuntarajat ylittäen sekä kunnissa että maakunnissa, Rautajoki lisää.

Hyvinvointibarometrin 2017 tulokset ovat luettavissa täällä >>

 

Lisätiedot:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Marko Rossinen
kunta-asiamies
puh. 040 3563 933
marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
18.12.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun keskeisesti liittyvän valinnanvapauslakiluonnoksen lausuntokierros päättyi 15.12.2017.

Etelä-Pohjanmaalla ei ole vielä tehty lopullista ratkaisua uuden maakunnan tukipalvelujen toteuttamistavasta. Vaihtoehtoina ovat oman palvelukeskuksen perustaminen ja toimiminen yhdessä kumppanin kanssa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osalta ovat parhaillaan menossa tietopyynnöt ja valmistelussa laskelmat eri vaihtoehdoista, joiden avulla haetaan lisäinformaatiota jatkovalmistelun ja päätöksenteon tueksi siihen, tuotettaisiinko palvelut yhdessä kumppanin kanssa joko liittymällä jonkin nykyisen palvelukeskuksen asiakkaaksi tai perustamalla yhdessä kumppanin kanssa Etelä-Pohjanmaalle oma yhtiö.

Maakunnalle siirtyvien sopimusten riskinarviointiprojektin tavoitteena on käydä läpi uudelle maakunnalle siirtyvät sopimukset sekä arvioida toimet, joita sopimusten mahdollinen siirto edellyttää sekä arvioida näihin sisältyvät oikeudelliset ja taloudelliset riskit. Samalla projektissa valmistuvat kilpailutusasiakirjamallit. Maakuntaan siirtyviä sopimuksia on yli 3 500 kappaletta. Projektin yhtenä pyrkimyksenä on kerätä maakuntaan siirtyville organisaatioille organisaatiokohtaiset listat maakunnalle siirtyvistä sopimuksista.

Maakunnan tulevan palvelurakenteen uudistamisesta on lähtenyt liikkeelle oma selvityksensä. Se on olennainen apuväline maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee myös maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakuntapalveluiden osalta käynnistynyt kuntien ja maakunnan elinkeinoasioiden yhteistyötä koskeva kehittäminen jatkuu. Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelua viedään eteenpäin työpajatyöskentelyllä, jossa määritellään visio, strategiset tavoitteet ja painopisteet sekä mittarit.

Maakuntakonsernirakennetta on niin ikään viety eteenpäin. Kokonaisuuteen kuuluvat ns. maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt. Ensi vuoden puolella luottamushenkilöiden keskusteltavaksi tulee uuden maakunnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmä.

Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla. Yksi simuloitava kokonaisuus liittyy aluekehittämiskeskusteluun, joka on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä.

Monissa asioissa maakunnan täytyy sopia myös maakuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Sote-asioissa Etelä-Pohjanmaan yhteistyöalueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan yhteiskokouksessa on keskusteltu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Sen mukaan maakunnat ovat toimivaltaisia liikenneviranomaisia, mutta tienpidon tehtävät tulee organisoida enintään yhdeksään yhteistyöalueeseen.

Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on päättänyt esittää SOTEMAKU-johtoryhmälle, että osana sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisvalmistelua tehtäisiin selvitys Etelä-Pohjanmaan alueella toimivan työterveyshuoltoyhtiön perustamisen tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta.

Maakuntahallitus päätti lisäksi, että Etelä-Pohjanmaan liitto hakee sosiaali- ja terveysministeriön avaamaa maakunnallisen sote-koordinaattorin valtionavustusta.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

Muutoksia liiton työjärjestelyihin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakunta- ja sote-uudistuksen aiheuttamat työjärjestelyt Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Maakuntajohtaja Asko Peltolalle on myönnetty virkavapaata kokoaikaiseen Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtajan tehtävään siirtymiseksi ajalle 1.1.2018–31.7.2018.

Maakuntajohtaja viransijaiseksi on nimitetty suunnittelujohtaja Antti Saartenoja ajalle 1.1.2018–31.7.2018. Hänelle on myönnetty virkavapaata nykyisestä tehtävästään kyseiselle ajanjaksolle.

Maankäytön suunnittelija Markus Erkkilä on nimitetty suunnittelujohtajan viransijaiseksi ajalle 1.1.2018–31.7.2018. Hänelle on myönnetty työvapaata nykyisestä tehtävästään kyseiselle ajanjaksolle.

Nämä työjärjestelyt jatkuvat ilman eri päätöstä 31.7.2018 saakka tai enintään siihen asti, kunnes väliaikaishallinto on juridisesti toimivaltainen, mikäli valtiolta saadaan maakunnallisen vastuuvalmistelun jatkumiselle riittävä rahoitus eikä sote- ja maakuntauudistuksessa tehdä muita maakunnalliseen vastuuvalmisteluun tai sen rahoitukseen merkittävästi vaikuttavia päätöksiä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

Rahoitusta SeAMKin Mixed Reality and Collaborative Robotics -hankkeille

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Mixed Reality and Collaborative Robotics -kehittämishankkeen sekä erillisen investointihankkeen osarahoitettavaksi EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Hankkeessa kehitetään Mixed Reality and Collaborative Robotics -demonstraatioympäristö tukemaan teknologian käyttöönottoa ja soveltamista alueen pk-yrityksissä. Demonstraatioympäristön kehittäminen edellyttää investointeja yllä mainittuihin teknologioihin ja niiden haltuunottoa. Hankkeessa tehdään lisäksi esiselvitys kansainvälisistä sosiaali- ja terveysalan robotiikkasovelluksista ja alan oppilaitosten järjestämistä robotiikan koulutuksista sekä eteläpohjalaisten hyvinvointialan yritysten tarpeista ja valmiuksista robotiikan hyödyntämiseksi toiminnassaan. Molempien hankkeiden tavoitteena on edistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä luoda moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä.

Mixed Reality and Collaborative Robotics -hanke toteutetaan 1.1.2018–31.5.2020 välisenä aikana ja erillinen investointihanke 1.1.–31.12.2018 välisenä aikana.

Mixed Reality and Collaborative Robotics -kehittämishankkeen kokonaisbudjetti on 202 640 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 69,9 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 141 700 euroa.

Investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 142 400 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 200 euroa.

Lisätietoja: Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

0 kommenttia
18.12.2017

Europe direct -tiedotuspisteet aloittavat uuden kolmivuotisen toimintakauden

 

Lehdistötiedote

Euroopan komissio

Helsinki 18. joulukuuta 2017

 

Vuoden 2018 alussa Suomessa toimintansa aloittaa kaksi uutta Europe Direct -tiedotuspistettä ja 7 vanhaa jatkaa toimintaansa.

Paikalliset Europe Direct -tiedotuspisteet (EDIC) ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

Vuoden 2018 alussa alkavalla uudella kolmivuotisella toimikaudella tiedotuspiste löytyy Suomessa seuraavilta paikkakunnilta: Hamina, Kajaani, Kankaanpää, Kuopio, Nivala, Oulu, Seinäjoki, Turku ja Valkeakoski. Etelä-Pohjanmaalla tiedotuspisteen toiminta jatkuu Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Europe Direct -tiedotuspisteissä voi vierailla paikan päällä, mutta ne vastaavat kysymyksiin myös sähköpostitse ja puhelimitse. Tiedotuspisteet ovat mukana järjestämässä paikallisia EU-aiheisia yleisötapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja seminaareja.

Keskukset toimivat Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston paikallisina yhteyspisteinä ja tekevät yhteistyötä muiden aktiivisten tiedonvälittäjien kanssa.

Ne täydentävät ja tukevat Euroopan komission edustustojen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen työtä paikallis- ja aluetasolla.

Euroopan laajuisesti verkostossa on yhteensä noin 500 tiedostuspistettä.

Suomessa toimivien pisteiden osoitteet ja yhteystiedot:

https://ec.europa.eu/finland/services/contact-points_fi

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

 

0 kommenttia
5.12.2017

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin

 Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2019–2020 ja määritteli, että vuoden 2018 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 319 889 €) ja -menojen (3 120 755 €) tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan jo kuudetta vuotta, mitä maakuntavaltuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoroissa pidettiin erityisen hyvänä ottaen huomioon kuntien taloudellisen tilanteen.

Talousarvio sisältää aikaisempien päätösten mukaisesti 100 000 euron avustuksen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle EPANET-koordinaatioon.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Uuden maakuntaohjelman keskiössä ovat elinkeinoelämän tarpeet ja hyvinvoivat ihmiset

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman vuosille 2018­­–2021 ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen.

Maakuntaohjelman laadinnassa on huomioitu maakuntauudistuksen tuomat muutokset toimintaympäristöön, hyödynnettävissä olevat mahdollisuudet mm. elinkeinoelämän näkökulmasta sekä pyritty varmistamaan aluekehittämistyön jatkuvuus muutostilanteessa.

Maakuntaohjelman 2018–2021 perustana on vuonna 2014 hyväksytty, vuoteen 2040 tähtäävä maakuntasuunnitelma, jossa asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteet.

Ohjelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta eli toimintalinjasta. Uudistuvan elinkeinoelämän kehittämisen toimintalinjassa keskitytään mm. kestäviin ruokajärjestelmiin ja biotalouden uusiin ratkaisuihin, älykkäisiin ja energiatehokkaisiin järjestelmiin sekä uudistuvaan palvelu- ja elämystuotantoon. Maakuntaohjelmakaudella kehittämisen kohteina ovat erityisesti elintarviketurvallisuus, ravitsemusosaaminen ja täsmätuotekehitys, digitalisaation valtavirtaistaminen, teollisen internetin mahdollisuudet eri aloilla sekä puurakentaminen, resurssitehokkuus ja kiertotalous sekä matkailun vetovoimatekijät ja luova talous toimialojen rajapinnoilla.

Tulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevän toimintalinjan painopisteinä ovat korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketju sekä innostavat urapolut. Kehittämisen kohteina ovat valittujen elinkeinopainoalojen tukeminen maakunnan innovaatioekosysteemin uudistamisessa, tutkimustulosten kaupallistaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen

Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt -toimintalinjan painopistealueita ovat osallisuus ja toimintakyky, hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen. Maakuntaohjelmakaudella kehittämisen kohteina ovat etenkin maakunnan elinvoiman vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Viimeisessä toimintalinjassa keskitytään eheään aluerakenteeseen ja ympäristöön. Kärkenä ovat liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen, luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen. Erityisinä kehittämiskohteina ovat toimivat yhteydet elinkeinoelämälle ja asukkaille, luonnonvarojen kestävä käyttö ja mahdollisimman pitkälle menevä jalostaminen, vesistöjen tilan kohentaminen sekä uusiutuva ja omavarainen energiantuotanto.

Kokouksessa käydyssä keskustelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti väestökehitykseen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen sekä koulutukseen.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Katsaus maakuntakaavoitukseen

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja antoi valtuustolle katsauksen maakuntakaavoituksesta. Etelä-Pohjanmaan liitossa on kuluvan vuoden aikana jatkettu vaihemaakuntakaavojen laadintaa. Näiden rinnalla on käynnistetty myös erillisten vaihekaavojen yhdistäminen. Lisäksi liitto on vahvistanut maakuntakaavoituksen tietopohjaa ja kehittänyt maakuntakaavoitusta erillisellä Maakuntakaavan digiloikka -hankkeella yhteistyössä kolmen pohjalaismaakunnan ja ympäristöministeriön kanssa.

Tuulivoiman tuotantoa ohjaavasta I vaihemaakuntakaavasta jätettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) neljä valitusta, joissa oli yhteensä 8 allekirjoittajaa. Etelä-Pohjanmaan liitto jätti KHO:lle vastineet, joiden mukaan valitusten ei tulisi johtaa maakuntakaavan hylkäämiseen tai muuttamiseen. KHO:sta saatiin 30.11.2017 päätös, että kaikki valitukset on hylätty. Näin ollen tuulivoimaa koskeva maakuntakaava on lainvoimainen.

Etelä-Pohjanmaan kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintojen aluetta käsittelevä II vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 30.5.2016. Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt valtuuston edellyttämän II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Lainsäädännön muutosten huomioiminen aiheuttaa tarpeen osin kumota ja osin muuttaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä keskustatoimintojen alueita koskevia määräyksiä.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja, arvokkaita maisema-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Maakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt 18.2.2013. Maakuntakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.1.–10.3.2017. Kuulemisen aikana saatiin yhteensä 89 lausuntoa tai muistutusta. Lisäksi turvetuotannon vaikutuksista laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Natura-vaikutusten arviointi, jonka kuuleminen päättyy 13.1.2018.

Lausunnoissa esiin tulleiden näkökulmien johdosta on käynnistetty myös erillinen arviointi 22 turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetun alueen (tu-1) vaikutuksista linnustoon. Arvioinnissa selvitetään olemassa olevia aineistoja hyödyntäen, millaisia ja miten voimakkaita vaikutuksia turvetuotannolla olisi toteutuessaan alueella olevaan linnustoon ja olisiko vaikutuksia mahdollista lieventää.

Natura-arvioinnin ja linnustoselvityksen valmistumisen jälkeen kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2018. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2019.

Lisäksi kuluvan vuoden aikana ovat valmistuneet seuraavat maakuntakaavoitusta tukevat selvitykset: Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys 2017, maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Etelä-Pohjanmaan rakennemalli.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu etenee

Valmistelu- ja maakuntajohtaja Asko Peltola antoi valtuustolle maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsauksen. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on jatkunut väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (VATE) ja maakuntahallituksessa aikaisemmin sovittujen linjausten mukaisesti.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ajankohtaisinta on tällä hetkellä lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslakiluonnos. Uuden maakunnan tukipalveluiden järjestämisvaihtoehtoja sekä maakunnalle siirtyvien sopimusten riskiarviointia on selvitetty erillisillä konsulttitoimeksiannoilla. Myös palvelurakenteen uudistamisesta on lähtenyt liikkeelle oma selvityksensä. Se nähdään tärkeäksi apuvälineeksi maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee myös maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakuntapalveluiden osalta on käynnistetty kuntien ja maakunnan yhteistyötä elinkeinoasioissa. Asiaa valmistelee työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ehdotus maakunnan ja kuntien välisen elinkeinopalveluiden yhteistyön ja työnjaon toteuttamismalliksi. Valmisteilla ovat myös kasvupalveluiden erilaiset vaihtoehtoiset tuotantotavat. Myös maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu on käynnissä. Lisäksi parhaillaan suunnitellaan maakuntakonsernirakennetta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt. Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla.

Monissa asioissa maakunnan täytyy sopia myös maakuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Sote-asioissa Etelä-Pohjanmaan yhteistyöalueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan yhteiskokouksessa on keskusteltu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Sen mukaan maakunnat ovat toimivaltaisia liikenneviranomaisia, mutta tienpidon tehtävät tulee organisoida enintään yhdeksään yhteistyöalueeseen.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakuntavaltuuston kokoukset ensi vuonna

Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2018 kaksi kertaa: 4.6.2018 ja 3.12.2018.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

4.12.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitukselta kannanotto sote- ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta

Maakuntahallitus päätti antaa sote- ja maakuntauudistusta sekä valinnanvapautta koskevan kannanoton, jossa todetaan seuraavaa:

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus pitää sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista kokonaisuudessaan tärkeänä ja tarpeellisena. Uudistus on sekä kansantaloudellisesti että maamme tulevaisuuden kannalta välttämätön. Kansalaisten valinnanvapautta sote-palveluissa on myös perusteltua laajentaa hallitusti. Hallituksen valinnanvapautta koskeva lakiluonnos kaipaa selkeyttämistä ja korjauksia.

Uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, kustannustason hillintä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi yhteen sovittaminen eli integraatio. Sinänsä tärkeä järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä tuottajakentän hajautuminen ja laaja valinnanvapaus muodostavat haasteita palveluiden yhteen sovittamiselle. Selkeän kokonaisuuden rakentaminen on vaikeaa, kun suuri osa palveluista siirtyy yritysten vastuulle ja markkinoiden ohjaukseen. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi. Asiakkaalta edellytetään kykyä arvioida omaa palveluntarvetta, verrata sitä tarjolla oleviin palveluvaihtoehtoihin ja hakeutua palveluihin. Tämä ei jokaiselta onnistune, ja tällöin vaarana on hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen.

Maakunnan itsehallinnon kannalta valinnanvapautta koskevassa lakiluonnoksessa on ongelmia. Malli rajoittaa järjestämisvastuuseen kuuluvaa oikeutta päättää palveluiden tuottamistavasta ja sisällöstä sekä ohjata niitä kokonaisuutena. Palvelutuotanto pirstoutuu maakunnan tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle, ja eri palveluihin syntyy asiakkaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja. On vaarana, että järjestelmästä syntyy monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on erityisen huolestunut siitä, pystytäänkö uudistuksella turvaamaan kattava palvelutarjonta myös pienempien kuntien alueilla ja haja-asutusalueilla asuville.

Myös kustannusten kasvun hillintä muodostuu haasteelliseksi. Valinnanvapausmalli kasvattaa ainakin uudistuksen alkuvuosina kustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnossa, mm. sopimusohjaukseen liittyvässä valvonnassa. Riskinä on myös se, että asiakassetelin laaja käyttö lisää kustannuksia ja vaarantaa tarvittavan osaamisen liikelaitoksen erikoissairaanhoidossa ja päivystystoiminnassa.  Jatkovalmistelussa on huolehdittava erityisesti siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet liittyä tarvittaviin tietojärjestelmiin ja olla näin mukana tuottamassa sote-palveluita.

Myös kustannusten kasvun hillintä muodostuu haasteelliseksi. Valinnanvapausmalli kasvattaa ainakin uudistuksen alkuvuosina kustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnossa, mm. sopimusohjaukseen liittyvässä valvonnassa. Riskinä on myös se, että asiakassetelin laaja käyttö lisää kustannuksia ja vaarantaa tarvittavan osaamisen liikelaitoksen erikoissairaanhoidossa ja päivystystoiminnassa. Jatkovalmistelussa on huolehdittava erityisesti siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet liittyä tarvittaviin tietojärjestelmiin ja olla näin mukana tuottamassa sote-palveluita.

Lisäksi maakuntahallitus päätti antaa kannanoton linjoja mukailevan lausunnon sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano täydentyi

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR:n) kokoonpano kunnallisvaalikaudelle 2017–2020 saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi, kun maakuntahallitus nimesi ProAgrian edustajaksi Henri Honkalan. Hänen varaedustajakseen valittiin Arja Talvilahti.

MYR:n tehtävänä on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien sekä kansallisten ja EU-ohjelmien yhteensovittaminen.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

 

22.11.2017

Länsi-Suomi peräänkuuluttaa kunnianhimoista koheesiopolitiikkaa

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen hallitusten jäsenten ja valtuustojen puheenjohtajien yhteistyöfoorumin julkilausuma:

 

Länsi-Suomen maakuntaliittojen mielestä Suomen on tavoiteltava koheesiopolitiikan rahoituksesta mahdollisimman suurta osuutta

Suomen tulee tavoitella mahdollisimman suurta osuutta EU:n koheesiovaroista. Aluekehittäminen on pitkäjänteistä työtä, johon EU:n koheesiopolitiikka antaa välineitä ja jonka avulla on alueiden eriarvoisuutta tasoitettu. Britannian lähtö EU:sta osoittaa, miten tärkeää unionin läsnäolo kaikilla alueilla on.  

Suomen kilpailukyvyn vahvistumisen edellytyksenä on maan kaikkien alueiden elinvoiman kasvattaminen kunkin alueen omien vahvuuksien ja älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta. Koheesiorahoitus turvaa aluekehittämisen jatkuvuuden eri puolilla maata.

Jatkossa Suomen koheesiopolitiikan keskiössä ovat uudet maakunnat. Länsi-Suomen maakunnat haluavat, että maakuntien hallinnoima osuus Suomen rakennerahoituksesta kasvaa seuraavalla ohjelmakaudella. Uusien itsehallinnollisten maakuntien myötä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisen malli yksinkertaistuu. Aito aluelähtöisyys vahvistuu, kun aluekehittämisen, elinkeinojen ja innovaatioympäristöjen ja maaseudun kehittämisen rahoitukset ja henkilöstövoimavarat kootaan uusiin maakuntiin nykyisen hallinnollisesti pirstoutuneen rakenteen sijaan. Uutta ohjelmakautta ja uutta maakuntahallintoa onkin valmisteltava yhdessä. Prosessien yhdistämisellä vahvistetaan maakuntien strategista roolia alueensa kehittäjinä.

Länsi-Suomen maakunnat tukevat Suomen EU-strategian mukaista linjaa koheesiopolitiikassa, jossa Suomen erityiskysymykset kytkeytyvät mm. Suomen syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen sekä arktisen aseman huomioimiseen. Länsi-Suomelle tärkeää on myös rajat ylittävä yhteistyö: Interreg, Itämeri-strategia ja Itämeren yhteistyö.

Koheesiopolitiikalla tulee olla tärkeä rooli talouskasvun, innovaatioiden, osaamisen ja työllisyyden edistämisessä niin uusissa maakunnissa, Suomessa kuin EU:ssa

Länsi-Suomen maakuntien näkemys on, että koheesiopolitiikan tulee olla aktiivisessa roolissa EU:n globaalin kilpailukyvyn kehittämisessä tulevalla EU:n rahoituskaudella. Koheesiopolitiikan tulee tukea Euroopan tulevaisuuden tekemistä eli talouskasvua, eurooppalaista osaamista, laaja-alaista innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Osaavan työvoiman saanti sekä monimuotoinen, elinkeinoelämän tarpeeseen perustuva kouluttautuminen on mahdollistettava koheesiopolitiikalla.

Koheesiopolitiikalla on jatkossakin merkittävä rooli Länsi-Suomen maakuntien kehittämisessä. Koheesiopolitiikan keinoista älykästä erikoistumista tulee painottaa valinnoissa, koska sen avulla tuotetaan uusia innovaatioita ja kasvua.

Länsi-Suomen maakunnat pitävät tulevan ohjelmakauden valmistelun erityisen tärkeänä ja ovat laatineet yhteisen kannanoton koheesiopolitiikan tavoitteista ja rahoituksesta. 

Kannanotto on tämän tekstin verkkoversion liitteenä: https://www.keskisuomi.fi/ajankohtaista/1625/lansi-suomi_peraankuuluttaa_kunnianhimoista_koheesiopolitiikkaa

 

Jyväskylässä 21.11.2017 


puolesta

puheenjohtaja Rolf Nyholm

Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja

 

Lisätietoa:

Rolf Nyholm

040 595 0001

rolf.nyholm[at]aanekoski.fi

 

0 kommenttia
22.11.2017

Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat: tunnin junat Länsi-Suomen keskusten välille

Tunnin junat Länsi-Suomen keskusten välille - "Päärata plus"

Länsi-Suomen junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja raiteisiin: matka Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa työssäkäyntialueiden laajentumisen.

Raideliikenteen merkitys kasvaa

Elinkeinoelämän menestyminen vaatii tehokasta liikennejärjestelmää. Raideliikenteen markkinaosuuden kasvu on tavoiteltavaa sekä liikennetalouden että ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Rataverkko on pidettävä kunnossa ja sitä on jatkuvasti kehitettävä markkinoiden muuttuvia vaatimuksia vastaavaksi.

Henkilöjunaliikenteen nopeuttaminen ja häiriöherkkyyden minimointi antavat mahdollisuuden laajentaa työssäkäyntialueita ja kasvattaa työvoiman liikkuvuutta. Keskeisiä ovat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Tavaraliikenteessä tarvitaan välityskyvyn turvaamista, akselipainojen riittävyyden varmistamista ja ratapihojen ajanmukaistamista. Ytimessä ovat teollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä vientiyhteydet satamiin ja raja-asemille.

Päärata plus tarvitsee EU-rahoitusta

Suomi on sitoutunut toteuttamaan maan TEN-T -ydinverkon vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita velvoittava ja sisältää laatukriteerit. TEN-T -tuki kohdistunee jatkossakin yhdeksälle ydinverkkokäytävälle. Tämän vuoksi nykyisiä ydinverkkokäytäviä Skandinavia-Välimeri ja Baltia-Pohjanmeri on laajennettava pohjoiseen ulottumaan Perämeren ympäri (ja edelleen Pohjois-Atlantille/Jäämerelle). Päärata tulee tällöin osana Suomi-käytävää nostetuksi EU-rahoituksen mahdollistavalle ydinverkkokäytävätasolle ja vyöhykkeelle sijoittuvat Länsi-Suomen suurimmat kaupungit ja terminaalit (solmupisteet) ympäristöineen saavat mahdollisuuden hyötyä parantuneen saavutettavuuden tuomasta piristysruiskeesta elinkeinoelämälle ja kansalaisten liikkuvuudelle.

Ilmastotavoitteet vaativat toimenpiteitä

Suomi on sitoutunut EU:ssa vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteisiin, jotka edellyttävät nykyistä selvästi tiukempia ilmasto- ja energiapoliittisia ratkaisuja. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan aiempaa voimakkaampaa panostamista energiataloudellisiin ja vähäpäästöisiin matkustus- ja kuljetustapoihin - esimerkiksi raideliikenteeseen.

Länsi-Suomessa raideliikenteeseen panostaminen kannattaa

Suomen asukkaista 25% asuu Länsi-Suomessa. "Päärata plus" -vaikutusalue on valtakunnan raideliikenteen luonnollista kasvun aluetta, jonka yhteydet tärkeimmille markkina-alueille ovat Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Länsi-Suomi on maan investointien ydinaluetta, jonka osuus koko maan bruttokansantuotteesta ja vientiliikevaihdosta on hyvin oleellinen. Alueen vienti painottuu metsä-, metalli-, teknologia-, energia- ja kemianteollisuuteen, missä kaikissa raideliikenteen osuus on merkittävä sekä raaka-aine- että tuotekuljetuksissa. Raidekuljetukset ovat ehdottoman tärkeitä vienti- ja tuontisatamille ja meriteollisuuden keskittymille. Läntisessä Suomessa on tehty tai on suunnitelmissa investointeja, jotka edellyttävät hyvää raidekuljetuskapasiteettia. Alueen kasvava matkailu ja elämystalous sekä yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset tarvitsevat nopeaa ja täsmällistä henkilöjunaliikennettä.

"Päärata Plus" -hanke käynnistettävä

Läntisen Suomen maakunnat esittävät, että käynnistetään hanke "Päärata Plus" tavoitteena raideliikenteen matkustusaikojen lyhentäminen yhteen tuntiin sekä pääradan osuudella Helsinki-Tampere että rataosuuksilla Pori-Tampere, Vaasa-Tampere ja Jyväskylä-Tampere. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäraiteiden rakentamista, liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja paikoin ratageometrian parantamista. Henkilöliikennettä nopeuttavat lisäraiteet kasvattavat merkittävästi ratakapasiteettia. Yhdessä ratapihojen parantamisen sekä joidenkin osuuksien akselipainojen noston avulla ne tuovat huomattavia hyötyjä tavaraliikenteelle. Hanke lisää kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia merkittävästi. Se pitää toteuttaa vaiheittain siten, että elinkeinoelämää ja kansalaisia eniten hyödyttävät järjestelyt priorisoidaan kiireellisimmiksi.

Kunnioittaen

Länsi-Suomen maakuntien liitot

 

Lisätietoa:

Rolf Nyholm

Keki-Suomen maakuntahallituksen pj

040 595 0001

rolf.nyholm[at]aanekoski.fi

1 kommenttia
20.11.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistustyö etenee monella rintamalla

Maakuntahallitus päätti 20.11. järjestetyssä kokouksessaan hankkia maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi uudistetun maakunnan palvelurakenteen selvitystyön Nordic Healthcare Groupilta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2018. Selvityksen tavoitteena on laatia kokonaiskuva palvelurakenteen ja käytön nykytilasta, maakunnan tulevaisuuden taloudellisesta kantokyvystä ja kehityksestä sekä laatia esitys vaihtoehdoista palveluverkon kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Selvitys nähdään tärkeäksi apuvälineeksi maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakunta- ja sote-uudistustyö etenee palvelurakenteen selvittämisen lisäksi monella rintamalla:

Maakuntapalveluiden osalta käynnistetään kuntien ja maakunnan yhteistyötä elinkeinoasioissa. Perustetun työryhmän tehtävänä on suunnitella ehdotus maakunnan ja kuntien välisen elinkeinopalveluiden yhteistyön ja työnjaon toteuttamismalliksi.

Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu on myös käynnissä. Maakuntastrategian valmistelu on käynnistynyt arvojen määrittelyllä, ja työ jatkuu työpajatyöskentelyllä, jossa määritellään mm. visio, strategiset tavoitteet ja painopisteet sekä mittarit.

Maakuntakonsernirakennetta on työstetty eteenpäin. Kokonaisuuteen kuuluvat ns. maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt sekä maakunnan tuotantotoiminnan valmistelu eli liikelaitokset ja yritykset. Alkuvuodesta 2018 luottamushenkilöiden keskusteltavaksi tulee uuden maakunnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmä.

Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla. Yksi simuloitava kokonaisuus liittyy aluekehittämisen keskusteluihin, joka on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Keskusteluja varten valmistellaan parhaillaan maakunnan kehitystä koskevaa aluekehityksen tilannekuvaa ja määritellään keskusteluteemoja.

Maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelu etenee Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan kesken. Viimeisimmissä keskusteluissa on sovittu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Keskusteluissa maakuntakohtaisina palveluina nähtiin muun muassa maakuntakaavoituksen ja kuntakaavoituksen edistämistehtävät. Samaten tiettyjen luonnonvaratehtävien osalta, kuten vesihuollon ja ojituksen edistäminen, suunnittelun lähtökohdaksi sovittiin tehtävien jakautuminen maakuntiin. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Maakuntahallitus linjasi, että tienpidon yhteistyöalueiden osalta Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoina tulee tarkastella pohjalaismaakuntien aluetta tai Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan muodostamaa aluetta.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638 / suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845 / maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Ensi vuoden talousarviosta alijäämäinen

Maakuntahallitus päätti ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy 4.12. järjestettävässä kokouksessa Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2019–2020 ja määrittelee, että vuoden 2018 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 319 889 €) ja -menojen (3 120 755 €) tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan.

Jäsenkunnat ovat antaneet lausunnot Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnan kehittämiseksi vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman pohjalta. Kuntien lausunnoissa toivottiin, että kuntien maksuosuudet seuraisivat jatkossakin kuntien verotulojen kehitystä. Esitettyä maksuosuuksien 0-kasvua kannatettiin laajasti. Ylijäämiin viitaten osa kunnista esitti maksuosuuksien alentamista jo vuonna 2018. Kertyneet ylijäämät esitettiin purettaviksi vuoden 2019 loppuun mennessä esim. korkeakoulusäätiön ja kuntien maksuosuuksien kautta. Myös maakuntahallitus linjasi menettelytavan näin.

Vuoden 2018 talousarvio laaditaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin vain kahdelle toimintavuodelle, koska uuden maakuntahallinnon piti aloittaa vuoden 2019 alussa. Tuo ajankohta on nyt siirtynyt vuodella, mutta asiaa koskeva lainsäädäntö valmistuu vasta kesällä 2018. Asiaan liittyvät epävarmuustekijät huomioiden on päädytty laatimaan normaali talousarvio vuodelle 2018 ja myös taloussuunnitelmat suunnitelmakaudelle 2019–2020.

– Mikäli asiat etenevät lainsäädännön laadinta-aikataulun ja sisällön osalta sillä tavalla, että liiton toiminta lakkaa vuoden 2020 alusta, niin muutokset voidaan huomioida vuoden 2019 talousarvion laadintaprosessin yhteydessä, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan maakunnan liitolla on järjestämisvastuu maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon toimintaedellytyksistä. Väliaikaishallinnolle suunnattu valtionrahoitus kanavoituu maakunnan liiton kautta ja on siten osa liiton toimintaa.

Talousarvio sisältää aikaisempien päätösten mukaisesti 100 000 euron avustuksen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle EPANET-koordinaatioon.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakunnan II vaihemaakuntakaavan muuttaminen valmisteluun

Muutokset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9A -luvun vähittäiskauppaa koskevissa erityisissä säännöksissä aiheuttavat tarpeen tarkistaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta. Teemoja tarkastetaan vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä päivitetä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat teemat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia.

– Kaavamuutoksella pyritään vahvistamaan maakuntamme keskustatoimintojen alueiden asemaa kaupan vetovoimaisina sijaintipaikkoina, turvaamaan lähipalveluiden saatavuus sekä mahdollistamaan kunnille aikaisempaa paremmat edellytykset reagoida mahdollisiin muutoksiin ja tarpeisiin kaupan palvelurakenteessa, toteaa suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Muutokset heijastuvat myös kaavaselostukseen, jossa kaavan vaikutusten arviointi päivitetään osana kaavamuutosta.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 23.11.–29.12.2017 välisen ajan.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 50 347 9845.

 

Rahoitusta kahdelle SeAMK:n Frami Food Lab -hankkeelle

Maakuntahallitus hyväksyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Frami Food Lab -ruokalaboratoriokonseptiin liittyvät investointi- ja kehittämishankkeet osarahoitettavaksi EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Investointi- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda Framin alueelle koko ruokaketjun opetusta ja TKI-toimintaa tukeva uusi ruokalaboratoriokonsepti Frami Food Lab. Hankkeet edistävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä hyödyntämällä moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Ruokalaboratoriokonseptin rakentuminen hyödyttää sekä kansallista että kansainvälistä TKI-toimintaa.

Molemmat hankkeet toteutetaan 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Investointihankkeen kokonaisbudjetti on 78 200 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 39 100 euroa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 174 200 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 121 940 euroa.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 162 202.

 

Maakunnan yhteistyöryhmä sai jäsenet, puheenjohtajana jatkaa Pauli Talvitie

Maakuntahallitus on päättänyt jo aikaisemmassa kokouksessaan asettaa maakuntavaltuuston toimikaudeksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), jossa liitolla ja sen jäsenkunnilla on puheenjohtajan ja tämän varaedustajan lisäksi kahdeksan varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat, valtionhallintoon kuuluvilla organisaatioilla yhteensä kuusi varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat sekä muilla alueen kehittämisen kannalta keskeisillä tahoilla yhteensä yhdeksän varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla on MYR:n kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Maakuntahallitus nimesi tämänpäiväisessä kokouksessaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi Pauli Talvitien, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Kari Homin, toiseksi varapuheenjohtajaksi Mika Soinisen ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Heikki Rinta-Rahkon.

Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmään nimettiin seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikaudeksi 2017–2021:

Maakunnan liitto ja jäsenkunnat:

Edustaja                                                                                       Henkilökohtainen varaedustaja

Kari Homi (kesk.)                                                                            Karri Kallio (kesk.)

Juha-Pekka Keisala (kesk.)                                                              Hannele Aho (kesk.)

Jaakko Niemistö (kesk.)                                                                  Hanna Holtinkoski (kesk.)

Terhi Kultalahti (kesk.)                                                                    Harri Hänninen (kesk.)

Irma Petäjävirta (kesk.)                                                                  Heikki Koskimies (kesk.)

Pauli Talvitie (kok.)                                                                         Olli-Pekka Hietamäki (kok.)

Liisa Lähdesmäki (kok.)                                                                   Petra Piironen (kok.)

Martti Alkula (ps.)                                                                           Tapio Pihlaja (ps.)

Aarne Heikkilä (sd.)                                                                        Jukka-Pekka Matintupa (sd.)

 

Valtionhallinto:

Edustaja                                                                                       Henkilökohtainen varaedustaja

Mika Soininen, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus                                  Marjut Leppänen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ritva Rintapukka, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus                              Hanna Mäkimantila, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Aulis Rantala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                                   Anders Östergård, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Johanna Latvala, Keski-Suomen ELY-keskus                                    Leena Foudila, Keski-Suomen ELY-keskus

Yrjö Ylkänen, Suomen Metsäkeskus                                                Riitta Koivukoski, Suomen Metsäkeskus

Kari Rintala, Tekes                                                                        Jarkko Piirto, Tekes

 

Muut alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot:

Edustaja                                                                                       Henkilökohtainen varaedustaja

Jari Kivimäki, SAK                                                                         Ville Korpinen, SAK

Tapani Tarri, Akava                                                                        Kari Hongisto, Akava

Marita Säynäjoki, STTK                                                                  Jarmo Latvala, STTK

Johanna Kankaanpää, MTK-Etelä-Pohjanmaa                                    Sami Yli-Rahnasto, MTK-Etelä-Pohjanmaa

Heikki Rinta-Rahko, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät                                Anne Niemi, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Petri Mäkelä, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari                                 Pertti Kinnunen, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari

Elina Varamäki, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy                           Helena Tiilikainen, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry

Paula Erkkilä, Eteläpohjalaiset Leader-ryhmät                                   Heikki Korkealaakso, Eteläpohjalaiset kylät ry.

 

ProAgria Etelä-Pohjanmaan ehdotuksia MYR:n jäseniksi ei vielä saatu.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

 

Euroopan alueiden liiton hallitukseen valittiin edustajaehdokas

Maakuntahallitus päätti nimetä Anneli Mannisen ehdokkaakseen Suomen AER-maakuntien (Assembly of European Regions, Euroopan alueiden liitto) edustajaksi AER:n Bureaun eli hallituksen kokouksiin.

Maakuntahallinnon luottamushenkilöedustajien paikat AER:n Bureaussa ovat kiertäneet alueiden välillä. Maakuntahallitus linjasi edellisessä kokouksessa, että Etelä-Pohjanmaalta halutaan edustaja AER:n Bureaun jäseneksi. Asiasta on käyty alustavia keskusteluja Suomen AER-maakuntien kesken, eikä yksikään maakunta ole asettunut vastustamaan sitä, että toinen AER:n Bureaun edustajista nimettäisiin Etelä-Pohjanmaalta.

AER:n sääntöjen mukaan ”The Bureau consists of the members of the Executive Board and two representatives per state represented within the AER” eli hallitukseen valitaan kaksi jäsentä kustakin valtiosta, josta on jäseniä AER:ssä. Bureaun jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja pääsääntöisesti sama edustaja voi olla jäsenenä kaksi peräkkäistä kautta.

Bureau kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Ainakin osa kokouksista pyritään pitämään AER:n muiden tapahtumien, esimerkiksi yleiskokousten, yhteydessä.

Lisätietoja:  maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös