Tiedotteet

4.04.2017

Suomi 100: Ähtärissä kaikkien aikojen juhlavuosi

Kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Marika Puntala sekä mediatuotantoharjoittelija Ville Raivio esittelevät kokoelmaan saatuja vanhoja Ähtäri-tuotteita. Kuva: Annika Pollari


Sadat vapaaehtoiset vastaavat toteutuksesta

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valmistelut aloitettiin Ähtärissä vuoden 2014 syksyllä. Jo silloin oli selvää, että juhlavuoteen panostetaan kunnolla, onhan vuosi 2017 samalla myös Ähtärin kunnan 150-vuotisjuhlavuosi.

− Pyöreitä vuosia täyttäviä tahoja ilmaantui muitakin. Muun muassa Ähtäri seura täyttää 70 vuotta, neljäs kirkkomme 80 vuotta ja Myllymäen kylä- ja nuorisoseura 100 vuotta. Päätimme koota voimamme ja laittaa pystyyn ennennäkemättömän upean juhlavuoden, sanoo Ähtärin kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Marika Puntala.

Juhlavuoden valmisteluja hoitamaan perustettiin päätoimikunta, jossa oli edustettuna eri tahojen aktiiveja, muun muassa kaupungilta, yhdistyksistä, seuroista ja seurakunnasta. Lisäksi perustettiin useita alatyöryhmiä, jotka ideoivat erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja ohjelmia ja tapahtumia ja vastaavat myös niiden käytännön toteutuksesta. Usean sadan henkilön tekijäjoukkoa ohjailee koordinaatioryhmä, jonka tärkeimpinä tehtävinä oli tehtävien jakaminen sekä lukuisten tapahtumien ja kampanjoiden aikatauluttaminen niin, etteivät ne menneet päällekkäin.

Kaupunki toimii mahdollistajana

− Kaupungin roolina on ollut toimia mahdollistajana ja alustana eri toimijoille toteuttaa juhlavuotta. Olemme tarjonneet keskustelufoorumin ja koordinointiapua, ideat ja käytännön toteutus ovat tulleet pääsääntöisesti ruohonjuuritasolta, Puntala kertoo.

Kaupunki on tarjonnut apua myös tapahtumien markkinointiin ja erilaisten materiaalien tuottamiseen. Matkailukaupunkina tunnettu Ähtäri panostaa tuplajuhlavuoden tapahtumien mainostamiseen myös matkailijoille muun muassa verkossa, sosiaalisessa mediassa sekä fyysisinä mainoksina ympäri kaupunkia.

Ähtäri-tuotteita kerätään omaan kokoelmaan

Juhlavuoden kunniaksi on tehty uusia Ähtäri-tuotteita, joihin kuuluvat silkkinen huivi ja solmio sekä kaksi eläinaiheista aamiaistarjotinta. Taito-shopista saa myös Ähtäri-lapasten tarvikepakkauksia. Peränteen kylästä löytyneen viikinkiaikaisen soljen mukaan tehty Ähtäri-solki sai myös uuden hopeisen version Kalevala-sarjan pronssisen korun rinnalle.


Viikinkiaikaisen soljen mukaan tehty Ähtäri-solki sai juhlavuoden kunniaksi uuden hopeisen version pronssisen korun rinnalle. Kuva: Sinikka Jalkanen


Kaupunki myös kerää lahjoituksina vanhoja Ähtäri-tuotteita, joita on kertynyt kolmen vuosikymmenen aikana yhteensä 39 kappaletta. Vanhat tuotteet kootaan kaupungin omaan kokoelmaan, ja niitä voi ihailla kesällä myös Pirkanpohjan taidekeskuksen näyttelyssä. Vanhoja Ähtäri-tuotteita voi lahjoittaa kokoelmaan toukokuun loppuun saakka.

Sopivasti rajoja rikkoen

Tuplajuhlavuoden ohjelmatarjonta on huikea. Tapahtumia ja kampanjoita on runsaasti joka kuukaudelle, ja mukana on kulttuurin ja liikunnan koko kirjo. Erilaisia tapahtumia ja kampanjoita järjestetään kaiken kaikkiaan noin 50 vuoden aikana.

− Tapahtumien suunnittelussa johtoajatuksena on ollut se, että ne tarjoaisivat elämyksiä kaikenikäisille. Mukana on toki virallista kaavaa noudattavia juhlia, mutta olemme pyrkineet rikkomaan rajoja sopivasti, Puntala toteaa.


Taidemaalari ja graafikko Hugo Simbergin kuolemasta Ähtärissä tulee kuluneeksi sata vuotta 11.7.2017. Simbergiä juhlitaan Ähtärissä mm. muistomerkin ja näyttelyn voimin. Tässä Simberg kuvattuna Peränteen maisemissa vähän ennen kuolemaansa. Kuva: Kansallisgallerian arkistokokoelmat (finna.fi).


Valtakunnallisista Suomi 100 -ohjelmista Ähtärissä toteutetaan Syödään yhdessä - sekä Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa. Syödään yhdessä -kampanjaan on lähtenyt mukaan neljä ravitsemusalan yritystä, jotka ovat suunnitelleet oman juhlamenun. Juhlamenu koostuu sekä ähtäriläisen pitopöydän herkuista että Suomi 100 -kansallisruoista. Juhlamenusta voi nauttia teemapäivinä sekä tilauksesta. Tulevaisuuden kuusi -kampanjassa kaupunki ja Ähtärin seurakunta istuttavat yhdessä kuusen jokaista viime vuonna syntynyttä ähtäriläistä lasta kohden. Lisäksi kaupunki istuttaa Tuomarniemen metsäoppilaitoksen maille juhlakuusentaimen, jonka siemen on peräisin alkuperäisestä Itsenäisyyden kuusesta.

Ähtärin tuplajuhlavuoden koko ohjelmatarjonta löytyy osoitteesta www.ahtari.fi/juhlavuosi.

 

Teksti: Annika Pollari  Kuvat: Annika Pollari, Sinikka Jalkanen

 

0 kommenttia
29.03.2017

Liitto pyytää kommentteja rakennemallista

Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää kommenttejanne Etelä-Pohjanmaan rakennemallista. 

Rakennemalli on maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia. Se kertoo osallistuneiden kuntien ja tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan maankäytön ja kehittämisen pitkän tähtäimen periaatteista. Rakennemalli on pohjana maakuntakaavoitukselle, se tukee aluekehittämistä ja sitä voidaan käyttää myös yleiskaavoituksen pohjana.

Rakennemallin kommentit tulee lähettää 10.5.2017 mennessä.

Rakennemalliin voi tutustua täällä >>

Kommentit voi jättää Anna lausunto -sivulla >>

 

Lisätietoja: maakuntasuunnittelija Timo Lakso, puh. 050 4054 578, timo.lakso(a)etela-pohjanmaa.fi

26.03.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin jatkokäsittelyyn

Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Tilikauden toimintakate on korkotuotot mukaan lukien noin 301 000 euroa ylijäämäinen. Maakuntahallitus ehdottaa, että ylijäämä siirretään aikaisempien tilikausien ylijäämätilille. Vuonna 2016 jäsenkuntien maksuosuudet pysyivät samalla tasolla, jolla ne ovat olleet vuodesta 2013.

Liiton kansainvälinen hanketoiminta lisääntyi edelleen vuonna 2016. Liitto panosti myös kulttuurin kehittämiseen Suomi 100 -juhlavuoden avustuksina sekä Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -kulttuurihankeen kautta. Vuoden 2016 aikana myös maakuntakaavoitus eteni merkittävästi, kun vaihemaakuntakaavat I ja II hyväksyttiin.

Lisäksi maakuntahallitus hyväksyi vuoden 2016 henkilöstökertomuksen. Henkilöstökertomuksesta ilmenee, että Etelä‐Pohjanmaan liitossa oli vakinaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä yhteensä 23 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli 32 henkilöä. Vähintään ylempi korkeakoulututkinto oli liiton henkilöstöstä 73 prosentilla, kun koko kunta‐alalla vastaava prosenttiluku oli 21.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Maakuntauudistuksen valmistelun ajankohtaiskatsaus

Maakuntauudistuksen valmistelu etenee Etelä-Pohjanmaalla kaikilta osin aikataulussa. Työryhmät työstävät parhaillaan toimintamalleja uuden maakunnan toiminnoista. Näiden pohjalta tuotetaan SOTEMAKU-johtoryhmälle ja väliaikaishallinnolle ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta.

SOTEMAKU-johtoryhmä on päättänyt, että väliaikaisen sote-kuntayhtymän valmistelua ei jatketa, koska sen perustamiselle ei ole kuntakentässä riittävää kannatusta. Johtoryhmä päätti myös, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää pyydetään perustamaan sote-valinnanvapausosakeyhtiö sekä Tukipalveluosakeyhtiö osana maakuntavalmistelua välittömästi sen jälkeen, kun uusi Etelä-Pohjanmaan maakunta on juridisesti aloittanut toimintansa. Lisäksi sairaanhoitopiiriä pyydetään aloittamaan tietoliikenneverkon laajentaminen tulevan maakunnan käyttöön niin ikään osana maakuntauudistuksen valmistelua.

Maakuntahallitus on aloittanut valmistelutoimielintä koskevat neuvottelut. Suunnitellun aikataulun mukaan maakunnat perustetaan 1.7.2017. Väliaikainen valmistelutoimielin tekee maakunnan puolesta päätöksiä ensimmäisiin maakuntavaaleihin sekä uuden maakuntavaltuuston ja -hallituksen järjestäytymiseen saakka.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Valinnanvapaus tulisi saattaa käyttöön asteittain

Maakuntahallituksen mielestä valinnanvapaus tulisi ottaa käyttöön asteittain, mikä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle suunnatusta valinnanvapauslainsäädäntöä koskevasta lausunnosta. Lausunnossa todetaan, että sinänsä kannatettavaa valinnanvapauden toteutusta voitaisiin saattaa käytäntöön esimerkiksi maakunnallisina pilotteina ja kokeilujen kautta nykyisen palvelusetelilain puitteissa sekä käynnissä olevien kokeilujen tuloksia hyödyntäen.

Maakuntahallitus katsoo, että yleiset tavoitteet asiakkaan palveluun hakeutumisen ja palveluiden monipuolistamisen osalta ovat hyvät ja tarkoituksenmukaiset. Lisäksi asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihin parantuvat monelta osin. Valtaosalle väestöä uudistus antaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihinsa, ja erityisesti työikäiset hyötyvät uudistuksesta.

Kriittisinä kohtina ovat lain monimuotoisuus sekä monilta osin lain keskeneräisyys. Maakuntahallituksen mielestä laissa olevat säännökset palvelujen järjestämistavoista kaventavat merkittävästi maakunnan mahdollisuuksia käyttää itsehallinnollista päätösvaltaa, eivätkä anna järjestäjälle tarvittavaa liikkumavaraa palvelujen toteuttamiseen.

─ Kaiken kaikkiaan lakiluonnoksessa esitetty malli kaipaa yksinkertaistamista ja selkeytystä. Maakunnilla tulisi olla lakiluonnoksessa esitettävää laajemmat mahdollisuudet päättää keinoista, joita ne käyttävät esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila sanoo.

Lisätietoja: konsernimuutos Johanna Sorvettula, puh.  040 6620 047, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910, maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Rahoituksen huomioitava maakuntien olosuhde-erot

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen mielestä maakuntien rahoitusmallin on huomioitava maakuntien suuret olosuhde-erot, mikä ilmenee valtiovarainministeriölle suunnatussa maakuntien rahoitusta koskevasta lausunnosta. Maakuntahallituksen mielestä minkään maakunnan rahoituksen muutokset eivät saisi muodostua nykykustannustasoon verrattuna niin suuriksi, että ne vaikeuttaisivat uusien maakuntien toiminnan käynnistymistä tavoitellulla tavalla. 

‒ Tasapuolisuutta tavoittelevasta mallista huolimatta jää silti epävarmaksi, riittääkö valtiolta saatava rahoitus ylipäätään maakunnan kaikkien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen, Anttila toteaa.

Lausunnossa todetaan, että yleiskatteellisuus on maakuntien itsehallinnon näkökulmasta perusteltu rahoitustapa. Osalla maakunnista on joitain erityistehtäviä, joiden kustannukset eivät riipu asukaspohjasta tai muista lakiesityksessä mainituista rahoituksen jakoperusteista. Etelä-Pohjanmaalla tällaisia valtakunnallisia vastuita on muun muassa vesirakenteiden ylläpidossa. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus tähdentää, että näiden alueellisista erityispiirteistä johtuvien tehtävien hoito on turvattava rahoitusmallissa täysimääräisesti.

Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Vaikka maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla, tulee maakunnan itsehallinto olemaan selvästi kunnallista itsehallintoa kapeampaa. Keskeinen ongelma on maakuntien verotusoikeuden puuttuminen. Eduskunnassa nyt käsittelyssä olevien lakiesitysten perusteella maakuntien talous tulisi perustumaan lähes kokonaan valtion maakunnille osoittamaan rahoitukseen.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakuntahallitus: maakunnat ja kunnat samaan liittoon

Maakuntahallitus kannattaa Kuntaliiton selvitysryhmän ehdotusta maakuntien ja kuntien jäsenyydestä samassa valtakunnallisessa liitossa. Kuntien ja maakuntien järjestöllistä tulevaisuutta selvittäneen ryhmän mielestä kuntien ja uusien maakuntien edunvalvonta, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut kannattaa valmistella yhden järjestön mallin mukaisesti. Selvityshenkilöt luovuttivat ”Kohti uuden sukupolven kuntien ja maakuntien liittoa” -raporttinsa Kuntaliitolle 1.3.2017.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

 

 

 

17.03.2017

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2017

Kuva: Katri Yli-Erkkilä, Keltainen lanka (2014) 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään kolmannen kerran vuonna 2017. Kilpailulla pyritään saamaan nostetta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle. Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria ja Ähtärin Pirkanpojan taidekeskus. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailu toteutetaan kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen kokemusten perusteella päätetään jatkosta.

Vuoden 2015 kilpailun voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaa ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1982 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia. Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.7.2017 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Vuoden taiteilijan valitsee jury, jossa ovat jäseninä Elina Alkio (vs. museotoimenjohtaja Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo), Kirsi-Maria Tuomisto (museolehtori Lapuan taidemuseo), Sanna Karimäki-Nuutinen (näyttelykoordinaattori Seinäjoen taidehalli) ja Pohjalaisen taiteilijaliiton edustaja. Yleisö äänestää oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista viisi finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella elokuussa 2017. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 18.9.–27.10.2017. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 18.9.–27.10.2017. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 2.11.2017 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Viisi finalistia saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla 15.9.–28.10.2016. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuilta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

 

Yhteystiedot ja lisätietoja antavat:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 06 557 2129, elina.alkio(at)alajarvi.fi

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
6.03.2017

Suomi 100: Viimeisellä hakukierroksella aluetukea myönnettiin 25:lle Suomi 100 -hankkeelle

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä kolmas Suomi 100 -juhlavuoden aluetukihaku sai järjestetyistä aluetukihauista eniten hakemuksia. Hakemuksia saapui yhteensä 79 kappaletta, joista yksi hakemus peruttiin ja kolme hakemusta saapui myöhässä. Hakukierroksella haettu yhteissumma oli 287 228,40 euroa. Aluetukea oli jaettavissa yhteensä 30 000 euroa.

− Tällä viimeisellä hakukierroksella haettu yhteissumma oli lähes kymmenkertainen myönnettävään aluetukisummaan nähden. On selvää, että paljon hyviä hankkeita jäi ilman aluetukea. Valinnoissaan kulttuurilautakunta painotti sitä, että aluetuki kohdentuu eri puolille maakuntaa sekä mahdollisimman erilaisille ja erikokoisille tapahtumille ja hankkeille, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo.

Kolmannella hakukierroksella olivat edustettuna laajasti erilaiset ja erikokoiset ohjelmat koko maakunnasta. Mukana oli musiikkiin ja tanssiin liittyviä tapahtumia, eri taiteenlajeja yhdistäviä tapahtumia, näytelmiä, liikuntatapahtumia, ruokaan liittyviä hankkeita, muistomerkkejä, kulttuuriperintötapahtumia, lapsille suunnattua ohjelmaa, näyttelyitä, seminaareja, luontotapahtumia, julkaisuja ja videoprojekteja.

Kulttuurilautakunta päätti myöntää aluetukea seuraaville eteläpohjalaisille Suomi 100 -hankkeille 21.2.2017 kokouksessaan:

  • Teuvan Rivakka Kirkonkylän kyläosasto, 100:lla kutsulla Teuvan Pappilankankaalle ulkoilemaan -hankkeelle 1 000 €
  • Lappajärven kunta/Suomi 100 -työryhmä, 100 päivää 100 vuoteen - yhteiset venetsialaiset -hankkeelle 2 000 €
  • Myrkyn yksityisratsastajat ry, Historian havinaa hevosin ja hanurein -hankkeelle 1 000 €
  • Konsti taideteollisuusyhdistys ry, Identiteetti -näyttelylle 1 000 €
  • Työryhmä Sarita Vihtonen ja Sirkka Mäkelä, Irti arjesta - kulttuurista virtaa -tapahtumalle 1 000 €
  • Suomen Jääkärimuseon ystävät ry, Jääkärin äitee -näytelmälle 2 000 €
  • Karijoen Nuorisoseura ry, Karijoen Pyhäinpäivä Soitot -tapahtumalle 700 €
  • Paavolan koulu, Kotimaamme Suomi Paavolan koulussa -hankkeelle 1 000 €
  • Kuortaneen kunta, Kuortane 100 liikkuu -hankkeelle 1000 €
  • Suomen Lasitaitelijat ry LASITA, Lasin juhlaa!, Valtakunnallinen lasitaide -näyttelylle 800 €
  • Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Mestarit yhdessä -musiikkimonologille 2 000 €
  • Työryhmä Eila Alanko, Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeelle 1 500 €
  • Eteläpohjalaiset Spelit kansanmusiikkiyhdistys ry, Murrelaulut kansanlaulukilpailu ja -konsertti -tapahtumalle 1 000 €
  • Pohjalainen Rakennusperintö ry, Pohjalaistalon sadat vuodet - Pohjalaistalo ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hankkeelle 2 000 €
  • Teuvalaisen Kulttuurin tuki ry, Pääministeri ja arkkipiispa Lauri Ingmanin syntymäpaikan merkitseminen muistokivellä Teuvalla -hankkeelle 2 000 €
  • Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry, Rytmimusiikkia lakeuksilta - eteläpohjalaista populaarimusiikkia itsenäisen Suomen ajalta -hankkeelle 1 000 €
  • Seinäjoen naislaulajat ry, Seinäjoen naislaulajat - lapsille -hankkeelle 1 000 €
  • Lapuan tuomiokirkon kuoro ry, Suomalaisen surumusiikin äänite Toivoni maa -hankkeelle 500 €
  • Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Suomen 100 luontohelmeä -hankkeelle 1 000 €
  • Evijärven kunta, Suomen ja pienten kuntien tulevaisuusseminaari -hankkeelle 1 000 €
  • Seinäjoen seurakunta, Suomi 100 Seinäjoen seurakunnassa/ekumeeninen kiitosjuhla isänmaasta -hankkeelle 1 000 €
  • Ira Karhulähde työryhmä, Suomi - kuurankukkia ja järven jäätä -hankkeelle 500 €
  • Teuvan hevosjalostusyhdistys ry, Suupohjan suoran ajot - ravikilpailut hevosille ja keppihevoskilpailut lapsille -hankkeelle 1 000 €
  • Työryhmä Navettagalleria Yrjölä, Tämän maiseman syliin synnyin -taidenäyttelylle 500 €
  • Kauhajoen kaupunki, Yhtöhöösesti ja rinnatuste -hankkeelle 2 000 €

 

Yhteensä liitto jakoi Suomi 100 -aluetukea maakunnan Suomi 100 -hankkeisiin 180 000 euroa, joka jakautui kahdelle vuodelle (2016 ja 2017). Kahdessa ensimmäisessä haussa jaettiin yhteensä 150 000 €. Tässä kolmannessa ja viimeisessä haussa jaettavaa oli 30 000 €. Hakemuksia kolmeen aluetukihakuun saapui yhteensä 158 kpl (1. haku 24 kpl, 2. haku 55 kpl ja 3. haku 79 kpl).

Aluetukia voivat hakea kunnat ja kaupungit, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt ja työryhmät. Hankkeen tuli täyttää haussa ja ohjeissa määritellyt hakukriteerit. Hakemuksen ohessa on hakijan pitänyt toimittaa liitolle päätös Suomi 100 -ohjelmaan hyväksymisestä sekä hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kulttuurilautakunta ei käsitellyt hakemuksia, jotka saapuivat perille myöhässä, olivat mukana aikaisemmilla hakukierroksilla tai jotka eivät olleet saaneet hyväksyntää Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan.

 

Lisätietoja:

 

Aluekoordinaattori Tuija Ahola, puh. 050 537 8071

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

 

www.epliitto.fi/suomi100

www.facebook.com/suomi100etela-pohjanmaalla

 

 

 

0 kommenttia
23.02.2017

Kulttuurikalenterista tuli sähköinen tapahtumakalenteri

Etelä-Pohjanmaan liitto avaa tänään torstaina 23. helmikuuta sekä käyttäjille että ilmoittajille maksuttoman tapahtumakalenterin netissä. Tapahtumakalenteri tarjoaa alustan maakunnan toimijoille tiedottamiseen sekä maakunnan väelle että matkailijalle tiedot maakunnan runsaasta ja monipuolisesta tapahtumatarjonnasta.

— Loppu on joskus uuden alku, niin nytkin. Uudenlaista tapahtumakalenteria lähdettiin toteuttamaan, kun pitkä yhteistyö Ilkka-lehden kanssa kulttuurikalenterin osalta loppui vuoden 2016 lopussa. Kulttuuritoimijoiden palaute kulttuurikalenterin päättymisestä oli selkeä; yhteisiä tiedotusväyliä tarvitaan. Ja tähän tarpeeseen olemme lähteneet vastaamaan, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Lähtökohtana ovat olleet maakunnan kulttuuritoimijoiden tarpeet sekä toiveet, niiltä osin kun niihin on pystytty vastaamaan. Jotta liitto voi toimia vahvana, mahdollisimman laajana alustana, muitakaan toimijoita ei haluttu sulkea ulkopuolelle.

— Toivottavasti voimme tällä myös ennaltaehkäistä tapahtumien päällekkäisyyttä sekä tarjota monialaisille tapahtumille yhtä lailla mahdollisuuden näkyä, Eväsoja lisää.

Ilmoita itse

Erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät tahot, kuten kunnat, yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat ilmoittaa omat tapahtumansa kalenterissa veloituksetta.

—Tapahtumakalenteriin pääsee syöttämään tapahtuman itse helpolla lomakkeella. Täyttämällä pakolliset kentät tapahtuma lähtee hyväksyttäväksi ja julkaistaan kalenteriin pienellä viiveellä, ohjeistaa kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tapahtumakalenterissa jokainen tapahtuma saa oman tapahtumasivun, johon saa lisää näyttävyyttä hashtagillä, joka poimii kuvat Instagramista. Yksittäisen tapahtuman pystyy jakamaan helposti sosiaalisessa mediassa. Kalenteri täydentyy kaiken aikaa, kun ilmoittajat ehtivät ilmoittaa tapahtumiaan.

Helppo haku

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista on helppo hakea erilaisia tapahtumia ajankohdan, teeman, paikkakunnan tai kohderyhmän mukaan tai näitä kaikkia yhdistelemällä.  Teemoina kalenterissa löytyvät mm. teatteri, musiikki, museot, näyttelyt, seminaarit, liikunta ja urheilu.  Kohderyhminä esiin on nostettu lapset, nuoret ja seniorit. Kalenterissa on oma kategoria myös maakunnan Suomi 100 -tapahtumille.

Käyttäjiltä ja ilmoittajilta toivotaan runsaasti palautetta ja kehittämisideoita, koska tapahtumakalenteri on tarkoitettu meidän kaikkien käyttöön ja hyödyksi. Palautetta on helppo antaa sivuilla olevan palautelomakkeen kautta.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy verkossa osoitteessa www.epkalenteri.fi tai linkkinä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa www.epliitto.fi.

 

 

 

Lisätietoja:

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046, marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma, puh. 040 7515 610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

www.epliitto.fi

www.epkalenteri.fi

0 kommenttia
20.02.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitus aloittaa väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan aloittaa maakuntauudistukseen liittyen väliaikaishallinnon sopimusneuvottelut. Suunnitellun aikataulun mukaan maakunnat perustetaan 1.7.2017. Väliaikainen valmistelutoimielin tekee maakunnan puolesta päätöksiä ensimmäisiin maakuntavaaleihin sekä uuden maakuntavaltuuston ja -hallituksen järjestäytymiseen saakka.

Maakunnan liitto, kunnat ja yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pelastuslaitos, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä työ- ja elinkeinotoimisto sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta heti voimaanpanolain tultua voimaan. Sopimusneuvotteluja johtaa maakunnan liitto, ja väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaa maakuntahallitus. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista. Toimielimen jäsenet vastaavat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta.

Uudistuksen täytäntöönpanoa varten on mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Etelä-Pohjanmaalla uudistuksen valmistelu on lähtenyt siitä, että poliittinen SOTEMAKU-johtoryhmä jatkaa toimintaansa myös väliaikaishallinnon aikana.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Maakuntahallitus tukee Eskoon rakennusinvestointia

Maakuntahallitus päätti yhtyä Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-johtoryhmän antamaan lausuntoon koskien Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Tuki- ja osaamiskeskusta koskevaa investointia. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on hakenut sosiaali- ja terveysministeriöltä rakennusinvestointia koskevaa poikkeuslupaa. Lausunnossa investointi nähdään tärkeänä ja tarpeellisena.

Maakuntahallituksen mielestä Eskoon suunniteltu investointi tukee erinomaisesti laajaan päivystykseen liittyvää sosiaalipäivystyksen ja erityispalveluiden toimintaa. Myös Seinäjoen keskeinen sijainti ja vahva väestönkasvu osaltaan puoltavat ajanmukaisen rakenteen muodostamiseen tähtäävää investointia.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

EAKR-rahoitusta biotalousalan yrittäjien yhteistyö- ja osaajaverkoston luomiseen

Maakuntahallitus päätti kohdentaa EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta yhteensä noin 52 600 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimalle Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on luoda biotalousalan yrittäjien yhteistyö- ja osaajaverkosto. Verkoston avulla kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa biotalouden sivuvirtoja sekä paikkatietojärjestelmiä hyödyntämällä. Hanketta toteutetaan 1.3.2017–31.12.20197 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on noin 75 000 euroa.

Lisätietoja: Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202, kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388.

 

Maakuntahallitus myönsi tukea Tammisunnuntai-elokuvadokumentin toteuttamiseen

Maakuntahallitus päätti tukea Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistystä Tammisunnuntai-elokuvadokumentin toteuttamisessa 25 000 eurolla. Avustuksen ehtona on elokuvan vapaa esitysoikeus Etelä-Pohjanmaan alueen kouluissa sekä muissa kulttuuritilaisuuksissa sekä isänmaallisissa tilaisuuksissa.

Dokumentissa kuvataan venäläisten sotilaiden aseistariisumista 27.–28.1.1918. Tapahtumat sijoittuvat suurelta osin Ylistaroon. Dokumentti sisältää myös dramatisoituja osioita. Käsikirjoituksen on tehnyt Antti Tuuri, ja toteutuksesta vastaavat elokuva-alan ammattilaiset. Dokumenttielokuva on osa Suomi 100 -juhlavuoden toteutusta, ja se on tarkoitus saada valmiiksi marraskuussa 2017.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakuntahallitus nimesi ehdokkaat Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallituksen jäseniksi

Maakuntahallitus päätti esittää Anna-Maija Koskelaa jäseneksi ja Anu Katajamäkeä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallitukseen toimikaudeksi 2017–2018. Henkilöt toimivat liiton edustajina korkeakoulusäätiön hallituksessa myös viime kaudella.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

 

14.02.2017

Suomi100: 100 hyvää Suomesta -kampanja keräsi runsaasti ehdotuksia, myös Etelä-Pohjanmaalta

Huomenna alkavassa äänestyksessä on mukana 13 eteläpohjalaista yritystä

 

Pienyrityksille suunnattu Suomi 100 -juhlavuoden kumppanuusohjelma ”100 hyvää Suomesta” poiki monipuolisia ideoita ja ehdotuksia. Ohjelmassa valitaan sata Suomi 100 -tuotetta tai -palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Valinta tapahtuu 202 ehdokkaan joukosta yleisöäänestyksellä, joka on avoinna 15.−28. helmikuuta osoitteessa 100hyvaasuomesta.fi. Etelä-Pohjanmaalta äänestykseen valittiin mukaan 13 yritystä.

100 hyvää Suomesta tuo suomalaiset pienyritykset ja niiden tuotteet ja palvelut mukaan juhlavuoden tarjontaan. Kampanjassa haetaan sataa Suomi 100 -tuotetta tai palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Yleisöäänestyksellä valittavat sata suosituinta pääsevät juhlavuoden viralliseksi tuotteeksi tai palveluksi ja saavat käyttöönsä Suomi 100 -tunnuksen.

100 hyvää Suomesta -äänestyksen yritysten paikkakunnat: ETELÄ-POHJANMAA

 YRITYS  TUOTE  PAIKKAKUNTA

Aki Parviainen

Kaarna-linnunpönttö Seinäjoki

Annukka Lahti Design

Hopeinen kaulariipus

62900 Alajärvi

E.S. Lahtinen Oy

Potkukelkka

61160 Koura

Huttaroo Oy

Koru asiakkaan materiaalista

60200 Seinäjoki

Jokipiin Pellava Oy

Sataraita-kankaasta valmistetut tuotteet

61280 Jokipii

Lapuan Kankurit Oy

Viivojen leikki -kuosi

62100 LAPUA

LehtoPeat Oy

Turvenaamio

63700 Ähtäri

Linseed Oy

Pellavarouhe

61850 Kauhajoki

Nou-Hau M. Leppälä

Opaskoirapalvelu

60450 Munakka

Sir Kolke

Keinuhevonen

63800 Soini

Studio Amfora Ky

Kynttilänjalka

60120 Seinäjoki

Tuocon Oy

Kumppanihaku-palvelu

62435 Pirttinen

VM-Carpet Oy

Matto

62630 Karvala

     

 

Äänestys alkaa huomenna

Omaa suosikkiaan voi äänestää huomisesta 15. helmikuuta alkaen 100hyvääsuomesta.fi-verkkosivulla. Äänestysaikaa on pisimmillään 28. helmikuuta saakka.

− Äänestää voi vain kerran, joten kannattaa miettiä tarkkaan, mikä tuote tai palvelu on mielestäsi Suomi 100 -tunnuksen arvoinen. Nopeus on valttia, sillä äänestys sulkeutuu, kun sata ensimmäistä tuotetta tai palvelua on saanut sata ääntä, ohjeistaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin kehittämissuunnittelija Tuija Ahola.

 

Lisätietoja:

 

www.100hyvaasuomesta.fi

 

Etelä-Pohjanmaan liitto

Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

www.epliitto.fi/suomi100

www.facebook.com/suomi100etela-pohjanmaalla

1193 kommenttia
8.02.2017

Suomi 100: ”Pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus”

Isojoen saha lahjoitti veteraaneille palveluseteleitä

 

Suomi 100 -vuotta voi juhlistaa myös teoilla. Isojoen saha mietti joulun alla, kuinka Suomen juhlavuosi voisi näkyä perinteikkäässä, pitkänlinjan perheyrityksessä. Joulumuistamisvaroja oli jo aikaisempinakin vuosina käytetty erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin, joten varojen suuntaaminen sotaveteraanien ja -invalidien hyväksi tuntui luontevalta ratkaisulta.

− Halusimme jollain tapaa osallistua Suomen juhlavuoden viettämiseen. Koska sotaveteraaneja vielä on myös Isojoella, halusimme tehdä jotain heidän hyväkseen, ja samalla kiittää heitä tekemästään työstä meidän kaikkien eteen, Isojoen sahan markkinointikoordinaattori Maarit Hakamäki kertoo.

Hakamäki otti yhteyttä Isojoella toimiviin kolmeen veteraaniyhdistykseen kysyäkseen, mikä olisi sopivin tapa auttaa ja kuinka asia saataisiin toteutettua mahdollisimman helposti. Keskusteluissa päädyttiin palvelusetelien hankkimiseen rahalahjoituksen avulla.

 − Veteraanien vointi ja elämäntilanne ovat hyvin yksilöllisiä. Palveluseteleiden avulla he voivat ostaa tarvitsemaansa apua, oli se sitten siivousta, ruoanlaittoa tai hoivaa, Hakamäki toteaa.

Vastaanotto ollut innostunutta

Isojoen sotaveteraanit, Isojoen rintamaveteraanit ja Sotainvalidien Isojoen osasto jakoivat summan jokaisen kolmentoista elossa olevan veteraanin kesken ja lahjoittivat heille lahjakortit. Jokainen veteraani voi käyttää lahjakortin summan millaiseen palveluun haluaa. Lahjasekit toimitettiin veteraaneille jouluksi ja saatu palaute on ollut Isojoen sotaveteraanien asianhoitaja Mauno Tyynismaan mukaan erikoisen hyvää.

− Se, että oman pitäjän yritys teki tällaisen teon, oli suuri ilo jokaiselle lahjan saajalle ja tuntuu siltä, että lahja lämmitti jokaista ja antoi uskoa ja voimia elämään, sanoo Tyynismaa.

Palveluseteleitä on ehditty jo käyttää muun muassa siivouspalveluihin ja muuhun kodinhoitoon sekä jalkahoitoihin.

− Erilaisten palvelujen käyttämiseen on jatkossakin tarvetta, jotta kotona pärjättäisiin mahdollisimman pitkään. Suosittuja ovat erilaiset hoidot sekä asiointiapu kaupassa, lääkärissä ja apteekissa käyntiin, Tyynismaa jatkaa.

Pienetkin teot ovat merkittäviä

Maarit Hakamäki on mielissään siitä, että heidän palvelusetelilahjoituksensa on saanut sekä veteraaneilta itseltään että isojokelaisilta hyvän vastaanoton.

− On ollut kiva kuulla eri tahoilta ja ihan kaupan kassallakin, että tällä meidän pienellä teolla on ollut merkitystä. Se on saanut ihmiset ajattelemaan, mitä hyvää he voisivat tehdä muille. Ei vain näin Suomen juhlavuotena vaan muulloinkin, Hakamäki iloitsee.

Mietintämyssyn alla on vielä muita mahdollisia tapoja viettää juhlavuotta koko henkilöstön voimin.

Hakamäki kannustaa eteläpohjalaisia yrityksiä lähtemään mukaan juhlistamaan Suomen sataa itsenäisyyden vuotta omalla tavallaan − teoilla, tapahtumilla ja hankkeilla.

− Kannustan yrityksiä myös hakeutumaan mukaan valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Hakemuksen tekemiseen saa Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Valtioneuvoston kansliasta apua. On hienoa, kun on voinut kertoa kotimaisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille, että ”hei, me olemme tällä lailla mukana juhlimassa satavuotiasta Suomea”, Hakamäki lisää.

0 kommenttia
8.02.2017

Suomi 100: Mummot kutovat sukkia

Ja tuovat samalla esiin Suomen naisten merkittävää osaa taustavaikuttajina

 

Eila Alanko on ollut aina kova kutomaan villasukkia. Niitä on syntynyt niin omille lapsille, lapsenlapsille kuin ystäville ja sukulaisille. Viime syksynä Alanko sai ajatuksen yhdistää rakkaan harrastuksen hyvän tekemiseen. Pienen kypsyttelyn jälkeen syntyi ”Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi” -hanke, jolle Alanko sai myös Suomi 100 -ohjelmatunnuksen.

− Haluamme tällä hankkeella nostaa esiin sitä ikiaikaista työtä, mitä Suomen naiset ovat tehneet maamme eteen. Se ei ole aina ollut näkyvää, mutta tehokasta kylläkin. Etenkin sota-aikoina, kun naiset vastasivat lasten kasvattamisesta, peltotöistä ja kylien hyvinvoinnista, Alanko sanoo.

Yksin ei Alanko lähtenyt hanketta vetämään, vaan hän pyysi mukaan Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin sekä Peräseinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen naisjaostoja, joissa molemmissa hän toimii aktiivisesti. Laihian sotaveteraanien naisjaoston sihteeri Helli Ala-Rantala suunnitteli sukalle Suomen lipun ja armeijan värien mukaisen mallin, jonka kutominen onnistuisi keneltä tahansa. Sukkien myymisestä saadut varat päätettiin käyttää sotaveteraanien leskien hyväksi.

− Sotaveteraanien lesket ovat pudonneet loukkuun Suomessa, sillä he eivät saa valtion varoin kustannettua kuntoutusta. Vaikka he ovat kantaneet aivan yhtä suuren taakan ja uhrautuneet maamme eteen vaikeina aikoina, Alanko toteaa.

Kutojia kaivataan

Sukkakampanjaan on lähtenyt mukaan jo useita Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin naisjaostoja, mutta innokkaita kutojia tarvitaan vielä lisää. Sukkia voi kutoa kuka tahansa missä päin Suomea tahansa, ja lahjoittaa ne sitten Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirille.

− Olisi hienoa jos saisimme herätettyä vanhan ompeluseuraperinteen henkiin. Siellä naiset paransivat maailmaa, vaihtoivat kuulumisia ja olivat toistensa henkisenä tukena. Ja tekivät niitä monia näkymättömiä, mutta merkittäviä tekoja perheiden hyvinvoinnin eteen, Alanko kertoo.

Vaikka sukkakampanjaa ei ole vielä edes kunnolla käynnistetty, on se saanut osakseen jo paljon positiivista vastakaikua.

− Olemme kutoneet pienellä porukalla jo useita kymmeniä Suomi 100 -villasukkia, -säärystimiä ja -ranteenlämmittimiä, ja kaikki menevät käsistä. Kaksi sukkaparia on lähdössä Hollantiin saakka, suomalaisten siellä järjestämään tapahtumaan huhtikuussa, Helli Ala-Rantala iloitsee.

Suomi 100 -villasukan kutomisohjeet löytyvät Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin nettisivuilta sekä Facebookista, jonne kerätään mielellään myös kuvia sukkatalkoista ja sukista.

Helli Ala-Rantalan suunnittelemassa sukkamallissa yhdistyvät Suomen lipun ja armeijan värit.

Työnäytöksiä ja näyttelyitä

Naisjaostojen aktiivit aikovat järjestää vuoden aikana työnäytöksiä muun muassa käsityömessuilla ja kesämarkkinoilla, joissa esitellään vanhojen valokuvien ja työnäytösten avulla naisen tietä sata vuotta taaksepäin lampaan ja villasukan avulla. Suunnitteilla on myös yhteisiä tapaamisia kutojien kanssa.

Peräseinäjoen monipalvelukirjastossa on ollut esillä parissa vitriinissä kudottuja sukkia sekä sukan tekemisen perinnettä. Vastaavanlaisia näyttelyitä on tarkoitus järjestää myös muilla paikkakunnilla.

− Toivomme, että sukkakampanjamme synnyttää kohtaamisia ja tarinoita, herättää henkiin vanhoja tapoja ja perinteitä ja saa meidät muistelemaan niin paikkoja, perinteitä kuin ihmisiäkin, Alanko lisää.

Eila Alanko on kerännyt Suomi 100 -sukkakampanjaa varten vanhoja valokuvia. Tästä lokakuussa 1939 otetusta kuvasta on vielä tunnistamatta muutamia henkilöitä.

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös