Tiedotteet

17.03.2017

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2017

Kuva: Katri Yli-Erkkilä, Keltainen lanka (2014) 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään kolmannen kerran vuonna 2017. Kilpailulla pyritään saamaan nostetta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle. Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria ja Ähtärin Pirkanpojan taidekeskus. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailu toteutetaan kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen kokemusten perusteella päätetään jatkosta.

Vuoden 2015 kilpailun voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaa ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1982 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia. Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.7.2017 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Vuoden taiteilijan valitsee jury, jossa ovat jäseninä Elina Alkio (vs. museotoimenjohtaja Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo), Kirsi-Maria Tuomisto (museolehtori Lapuan taidemuseo), Sanna Karimäki-Nuutinen (näyttelykoordinaattori Seinäjoen taidehalli) ja Pohjalaisen taiteilijaliiton edustaja. Yleisö äänestää oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista viisi finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella elokuussa 2017. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 18.9.–27.10.2017. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 18.9.–27.10.2017. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 2.11.2017 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Viisi finalistia saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla 15.9.–28.10.2016. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuilta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

 

Yhteystiedot ja lisätietoja antavat:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 06 557 2129, elina.alkio(at)alajarvi.fi

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
6.03.2017

Suomi 100: Viimeisellä hakukierroksella aluetukea myönnettiin 25:lle Suomi 100 -hankkeelle

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä kolmas Suomi 100 -juhlavuoden aluetukihaku sai järjestetyistä aluetukihauista eniten hakemuksia. Hakemuksia saapui yhteensä 79 kappaletta, joista yksi hakemus peruttiin ja kolme hakemusta saapui myöhässä. Hakukierroksella haettu yhteissumma oli 287 228,40 euroa. Aluetukea oli jaettavissa yhteensä 30 000 euroa.

− Tällä viimeisellä hakukierroksella haettu yhteissumma oli lähes kymmenkertainen myönnettävään aluetukisummaan nähden. On selvää, että paljon hyviä hankkeita jäi ilman aluetukea. Valinnoissaan kulttuurilautakunta painotti sitä, että aluetuki kohdentuu eri puolille maakuntaa sekä mahdollisimman erilaisille ja erikokoisille tapahtumille ja hankkeille, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo.

Kolmannella hakukierroksella olivat edustettuna laajasti erilaiset ja erikokoiset ohjelmat koko maakunnasta. Mukana oli musiikkiin ja tanssiin liittyviä tapahtumia, eri taiteenlajeja yhdistäviä tapahtumia, näytelmiä, liikuntatapahtumia, ruokaan liittyviä hankkeita, muistomerkkejä, kulttuuriperintötapahtumia, lapsille suunnattua ohjelmaa, näyttelyitä, seminaareja, luontotapahtumia, julkaisuja ja videoprojekteja.

Kulttuurilautakunta päätti myöntää aluetukea seuraaville eteläpohjalaisille Suomi 100 -hankkeille 21.2.2017 kokouksessaan:

  • Teuvan Rivakka Kirkonkylän kyläosasto, 100:lla kutsulla Teuvan Pappilankankaalle ulkoilemaan -hankkeelle 1 000 €
  • Lappajärven kunta/Suomi 100 -työryhmä, 100 päivää 100 vuoteen - yhteiset venetsialaiset -hankkeelle 2 000 €
  • Myrkyn yksityisratsastajat ry, Historian havinaa hevosin ja hanurein -hankkeelle 1 000 €
  • Konsti taideteollisuusyhdistys ry, Identiteetti -näyttelylle 1 000 €
  • Työryhmä Sarita Vihtonen ja Sirkka Mäkelä, Irti arjesta - kulttuurista virtaa -tapahtumalle 1 000 €
  • Suomen Jääkärimuseon ystävät ry, Jääkärin äitee -näytelmälle 2 000 €
  • Karijoen Nuorisoseura ry, Karijoen Pyhäinpäivä Soitot -tapahtumalle 700 €
  • Paavolan koulu, Kotimaamme Suomi Paavolan koulussa -hankkeelle 1 000 €
  • Kuortaneen kunta, Kuortane 100 liikkuu -hankkeelle 1000 €
  • Suomen Lasitaitelijat ry LASITA, Lasin juhlaa!, Valtakunnallinen lasitaide -näyttelylle 800 €
  • Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Mestarit yhdessä -musiikkimonologille 2 000 €
  • Työryhmä Eila Alanko, Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeelle 1 500 €
  • Eteläpohjalaiset Spelit kansanmusiikkiyhdistys ry, Murrelaulut kansanlaulukilpailu ja -konsertti -tapahtumalle 1 000 €
  • Pohjalainen Rakennusperintö ry, Pohjalaistalon sadat vuodet - Pohjalaistalo ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hankkeelle 2 000 €
  • Teuvalaisen Kulttuurin tuki ry, Pääministeri ja arkkipiispa Lauri Ingmanin syntymäpaikan merkitseminen muistokivellä Teuvalla -hankkeelle 2 000 €
  • Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry, Rytmimusiikkia lakeuksilta - eteläpohjalaista populaarimusiikkia itsenäisen Suomen ajalta -hankkeelle 1 000 €
  • Seinäjoen naislaulajat ry, Seinäjoen naislaulajat - lapsille -hankkeelle 1 000 €
  • Lapuan tuomiokirkon kuoro ry, Suomalaisen surumusiikin äänite Toivoni maa -hankkeelle 500 €
  • Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Suomen 100 luontohelmeä -hankkeelle 1 000 €
  • Evijärven kunta, Suomen ja pienten kuntien tulevaisuusseminaari -hankkeelle 1 000 €
  • Seinäjoen seurakunta, Suomi 100 Seinäjoen seurakunnassa/ekumeeninen kiitosjuhla isänmaasta -hankkeelle 1 000 €
  • Ira Karhulähde työryhmä, Suomi - kuurankukkia ja järven jäätä -hankkeelle 500 €
  • Teuvan hevosjalostusyhdistys ry, Suupohjan suoran ajot - ravikilpailut hevosille ja keppihevoskilpailut lapsille -hankkeelle 1 000 €
  • Työryhmä Navettagalleria Yrjölä, Tämän maiseman syliin synnyin -taidenäyttelylle 500 €
  • Kauhajoen kaupunki, Yhtöhöösesti ja rinnatuste -hankkeelle 2 000 €

 

Yhteensä liitto jakoi Suomi 100 -aluetukea maakunnan Suomi 100 -hankkeisiin 180 000 euroa, joka jakautui kahdelle vuodelle (2016 ja 2017). Kahdessa ensimmäisessä haussa jaettiin yhteensä 150 000 €. Tässä kolmannessa ja viimeisessä haussa jaettavaa oli 30 000 €. Hakemuksia kolmeen aluetukihakuun saapui yhteensä 158 kpl (1. haku 24 kpl, 2. haku 55 kpl ja 3. haku 79 kpl).

Aluetukia voivat hakea kunnat ja kaupungit, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt ja työryhmät. Hankkeen tuli täyttää haussa ja ohjeissa määritellyt hakukriteerit. Hakemuksen ohessa on hakijan pitänyt toimittaa liitolle päätös Suomi 100 -ohjelmaan hyväksymisestä sekä hankesuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kulttuurilautakunta ei käsitellyt hakemuksia, jotka saapuivat perille myöhässä, olivat mukana aikaisemmilla hakukierroksilla tai jotka eivät olleet saaneet hyväksyntää Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan.

 

Lisätietoja:

 

Aluekoordinaattori Tuija Ahola, puh. 050 537 8071

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

 

www.epliitto.fi/suomi100

www.facebook.com/suomi100etela-pohjanmaalla

 

 

 

0 kommenttia
23.02.2017

Kulttuurikalenterista tuli sähköinen tapahtumakalenteri

Etelä-Pohjanmaan liitto avaa tänään torstaina 23. helmikuuta sekä käyttäjille että ilmoittajille maksuttoman tapahtumakalenterin netissä. Tapahtumakalenteri tarjoaa alustan maakunnan toimijoille tiedottamiseen sekä maakunnan väelle että matkailijalle tiedot maakunnan runsaasta ja monipuolisesta tapahtumatarjonnasta.

— Loppu on joskus uuden alku, niin nytkin. Uudenlaista tapahtumakalenteria lähdettiin toteuttamaan, kun pitkä yhteistyö Ilkka-lehden kanssa kulttuurikalenterin osalta loppui vuoden 2016 lopussa. Kulttuuritoimijoiden palaute kulttuurikalenterin päättymisestä oli selkeä; yhteisiä tiedotusväyliä tarvitaan. Ja tähän tarpeeseen olemme lähteneet vastaamaan, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Lähtökohtana ovat olleet maakunnan kulttuuritoimijoiden tarpeet sekä toiveet, niiltä osin kun niihin on pystytty vastaamaan. Jotta liitto voi toimia vahvana, mahdollisimman laajana alustana, muitakaan toimijoita ei haluttu sulkea ulkopuolelle.

— Toivottavasti voimme tällä myös ennaltaehkäistä tapahtumien päällekkäisyyttä sekä tarjota monialaisille tapahtumille yhtä lailla mahdollisuuden näkyä, Eväsoja lisää.

Ilmoita itse

Erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät tahot, kuten kunnat, yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat ilmoittaa omat tapahtumansa kalenterissa veloituksetta.

—Tapahtumakalenteriin pääsee syöttämään tapahtuman itse helpolla lomakkeella. Täyttämällä pakolliset kentät tapahtuma lähtee hyväksyttäväksi ja julkaistaan kalenteriin pienellä viiveellä, ohjeistaa kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tapahtumakalenterissa jokainen tapahtuma saa oman tapahtumasivun, johon saa lisää näyttävyyttä hashtagillä, joka poimii kuvat Instagramista. Yksittäisen tapahtuman pystyy jakamaan helposti sosiaalisessa mediassa. Kalenteri täydentyy kaiken aikaa, kun ilmoittajat ehtivät ilmoittaa tapahtumiaan.

Helppo haku

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista on helppo hakea erilaisia tapahtumia ajankohdan, teeman, paikkakunnan tai kohderyhmän mukaan tai näitä kaikkia yhdistelemällä.  Teemoina kalenterissa löytyvät mm. teatteri, musiikki, museot, näyttelyt, seminaarit, liikunta ja urheilu.  Kohderyhminä esiin on nostettu lapset, nuoret ja seniorit. Kalenterissa on oma kategoria myös maakunnan Suomi 100 -tapahtumille.

Käyttäjiltä ja ilmoittajilta toivotaan runsaasti palautetta ja kehittämisideoita, koska tapahtumakalenteri on tarkoitettu meidän kaikkien käyttöön ja hyödyksi. Palautetta on helppo antaa sivuilla olevan palautelomakkeen kautta.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy verkossa osoitteessa www.epkalenteri.fi tai linkkinä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa www.epliitto.fi.

 

 

 

Lisätietoja:

Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046, marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma, puh. 040 7515 610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

www.epliitto.fi

www.epkalenteri.fi

0 kommenttia
20.02.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitus aloittaa väliaikaishallintoa koskevat sopimusneuvottelut

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan aloittaa maakuntauudistukseen liittyen väliaikaishallinnon sopimusneuvottelut. Suunnitellun aikataulun mukaan maakunnat perustetaan 1.7.2017. Väliaikainen valmistelutoimielin tekee maakunnan puolesta päätöksiä ensimmäisiin maakuntavaaleihin sekä uuden maakuntavaltuuston ja -hallituksen järjestäytymiseen saakka.

Maakunnan liitto, kunnat ja yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pelastuslaitos, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä työ- ja elinkeinotoimisto sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta heti voimaanpanolain tultua voimaan. Sopimusneuvotteluja johtaa maakunnan liitto, ja väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaa maakuntahallitus. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista. Toimielimen jäsenet vastaavat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta.

Uudistuksen täytäntöönpanoa varten on mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Etelä-Pohjanmaalla uudistuksen valmistelu on lähtenyt siitä, että poliittinen SOTEMAKU-johtoryhmä jatkaa toimintaansa myös väliaikaishallinnon aikana.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Maakuntahallitus tukee Eskoon rakennusinvestointia

Maakuntahallitus päätti yhtyä Etelä-Pohjanmaan SOTEMAKU-johtoryhmän antamaan lausuntoon koskien Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Tuki- ja osaamiskeskusta koskevaa investointia. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on hakenut sosiaali- ja terveysministeriöltä rakennusinvestointia koskevaa poikkeuslupaa. Lausunnossa investointi nähdään tärkeänä ja tarpeellisena.

Maakuntahallituksen mielestä Eskoon suunniteltu investointi tukee erinomaisesti laajaan päivystykseen liittyvää sosiaalipäivystyksen ja erityispalveluiden toimintaa. Myös Seinäjoen keskeinen sijainti ja vahva väestönkasvu osaltaan puoltavat ajanmukaisen rakenteen muodostamiseen tähtäävää investointia.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

EAKR-rahoitusta biotalousalan yrittäjien yhteistyö- ja osaajaverkoston luomiseen

Maakuntahallitus päätti kohdentaa EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta yhteensä noin 52 600 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimalle Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on luoda biotalousalan yrittäjien yhteistyö- ja osaajaverkosto. Verkoston avulla kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa biotalouden sivuvirtoja sekä paikkatietojärjestelmiä hyödyntämällä. Hanketta toteutetaan 1.3.2017–31.12.20197 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on noin 75 000 euroa.

Lisätietoja: Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202, kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388.

 

Maakuntahallitus myönsi tukea Tammisunnuntai-elokuvadokumentin toteuttamiseen

Maakuntahallitus päätti tukea Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistystä Tammisunnuntai-elokuvadokumentin toteuttamisessa 25 000 eurolla. Avustuksen ehtona on elokuvan vapaa esitysoikeus Etelä-Pohjanmaan alueen kouluissa sekä muissa kulttuuritilaisuuksissa sekä isänmaallisissa tilaisuuksissa.

Dokumentissa kuvataan venäläisten sotilaiden aseistariisumista 27.–28.1.1918. Tapahtumat sijoittuvat suurelta osin Ylistaroon. Dokumentti sisältää myös dramatisoituja osioita. Käsikirjoituksen on tehnyt Antti Tuuri, ja toteutuksesta vastaavat elokuva-alan ammattilaiset. Dokumenttielokuva on osa Suomi 100 -juhlavuoden toteutusta, ja se on tarkoitus saada valmiiksi marraskuussa 2017.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakuntahallitus nimesi ehdokkaat Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallituksen jäseniksi

Maakuntahallitus päätti esittää Anna-Maija Koskelaa jäseneksi ja Anu Katajamäkeä hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön hallitukseen toimikaudeksi 2017–2018. Henkilöt toimivat liiton edustajina korkeakoulusäätiön hallituksessa myös viime kaudella.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

 

14.02.2017

Suomi100: 100 hyvää Suomesta -kampanja keräsi runsaasti ehdotuksia, myös Etelä-Pohjanmaalta

Huomenna alkavassa äänestyksessä on mukana 13 eteläpohjalaista yritystä

 

Pienyrityksille suunnattu Suomi 100 -juhlavuoden kumppanuusohjelma ”100 hyvää Suomesta” poiki monipuolisia ideoita ja ehdotuksia. Ohjelmassa valitaan sata Suomi 100 -tuotetta tai -palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Valinta tapahtuu 202 ehdokkaan joukosta yleisöäänestyksellä, joka on avoinna 15.−28. helmikuuta osoitteessa 100hyvaasuomesta.fi. Etelä-Pohjanmaalta äänestykseen valittiin mukaan 13 yritystä.

100 hyvää Suomesta tuo suomalaiset pienyritykset ja niiden tuotteet ja palvelut mukaan juhlavuoden tarjontaan. Kampanjassa haetaan sataa Suomi 100 -tuotetta tai palvelua juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Yleisöäänestyksellä valittavat sata suosituinta pääsevät juhlavuoden viralliseksi tuotteeksi tai palveluksi ja saavat käyttöönsä Suomi 100 -tunnuksen.

100 hyvää Suomesta -äänestyksen yritysten paikkakunnat: ETELÄ-POHJANMAA

 YRITYS  TUOTE  PAIKKAKUNTA

Aki Parviainen

Kaarna-linnunpönttö Seinäjoki

Annukka Lahti Design

Hopeinen kaulariipus

62900 Alajärvi

E.S. Lahtinen Oy

Potkukelkka

61160 Koura

Huttaroo Oy

Koru asiakkaan materiaalista

60200 Seinäjoki

Jokipiin Pellava Oy

Sataraita-kankaasta valmistetut tuotteet

61280 Jokipii

Lapuan Kankurit Oy

Viivojen leikki -kuosi

62100 LAPUA

LehtoPeat Oy

Turvenaamio

63700 Ähtäri

Linseed Oy

Pellavarouhe

61850 Kauhajoki

Nou-Hau M. Leppälä

Opaskoirapalvelu

60450 Munakka

Sir Kolke

Keinuhevonen

63800 Soini

Studio Amfora Ky

Kynttilänjalka

60120 Seinäjoki

Tuocon Oy

Kumppanihaku-palvelu

62435 Pirttinen

VM-Carpet Oy

Matto

62630 Karvala

     

 

Äänestys alkaa huomenna

Omaa suosikkiaan voi äänestää huomisesta 15. helmikuuta alkaen 100hyvääsuomesta.fi-verkkosivulla. Äänestysaikaa on pisimmillään 28. helmikuuta saakka.

− Äänestää voi vain kerran, joten kannattaa miettiä tarkkaan, mikä tuote tai palvelu on mielestäsi Suomi 100 -tunnuksen arvoinen. Nopeus on valttia, sillä äänestys sulkeutuu, kun sata ensimmäistä tuotetta tai palvelua on saanut sata ääntä, ohjeistaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin kehittämissuunnittelija Tuija Ahola.

 

Lisätietoja:

 

www.100hyvaasuomesta.fi

 

Etelä-Pohjanmaan liitto

Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

www.epliitto.fi/suomi100

www.facebook.com/suomi100etela-pohjanmaalla

802 kommenttia
8.02.2017

Suomi 100: ”Pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus”

Isojoen saha lahjoitti veteraaneille palveluseteleitä

 

Suomi 100 -vuotta voi juhlistaa myös teoilla. Isojoen saha mietti joulun alla, kuinka Suomen juhlavuosi voisi näkyä perinteikkäässä, pitkänlinjan perheyrityksessä. Joulumuistamisvaroja oli jo aikaisempinakin vuosina käytetty erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin, joten varojen suuntaaminen sotaveteraanien ja -invalidien hyväksi tuntui luontevalta ratkaisulta.

− Halusimme jollain tapaa osallistua Suomen juhlavuoden viettämiseen. Koska sotaveteraaneja vielä on myös Isojoella, halusimme tehdä jotain heidän hyväkseen, ja samalla kiittää heitä tekemästään työstä meidän kaikkien eteen, Isojoen sahan markkinointikoordinaattori Maarit Hakamäki kertoo.

Hakamäki otti yhteyttä Isojoella toimiviin kolmeen veteraaniyhdistykseen kysyäkseen, mikä olisi sopivin tapa auttaa ja kuinka asia saataisiin toteutettua mahdollisimman helposti. Keskusteluissa päädyttiin palvelusetelien hankkimiseen rahalahjoituksen avulla.

 − Veteraanien vointi ja elämäntilanne ovat hyvin yksilöllisiä. Palveluseteleiden avulla he voivat ostaa tarvitsemaansa apua, oli se sitten siivousta, ruoanlaittoa tai hoivaa, Hakamäki toteaa.

Vastaanotto ollut innostunutta

Isojoen sotaveteraanit, Isojoen rintamaveteraanit ja Sotainvalidien Isojoen osasto jakoivat summan jokaisen kolmentoista elossa olevan veteraanin kesken ja lahjoittivat heille lahjakortit. Jokainen veteraani voi käyttää lahjakortin summan millaiseen palveluun haluaa. Lahjasekit toimitettiin veteraaneille jouluksi ja saatu palaute on ollut Isojoen sotaveteraanien asianhoitaja Mauno Tyynismaan mukaan erikoisen hyvää.

− Se, että oman pitäjän yritys teki tällaisen teon, oli suuri ilo jokaiselle lahjan saajalle ja tuntuu siltä, että lahja lämmitti jokaista ja antoi uskoa ja voimia elämään, sanoo Tyynismaa.

Palveluseteleitä on ehditty jo käyttää muun muassa siivouspalveluihin ja muuhun kodinhoitoon sekä jalkahoitoihin.

− Erilaisten palvelujen käyttämiseen on jatkossakin tarvetta, jotta kotona pärjättäisiin mahdollisimman pitkään. Suosittuja ovat erilaiset hoidot sekä asiointiapu kaupassa, lääkärissä ja apteekissa käyntiin, Tyynismaa jatkaa.

Pienetkin teot ovat merkittäviä

Maarit Hakamäki on mielissään siitä, että heidän palvelusetelilahjoituksensa on saanut sekä veteraaneilta itseltään että isojokelaisilta hyvän vastaanoton.

− On ollut kiva kuulla eri tahoilta ja ihan kaupan kassallakin, että tällä meidän pienellä teolla on ollut merkitystä. Se on saanut ihmiset ajattelemaan, mitä hyvää he voisivat tehdä muille. Ei vain näin Suomen juhlavuotena vaan muulloinkin, Hakamäki iloitsee.

Mietintämyssyn alla on vielä muita mahdollisia tapoja viettää juhlavuotta koko henkilöstön voimin.

Hakamäki kannustaa eteläpohjalaisia yrityksiä lähtemään mukaan juhlistamaan Suomen sataa itsenäisyyden vuotta omalla tavallaan − teoilla, tapahtumilla ja hankkeilla.

− Kannustan yrityksiä myös hakeutumaan mukaan valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Hakemuksen tekemiseen saa Etelä-Pohjanmaan liitosta ja Valtioneuvoston kansliasta apua. On hienoa, kun on voinut kertoa kotimaisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille, että ”hei, me olemme tällä lailla mukana juhlimassa satavuotiasta Suomea”, Hakamäki lisää.

0 kommenttia
8.02.2017

Suomi 100: Mummot kutovat sukkia

Ja tuovat samalla esiin Suomen naisten merkittävää osaa taustavaikuttajina

 

Eila Alanko on ollut aina kova kutomaan villasukkia. Niitä on syntynyt niin omille lapsille, lapsenlapsille kuin ystäville ja sukulaisille. Viime syksynä Alanko sai ajatuksen yhdistää rakkaan harrastuksen hyvän tekemiseen. Pienen kypsyttelyn jälkeen syntyi ”Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi” -hanke, jolle Alanko sai myös Suomi 100 -ohjelmatunnuksen.

− Haluamme tällä hankkeella nostaa esiin sitä ikiaikaista työtä, mitä Suomen naiset ovat tehneet maamme eteen. Se ei ole aina ollut näkyvää, mutta tehokasta kylläkin. Etenkin sota-aikoina, kun naiset vastasivat lasten kasvattamisesta, peltotöistä ja kylien hyvinvoinnista, Alanko sanoo.

Yksin ei Alanko lähtenyt hanketta vetämään, vaan hän pyysi mukaan Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin sekä Peräseinäjoen sotaveteraaniyhdistyksen naisjaostoja, joissa molemmissa hän toimii aktiivisesti. Laihian sotaveteraanien naisjaoston sihteeri Helli Ala-Rantala suunnitteli sukalle Suomen lipun ja armeijan värien mukaisen mallin, jonka kutominen onnistuisi keneltä tahansa. Sukkien myymisestä saadut varat päätettiin käyttää sotaveteraanien leskien hyväksi.

− Sotaveteraanien lesket ovat pudonneet loukkuun Suomessa, sillä he eivät saa valtion varoin kustannettua kuntoutusta. Vaikka he ovat kantaneet aivan yhtä suuren taakan ja uhrautuneet maamme eteen vaikeina aikoina, Alanko toteaa.

Kutojia kaivataan

Sukkakampanjaan on lähtenyt mukaan jo useita Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin naisjaostoja, mutta innokkaita kutojia tarvitaan vielä lisää. Sukkia voi kutoa kuka tahansa missä päin Suomea tahansa, ja lahjoittaa ne sitten Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirille.

− Olisi hienoa jos saisimme herätettyä vanhan ompeluseuraperinteen henkiin. Siellä naiset paransivat maailmaa, vaihtoivat kuulumisia ja olivat toistensa henkisenä tukena. Ja tekivät niitä monia näkymättömiä, mutta merkittäviä tekoja perheiden hyvinvoinnin eteen, Alanko kertoo.

Vaikka sukkakampanjaa ei ole vielä edes kunnolla käynnistetty, on se saanut osakseen jo paljon positiivista vastakaikua.

− Olemme kutoneet pienellä porukalla jo useita kymmeniä Suomi 100 -villasukkia, -säärystimiä ja -ranteenlämmittimiä, ja kaikki menevät käsistä. Kaksi sukkaparia on lähdössä Hollantiin saakka, suomalaisten siellä järjestämään tapahtumaan huhtikuussa, Helli Ala-Rantala iloitsee.

Suomi 100 -villasukan kutomisohjeet löytyvät Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin nettisivuilta sekä Facebookista, jonne kerätään mielellään myös kuvia sukkatalkoista ja sukista.

Helli Ala-Rantalan suunnittelemassa sukkamallissa yhdistyvät Suomen lipun ja armeijan värit.

Työnäytöksiä ja näyttelyitä

Naisjaostojen aktiivit aikovat järjestää vuoden aikana työnäytöksiä muun muassa käsityömessuilla ja kesämarkkinoilla, joissa esitellään vanhojen valokuvien ja työnäytösten avulla naisen tietä sata vuotta taaksepäin lampaan ja villasukan avulla. Suunnitteilla on myös yhteisiä tapaamisia kutojien kanssa.

Peräseinäjoen monipalvelukirjastossa on ollut esillä parissa vitriinissä kudottuja sukkia sekä sukan tekemisen perinnettä. Vastaavanlaisia näyttelyitä on tarkoitus järjestää myös muilla paikkakunnilla.

− Toivomme, että sukkakampanjamme synnyttää kohtaamisia ja tarinoita, herättää henkiin vanhoja tapoja ja perinteitä ja saa meidät muistelemaan niin paikkoja, perinteitä kuin ihmisiäkin, Alanko lisää.

Eila Alanko on kerännyt Suomi 100 -sukkakampanjaa varten vanhoja valokuvia. Tästä lokakuussa 1939 otetusta kuvasta on vielä tunnistamatta muutamia henkilöitä.

 

 

 

0 kommenttia
31.01.2017

100visio-itsenäisyysjulistuskilpailun valtakunnallinen raati on nimetty

Millainen on Suomen ja suomalaisten tulevaisuus? Millaista Suomea nuorten mielestä pitää tavoitella?

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Suomen ylemmät koululuokat on kutsuttu laatimaan Suomelle uusi itsenäisyysjulistus eli visio Suomen ja suomalaisten seuraavista sadasta vuodesta. Mukaan 100visioon ovat lähteneet kaikki maakunnat, eduskunta sekä Suomen alkuperäisen vuoden 1917 itsenäisyyssenaatin suvut. 100visiota koordinoi Satakuntaliitto. Myös Virossa toteutetaan julistusten teko yhteistyössä 100vision kanssa.

Hankkeen avainasemassa ovat nuoret ja koulut. Oppilaille annetaan vapaat kädet itse toteutukseen. Vision pohjana voi olla aiempi 100 vuotta sitten tehty itsenäisyysjulistus tai yhtä hyvin liikkeelle voi lähteä ihan tyhjältä pöydältä. Visio voidaan tehdä piirtämällä, videoimalla tai valokuvaamalla, kirjoittamalla tai näitä yhdistelemällä. Pääasia on, että vision avulla tuodaan esille se, miten tai millaiseksi nuoret toivovat Suomen kehittyvän seuraavan sadan vuoden aikana. Esitystapa ei saa olla ketään syrjivä, ja esityskieli voi olla suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli.

Ajankohta visioiden toteutukselle on kevätlukukausi 2017. Ehdotukset tulee lähettää 31.5.2017 mennessä Etelä-Pohjanmaan liittoon, jossa liiton kokoama maakunnallinen lukuraati valitsee kesän aikana 5–10 parhainta ehdotusta. Etelä-Pohjanmaan esiraadissa ovat mukana maakuntajohtaja Asko Peltola, päätoimittaja Satu Takala ja kirjailija Taina Latvala. Valtakunnallinen raati valitsee voittajan ja se julkistetaan Helsingissä 15.11.2017. Tilaisuus pidetään valtiosalissa, jossa nuoret luovuttavat vision suoraan eduskunnalle sekä tasavallan presidentille. Lue tästä aikaisempi tiedote kilpailuun osallistumisesta >>

Valtakunnan raadin kokoonpano:

Jenni Haukio, Tasavallan presidentin puoliso, raadin puheenjohtaja

Susanna Virkki, Suomi 100 -aluekoordinaattori, Satakunta, raadin sihteeri

Henri Terho, erityisasiantuntija, Taike

Thomas Blomqvist, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja

Kirsi Pehkonen, opettaja, kirjailija, itsenäisyyden senaatinsukujen edustaja

Siri Kolu, kirjailija

Aku Louhimies, elokuvaohjaaja

Pertti Rajala, tietokirjailija, eritysopettaja, erityisluokat

Pietu Heiskanen, Suomen lukiolaisten liitto, puheenjohtaja

Kjell Westö, kirjailija

Sirpa Kähkönen, kirjailija

Suvi Innilä, ohjelmapäällikkö, Suomi 100

Jasmina Khabbal, Suomen ammattiin opiskelevien liitto, liittohallituksen jäsen

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola
Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi


www.epliitto.fi/suomi100

www.facebook.com/suomi100etela-pohjanmaalla

 

Tarkempaa tietoa kilpailusta löytyy osoitteesta www.100visio.fi

 
0 kommenttia
23.01.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Ajankohtaiskatsaus Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-järjestämisuudistukseen

Maakuntahallitus kuuli kokouksessaan ajankohtaiskatsauksen Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-järjestämisuudistukseen.

Merkittävä askel uudistuksen käytännön valmistelussa on se, että uudistuksen valmistelijat ovat siirtyneet yhteisiin tiloihin, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Alvar Aallon kadulla 1. kerroksessa. Tiloihin ovat siirtyneet muun muassa konsernimuutosjohtaja Johanna Sorvettula ja muutosjohtaja Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitosta sekä Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen projektinjohtaja Harri Jokiranta.

Uudistuksen valmistelussa on tällä hetkellä meneillään esiselvitysvaihe, joka päättyy heinäkuussa 2017 väliaikaishallinnon käynnistymiseen.

– Esiselvitysvaiheessa on tarkoitus suunnitella ja valmistella hyvin pitkälle uuden maakunnan eri palveluiden järjestämistä, tuotantoa ja organisointia. Yhteistä maakuntaa valmistelee työryhmissä tällä hetkellä noin 600 ihmistä Etelä-Pohjanmaalla, muutosjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

Konsernimuutosjohtaja Johanna Sorvettula aloitti työnsä vuoden alussa. Hänen vastuullaan on uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteisten strategisten tukipalvelujen, kuten hallinnon, talouden ja henkilöstön rakentaminen. Näihin teemoihin liittyvien työryhmien työ käynnistettiin 19.1.2017 järjestetyssä tilaisuudessa, ja perusteita uusille rakenteille lähdetään työstämään työryhmissä ripeällä aikataululla.

Myös osallisuustyötä eri tahojen, kuten kuntien, koulutus- ja elinkeinotoimijoiden sekä kansalaisyhteiskunnan toimijakentän kanssa on tehty viime aikoina tiiviisti. Eri kohderyhmille on järjestetty lukuisia tilaisuuksia ja siten pyritty varmistamaan foorumi avoimelle keskustelulle ja vuorovaikutukselle.

– Tällä hetkellä tärkein tavoite on kuitenkin uuden maakunnan toimintojen suunnittelu siten, että toiminta jatkuu häiriöttä vuonna 2019, summaa Seppelvirta.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

AIKO-rahoitusta haettavissa kokeiluihin ja uusiin avauksiin

Maakuntien liittojen kautta myönnettävää kansallista Alueelliset ja innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitusta on Etelä-Pohjanmaalla jäljellä vielä 197 460 euroa. Rahoitusta myönnetään vuosina 2016–2018. Nyt jäljellä olevan summan lisäksi AIKO-rahoituspottiin saadaan lisää rahaa seuraavan kahden vuoden aikana.

AIKO-rahoitus jakautuu ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelman mukaisiin hankkeisiin ja kasvusopimushankkeisiin.

– Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnetään kasvusopimusrahoitusta seutukaupunkiverkoston kehittämistä koskevalle teemaverkostohankkeelle, jota vetää Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Muutoin AIKO-rahoituksen kohdentamista linjataan Etelä-Pohjanmaan ERM-suunnitelmassa. ERM-hankkeet jakautuvat käytännössä kansainvälisten hankkeiden valmistelurahoitukseen ja muihin hankkeisiin, joilla haetaan erityisesti kokeiluja ja uusia kehittämisavauksia, vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala selvittää.

AIKO-rahoitusta on Etelä-Pohjanmaalla myönnetty vuoden 2016 aikana 149 540 euroa. Etelä-Pohjanmaan liitto tulee tehostamaan AIKO-rahoituksen käyttömahdollisuuksista tiedottamista vuoden 2017 aikana. AIKO on osa hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toteuttamista.

Etelä‐Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa: http://www.epliitto.fi/images/B_80_ERM_Etela_Pohjanmaa_Final.pdf

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään

Etelä-Pohjanmaan liitossa on parhaillaan meneillään vuonna 2014 valmistuneen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys. Käytännössä päivitys tarkoittaa kansallisessa liikennepolitiikassa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamista, hankelistausten ja muiden toimenpiteiden saattamista ajan tasalle sekä vähämerkityksellisten tai epäolennaisten toimenpiteiden karsimista.

Päivitetyn suunnitelman pohjalta on tarkoitus laatia myös uusi liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimus. Suunnitelman tavoitteena on maakunnan liikennejärjestelmän palvelutason monialainen kohentaminen ja liikenneolojen kokonaisvaltainen parantaminen. Päivitetystä suunnitelmasta tullaan pyytämään osallisten palaute.

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitossa valmistellaan erillistä Edunvalvonnan kehittämiskortit -asiakirjaa. Asiakirjassa esitetään tiiviissä muodossa maakunnan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet, niiden toteuttamisen valmiusaste, tarvittava rahoitus ja aikataulu.

– Maakunnan omien hankkeiden esillä pitäminen vaatii vahvaa edunvalvontaa ja päätöksenteon tueksi tarvitaan monenlaista informaatiota. Etelä-Pohjanmaan liitosta kysytään usein taustamateriaalia eri edunvalvontatoimien tueksi. Toivomme, että asiakirja vastaa tähän tarpeeseen, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja kertoo.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


ELYn ja liiton liikenteen kehittämisen tavoitteet keskeisiltä osiltaan yhdenmukaiset

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2016–2020 vastaa keskeisiltä osiltaan niitä tavoitteita, joita Etelä‐Pohjanmaan liitto pitää tärkeinä liikenteen ja logistiikan edistämiseksi, ilmenee Etelä-Pohjanmaan liiton ELY-keskukselle antamasta lausunnosta. Suunnitelmassa esillä olevat hankkeet ovat olleet merkittäviltä osiltaan Etelä‐Pohjanmaan liiton edunvalvontalistalla ja vuonna 2014 valmistuneen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siinä määriteltyjen kärkihankkeiden joukossa.

Tärkeimpiä yhteisiä tavoitteita ovat kansainvälisen (TEN‐T) Botnia‐käytävän (Bothnian Corridor) edistäminen ja siihen liittyvä Seinäjoki–Tampere‐välin kaksoisraideosuuden rakentaminen tulevaisuudessa sekä puuterminaalien riittävä määrä maakunnassa. Näitä asioita on nostettu esille muun muassa Etelä‐Pohjanmaan liiton yhteydenpidossa liikenne‐ ja viestintäministeriöön sekä liikennevirastoon.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Maakuntahallitus huolestunut kielteisten ESR-hankkeiden määrästä

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on huolestunut eteläpohjalaisten ESR-hankkeiden kielteisten rahoituspäätösten suuresta lukumäärästä. Tämä huoli nousi viimeksi esille maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksessa joulukuussa.

Maakuntahallitus näkee MYR:n tavoin tärkeäksi sen, että rakennerahastohankkeita suunnitteleville toimijoille luodaan mahdollisimman hyvät valmiudet ja tiedot ohjelmanmukaisten hakemusten valmisteluun. Tämä edellyttää kattavaa ohjeistusta ja monipuolista neuvontaa erityisesti siinä vaiheessa, kun hankeideoita valmistellaan.

Ellei tilannetta kyetä parantamaan, maakuntahallitus näkee uhaksi sen, että Etelä-Pohjanmaalle varatuista ESR-varoista osa jää kokonaan käyttämättä. Tämä olisi vahingollista niin maakunnalle kuin koko Suomelle.

Maakuntahallitus patistaakin eri osapuolia vielä tiiviimpään yhteistyöhön, jotta ESR-rahoitus saadaan hyödynnettyä Etelä-Pohjanmaalla mahdollisimman tuloksekkaasti ja ohjelman tavoitteita toteuttavalla tavalla.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

Kunniamerkit luovutettiin saajilleen

Maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä luovutettiin 6.12.2016 myönnetyt kunniamerkit. Maakuntahallituksen jäsenistä kunniamerkin saivat Jukka Joensuu (Suomen Leijonan ansioristi) sekä Anu Katajamäki (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali). Lisäksi kunniamerkit luovutettiin Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Antti Saartenojalle (Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi), sekä kehittämissuunnittelija Tuija Aholalle (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali).

(Kuvassa vasemmalta: Antti Saartenoja, Jukka Joensuu, Tuija Ahola ja Anu Katajamäki.)

 

11.01.2017

Visio Suomesta seuraavaksi 100 vuodeksi – nuorten uusi itsenäisyysjulistus  

Juhlavuoden kunniaksi Suomen koululuokkia (yläkoulut, erityiskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) on kutsuttu tekemään Suomelle uuden ”itsenäisyysjulistuksen” eli vision Suomen ja suomalaisten seuraavasta sadasta vuodesta. Myös eteläpohjalaiset koulut on kutsuttu mukaan uuden itsenäisyysjulistuksen laatimiseen.

- 100visio on yksi juhlavuoden tärkeimmistä ja merkittävimmistä hankkeista. Nuorisolla on kirkkaita visioita Suomen seuraavalle sadalle vuodelle, ja nyt jos koskaan on tullut aika saada ne esille, Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola toteaa.

Vision pohjana voi olla aiempi 100 vuotta sitten tehty itsenäisyysjulistus tai liikkeelle voi lähteä aivan uudella idealla. Tyyli on vapaa. Uusi visio voi olla muodoltaan tekstiä, liikkuvaa kuvaa, ääntä, valokuvaa tai piirros tai siinä voivat yhdistyä kaikki nämä. Pääasia on, että vision avulla tuodaan esille se, miten tai millaiseksi nuoret toivovat Suomen kehittyvän seuraavan sadan vuoden aikana. Esitystapa ei saa olla ketään syrjivä. Esityskielinä voi olla suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli.

Maakunnissa esiraadit

Ehdotukset tulee lähettää 31.5.2017 mennessä Etelä-Pohjanmaan liittoon, jossa liiton kokoama maakunnallinen lukuraati valitsee kesän aikana 20 parhainta ehdotusta. Etelä-Pohjanmaan esiraadissa ovat mukana maakuntajohtaja Asko Peltola, päätoimittaja Satu Takala ja kirjailija Taina Latvala.

Maakunnan kolme parasta ehdotusta palkitaan tapahtumalipuilla. Ehdotuksia julkaistaan myös Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla. Parhaimpia ehdotuksia hyödynnetään maakunnan tulevaisuuden rakentamisessa.  

Alkusyksystä 2017 valtakunnallinen raati (kirjailijoita, taiteilijoita sekä edustajia nuorisoliitoista, Suomi100 -hankkeesta, eduskunnasta ja alkuperäisen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneista senaatinsuvuista) valitsee voittajan. Visio julkistetaan 15.11.2017 eduskunnassa Pikkuparlamentin ”Pärjäävätkö demokratiat maailmassa” -seminaarissa, johon sisältyy voittajavision tehneiden nuorten puheenvuoro.

Visiot kootaan yhteiselle verkkosivustolle www.100visio.fi, joka on jo käytössä. Sivustolta löytyvät myös valtakunnalliset 100visio-yhteyshenkilöt. Kaikki Suomen maakunnat ovat mukana Satakuntaliiton koordinoimassa hankkeessa, ja sitä viedään eteenpäin yhteistyössä eduskunnan kanssa.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola
Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi


www.epliitto.fi/suomi100

www.facebook.com/suomi100etela-pohjanmaalla

 

Tarkempaa tietoa kilpailusta löytyy osoitteesta www.100visio.fi

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös