Tiedotteet

22.05.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitus asetti sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen toimielimen

Maakuntahallitus on asettanut sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen. Maakuntahallitus päätti, että väliaikainen valmistelutoimielin voi aloittaa työnsä epävirallisesti niin pian kuin mahdollista jo ennen voimaanpanolaissa mainittua määräaikaa. Voimassa olevan aikataulun mukaisesti maakunnat aloittaisivat toimintansa juridisesti 1.7.2017, mutta viime aikojen valtakunnan tason keskusteluissa on noussut esille, että väliaikaishallinnon aloituspäivä voi siirtyä 1–2 kuukaudella.

Väliaikainen valmistelutoimielin tekee päätöksiä maakunnan puolesta laissa mainittujen tehtävien osalta ensimmäisiin maakuntavaaleihin ja uuden maakuntavaltuuston sekä -hallituksen järjestäytymiseen saakka. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava viranhaltijoista, ja he pysyvät virkasuhteessa omiin organisaatioihinsa.

Toimielimen jäsenet käyttävät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he ole tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaavat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäseniksi nimettiin:                                                

                                                                                      

Taho                                  

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Kunta/sote-yhteistoiminta-alue (JIK)

 

Anna-Kaisa Pusa

 

Seppo Pirttikoski

Kunta/yt-alue (Järvi-Pohj.)

Vesa Koivunen

Anita Paavola

Kunta/yt-alue (Kaksineuv.)

Antti Perkkalainen

Markku Lumio

Kunta/yt-alue (Kuusiok.)    

Jarmo Pienimäki

Pekka Ala-Mäenpää

Kunta/yt-alue (Lapua)

Piia Aro

Ahti Latvala

Kunta/yt-alue (Sjoki+Isokyrö)

Raija Ranta

Jorma Rasinmäki

Kunta/yt-alue (Suupohja)

Linda Leinonen

Veli Nummela

EPSHP

Jaakko Pihlajamäki

Hannu Puolijoki

EPSHP

Miia Kiviluoto

Christina Rouvala

EPO ELY

Mika Soininen

Anders Östergård / Aulis Rantala

E-P:n TE-toimisto

Leena Tuohimaa-Kari

Jukka Huhtiniemi

E-P:n pelastuslaitos

Harri Setälä

Petri Järvensivu

Erityishuoltopiiri (Eskoo)

Jouni Nummi                     

Kaija Metsänranta

E-P:n liitto

Asko Peltola

Marjatta Eväsoja

 

Maakunnan valmistelun siirtyessä väliaikaishallinnon myötä uuteen vaiheeseen on haettu etenemisen tueksi valmistelujohtajaa ja kymmentä vastuuvalmistelijaa eri tehtäviin. Näihin tehtäviin valittavat henkilöt aloittavat virallisesti työnsä loppukesällä tai viimeistään alkusyksyllä. Nykyiset johtavissa valmistelutehtävissä toimivat Harri Jokiranta, Heli Seppelvirta ja Johanna Sorvettula jatkavat työtään myös väliaikaishallinnon alaisessa valmistelussa.

Väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano tulee uudelleen hyväksyttäväksi, mikäli joku siihen nimetyistä jäsenistä valitaan maakunnan rakentumisen vastuuvalmistelutehtäviin.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. puh. 0400 590 123 / muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Uuden maakunnan strategiatyö käynnistymässä

Uuden maakunnan toimintaa linjaavan strategiatyön eteenpäin viemistä valmistellaan siten, että maakuntastrategiatyö käynnistyy vauhdilla heti kesälomien jälkeen. Palvelustrategian ja -lupauksen valmistelutyö on jo käynnissä.

– Myös maakuntaorganisaation toimipaikkarakennetta valmistellaan parhaillaan. SOTEn osalta on jo aiemmin tehty linjaus, jonka mukaan etenemme nykyisellä rakenteella. Muiden toimintojen osalta asiasta käydään evästyskeskustelua touko–kesäkuun aikana, muutosjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

SOTE- ja maakuntauudistusvalmistelussa on noussut esiin teemoja yhteisesti muiden maakuntien kanssa tuotettavista palveluista. Tällaisia teemoja kartoitetaan parhaillaan ja niistä käydään keskusteluja naapurimaakuntien kanssa.

Lisäksi maakunnan ja kuntien väliseen elinkeinojen edistämistyöhön suunnitellaan uusia, tiiviissä ja tavoitteellisessa yhteistyössä tuotettavia toimintamalleja. Asiaa valmistelemaan on perustettu kuntien ja maakuntauudistuksen valmistelijoiden yhteinen työryhmä.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Etelä-Pohjanmaan rakennemallin

Maakuntahallitus päätti monipuolisen keskustelun jälkeen ehdottaa maakuntavaltuustolle Etelä-Pohjanmaan rakennemallin hyväksymistä muutamin tarkennuksin. Rakennemalli on strateginen näkemys maakunnan tulevasta aluerakenteesta. Rakennemallin laatiminen on ollut prosessi, jossa on etsitty ja vertailtu vaihtoehtoja maakunnan tulevaisuudelle.

– Rakennemalli on maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia, joka toimii myös maakuntakaavoituksen tausta- ja lähtöaineistona. Rakennemalli yhdistää kuntien strategista kehittämistä, kunta- ja aluetaloutta, elinkeinojen kehittämistä, palveluverkkoja, liikkumista, asumista, virkistystä ja maankäytön toimintoja. Näiden pohjalta on luotu synteesi, joka on nimetty Etelä-Pohjanmaan verkostomalliksi, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja kertoo.

Rakennemallin laadinnasta on vastannut SWECO Oy. Rakennemalliluonnos on ollut julkisessa arvioinnissa toukokuun 10. päivään saakka. Määräaikaan mennessä palautetta saatiin yhteensä 30 eri osapuolelta. Rakennemallia on kehitetty edelleen saadun palautteen pohjalta.

Rakennemallin luonnos on nähtävillä osoitteessa: http://adkiivisites.com/static/sweco/etela-pohjanmaan-liitto/index.php

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

AIKO-rahoitusta Seutukaupungit – Soveltamisen mestarit -hankkeelle

Maakuntahallitus päätti myöntää jatkorahoitusta Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hallinnoimalle Seutukaupungit – Soveltamisen mestarit -hankkeelle. Jatkohakemus koskee 13.6.2016–31.12.2017 välistä aikaa, ja sen perusteella myönnettiin AIKO-rahoitusta 101 000 euroa. Vastaavankokoinen osuus tulee SEUTU-hankkeeseen osallistuvilta kunnilta.

Etelä-Pohjanmaan liiton välittämä AIKO-rahoitus jakautuu ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelman mukaisiin hankkeisiin ja kasvusopimushankkeisiin.

– Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnetään kasvusopimusrahoitusta seutukaupunkiverkoston kehittämistä koskevalle teemaverkostohankkeelle. Muutoin AIKO-rahoituksen kohdentamista linjataan Etelä-Pohjanmaan ERM-suunnitelmassa. ERM-hankkeet jakautuvat käytännössä kansainvälisten hankkeiden valmistelurahoitukseen ja muihin hankkeisiin, joilla haetaan erityisesti kokeiluja ja uusia kehittämisavauksia, vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala selvittää. ERM-hankkeille on parhaillaan käynnissä aktivointihaku, joka päättyy 1.9.2017.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420, vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

0 kommenttia
8.05.2017

Uuden maakunnan valmisteluun liittyviin työtehtäviin haki 40 henkilöä

Määräaikaan (pe 5.5. klo 16.00) mennessä uuden maakunnan valmisteluun liittyviin liittyviin työtehtäviin haki 40 henkilöä. Hakemuksia saapui kaikkiaan 52 kappaletta. Haku oli suunnattu uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden liikkeenluovutuksen kohteena oleville henkilöille.

 

Hakemukset jakaantuivat seuraavasti:

 

Valmistelujohtaja

Leikkola Päivi , Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ylihoitaja

Nummi Jouni,  Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja

Peltola Asko, Etelä-Pohjanmaan liitto, maakuntajohtaja

Soininen Mika, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ylijohtaja

Sorvettula Johanna, Etelä-Pohjanmaan liitto, konsernimuutosjohtaja

 

Vastuuvalmistelijat:

SOTE-tuotanto (liikelaitos, alihankinnat, asiakassetelipalvelut)

Aro Piia, Lapuan kaupunki

Isoniemi Anne, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Leikkola Päivi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Nurmi Maria-Liisa, Kuusiokuntien sote-yhtymä

Ridanpää Hannele, JIK-peruspalveluliikelaitos

Saukko Päivi,  Seinäjoen kaupunki

 

SOTE-tuotanto (sote-yhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sote-keskukset, asiakasseteliyhtiö, Kuusiolinna)

Isoniemi Anne, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Penninkangas Tanja, Järvi-Pohjanmaan perusturva / Alajärven kaupunki

Saukko Päivi, Seinäjoen kaupunki

 

SOTE-tuotanto (palveluohjaus, henkilökohtainen budjetti)

Aro Piia, Lapuan kaupunki

Herttuala Niina,  Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Isoniemi Anne,  Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Laitila Minna, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Nurmi Maria-Liisa, Kuusiokuntien sote-yhtymä

Penninkangas Tanja, Järvi-Pohjanmaan perusturva / Alajärven kaupunki

Saukko Päivi,  Seinäjoen kaupunki

 

Kasvupalvelut

Aaltonen Jari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Anttila Anja, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Huhtiniemi Jukka, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lehto Katri, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Leppänen Marju, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Välimäki Kari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut

Kuoppala Jukka, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue

Mäntymäki Päivi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rintapukka Ritva, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Välimäki Kari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö

Hakola Antti, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Laitalainen Ari-Pekka, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Palomäki Jyrki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rautio Liisa Maria, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Saartenoja Antti, Etelä-Pohjanmaan liitto

Takala Timo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Sekä yksi hakija, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

 

Taloushallinto

Heikkilä Pirkko, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lehtinen Tiina, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lounatvuori Minna, Seinäjoen kaupunki / sosiaali- ja terveyskeskus

Ojaniemi Kirsti, Seinäjoen kaupunki / sosiaali- ja terveyskeskus

 

Henkilöstöhallinto

Heikkilä Katri, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Jokinen Kari, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Leikkola Päivi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lounatvuori Minna, Seinäjoen kaupunki / sosiaali- ja terveyskeskus

Metsänranta Kaija, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ridanpää Hannele, JIK-peruspalveluliikelaitos

 

Tietohallinto

Pätsi Ari, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

 

Viestintä

Leikkola Päivi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Rantala Hanne, Etelä-Pohjanmaan liitto

Sankelo Merja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

 

 

Hakuilmoitus ja haettavana olleet tehtävät löytyvät osoitteesta:
http://www.epliitto.fi/tiedotteet/uuden-maakunnan-valmisteluun-liittyvat-tyotehtavat-haettavina

 

Lisätietoja: Asko Peltola (puh. 0400 590 123)  ja Mika Soininen (puh. 040 830 2140)

24.04.2017

Uuden maakunnan valmisteluun liittyvät työtehtävät haettavina

HAKUAIKA TEHTÄVIIN ON PÄÄTTYNYT

Etelä-Pohjanmaan SOTE- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe etenee kohti väliaikaishallintoa. Lakien voimaan tultua (1.7.2017) maakuntaa johtaa väliaikainen valmistelutoimielin maakuntavaltuuston järjestäytymiseen (3/2018) saakka. Väliaikaishallinto tarvitsee tuekseen riittävää resursointia ja asiantuntijuutta eli uuden maakunnan valmistelukoneiston.

Avaamme haun uuden Etelä-Pohjanmaan rakentamisen tehtäviin ajalle 24.4─5.5.2017. Valmistelutehtäviä voivat hakea uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden liikkeenluovutuksen kohteena olevat henkilöt*. Valmistelujohtajan tehtävään hakijoina voivat olla myös uuden maakunnan kuntien johtavat viranhaltijat. Työsuhteet kestävät pääsääntöisesti 31.7.2018 saakka tai mahdollisesti 31.12.2018 saakka. Lähtökohtaisesti tehtäviin valitut jatkavat työtään samoin työsuhteen ehdoin kuin nykyisissä tehtävissään. Valinnat tehdään touko-kesäkuussa 2017.

Pyydämme toimittamaan lyhyet, vapaamuotoiset hakemukset tehtäviin 5.5.2017 klo 16.00 mennessä sähköpostitse, osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi.

Lisätietoja vastuuvalmistelijoiden osalta antavat virkamiesryhmän jäsenistä Asko Peltola (0400 590 123), Jaakko Pihlajamäki (06 415 4100) ja Mika Soininen (040 830 2140) sekä valmistelujohtajan osalta SOTEMAKU-johtoryhmän pj. Esko Lehtimäki (040 550 6141).

Haettavat tehtävät >>

 

* 1) Vastuuvalmistelutehtäviä voivat hakea vakinaiset ja ne määräaikaisessa sopimussuhteessa olevat henkilöt, joiden työ- tai virkasuhde jatkuu tällä hetkellä olevan virka- tai työsopimuksen perusteella 1.1.2019 jälkeen.

2) Vastuuvalmistelutehtävää voi hakea myös osa-aikaisesti hoidettavaksi, esim. kolme tai neljä päivää viikossa. Toive tästä on tuotava esille vastuuvalmistelijan tehtävää koskevassa kiinnostuksenilmaisuhakemuksessa.

24.04.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaishallinto rakenteilla

Tällä hetkellä sote- ja maakuntauudistusvalmistelun ajankohtaisin asia on väliaikaishallinnon rakentuminen. Neuvottelut voimaanpanolain eri osapuolten kanssa ovat parhaillaan käynnissä. Neuvotteluja käyvät Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Eskoo, TE-toimisto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sekä alueen kunnat ja yhteistoiminta-alueet. Tavoitteena on, että maakuntahallitus tekee päätöksen väliaikaisen toimielimen kokoonpanosta kokouksessaan 22.5.2017.

Väliaikaishallintoa koskevassa valmistelussa haetaan samanaikaisesti laajempaa näkemystä sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuudesta. Keskustelussa on paitsi väliaikaisen toimielimen jäsenten valinta myös uuden maakunnan valmistelujohtajan ja vastuuvalmistelijoiden valinta.

─ Sote- ja maakuntauudistusvalmistelu siirtyy syksyllä väliaikaishallinnon käynnistyttyä uuteen vaiheeseen, jolloin valmistelukoneistossa tulee olla riittävää asiantuntijuutta ja henkilöresursseja maakunnan rakentamiseen, kertoo muutosjohtaja Heli Seppelvirta.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Aluekehitystä käsiteltävä monialaisena kokonaisuutena

Maakuntahallituksen mielestä lakiesitys alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ei huomioi riittävästi sitä, että aluekehittäminen tulevissa maakunnissa muodostuisi kokonaisuudeksi, johon vaikuttavat kaikki hallinnonalat. Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitettavassa lausunnossa todetaan, että julkiset kasvupalvelut, eli yritys- ja työvoimapalvelut, ovat yksi aluekehittämisen väline muiden joukossa.

Lisäksi maakuntahallitus katsoo, että kasvupalvelujen tuottamisessa esitetty kilpailullinen monituottajamalli on oikeansuuntainen ratkaisu, mutta käytännön toteuttamiseen etenkin esitetyssä aikataulussa liittyy monia haasteita. Koska kyse on suuresta muutoksesta, mallin tulisi olla markkinat rajoitetummin tai porrastetusti avaava ja myös julkisille palveluntuottajille tulisi antaa laajemmat mahdollisuudet toimia palvelujen tuottajina.

Yleistavoitteiltaan maakuntahallitus pitää lakiesitystä kuitenkin hyvänä. Kannatettavina tavoitteina mainitaan kestävä talouskasvu, työllisyyden edistäminen, selkeys, yksinkertaisuus, monipuolistaminen, sääntelyn keventäminen ja palvelujen räätälöinti maakunnittain. 

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

 

Maakuntahallitus: Etelä-Pohjanmaalle kaksi alueellista vastuumuseota

Maakuntahallituksen mielestä Etelä-Pohjanmaalla pitäisi tulevaisuudessa toimia kaksi alueellista vastuumuseota, todetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle toimitettavassa, museopoliittista ohjelmaehdotusta koskevassa lausunnossa. Museopoliittisen ohjelman ehdotuksessa esitetään, että alueelliset vastuumuseot korvaavat nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus katsoo, että jokaisella maakunnalla tulisi olla oma vastuumuseo tai -museoita, eikä se kannata usean maakunnan vastuumuseoita.

Lausunnossa ehdotetaan, että alueellisista vastuumuseoista nykyinen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo toimisi toiminta-alueensa kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntijana ja Nelimarkka-museo – Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo taiteen ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijana.

– Alueellisten vastuumuseoiden rahoitus tulee rakentaa kestävälle pohjalle ja valtion rahoitus tulee ehdottomasti varmistaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmän uudistumisen yhteydessä on turvattava museotoiminnan riittävät resurssit, jotta kaikkien museoiden tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen voidaan varmistaa kattavasti koko maassa, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja sanoo.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 537 8071, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046.

 

Rahoitusta kolmelle maakunnan kärkialoja kehittävälle hankkeelle

Maakuntahallitus päätti kohdentaa EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta yhteensä noin 105 000 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimalle EU – E-P Foodnet -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on syventää Etelä-Pohjanmaan yhteyksiä tärkeimpiin eurooppalaisiin ruoka- ja maatalousverkostoihin sekä luoda uusia kumppanuuksia alueiden kanssa. Hanketta toteutetaan 1.8.2017–31.7.2019 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on noin 150 000 euroa.

Niin ikään Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimalle IoT-Compass Hubin startti -hankkeelle päätettiin kohdentaa EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta yhteensä noin 256 000 euroa. Hankkeen päätavoitteena on käynnistää IoT-Compass Hubin toiminta sekä selvittää edellytykset toiminnan jatkamiseen. IoT-Hub on teollisuuden kehittyneisiin valmistusmenetelmiin keskittyvä osaamiskeskus, jonka avulla varmistetaan tutkimustulosten ja osaamisen laajamittainen leviäminen alueen pk-yritysten saataville. Hub on toistaiseksi ainoa Suomessa. Hanketta toteutetaan 1.9.2017–31.8.2020 välisenä aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on 366 000 euroa.

Lisäksi maakuntahallitus päätti kohdentaa EAKR-rahoitusta ja valtion rahoitusta noin 348 000 euroa Suupohjan Koulutuskuntayhtymän Biokaasupilottiympäristön ja osaamisen jakamiskonseptin luominen Suupohjaan (Suupohjan biokonsepti) -hankkeelle. Suupohjan ammatti-instituuttiin on valmistunut uusi biokaasulaitos ja liikennepolttoaineen jakelupiste. Hankkeen tavoitteena on edistää biokaasuun liittyvän liiketoiminnan syntyä. Hanketta toteutetaan 1.5.2017–31.12.2019 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on noin 498 000 euroa.

Lisätietoja: Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202, kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388, kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.

 

Liitto nimesi edustajansa Merenkurkun neuvoston hallitukseen

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan esittää Merenkurkun neuvosto ry:n hallitukseen jäseneksi maakuntajohtaja Asko Peltolaa ja varajäseneksi kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojaa. Lisäksi Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokousedustajiksi päätettiin valita Lasse Anttila henkilökohtaisena varajäsenenään Antti Kurvinen sekä Anu Katajamäki henkilökohtaisena varajäsenenään Merja Kuusinen.

Maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksen toteutuessa nykymuotoisen Etelä- Pohjanmaan liiton toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa. Tämän vuoksi liitto päätti valita vuosikokousedustajansa varajäsenineen sekä ehdokkaansa hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi vain vuosiksi 2017–2018.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

Pöntinen ehdolle alueellisen riistaneuvoston jäseneksi

Maakuntahallitus päätti esittää Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston varsinaiseksi jäseneksi Kai Pöntistä Lapualta sekä varajäseneksi Jaakko Niemistöä Kauhavalta.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

 

 

24.04.2017

Suomi 100: PLU:n 100 tekoa Suomelle

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n tavoitteena 10 000 kontaktia vuoden aikana

100 tekoa, 100 teon välinettä tai kohdetta, 10 000 kontaktia. Tämä on Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (PLU) 100 tekoa Suomelle -kampanjan tavoite, jota on toteuttamassa kymmeniä yhteistyökumppaneita ympäri Etelä-Pohjanmaata.

− Eri tahot ja ihmiset ovat lähteneet upeasti mukaan toteuttamaan kampanjaamme. Ei ole tarvinnut paljon houkutella. Hyvässä vauhdissa olemme, ja uusia yhteistyöehdotuksia kilahtelee sähköpostiini harva se päivä, kertoo PLU:n aluejohtaja Aino-Maija Siren.

Suomen itsenäisyyden juhlavuotta haluttiin toteuttaa järjestössä hieman isommin kuin yleensä. Omalla porukalla ideoitiin kampanja, jonka tärkeimpänä tavoitteena on paitsi tehdä hyviä tekoja Suomelle ja suomalaisille myös synnyttää yhteistyötä muidenkin kuin liikunta- ja urheilutoimijoiden kanssa. Yhteistyössä on mukana laaja kirjo kulttuurin ja liike-elämän tahoja sekä julkisen sektorin toimijoita, kuten kuntia ja seurakuntia.

Sirenin mukaan isosti tekeminen ei vaadi aina suuria rahallisia panostuksia, sillä suurin osa teoista toteutetaan vapaaehtoistyönä.

− Ihmiset antavat meille omaa aikaansa, mikä on todella mahtava asia, hän toteaa.

PLU lahjoitti ringettevälineitä Paulaharjun koululle Kurikassa. 

Suomen suurin lapsiparkki

Alkuvuoden aikana PLU ja yhteistyökumppanit ovat ehtineet toteuttaa jo toistakymmentä tekoa. He ovat muun muassa lukeneet lapsille satuja maakunnan kirjastoissa, pitäneet jumppa- ja virkistyshetkiä ikäihmisten hoivakodeissa, lahjoittaneet kouluille liikuntavälineitä, kouluttaneet alueen yhdistystoimijoita ja lahjoittaneet eskarilaisille pääsylippuja jääkiekon hyväntekeväisyysotteluun.

Elokuussa Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus ja PLU lahjoittavat sadalle ensimmäiselle ilmoittautuneelle päiväkodille tai alakoululle koivuntaimen istutettavaksi juhlavuoden kunniaksi. Syksyllä Seinäjoen Peliveljet laittavat pystyyn Suomen suurimman lapsiparkin salibandyn Champions Cup -ottelujen ajaksi yhteistyössä PLU:n ja muiden kumppaneiden kanssa. Lapsiparkin temppuradan suorittaneet lapset saavat päättää, kenelle lahjoitetaan 100 pääsylippua SPV:n kotiotteluihin.

PLUlaiset ovat tehneet myös 100 liikettä -taukojumppavideoita, joita jaetaan yritysten käyttöön pitkin vuotta. Kesän mittaan myös kuvataan ja koostetaan 100 lapsen ja nuoren unelmaa Suomesta sotaveteraanien, sotainvalidien ja lottien sekä päiväkoti-ikäisten lasten kertomana.

Kasteliinoja syntyville

Yhteistyömahdollisuuksia voi Aino-Maija Sirenin mukaan löytyä joskus yllättävistäkin paikoista. Tästä hyvänä esimerkkinä on lappajärveläinen yrittäjä Taina Salomäki, jonka verho- ja mattoyritys lahjoittaa kasteliinan MLL Lappajärven paikallisyhdistyksen kautta tänä vuonna syntyville lappajärveläisille. Lahjoitus jatkuu siihen saakka, kunnes luku 100 on täynnä. Tähän mennessä on toimitettu jo 55 kasteliinaa.

Salomäki kertoo saaneensa idean toisesta lukemastaan Suomi 100 -teosta.

− Koska yrityksessäni ommellaan kasteliinoja, yleensä pikatoimituksella, ajattelin, että tehdään kasteliinat valmiiksi uusille suomalaisille. Kasteliina kuvastaa mielestäni paljon suomalaisuutta; kotia, uskontoa ja isänmaata.

− Jokainen pystyy tekemään jotain, millä juhlistaa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta omalla tavallaan. Tämä on hyvä kanava kerätä yksittäiset teot yhteen ja juhlia näin porukalla yhdessä Suomea, Salomäki toteaa.

Kasteliinat on pakattu vauvaperheen äitiyspaketteihin. Liinaa voi käyttää myös esimerkiksi nenäliinana tai pienenä pöytäliinana.

Vaikka 100 tekoa Suomelle -kampanjaan on ilmoittautunut mukaan jo kymmeniä eri tahoja, uusille tempauksille ja hyville kohteille on aina tilaa.

− Kutsumme eri alojen tekijöitä ja taitajia mukaan toteuttamaan ideaamme sadan hyvän teon tekemisestä Suomelle ja suomalaisille. Yhdessä tekemisestä saa paitsi hyvää mieltä myös näkyviä vaikutuksia aikaan, Siren sanoo.

Seuraa PLU:n tekojen täyttymistä 100 tekoa Suomelle -kampanjan Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/100tekoasuomelle.

 

Teksti: Annika Pollari          Kuvat: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

 

0 kommenttia
24.04.2017

Suomi 100: Pohjalaistalon sadat vuodet

Nisulan kaksifooninkinen pohjalaistalo Kuortaneella on rakennettu 1800-luvun lopulla. 

 

”Tämä on siis kaikkien rakennusmääräysten mukainen? Ja löytyy myös nykyajan mukavuudet?” Näin ihmettelivät useat kävijät Seinäjoen Asuntomessujen oheiskohteessa, Widgrenin perinteisessä pohjalaistalossa konservaattori Taina Hautamäen mukaan.

− Pohjalaistalot ovat uhanneet vähetä lakeuksilta, koska emme ole nähneet niiden taloudellista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Onneksi nykyään löytyy yhä enemmän niitä, jotka haluavat antaa taloille uuden, ansaitun elämän, sanoo Pohjalainen rakennusperintö ry:n tiedottajana toimiva Hautamäki.

Muutama vuosi sitten perustettu yhdistys kokoaa yhteen perinnerakentamisen ammattilaisia ja asiantuntijoita eri organisaatioista ja alan yrityksistä. Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä myös rakennusten omistajat, kunnostajat ja uudisrakentajat sekä kaikki rakennusperinnöstä ja sen säilyttämisestä kiinnostuneet. Yhdistys toimii kaksikielisenä vanhan Vaasan läänin alueella. Päätehtävänä yhdistyksellä on jakaa tietoa ja neuvoja pohjalaistalojen korjaamisesta ja perinnerakentamisesta yleensäkin.

− Autamme mielellämme kaikkia, jotka kaipaavat opastusta vanhan kohteen korjaamiseen. Oli kyseessä sitten kartano, kirkko tai kivinavetta, Hautamäki toteaa.

Widgrenin puolitoistafooninkinen, poikkipäädyillä oleva pohjalaistalo Seinäjoen Ylistaron Kitinojan kylässä, oli Seinäjoen Asuntomessujen oheiskohde kesällä 2016.

Kummalla puolella lahtea ensin?

Kaksifooninkinen, hirrestä tehty pohjalaistalo on tänäkin päivänä osa pohjalaisten identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Mutta milloin ja mistä nuo jylhät, usein punamullatut hirsitalot lakealle ilmestyivät?

− Pohjalaistalon historiassa on vielä paljon selvitettävää. Se on varmaa, että kaksifooninkiset talot ilmestyivät Pohjanlahden molemmille puolille suurin piirtein samaan aikaan 1700-luvulla, Hautamäki kertoo.

Pohjalaistalon mallin väitetään usein tulleen Ruotsista. Hautamäen mukaan paljon loogisempi päätelmä on, että pohjalaiset kirvesmiehet myös veivät Pohjanmaalta Ruotsiin sekä teknistä osaamista, että rakentamisen tapoja ja vaikutteita − eivät yksinomaan tuoneet niitä Ruotsista Pohjanmaalle.

­

− Vaikutteet kulkivat molempiin suuntiin. Kulttuuri lahden molemmin puolin oli yhteneväinen. Pohjoisessa Ruotsissa puhuttiin yleisesti suomen kieltä, eikä ruotsi ollut vieras kieli Pohjanmaan sisäosissakaan. Pohjalaistaloja rakennettiin pohjalaisalueilla sekä Suomen että Ruotsin puoleisissa osissa, Hautamäki sanoo.

Rakennuskulttuurin puolesta pohjalaistalojen alueena tunnettu Pohjanmaa Suomen puolella jatkuu vieläkin varsin samankaltaisena Ruotsin Norrbottenissa ja Västerbottenissa. Monet pohjalaistalolle tyypilliset piirteet jatkuvat koko Norrlannin alueella.

Pohjalaistalo 2.0

Pohjalainen rakennusperintö ry ja Pohjalaistaloverkosto järjestävät yhteistyössä ”Pohjalaistalon sadat vuodet ”-syysseminaarin, jossa pureudutaan pohjalaistalon historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Seinäjoella järjestettävässä tilaisuudessa on puhumassa alan asiantuntijoita sekä Suomesta että Ruotsista.

Ensimmäisenä päivänä pureudutaan pohjalaistalojen alkuperään ja historiaan. Toisen seminaarinpäivän aikana pohditaan pohjalaistalojen vaikutuksia kulttuurimaisemaan ja identiteettiin sekä mietitään tulevaisuudennäkymiä.

− Jotta pohjalaistalolla on tulevaisuus ja selkeä jatkumo historiasta, pitää meidän tuntea ja tietää talon juuret. Tähän haasteeseen tulemme ehkä tarttumaan seuraavissa hankkeissamme, Hautamäki arvelee.

Hänen mielestään pohjalaistaloilla olisi paljonkin annettavaa nykypäivän rakentamiseen.

− Perinne- ja etenkin puurakentamisen puolella olisi paljon hyviä ratkaisuja nykyrakentamiseen, joka kamppailee mm. home- ja kosteusvaurioiden kanssa. Konservaattorina en aina ymmärrä, miksi ei saisi tehdä niin kuin olisi hyvä. Lainsäätäjillä olisi tässä asiassa työmaata, Hautamäki sanoo.

Lisätietoa pohjalaistaloista löytyy osoitteesta pohjalaistalo.fi-verkkosivustolta.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
21.04.2017

100 hyvää Suomesta: Asuntoja linnuille ja muille metsän eläville

Aki Parviainen esittelee suunnittelemaansa lepakonpönttöä, jossa on oltava tarpeeksi pieni suuaukko sekä porrastettu kiipeämisseinä. 

Pienyrityksille suunnattu Suomi 100 -juhlavuoden kumppanuusohjelma 100 hyvää Suomesta poiki monipuolisia ideoita ja ehdotuksia ympäri Suomen. Ohjelmaan pääsi lopulta mukaan kaikki 202 ehdolla ollutta tuotetta tai palvelua nettiäänestyksen aikana olleiden teknisten ongelmien vuoksi. Etelä-Pohjanmaalta on mukana 12 yritystä. Yksi näistä on 17-vuotiaan seinäjokelaisen Aki Parviaisen 4H-yritys, joka valmistaa, myy ja markkinoi asuntoja linnuille ja muille metsän eläville.

Akin innostus linnunpönttöjen tekemiseen alkoi viime keväänä, kun hän nikkaroi kaupasta ostettujen huonolaatuisten pönttöjen tilalle uudet.

– Tuumin siinä, että tällähän voisi myös hieman tienata rahaa ja mikä tärkeintä, linnut saisivat hyvälaatuisia ja oikein tehtyjä koteja, hän sanoo.

Opit oikeanlaisten, kullekin lintulajille sopivien asumusten tekemiseen Aki on saanut lukemalla paljon sekä kuuntelemalla kokeneita pönttöjen tekijöitä. Pönttöjen suunnitteluun kuuluu oleellisesti myös testausvaihe, jolloin hän kokeilee erilaisia vaihtoehtoja löytääkseen parhaan ratkaisun. Kehitysehdotuksia ja ideoita tulee myös asiakkailta, jotka tarkkailevat pönttöjen asukkaita.

"Pönttöteko on ekoteko"

Aki käyttää asuntojen materiaaleina suomalaista puuta, kasvipohjaisia luonnolle ja eläimille turvallisia väriaineita sekä suomalaisen yrityksen valmistamaa UV-suojattua narua. Puutavaran hankinnassa hän hyödyntää myös rakennustyömaiden ylijäämälautoja ja -vanereita, joita ei ole käsitelty millään aineilla.

– Minulle on tärkeää, että pöntöt ovat laadukkaita, turvallisia ja soveltuvat hyvin kunkin lintulajin tarpeisiin. Myös käytettävyys, kuten kiinnittämisen ja puhdistamisen helppous, on tärkeää.

Tällä hetkellä tuotevalikoimaan kuuluu yli kymmenen eri lintulajin pönttöä sekä lepakonpönttö ja siilinpesä. Tuoteperheeseen kuuluu myös 100 hyvää Suomesta -pienyritysmalliin hyväksytty moderni, käytännöllinen ja ekologinen Kaarna-linnunpönttö, jonka saa sekä ruskean sävyisenä että isänmaallisissa väreissä. Kysynnän mukaan Akin on tarkoitus laajentaa asuntovalikoimaa.

Viime vuonna Aki valmisti nelisensataa asuntoa, ja tänä vuonna tavoite on sama. Hän onnistui saamaan pönttöjä myyntiin pariin isoon kauppaan Seinäjoella, joten se voi piristää niiden menekkiä.

100 hyvää Suomesta -pienyritysmalliin hyväksyttyä modernia, käytännöllistä ja ekologista Kaarna-linnunpönttöä saa myös isänmaallisissa väreissä. 

Bisnesmaailman opettelua

4H-yrityksen pyörittäminen on ollut Akin mielestä hyvää harjoitusta bisnesmaailman kiemuroihin. Tulevana kesänä Aki on avaamassa verkkokaupan tuotteilleen ja ensi vuonna perustamassa ihan oikean yrityksen.

– Olen saanut apuja yrityksen perustamiseen, pyörittämiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen muun muassa. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjiltä ja Uusyrityskeskuksesta. Myös tutut yrittäjät ovat olleet aina valmiita neuvomaan, Aki kertoo.

Tulevaisuus ei nuorta miestä pelota, vaan hänen mielestään on uskallettava rohkeasti kokeilla ja yrittää.

– En tiedä, teenkö tätä työtä elääkseni sitten "isona", mutta yrityksen pyörittäminen on mielestäni erinomaista oppia mihin tahansa ammattiin ja työhön, hän miettii.

Lisätietoa Aki Parviaisen eläinasunnoista löytyy osoitteesta www.facebook.com/parviainenaki. Kaarna-linnunpönttöön ja muihin 100 hyvää Suomesta -tuotteisiin ja -palveluihin voi tutustua osoitteessa 100hyvaasuomesta.fi.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
21.04.2017

Suomi 100: Teuvalla jaetaan satoja kutsuja ulkoilemaan ja olemaan yhdessä

Teuvan Rivakan kirkonkylän kyläosaston aktiivit tai vapaaehtoisyrittäjät, kuten Kaisu ja Veikko Viljanmaa itseään kutsuvat, ovat pyörittäneet Pappilankankaan toimintaa jo 25 vuoden ajan. Luonnonkauniin Pappilankankaan ympärillä levittäytyvät mäntymetsäiset kangasmaastot tarjoavat upeat puitteet hiihtämiseen, patikointiin, lenkkeilyyn ja rauhalliseen samoiluun metsän siimeksessä.

− Nautimme ihmisten kohtaamisesta. Vapaaehtoistyössä saa ihmisiltä takaisin hyvää mieltä. Se auttaa jaksamaan ja innostumaan yhä uudelleen, Kaisu Viljanmaa sanoo.

Viljanmaat halusivat tehdä sata vuotiaan Suomen juhlavuodesta erityisen, joten he ideoivat kutsukampanjan. 100 kutsulla Teuvan Pappilankankaalle ulkoilemaan -kampanjan aikana he kutsuvat satoja ihmisiä paikkakunnalta ja naapuripitäjistä nauttimaan yhdessäolosta ja Pappilankankaan luontoaktiviteeteista.

− Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teema istuu meille kuin nenä päähän. Teemme ja toteutamme seura-aktiivien kanssa parikymmentä tapahtumaa vuosittain. Niissä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat toisiaan ja nauttivat luonnosta yhdessä, Viljanmaa toteaa.


Pappilankankaan pihapiirissä on tilaa leikeille ja peleille.

Teuvalainen osaaminen esille

Juhlavuoden kunniaksi Pappilankankaalla järjestetään kolme uutta tapahtumaa. Toukokuussa järjestettävään Kevätkirmaisuun kutsutaan retkelle muun muassa perheitä, perhepäivähoitajia lapsineen sekä ikäihmisten palvelutaloja asukkaineen. Ohjelmassa on erilaisia esityksiä, myyjäiset sekä liikunta-aktiviteetteja, kuten pelejä.

Kesäkuun Kulttuuripläjäyksessä päästään nauttimaan kulttuurin koko kirjosta aina musiikista ja kirjallisuudesta kuvataiteeseen ja urheiluun. Tapahtumassa voi sekä tehdä itse että nauttia muiden luomuksista.

Syyskuun tapahtumassa puolestaan ulkoillaan sydämellisesti yhdessä nauttien Pappilankankaan pururadoista, metsäpoluista, ulkokuntoilulaitteista, pihapeleistä, nuotiopaikasta, Muksujen metsän puuhapisteistä, Taikapolusta ja hiihtomajan Nisukahvion antimista. Saattaapa myös majalla asustava kotitonttu Nestori Vihtori Valdemar Onni Aleksanteri Pappilankangas piipahtaa tapahtumassa.

Juhlavuoden päättää yhteinen uuden vuoden juhla, jossa haitari soi, karaoke raikaa ja ilotulitus räiskyy. 

− Olemme pyytäneet kaikkiin tapahtumiin mukaan muita yhdistyksiä, järjestöjä, seuroja, yrityksiä sekä esiintyviä taiteilijoita ja harrastusryhmiä esittelemään ja esittämään omaa osaamistaan. Haluamme näin avata kaikelle kansalle kolmannen sektorin tekemää tärkeää työtä ja tuoda esiin vapaaehtoistyön merkitystä, Viljanmaa kertoo.

Ilmankin kutsua pääsee

Pappilankankaan kutsukampanjan on saanut hyvän vastaanoton, vaikka kutsujen lähettäminen on vasta aloitettu. Viljanmaan mukaan kutsuja on pyydetty jopa naapurikunnista.

− On todella hienoa, että kampanjamme on saanut näin upean vastaanoton. Kutsuja saa mielellään jakaa eteenpäin ja kyllä tapahtumiin voi osallistua ilmankin kutsua. Pääasia että kaikilla, niin esiintyjillä kuin yleisölläkin, on ikään katsomatta hauskaa yhdessä, Viljanmaa lisää.

 


Kaisu Viljanmaa ja Muumimamma kutsuvat kaikki ulkoilemaan ja viihtymään Pappilankankaalle.

 

Lisätietoa Pappilankankaan tapahtumista saa osoitteesta www.pappilankangas.com sekä Facebook-sivuilta osoitteesta www.facebook.com/pappilankangas.

Maakunnan muita Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

 

Teksti: Annika Pollari       Kuvat: Teuvan Rivakan kirkonkylän kyläosasto

0 kommenttia
19.04.2017

Suomi 100: Jääkäriperinne elää vahvana Etelä-Pohjanmaalla

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hankkeista nousee esiin alueemme erityispiirteenä jääkäriperinne, joka näkyy ohjelmistossa muun muassa näytelminä, seminaareina sekä näyttelyinä. Sama tematiikkaa on läsnä myös Ilmajoen musiikkijuhlien Mannerheim-oopperassa sekä Seinäjoen kaupunginteatterin Täällä Pohjantähden alla -produktiossa. Lisäksi valmisteilla on Tammisunnuntai-dokumenttielokuva.

Jääkäriliike Suomessa sai alkunsa reaktiona Venäjän panslavistien ja keisarivallan pyrkimyksille venäläistää Suomen suuriruhtinaskunta. Jääkäriliikkeen juuret voidaan juontaa 1900-luvun alun aktivisteihin.

Alla on poimintoja alueellamme toteutettavista jääkäriaiheisista Suomi 100 -ohjelmista:


Jääkärin tie -näytelmä - Draamapaja Kirsti Mäkelä
helmi-maaliskuu 2017

Jääkärin tie -näytelmä on tositapahtumiin perustuva kertomus kahden eteläpohjalaisen nuorukaisen matkasta jääkärikoulutukseen Ruotsin kautta Saksaan. Koulutuksen jälkeen Saksan armeijan alaisina he joutuivat keskelle ensimmäisen maailmansodan taisteluja. Kun he viimein pääsivät palaamaan Suomeen, alkamassa oli maan itsenäisyystaistelu ja irrottautuminen Venäjästä.

Näytelmä kertoo tapahtumista päiväkirjamerkintöihin ja historiallisiin tositapahtumiin nojaten. Näytelmän on kirjoittanut FM Jukka Vieri ja ohjauksesta vastaa Kirsti Mäkelä.

20. Jääkäriseminaari, Kortesjärvi
23.4.2017

Suomen Jääkärimuseo Kauhavalla on jo vuodesta 1997 järjestänyt valtakunnallisen jääkäriseminaarin. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna seminaari toteutetaan entistä juhlavammissa merkeissä.

Seminaarin otsikkona on ”Jääkärit historian pelinappuloina ja pelaajina”. Luennoitsijoina ovat poliittisen historian professori emeritus Timo Soikkanen, kenraalimajuri evp. Jukka Pennanen sekä tri. Tuomas Hoppu. Ohjelmaan kuuluu lisäksi sotilassoittokunnan esittämää musiikkia.

Tilaisuuden yhteydessä avataan myös uudistunut Suomen Jääkärimuseo.

Seminaariin on vapaa pääsy ja sen järjestävät yhteistyössä Kauhavan kaupunki, JP27:n perinneyhdistys sekä Suomen Jääkärimuseon ystävät.


Suomen Jääkärimuseo, uusitun näyttelyn avajaiset
, Kortesjärvi
23.4.2017

Suomen jääkärimuseo on Suomen ainoa jääkäriliikkeeseen ja siten keskeisesti Suomen itsenäistymisen historian tapahtumiin keskittyvä museo.  Uudistettu Suomen jääkärimuseo avautui yleisölle sunnuntaina 23. huhtikuuta 2017.

Uusittu perusnäyttely keskittyy jääkäriliikkeeseen. Valokuvien, haastattelujen ja videoiden sekä elokuvien avulla tutustutaan jääkäriliikkeen historiaan. Kaikki 1 897 jääkäriä ovat läsnä, mutta tarkemmin tutustutaan muutamiin kymmeniin nuoriin urheisiin miehiin, heidän ajatuksiinsa ja kohtaloihinsa. Näyttelyssä hyödynnetään AV-tekniikkaa, jonka ansiosta mm. jääkäreiden aidot harjoitukset Lockstedtissa vuonna 1916 välittyvät museovieraille. Voimme katsella päiväkirjoja, kirjeitä ja kortteja sekä kuunnella jääkärihaastatteluita, joissa vanhat herrat muistelevat omia, jännittäviäkin nuoruusaikojaan.

Dokumentteja, musiikkia ja laulunäytelmiä, alkuperäisiä jääkäripukuja, jääkäripasseja, rahoja, konekiväärejä ja muita aseita, sirpaleita, kunniamerkkejä ja jääkäreiden tunnistuslaattoja – aitoa, oikeitten jääkäreitten esineistöä.

Jääkärikartta, Suomen Jääkärimuseon ystävät ry

Jääkärikartta on opaskartta, joka kertoo Alahärmän, Ylihärmän, Kortesjärven ja Kauhavan pitäjien alueelta lähteneiden jääkäreiden lähtöpaikat ja kulkureitit, aiheeseen liittyvät muistomerkit ja muut tärkeät kohteet sekä taustatietoa jääkäriliikkeestä. Kartta toimii opaskarttana alueella liikkuville matkailijoille ja aiheesta kiinnostuneille.

Pitäjistä, nykyisen uuden Kauhavan alueelta, lähti lähes 120 nuorukaista Saksaan sotataitoja oppimaan. Väkilukuun suhteutettuna eniten jääkäreitä lähti Kortesjärveltä ja lukumääräisesti eniten Alahärmästä. Alueen kautta kulki myös lukuisa joukko muualta päin tulleista nuorukaisista matkaten edelleen pohjoiseen ja sitä kautta Ruotsiin.


Jääkärin äitee -näytelmä
, Suomen Jääkärimuseon ystävät ry, Kortesjärvi
18.11.2017 - 28.1.2018

Jääkärin äitee -näytelmä kertoo kuvitteellisesta pohjalaisesta leskiemännästä, lujatahtoisesta Maija Viitaluomasta ja hänen kolmesta jääkäripojastaan sekä muista perheenjäsenistä. Näytelmä tuo esiin Suomen itsenäistymiseen liittyviä tapahtumia ja paikallishistoriaa vuosina 1916-1918.

Esityksen kohtaukset vuorottelevat seuraten tapahtumia Viitaluoman talossa sekä Saksaan lähtevien vaiheita. Jääkäriliike näkyi voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla, josta lähti huomattava määrä miehiä Saksaan kouluttautumaan jääkäreiksi. Alueella toimi myös useita jääkärivärväreitä ja etappitaloja.

Kohti Tammisunnuntaita – itsenäisyyshistoriaamme vuosilta 1917-1918 -seminaarit

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry järjestää yleisölle kahden seminaarin kokonaisuuden, jotka esittelevät itsenäisyyshistoriamme tapahtumia vuosilta 1917- 1918.  Seminaarisarja palauttaa kansalaisten muistiin itsenäisyytemme saavuttamiseen vaikuttaneita historiallisia tapahtumia.

Seminaarien asiantuntijat ovat professori Martti Häikiö, professori Kari Hokkanen, dosentti Eino Ketola, FT Tuomas Hoppu ja FT Vesa Määttä, joka toimii myös seminaarien puheenjohtajana.

Tilaisuudet:

1) Maakunnallinen Tammisunnuntain muistotapahtuma Lapualla 29.1.2017

2) Seminaari ”100 vuotta Venäjän helmikuun vallankumouksesta ja sen vaikutuksesta Suomeen”, 11.3.2017, Seinäjoki

3) Seminaari ”100 vuotta Venäjän bolsevikkien lokakuun vallankumouksesta ja Suomi yleislakon kourista itsenäisyysjulistukseen”, 18.11.2017, Seinäjoki

Tammisunnuntai-draamadokumentti
Matila Röhr Productions, ohj. Ilkka Vanne

Tammisunnuntai-dokumentti kertoo venäläisvaruskuntien aseistariisumisesta tammikuun 27.-28. yönä vuonna 1918 Etelä-Pohjanmaalla.

Dokumenttielokuvan on käsikirjoittanut Antti Tuuri, musiikin säveltää Markku Johansson. Tuottajana toimii työryhmä, johon kuuluvat Ylistaron Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä, Vörå krigskolas arbetsgrupp, Vapaussodan Perinneliitto ry., Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry. ja Filmiä ja valoa -festivaali ry.

Elokuvan ensi-ilta on Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalilla marraskuussa Ylistarossa.

Dokumentti esitetään myös valtakunnallisessa Tammisunnuntai-juhlassa, joka järjestetään Seinäjoki Areenassa tammikuussa 2018.

Dokumentin rahoittajina ovat muun muassa Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto,  Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Metsä Group, kuntia ja kaupunkeja sekä joukko muita yksityisiä ja julkisia tahoja.


Mannerheim-ooppera
, Ilmajoen Musiikkijuhlat
kesäkuu 2017

Mannerheim eli ja koki kouriintuntuvasti Suomen ja maailmanhistorian suuret vaiheet: aateliston kuihtumisen, kansanvallan nousun, Suomen synnyn väkivallan vuodet ja eheytymisen demokratiaan. Tätä taustaa vasten Mannerheim on itseoikeutettu ja luonteva päähenkilö uuteen kotimaiseen oopperaan maamme juhlavuotena 2017. Suomen oopperamaisin historian henkilö ansaitsee oopperansa.

Mannerheim kertoo tarinan miehestä, joka menetti isänsä, kotinsa, maansa ja lähes kaikki rakkaansa. Hän onnistui silti – oman onnellisuutensa kustannuksella – turvaamaan maan, kodin ja isällisen suojan lähes kokonaiselle kansakunnalle. Mannerheim- ooppera kuvaa paitsi nuoren miehen taivalta kasvukipujen ja kompuroinnin kautta aikuiseksi myös nuorta Suomea matkalla vaikeuksien ja valtataistelujen kautta täysikasvuiseksi valtioksi.

Täällä Pohjantähden alla III -näytelmä, Seinäjoen kaupunginteatteri

Kansalliskirjailija Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on jylhä ja karun kaunis kuvaus pienen ihmisen kamppailusta kohtalonsa edessä.

Trilogian päätösosaan pohjaava, ohjaaja Juha Luukkosen dramatisoima suurteos kertoo vastaitsenäistyneen kansan historiaa sisällissodasta 1950-luvulle saakka.

Kansalaissodan jälkeenkin haavat ovat kaikkea muuta kuin ummessa. Voittajat eivät ole saaneet haluamaansa ja hävinneiden keskuudessa kasvaa katkeruus. Fasismi nostaa päätään. Toinen maailmansota häämöttää horisontissa ja samassa tuoksinassa kehittyy myös Lapuan liike.

Kaiken keskellä Akseli Koskela yrittää rakentaa elämäänsä uudelleen mutta joutuu väkisin tekemään tiliä menneisyyden kanssa. Edessä on vielä monta kohtalonhetkeä, kun maailmanhistorian vyöryt ulottuvat pienen hämäläiskylän ja koko Suomen ylle.

Näytelmä muistuttaa, että ellei ymmärrä historiaansa, joutuu elämään sen uudelleen.

 

Maakunnan Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

 

 

 

0 kommenttia
4.04.2017

Suomi 100: Ähtärissä kaikkien aikojen juhlavuosi

Kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Marika Puntala sekä mediatuotantoharjoittelija Ville Raivio esittelevät kokoelmaan saatuja vanhoja Ähtäri-tuotteita. Kuva: Annika Pollari


Sadat vapaaehtoiset vastaavat toteutuksesta

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valmistelut aloitettiin Ähtärissä vuoden 2014 syksyllä. Jo silloin oli selvää, että juhlavuoteen panostetaan kunnolla, onhan vuosi 2017 samalla myös Ähtärin kunnan 150-vuotisjuhlavuosi.

− Pyöreitä vuosia täyttäviä tahoja ilmaantui muitakin. Muun muassa Ähtäri seura täyttää 70 vuotta, neljäs kirkkomme 80 vuotta ja Myllymäen kylä- ja nuorisoseura 100 vuotta. Päätimme koota voimamme ja laittaa pystyyn ennennäkemättömän upean juhlavuoden, sanoo Ähtärin kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Marika Puntala.

Juhlavuoden valmisteluja hoitamaan perustettiin päätoimikunta, jossa oli edustettuna eri tahojen aktiiveja, muun muassa kaupungilta, yhdistyksistä, seuroista ja seurakunnasta. Lisäksi perustettiin useita alatyöryhmiä, jotka ideoivat erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja ohjelmia ja tapahtumia ja vastaavat myös niiden käytännön toteutuksesta. Usean sadan henkilön tekijäjoukkoa ohjailee koordinaatioryhmä, jonka tärkeimpinä tehtävinä oli tehtävien jakaminen sekä lukuisten tapahtumien ja kampanjoiden aikatauluttaminen niin, etteivät ne menneet päällekkäin.

Kaupunki toimii mahdollistajana

− Kaupungin roolina on ollut toimia mahdollistajana ja alustana eri toimijoille toteuttaa juhlavuotta. Olemme tarjonneet keskustelufoorumin ja koordinointiapua, ideat ja käytännön toteutus ovat tulleet pääsääntöisesti ruohonjuuritasolta, Puntala kertoo.

Kaupunki on tarjonnut apua myös tapahtumien markkinointiin ja erilaisten materiaalien tuottamiseen. Matkailukaupunkina tunnettu Ähtäri panostaa tuplajuhlavuoden tapahtumien mainostamiseen myös matkailijoille muun muassa verkossa, sosiaalisessa mediassa sekä fyysisinä mainoksina ympäri kaupunkia.

Ähtäri-tuotteita kerätään omaan kokoelmaan

Juhlavuoden kunniaksi on tehty uusia Ähtäri-tuotteita, joihin kuuluvat silkkinen huivi ja solmio sekä kaksi eläinaiheista aamiaistarjotinta. Taito-shopista saa myös Ähtäri-lapasten tarvikepakkauksia. Peränteen kylästä löytyneen viikinkiaikaisen soljen mukaan tehty Ähtäri-solki sai myös uuden hopeisen version Kalevala-sarjan pronssisen korun rinnalle.


Viikinkiaikaisen soljen mukaan tehty Ähtäri-solki sai juhlavuoden kunniaksi uuden hopeisen version pronssisen korun rinnalle. Kuva: Sinikka Jalkanen


Kaupunki myös kerää lahjoituksina vanhoja Ähtäri-tuotteita, joita on kertynyt kolmen vuosikymmenen aikana yhteensä 39 kappaletta. Vanhat tuotteet kootaan kaupungin omaan kokoelmaan, ja niitä voi ihailla kesällä myös Pirkanpohjan taidekeskuksen näyttelyssä. Vanhoja Ähtäri-tuotteita voi lahjoittaa kokoelmaan toukokuun loppuun saakka.

Sopivasti rajoja rikkoen

Tuplajuhlavuoden ohjelmatarjonta on huikea. Tapahtumia ja kampanjoita on runsaasti joka kuukaudelle, ja mukana on kulttuurin ja liikunnan koko kirjo. Erilaisia tapahtumia ja kampanjoita järjestetään kaiken kaikkiaan noin 50 vuoden aikana.

− Tapahtumien suunnittelussa johtoajatuksena on ollut se, että ne tarjoaisivat elämyksiä kaikenikäisille. Mukana on toki virallista kaavaa noudattavia juhlia, mutta olemme pyrkineet rikkomaan rajoja sopivasti, Puntala toteaa.


Taidemaalari ja graafikko Hugo Simbergin kuolemasta Ähtärissä tulee kuluneeksi sata vuotta 11.7.2017. Simbergiä juhlitaan Ähtärissä mm. muistomerkin ja näyttelyn voimin. Tässä Simberg kuvattuna Peränteen maisemissa vähän ennen kuolemaansa. Kuva: Kansallisgallerian arkistokokoelmat (finna.fi).


Valtakunnallisista Suomi 100 -ohjelmista Ähtärissä toteutetaan Syödään yhdessä - sekä Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa. Syödään yhdessä -kampanjaan on lähtenyt mukaan neljä ravitsemusalan yritystä, jotka ovat suunnitelleet oman juhlamenun. Juhlamenu koostuu sekä ähtäriläisen pitopöydän herkuista että Suomi 100 -kansallisruoista. Juhlamenusta voi nauttia teemapäivinä sekä tilauksesta. Tulevaisuuden kuusi -kampanjassa kaupunki ja Ähtärin seurakunta istuttavat yhdessä kuusen jokaista viime vuonna syntynyttä ähtäriläistä lasta kohden. Lisäksi kaupunki istuttaa Tuomarniemen metsäoppilaitoksen maille juhlakuusentaimen, jonka siemen on peräisin alkuperäisestä Itsenäisyyden kuusesta.

Ähtärin tuplajuhlavuoden koko ohjelmatarjonta löytyy osoitteesta www.ahtari.fi/juhlavuosi.

 

Teksti: Annika Pollari  Kuvat: Annika Pollari, Sinikka Jalkanen

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös