Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

2.10.2017

Elinkeinojen, osaamisen ja maaseudun kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2018

MYR hyväksyi kokouksessaan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistuksen vuodelle 2018 sekä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2018–2019.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelma sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta. Toimeenpanosuunnitelmassa tuodaan esille myös maaseutuohjelman rahoitusvarat. Maaseutuohjelma on rahoitukseltaan merkittävin kehittämisohjelma Etelä-Pohjanmaalla.

– Etelä-Pohjanmaalla on elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen, työllisyyden parantamiseen sekä maaseutuohjelmassa esimerkiksi maaseutuyritysten, harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2018, Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala kertoo.

EAKR-rahoitusta voi käyttää mm. alueen elinkeinoelämää ja osaamista vahvistaviin kehittämiskokonaisuuksiin, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittämiseen sekä tki‐toiminnan aluevaikutusten vahvistamiseen. EAKR-rahoitusta voi hakea Etelä-Pohjanmaan liitosta yleisiin kehittämishankkeisiin ja ELY-keskuksesta yrityshankkeisiin.

ESR-rahoitusta voi käyttää mm. koulutuksen kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Rahoituksella voidaan tukea nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantaa mikro- ja pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä edistää työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista tasa-arvoa. Lisäksi rahoituksen avulla voidaan kehittää ja vahvistaa koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua. ESR-rahoitusta voi hakea ELY-keskuksesta

Maaseutuohjelmasta voi puolestaan saada rahoitusta mm. maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen, harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen ja ympäristön tilan tukemiseen. Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmiltä

Talous kasvaa, kaikki hyvin?

Kokouksen lopuksi ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä piti puheenvuoron aiheesta ”Talous kasvaa, kaikki hyvin?”

Puheenvuorossaan Vihriälä kävi läpi Suomen talouskasvuun vaikuttaneita asioita sekä talouspolitiikan päälinjauksia. Taloudessa on vallinnut alavire jo pitkään, ja on jo pelätty, että Suomi putoaa kelkasta. Vihriälän mukaan tilanne näyttää jo paremmalta.

– Pientä yltiöoptimismiakin on jo näkynyt talouden elpymisen suhteen, mutta totuus on jossain siellä välissä, hän toteaa.

Kun tarkastellaan eri maiden kansantalouden kehittymistä pitkällä aikavälillä, on Suomi ehdottomasti menestyjien joukossa. Vielä 1800-luvun puolivälissä Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Ensimmäinen maailmansota oli kansantaloudellisesti Suomen suurin kriisi, sillä tuotanto romahti ja maa ajautui vielä sisällissotaan. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi otti muutamassa vuosikymmenessä muut maat kiinni. Vihriälän mukaan hyvinvointivaltion rakentumiseen vaikuttivat eniten vapaakauppa, investoinnit sekä kansan laaja-alainen kouluttaminen.

Kansantalouden kasvun huippuvuosia seurasi 90-luvun lama, jonka suurimpia syitä olivat huonosti hallittu rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja neuvostokaupan romahdus.

– Hyvää 90-luvun lamassa oli se, että heikon tuottavuuden tuotantoa saatiin karsituksi ja uudistuksia tehtiin monella rintamalla, myös politiikassa.

Laman jälkeen Suomi nousi kukoistukseen tietotalouden turvin. Globalisaatio ja kansainvälistyminen pääsivät käyntiin todenteolla, Nokia tahkosi kovaa tulosta ja koulutustaso jatkoi nousuaan.

Sarja shokkeja

Yhdysvaltojen finanssikriisistä alkanutta taantumaa vuonna 2008 seurasi sarja shokkeja, jotka suistivat Suomen uuteen alamäkeen. Nokian kännykkäbisnes kaatui, paperin kysyntä hiipui ja Venäjän ruplan arvo romahti.

– Menetimme paljon korkea-arvoista tuotantoa Suomesta. Tuottavuus notkahti niin syvästi, ettei se ole tahtonut vieläkään toipua, Vihriälä sanoo.

Hän on yllättänyt siitä, kuinka hitaasti kilpailukykyinen maa on toipunut. Syitä on hänen mukaansa useita, mutta merkittävimpiä ovat kustannuskilpailukyvyn heikko reagointi sekä innovaatiokyvyn puute.

 – Insinöörikansana olemme hyviä prosessien innovoimisessa, mutta kun pitäisi tehdä jotain suurta ja ihan muuta ja vielä markkinoida se, niin osaamista ei löydy.

Menetetty vuosikymmen

Vihriälä nimittää 2010-lukua menetetyksi vuosikymmeneksi, koska kansantalouden elpymistä ei ole saatu kunnolla käyntiin.

– Yksi syy tähän on se, että ei ole ollut yhtä pakottavaa tarvetta kuin 90-luvulla. Vaikka vienti ja investoinnit ovat kärsineet, niin kansan kulutus on ollut vahvaa. Taantuma ei ole iskenyt kansalaisiin yhtä pahasti.

Nyt Vihriälä näkee kuitenkin selviä merkkejä siitä, että kasvun kiihtyminen on Suomessa pysyvällä pohjalla ja työllisyys sekä tuottavuus ovat paranemassa.

Onko kaikki siis hyvin? Vihriälän mukaan ei ihan.

– Vaikka talous onkin nyt kasvussa, perusongelmamme eivät ole kadonneet mihinkään. Meillä on edelleen julkisen talouden kestävyysvaje, alhainen työllisyysaste ja paikoilleen jämähtänyt tuottavuus.

Hänen mukaansa Suomen on erikoistuttava vaikka se tekeekin taloudesta haavoittuvamman. Erikoistuminen auttaa tuottavuuden kasvattamisessa.

– Vahvuuksista huolimatta Suomi kaipaa lisää joustavuutta. Sen ansiosta kestämme paremmin tulevaisuuden ”mällit”, hän toteaa lopuksi.

 

Kalvokuva Vesä Vihriälän esityksestä. Suomen talouden kasvu normalisoituu lähivuosina.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös