Tiedotteet

15.11.2017

Suomi 100: Suomen suuret satavuotissynttärit lähestyvät

Vinkkejä ja ohjeita juhlintaan

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Juhlavuoden kohokohta rakennetaan yhdessä ja ajankohdan ohjelmistosta on tulossa rikas ja elämyksellinen. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa. Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle.

Olemme keränneet oheen sekä vinkkejä että ohjeita, kuinka kukin meistä voi juhlistaa satavuotiasta Suomea. Lisätietoa on saatavilla osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Yhteinen kahvihetki  

Suomi 100 -juhlavuosi on ainutkertainen maamme historiassa, ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta. Yhteisiä hetkiä ja tunnelmaa voi jokainen luoda liittymällä mukaan kolmeen valtakunnalliseen tekoon, joita ovat kahvita, liputa ja valaise. Omista kahvituksista, liputuksista ja valaisuista voi kertoa sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #onneasuomi #suomi100

Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. klo 14 tai muuna sopivana kelloaikana iltapäivän aikana.

Jos järjestät kahvihetken, johon kuka tahansa voi osallistua tai liputat tai valaiset jonkin kohteen kaikkien iloksi, voit ilmoittaa sen Suomi 100 -tapahtumakalenteriin osoitteessa http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/kahvita-liputa-valaise/

Puetaan Suomi juhla-asuun

Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Satavuotias puetaan juhla-asuun Suomi 100 -juhlavuoden lipuin ja koristein jo ennen syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa Suomen saloissa. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan klo 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi. Liputuksen tarkat ohjeet löytyvät osoitteesta http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Valaistaan Suomi sinivalkoiseksi

Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan kaikkialla Suomessa keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä sinivalkoisin valoin. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä.

Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana 6.12. kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.00. Myös kirkonkellot soivat ympäri maan samaan aikaan.

Etkot kirjastoissa 5.12.

Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan 5.12. itsenäisyyspäivän etkoille kirjastoihin juhlimaan satavuotiasta Suomea. Tervetulleita ovat niin lapset ja aikuiset kuin vanhat ja uudetkin suomalaiset! Etkoilla on mukana yli 140 kirjastoa. Etelä-Pohjanmaalla kirjastojen etkot järjestetään ainakin Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella. Koko lista kirjastoista löytyy osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/etkot/

Etkot karaokeravintoloissa 5.12.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 21 kaikki Suomen karaokeravintolat haastetaan mukaan tempaukseen, jossa lauletaan yhdessä karaoketaustojen säestyksellä ja esilaulajien tuella Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Kari Tapion tunnetuksi tekemä Olen suomalainen. Näiden päätteeksi kunnioitetaan satavuotista itsenäisyyttä laulamalla Maamme-laulu. Yhteiskaraokeen voi yhtyä myös kotona!

Kunniavartiot sankarihaudoilla 6.12.

Itsenäisyyspäivänä muistetaan heitä, jotka ovat turvanneet maamme itsenäisyyden. Eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille muodostetaan kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Tiedot paikkakunnista ja vartioiden kellonajoista löytyvät tapahtumatiedoista osoitteesta http://suomifinland100.fi/project/kunniavartiot-sankarihaudoilla/

Sankarihautausmaille lasketaan myös havuseppeleitä. Havuseppeletalkoisiin voi osallistua ympäri maan.

Lasten itsenäisyyspäiväjuhla 5.12.

Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla järjestetään Helsingissä 5.12. Pääministeri Juha Sipilän isännöi lasten itsenäisyysjuhlaa Säätytalolla. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta, on kutsuttu juhlimaan satavuotiasta Suomea. Myös Etelä-Pohjanmaan joka kunnasta on lapsia mukana juhlassa. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja Suomi 100.

Toimituksille: Jos haluatte haastatella juttujanne varten omalta levikkialueeltanne juhlaan osallistuneita lapsia ja vanhempia, ottakaa yhteyttä Tuija Aholaan, puh. 050 537 8071, tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi.

Syntymäpäiväviikon tv-lähetykset

Valtakunnallinen Suomi 100 -juhla itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään Oulussa 2.12. Tilaisuus on ainutkertainen musiikin, tanssin, sirkuksen ja uuden teknologian matka suomalaiseen luontoon, sukupolvien kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Yle lähettää juhlan suorana kello 19 alkaen, ja ohjelma on katsottavissa Yle Areenan kautta kaikkialla maailmassa.

MTV3 juhlistaa satavuotiasta Suomen suurimmilla etkoilla itsenäisyyspäivän aattona. MTV3:n suorassa lähetyksessä 5. joulukuuta klo 20 alkaen nähdään, miten Suomea on juhlistettu ja minkälaisia tekoja suomalaiset ovat tehneet toisilleen. Illan juontavat Jaakko Saariluoma, Maija Lehmusvirta ja Jaakko Loikkanen.

Myös Yle TV 1:ssä nähdään Vuosisadan etkot -lähetys klo 21 alkaen. Itsenäisyyspäivänä 6.12. juhlaohjelmaa nähdään Ylen kanavilla koko päivän.

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna Kuopiossa. Yle lähettää koosteen paraatista 6.12. klo 17.00.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään 6.12. Juhlavastaanotto on seurattavissa Ylen eri kanavilla.

Suomen itsenäisyyden satavuotisilta huipentuu juhlailotulitukseen 6.12. noin klo 22.00. Ilotulitus päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Ilotulitusta voi seurata Helsingissä Etelä-sataman tuntumassa sekä Ylen suorassa lähetyksessä noin klo 22.00.


Lisätietoa itsenäisyyspäiväviikon valtakunnallisista tapahtumista löytyy osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/suomen-itsenaisyyden-satavuotisjuhla/

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -tapahtumia löytyy osoitteesta https://www.epkalenteri.fi/

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
2.11.2017

Heidi Katajamäestä Vuoden nuori taiteilija

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa oli tänä vuonna mukana kymmenen osallistujaa, joista tuomaristo valitsi neljä taiteilijaa jatkoon. Näistä finalisteista tuomaristo valitsi voittajan ja yleisöllä on ollut mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa nettiäänestyksessä. Yleisesti tuomaristo arvio kilpailua hyvä-tasoiseksi.  Tekniikat olivat edelleen perinteisiä, kilpailussa ei ollut mukana veistäjiä eikä videoteoksia.

Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi seinäjokelaisen Heidi Katajamäen, joka on Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija. Yleisön suosikiksi nousi samoin Heidi Katajamäki, joka sai 36 % kaikista annetuista äänistä.

– Taiteilijalla on omaääninen tyyli. Teokset ovat yhtä aikaa herkkiä ja voimakkaita. Taiteilija käyttää rohkeasti tilaa. Töistä välittyy valtava energia. Samoin teoksista välittyy performatiivisuus, joka on tätä hetkeä. Teoksillaan taiteilija tulee ulos perinteisistä taiteen konventioista, mutta lähtee kuitenkin kuvan tekemisen perinteistä ja on taitava piirtäjä, toteaa vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta.

– On kunnia saada tällainen voitto ja maininta. Mielestäni tällaiset kilpailut ovat tärkeitä. Kuvataide jää helposti muiden taiteenalojen varjoon näkyvyydessä tai muuten mediassa. Ala on kova, ja on erittäin hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla tuetaan näin varsinkin nuoria kuvataiteilijoita, tuore voittaja Heidi Katajamäki sanoo.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja netti-näyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi.


Heidi Katajamäki, Arkihiki ja hetken hilse (2016)

Näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia

Heidi Katajamäki, 27, on Seinäjoella syntynyt, Lahdessa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija (AMK). Hänen teoksensa ovat installaatioita ja seinäpiirroksia. Tekniikoinaan hän käyttää hiiltä ja gessoa kankaalle sekä suoraan seinään.

Katajamäki käyttää lähtöaiheinaan omaa kokemusmaailmaansa. Häntä kiinnostaa se, miltä ihmisistä oikeasti tuntuu ja mitä kaiken sen kuoren alla piileekään.

– Olen innostunut tekemään tilasidonnaisia installaatiota, jotka rakentuvat yksittäisistä maalauksistani ja piirustuksistani sekä suoraan tilaan piirretystä tai maalatusta jäljestä. Tuon fyysiseen tilaan näkyväksi sen, miltä sisäinen tilani kulloinkin näyttää. Katsoja voi sukeltaa suoraan installaation sisään ja tarkastella yksittäisiä installaation palasia, tai katsella sitä kauempaa yksittäisenä kokonaisuutena, Katajamäki kertoo.

Hän uskoo, että tällaiset kilpailut ja niiden tuoma näkyvyys tuovat uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia nuorille taiteilijoille. Katajamäki toivoo, että tällaiset kisat aktivoisivat myös sellaisia ihmisiä kuvataiteen pariin, jotka eivät muutoin olisi löytäneet kuvataidetta.

Katajamäellä on joulukuussa yksityisnäyttely Helsingissä Myymälä2-galleriassa, jonne hän valmistelee uutta teossarjaa ja rakentaa tilasidonnaisen installaation. Tämän lisäksi hän valmistautuu Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kutsunäyttelyyn Nelimarkka-museossa Alajärvellä.

Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta www.heidikatajamaki.wordpress.com

Tuomariston arviointeja muista finalisteista

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Hänen teoksissaan yhdistyvät valokuva ja piirustus. www.jaanamaijala.tumblr.com

Taiteilija yhdistää kahta erilaista pintaa mielenkiintoisella tavalla. Teoksissa on jotain salaperäistä, ovat luokseen kutsuvia. Teoksista tulee esiin leikillisyys ja arvoituksellisuus. Taiteilija yhdistää tuoreella tavalla piirustusta ja valokuvaa. Teoksissa on tekniikoilla ja mittakaavalla leikittelyä.

Jukka Nokua on 1991 Kauhavalla syntynyt kuvataiteen opiskelija, joka opiskelee Kankaanpään taidekoulussa neljättä vuotta. Hänen työnsä ovat maalauksia. https://jukkanokua.wordpress.com/

Teoksissa on raikas ja reipas ote, kaunis harmoninen värimaailma. Oma tyyli on löytymässä. Taiteilija leikittelee teoksilla ja teosnimillä. Teoksissa on syvyyttä, ne on tietoisesti maalattuja, ei haparointia.

Mervi Patala on 1982 Peräseinäjoella syntynyt, Turussa asuva kuvataiteilija (AMK) ja filosofian maisteri. Teokset ovat akvarelleja.  www.mervipatala.com

Taiteilijalla on selkeä oma tyyli ja hän on teknisesti taitava. Teokset ovat arjen hetkien hienoa kuvausta. Valumat, roiskeet ja tyhjä tila antavat teoksille modernin vaikutelman. Mustan värin käyttö tuo töihin dramatiikkaa. Teoksissa on niukka kaunis väripaletti.

Kilpailu pitää välivuoden

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailua ei järjestetä ensi vuonna. Sen sijaan Seinäjoen taidehallissa on kilpailun kolmen vuoden finalistien yhteisnäyttely. Kilpailun jatkoa varten muokataan hieman sääntöjä ja jatkosta tiedotetaan myöhemmin.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio (Nelimarkka-museo EP:n aluetaidemuseo), museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto (Lapuan Taidemuseo), näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen (Seinäjoen taidehalli), kuvataiteilija Paula Blåfield (Pohjalainen taiteilijaliitto) ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola (Etelä-Pohjanmaan liitto).

Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan liitto, Neli-markka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pohjanmaan valokuva-keskus Lapualta sekä Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tarkoituksena on nostaa kuva-taiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuoda esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

 

Kuvia toimitusten käyttöön löytyy osoitteesta http://bit.ly/2idzEtF

Heidi Katajamäen teosten nimet ovat mukana kuvatiedostojen nimissä.
Teoskuvat on ottanut taiteilija itse sekä Nina Jääskeläinen, kuvat Katajamäestä on ottanut Annika Pollari, Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja:

Tuija Ahola
Etelä-Pohjanmaan liitto
kehittämissuunnittelija
puh. 050 5378 071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi                                                  

Elina Alkio
Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
museotoimenjohtaja
puh. 044 2970 489
elina.alkio@alajarvi.fi

 

0 kommenttia
23.10.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Toisen vaihemaakuntakaavan muuttaminen on aloitettu

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen liiton selvityksen koskien II vaihemaakuntakaavan muuttamista. Lainsäädännön muutokset aiheuttavat tarpeen osin kumota ja osin muuttaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä keskustatoimintojen alueita koskevia määräyksiä. Vaihemaakuntakaavan muutos edellyttää normaalin maakuntakaavan laadintaprosessin mukaista etenemistapaa.

– Lainsäädännössä on muutettu vähittäiskauppaa koskevia säännöksiä, jotka koskevat vähittäiskaupan suuryksikköjen kokoa sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista. Tältä osin on aloitettu II vaihemaakuntakaavan muuttaminen, toteaa suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

Maakuntien yhteinen esitys raideliikenteen kehittämiseksi hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi Läntisen Suomen kuuden maakunnan – Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi – yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen.

Läntisen Suomen maakunnat ovat sopineet kaikille yhteisen, koko Suomea palvelevan raideliikenteen kehittämistavoitteen laatimisesta. Tätä raideliikenteen kehittämistavoitetta on syksyn aikana valmisteltu mukana olevien kuuden maakunnan toimesta. Näin on syntynyt maakuntien yhteistä edunvalvontaa varten esitys nimeltään ”Päärata plus”.

– Esityksen tavoitteena on edistää mukana olevien maakuntien junayhteyksien nopeuttamista edellyttäviä investointeja. Matka Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Esityksen tarkoituksena on tukea sekä hallituskauden mittaista lyhyen aikavälin edunvalvontatyötä että pidemmän aikavälin valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua.

Esityksen painoarvoa korostaa se, että kohteena olevien ratayhteyksien vaikutuspiirissä on lähes kolmannes koko maan BKT:sta ja viennin liikevaihdosta.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

AIKO-rahoitusta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tuotteistamiseksi vientiin

Maakuntahallitus hyväksyi Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaamisvientituotteiksi -hankkeen osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on lasten ylipainon vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteydessä (vuosina 2009–2016) Seinäjoella kehittyneen asiantuntemuksen tuotteistaminen kansalliseen ja kansainväliseen koulutus- ja osaamisvientiin. Hanke toteutetaan 1.11.2017–30.9.2018 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on 87 700 euroa. AIKO-rahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 61 390 euroa.

Hankkeessa syntyviä osaamisvientituotteita voivat olla mm. räätälöidyt koulutukset, verkkokoulutuspaketit, konferenssit ja seminaarit, vierailukokonaisuudet ja kokonaiskonseptointi.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 162 202

Maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) mukaan uusia tahoja

Maakuntahallitus päätti asettaa maakuntavaltuuston toimikaudeksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), jossa liitolla ja sen jäsenkunnilla on puheenjohtajan ja tämän varaedustajan lisäksi kahdeksan varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat, valtionhallintoon kuuluvilla organisaatioilla yhteensä kuusi varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat sekä muilla alueen kehittämisen kannalta keskeisillä tahoilla yhteensä yhdeksän varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla on MYR:n kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Uusina täysivaltaisina tahoina MYR:n kokoonpanoon ovat tulossa mukaan Akava ja STTK, sille niillä molemmilla on sekä varsinaisen jäsen että varajäsen.

– Valmisteltaessa MYR:n asettamista ja kokoonpanoa yhtenä lähtökohtana on ollut, että kokoonpano ei nykyisestä enää kasvaisi, jotta MYR:n luonne keskustelevana ja osallistavana foorumina voitaisiin säilyttää. Toinen lähtökohta on edelliskauden tapaan ollut painottaa kokoonpanossa niitä tahoja, jotka osallistuvat aktiivisina käytännön toimijoina maakunnalliseen ohjelmalliseen kehittämistyöhön, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala.

Esitykset puheenjohtajasta ja hänen varaedustajastaan samoin kuin 1. varapuheenjohtajasta ja hänen varaedustajastaan sekä kuntasektorin muista jäsenistä ja varajäsenistä tuodaan päätettäväksi seuraavaan maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017.

Alla olevilta tahoilta pyydetään 10.11.2017 mennessä esitykset sekä mies- että naisehdokkaasta MYR:n jäseniksi ja varajäseniksi. Lisäksi pyydetään ehdotukset varapuheenjohtajiksi siten, että 2. varapuheenjohtaja tulee valtionhallinnon ja 3. varapuheenjohtaja muita alueen kehittämisen kannalta edustavien tahojen keskuudesta.

Valtionhallinto:

  • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 3+3
  • Keski-Suomen ELY-keskus 1+1
  • Suomen metsäkeskus 1+1
  • Tekes 1+1

Muut alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot:

  • SAK 1+1
  • Akava 1+1
  • STTK 1+1
  • MTK Etelä-Pohjanmaa 1+1
  • Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 1+1
  • Etelä-Pohjanmaan kauppakamari 1+1
  • Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutoimijat: Seinäjoen yliopistokeskus, SeAMK ja E-P:n korkeakouluyhdistys 1+1
  • ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1+1
  • Eteläpohjalaiset LEADER-ryhmät 1+1 (varajäsenä toimii E-P:n korkeakouluyhdistyksen jäsen)

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

Liiton edustajien nimeäminen useisiin toimielimiin

Maakuntahallitus nimesi edustajia useisiin eri toimielimiin nykyisen maakuntahallituksen toimikauden ajaksi.

  • Maakuntahallituksen edustajaksi kulttuurilautakuntaan nimettiin Anu Katajamäki ja hänen varajäsenekseen Pirjo Aittoniemi.

  • PK-neuvottelukuntaan nimettiin Lasse Anttila, Jukka Joensuu, Jukka-Pekka Matintupa ja Anneli Manninen.

  • Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Österbotten/Pohjanmaan muodostamaan Yhteistoiminta-alueen työvaliokuntaan nimettiin maakuntavaltuuston puheenjohtajisto (Kai Pöntinen, Paula Sihto ja Aarne Heikkilä), maakuntahallituksen puheenjohtajisto (Lasse Anttila, Anneli Manninen ja Pertti Mäki-Hakola) sekä maakuntajohtaja Asko Peltola ja hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto.

  • Länsi Suomen viiden maakunnan - Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Österbotten/Pohjanmaa - muodostaman Länsi Suomen Allianssin (WFA) puheenjohtajiston kokouksiin maakuntahallitus nimesi maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistosta Lasse Anttilan (varaedustaja Anneli Manninen) ja Kai Pöntisen (varaedustaja Aarne Heikkilä). Myös maakuntajohtaja Asko Peltola osallistuu WFA:n puheenjohtajiston kokouksiin.

  • Itämeren alueen alueiden yhteistyöorganisaation Baltic Sea States Sub-regional Co-operationin (BSSSC) Itämeri-konferensseihin nimettiin puhe- ja äänivaltaa käyttäväksi edustajaksi Pirjo Aittoniemen (varaedustaja Kai Pöntinen) sekä virkamiesedustajaksi Asko Peltola (Marjatta Eväsoja).

  • Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokoukseen nimettiin Anu Katajamäki (varaedustaja Eila Koskinen) ja Lasse Anttila (varaedustaja Martti Pajulammi) sekä hallituksen jäseneksi maakuntajohtaja Asko Peltola ja varajäseneksi kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

  • Euroopan alueiden liiton (Assembly of European Regions, AER) yleiskokoukseen nimettiin Lasse Anttila (varaedustaja Kai Pöntinen). AER:n valiokuntiin nimettiin edustajiksi maakuntajohtaja Asko Peltola ja Marjatta Eväsoja. Luottamushenkilöedustaja nimetään seuraavassa hallituksen kokouksessa 20.11.

  • Pirkanpohja-säätiön valtuuskunnan edustajaksi nimettiin Lasse Anttila (varaedustaja Anu Katajamäki).

  • Terveydenedistämisen neuvottelukuntaan nimettiin edustajiksi Anu Katajamäki (varaedustaja Vesa-Matti Saarakkala) sekä Paula Sihto (varaedustaja Sirkka Penttilä).

 Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

Maakuntahallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu v. 2018

Maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoukset vuonna 2018 pidetään alla olevan aikataulun mukaisesti:

 

 Maakuntahallituksen kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 9.00 Maakuntasalissa. Maakuntavaltuuston kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 10.00 Framin auditoriossa.

0 kommenttia
9.10.2017

Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen ja lautakuntien jäsenet kokouksessaan

Kai Pöntinen jatkaa maakuntavaltuuston puheenjohtajana

Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Pöntinen (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Paula Sihto (kesk.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Aarne Heikkilä (SDP).

Maakuntaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet maakuntapäivät valitsee kunnallisvaalikaudeksi. Maakuntavaltuustoon valittujen on oltava liiton jäsenkuntien valtuutettuja.

Maakuntavaltuusto hyväksyy liiton talousarvion ja taloussuunnitelman sekä päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Maakuntavaltuusto päättää myös maakuntakaavan, maakuntasuunnitelman sekä kehittämisohjelmien hyväksymisestä.

Uusi maakuntavaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan 9. lokakuuta edustajia useisiin toimielimiin toimikaudekseen 2017–2021. Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valittiin maakuntahallitukseen, kulttuurilautakuntaan, tarkastuslautakuntaan ja vaalilautakuntaan.

Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen uuden maakuntavaltuuston toimikausi kestää tämänhetkisen tiedon mukaan vain liiton jäljellä olevan toiminta-ajan eli vuoden 2019 loppuun asti. Vuoden 2018 lokakuussa valitaan suorilla vaaleilla jäsenet uuden maakunnan valtuustoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 tammikuussa. Uuden maakunnan valtuusto keskittyy uuden maakunnan rakentamiseen vuoden 2019 alusta alkaen.

Myös valittujen maakuntahallituksen ja lautakuntien toimikaudet kestävät tämänhetkisen tiedon mukaan vain liiton jäljellä olevan toiminta-ajan eli vuoden 2019 loppuun asti.

Lasse Anttila pysyy maakuntahallituksen puheenjohtajana

Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen 2017–2021 maakuntahallitukseen 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntahallituksen jäsenet puolueittain ovat:

Keskusta (7)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Anttila Lasse                                                    Rajalahti Heli

Harjunpää Arja                                                Tarja Tapanainen

Aittoniemi Pirjo                                                Flinkkilä Anne

Koskela Anna-Maija                                          Kujanpää-Mannila Mervi

Kurvinen Antti                                                  Perälä Ari

Pajulammi Martti                                              Nuottivaara Esa

Sillanpää Markku                                              Laasanen Juhani

 

Kokoomus (3)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Mäki-Hakola Pertti                                           Tuomikoski Timo

Joensuu Jukka                                                 Koskinen Pekka

Katajamäki Anu                                               Renko Anna-Maija

 

Sosiaalidemokraatit (2)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Matintupa Jukka-Pekka                                     Parkkonen Voitto

Koskinen Eila                                                   Silver Joanna

 

Perussuomalaiset (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Manninen Anneli                                             Raitanen Hilkka

 

Maakuntahallituksen puheenjohtajistossa jatkavat tutut nimet: puheenjohtajana toimii Lasse Anttila (kesk.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anneli Manninen (PS) ja toisena varapuheenjohtajana on Pertti Mäki-Hakola (kok.).

Maakuntahallitus valmistelee maakuntavaltuuston päätettävät asiat, valvoo liiton etua, edustaa liittoa ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallitus vastaa maakunnan kehittämisrahan ja liitolle delegoidusta EU:n rakennerahastojen varojen käytöstä, ohjelmasopimusten ja yhteistyöasiakirjojen tekemisestä, lausuntojen antamisesta mm. aluekehityslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemissä puitteissa.

Tarkastuslautakunnan uudet jäsenet

Maakuntavaltuusto valitsi vuosiksi 2017–2021 tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunnan jäsenet puolueittain ovat:

 

Keskusta (3)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Hella Pekka                                                     Kujanpää Jarmo

Kultanen Paula                                                Koivukoski Yrjö

Västi Ritva                                                      Potka-Soininen Tuulia

 

Kokoomus (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Myllymäki Anna-Liisa                                       Keskivalkama Pauli

 

Sosiaalidemokraatit (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Keski-Hynnilä Reijo                                          Hydén Markku

 

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana jatkaa Pekka Hella (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi valittiin Ritva Västi (kesk).

Tarkastuslautakunta valmistelee liiton tilintarkastajan valinnan sekä laatii arviointikertomuksen siitä, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Kulttuurilautakunnan jäsenet

Maakuntavaltuusto valitsi vuosiksi 2017–2021 kulttuurilautakuntaan 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kulttuurilautakunnan jäsenet puolueittain ovat:

 

Keskusta (7)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Aro Jorma                                                       Pasanen Jukka

Hautala Milla                                                   Lammela Johanna

Korpela Juho                                                   Ahopelto Siiri

Mantere Henna                                               Mattila Marita

Mäki-Neste Mervi                                            Sippola Henni

Tuomisto Ari-Matti                                           Vuorenmäki Tero

Valkeus Leena                                                 Laasala Kari  

 

Kokoomus (3)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Ylä-Autio Ilmari                                               Hirsimäki Riku

Raittila Sirpa                                                   Leppinen Minna

Hautanen Raimo                                              Lahdenperä Tuomas

 

Sosiaalidemokraatit (2)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Mantere Otto                                                   Välimäki Usko

Kuusisto Raija                                                  Heikkinen Ritva-Liisa

 

Perussuomalaiset (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Panttila Eliisa                                                   Rinta-Halkola Katri

 

Kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Ari-Matti Tuomisto (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi Ilmari Ylä-Autio (kok).

Kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä ja edistää kuntien ja maakuntien välistä sekä kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Kulttuurilautakunta antaa lausunnot kirjastojen rakentamis- ja peruskorjaushankkeista sekä kirjastoautojen hankintasuunnitelmista. Lausuntoja ja kannanottoja annetaan myös muista asioista eri tahojen pyynnöstä.

Maakuntavaltuuston seuraava kokous

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 4. joulukuuta klo 10.00.

 

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

0 kommenttia
2.10.2017

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Elinkeinojen, osaamisen ja maaseudun kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2018

MYR hyväksyi kokouksessaan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistuksen vuodelle 2018 sekä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2018–2019.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelma sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta. Toimeenpanosuunnitelmassa tuodaan esille myös maaseutuohjelman rahoitusvarat. Maaseutuohjelma on rahoitukseltaan merkittävin kehittämisohjelma Etelä-Pohjanmaalla.

– Etelä-Pohjanmaalla on elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen, työllisyyden parantamiseen sekä maaseutuohjelmassa esimerkiksi maaseutuyritysten, harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2018, Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala kertoo.

EAKR-rahoitusta voi käyttää mm. alueen elinkeinoelämää ja osaamista vahvistaviin kehittämiskokonaisuuksiin, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittämiseen sekä tki‐toiminnan aluevaikutusten vahvistamiseen. EAKR-rahoitusta voi hakea Etelä-Pohjanmaan liitosta yleisiin kehittämishankkeisiin ja ELY-keskuksesta yrityshankkeisiin.

ESR-rahoitusta voi käyttää mm. koulutuksen kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Rahoituksella voidaan tukea nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantaa mikro- ja pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä edistää työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista tasa-arvoa. Lisäksi rahoituksen avulla voidaan kehittää ja vahvistaa koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua. ESR-rahoitusta voi hakea ELY-keskuksesta

Maaseutuohjelmasta voi puolestaan saada rahoitusta mm. maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen, harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen ja ympäristön tilan tukemiseen. Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmiltä

Talous kasvaa, kaikki hyvin?

Kokouksen lopuksi ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä piti puheenvuoron aiheesta ”Talous kasvaa, kaikki hyvin?”

Puheenvuorossaan Vihriälä kävi läpi Suomen talouskasvuun vaikuttaneita asioita sekä talouspolitiikan päälinjauksia. Taloudessa on vallinnut alavire jo pitkään, ja on jo pelätty, että Suomi putoaa kelkasta. Vihriälän mukaan tilanne näyttää jo paremmalta.

– Pientä yltiöoptimismiakin on jo näkynyt talouden elpymisen suhteen, mutta totuus on jossain siellä välissä, hän toteaa.

Kun tarkastellaan eri maiden kansantalouden kehittymistä pitkällä aikavälillä, on Suomi ehdottomasti menestyjien joukossa. Vielä 1800-luvun puolivälissä Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Ensimmäinen maailmansota oli kansantaloudellisesti Suomen suurin kriisi, sillä tuotanto romahti ja maa ajautui vielä sisällissotaan. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi otti muutamassa vuosikymmenessä muut maat kiinni. Vihriälän mukaan hyvinvointivaltion rakentumiseen vaikuttivat eniten vapaakauppa, investoinnit sekä kansan laaja-alainen kouluttaminen.

Kansantalouden kasvun huippuvuosia seurasi 90-luvun lama, jonka suurimpia syitä olivat huonosti hallittu rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja neuvostokaupan romahdus.

– Hyvää 90-luvun lamassa oli se, että heikon tuottavuuden tuotantoa saatiin karsituksi ja uudistuksia tehtiin monella rintamalla, myös politiikassa.

Laman jälkeen Suomi nousi kukoistukseen tietotalouden turvin. Globalisaatio ja kansainvälistyminen pääsivät käyntiin todenteolla, Nokia tahkosi kovaa tulosta ja koulutustaso jatkoi nousuaan.

Sarja shokkeja

Yhdysvaltojen finanssikriisistä alkanutta taantumaa vuonna 2008 seurasi sarja shokkeja, jotka suistivat Suomen uuteen alamäkeen. Nokian kännykkäbisnes kaatui, paperin kysyntä hiipui ja Venäjän ruplan arvo romahti.

– Menetimme paljon korkea-arvoista tuotantoa Suomesta. Tuottavuus notkahti niin syvästi, ettei se ole tahtonut vieläkään toipua, Vihriälä sanoo.

Hän on yllättänyt siitä, kuinka hitaasti kilpailukykyinen maa on toipunut. Syitä on hänen mukaansa useita, mutta merkittävimpiä ovat kustannuskilpailukyvyn heikko reagointi sekä innovaatiokyvyn puute.

 – Insinöörikansana olemme hyviä prosessien innovoimisessa, mutta kun pitäisi tehdä jotain suurta ja ihan muuta ja vielä markkinoida se, niin osaamista ei löydy.

Menetetty vuosikymmen

Vihriälä nimittää 2010-lukua menetetyksi vuosikymmeneksi, koska kansantalouden elpymistä ei ole saatu kunnolla käyntiin.

– Yksi syy tähän on se, että ei ole ollut yhtä pakottavaa tarvetta kuin 90-luvulla. Vaikka vienti ja investoinnit ovat kärsineet, niin kansan kulutus on ollut vahvaa. Taantuma ei ole iskenyt kansalaisiin yhtä pahasti.

Nyt Vihriälä näkee kuitenkin selviä merkkejä siitä, että kasvun kiihtyminen on Suomessa pysyvällä pohjalla ja työllisyys sekä tuottavuus ovat paranemassa.

Onko kaikki siis hyvin? Vihriälän mukaan ei ihan.

– Vaikka talous onkin nyt kasvussa, perusongelmamme eivät ole kadonneet mihinkään. Meillä on edelleen julkisen talouden kestävyysvaje, alhainen työllisyysaste ja paikoilleen jämähtänyt tuottavuus.

Hänen mukaansa Suomen on erikoistuttava vaikka se tekeekin taloudesta haavoittuvamman. Erikoistuminen auttaa tuottavuuden kasvattamisessa.

– Vahvuuksista huolimatta Suomi kaipaa lisää joustavuutta. Sen ansiosta kestämme paremmin tulevaisuuden ”mällit”, hän toteaa lopuksi.

 

Kalvokuva Vesä Vihriälän esityksestä. Suomen talouden kasvu normalisoituu lähivuosina.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
25.09.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Henkilöstöhallinnon ohjelmisto suorahankintana

Maakunnan aloittaessa toimintansa 1.1.2019 ja toimintojen siirtyessä maakunnan järjestämisvastuulle 1.1.2020 maakunnalla tulee olla toimiva ja henkilökunnalle koulutettu henkilöstöhallinnon järjestelmä, johon on viety työntekijöiden tiedot, luotu raportointikanavat toimintajärjestelmään sekä varmistettu paikallisten ja valtakunnallisten sopimusten mukainen järjestelmä.

Maakuntahallitus päätti hyväksyä suorahankintana Aditro Public Oy:n ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sopimuksen laajentamisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan henkilöstöhallinnon järjestelmäksi ja aloittaa henkilöstöhallinnon ohjelmiston kilpailuttamiseen liittyvät toimet joko Hetli Oy:n kanssa tai maakunnan perustamisen jälkeen omana kilpailutuksena.

Maakunta tekee itsenäisesti kokonaisharkintaan perustuen arvionsa siitä, mitä järjestelmiä se tulee hyödyntämään valmistelussaan ja toimintansa alkaessa. Hankinnan peruste on suorahankinta, maakuntavalmisteluun liittyvät ennakoimattomat toimet, uusi lainvalmistelutilanne ja se, ettei muilla toimittajilla ole monikantaratkaisua.

– Henkilöstöhallinnon ohjelmisto on erityisen tärkeä henkilöstötietojen keruun, henkilöstösuunnittelun, henkilöstöosaamisen kartoituksen ja henkilöstön koulutustarpeen selvittämisen vuoksi sekä tulevan maakunnan voimavaran eli henkilöstön tukemiseksi muutoksessa, toteaa henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelija Kaija Metsänranta.

Lisätietoja: henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelija Kaija Metsänranta, puh. 050 474 6703;  maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Tarkistuksia sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijoiden ja valmistelujohtajan työresursointiin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä vastuuvalmistelijoiden työaikaehdotukset sekä valtuuttaa Etelä-Pohjanmaan liiton tekemään resursointia koskevat sopimukset vastuuvalmistelijoiden taustaorganisaatioiden kanssa. Valmistelujohtajalle myönnettiin lisäksi oikeus tehdä tarvittaessa tarkennuksia vastuuvalmistelijoiden työresursointiin valmisteluun käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.

Vastuuvalmistelijoiden työpanokset ovat seuraavanlaiset (suluissa olevat lihavoidut prosenttiluvut) kuluvan vuoden loppuun asti:

  • Aaltonen Jari; kasvupalvelut (elo-syyskuu 20 %, 1.10. alkaen 40 %)
  • Jokiranta Harri; muutosjohtaja (100 %; kuntien rahoittamaa valmistelua)
  • Kiviluoto Miia; taloushallinto (100 %)
  • Laitila Minna; SOTE-tuotanto (palveluohjaus, henkilökohtainen budjetti) (80 %)
  • Leikkola Päivi; SOTE-tuotanto (liikelaitos, alihankinnat, asiakassetelipalvelut) (80 %)
  • Metsänranta Kaija; henkilöstöhallinto (elokuu 50 %, 1.9. alkaen 100 %)
  • Penninkangas Tanja; SOTE-tuotanto (sote-yhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sote-keskukset, asiakasseteliyhtiö, Kuusiolinna) (60 %)
  • Pätsi Ari; tietohallinto (30 %)
  • Rantala Hanne; viestintä (60 %)
  • Rautio Liisa Maria; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö / 40 % (20 %)
  • Rintapukka Ritva; maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut (20 %)
  • Saartenoja Antti; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö / 60 % (20 %)
  • Seppelvirta Heli; muutosjohtaja (80 %)
  • Sorvettula Johanna; muutosjohtaja (100 % tai alle)

 

Maakuntajohtaja Asko Peltola hoitaa valmistelujohtajan tehtävää osa-aikaisesti (50 %) maakuntajohtajan tehtävän ohella siihen asti kunnes väliaikaishallinto on juridisesti toimivaltainen.

Vastuuvalmistelun työsuhteita koskevat sopimukset tehdään tässä vaiheessa 31.7.2018 asti, kuitenkin niin, että vastuuvalmisteluun käytettävä resursointi tarkistetaan vuoden 2017 lopulla tai vuoden 2018 alussa, kun valmisteluun käytettävä rahoitus on valtion budjetin hyväksymisen kautta varmistunut.

Maakuntahallitus päätti lisäksi hyväksyä tukipalveluita valmistelevan Mikko Tanhuamäen valinnan yhdeksi vastuuvalmistelijaksi (50 %) sekä valtuuttaa Etelä-Pohjanmaan liiton jatkamaan vastuuvalmistelua koskevaa sopimusta hänen osaltaan Seinäjoen kaupungin kanssa 31.7.2018 asti.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu aiheuttaa työjärjestelyjä liitossa

Vastuuvalmisteluun siirtyvät työpanokset sekä liiton vastuu uudistuksen valmistelun maakunnallisesta hallinnoinnista edellyttävät muutoksia liiton työjärjestelyissä ja tehtävien jakautumisessa työntekijöiden kesken.

Maakuntahallitus hyväksyi sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelusta johtuvat työjärjestelyt liiton toimistossa seuraavasti:

Asko Peltolalta pois jääviä maakuntajohtajan tehtäviä (50 %) siirretään liiton muulle virkamiesjohdolle seuraavasti:

  • Marjatta Eväsoja: kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen
  • Jari Iso-Koivisto: SOTEMAKU-uudistukseen sisältyvät liitolle kuuluvat talous- ja hallintotehtävät
  • Antti Saartenoja: maakuntajohtajan sijaisuus, edunvalvonta, yhteydenpito YTA-alueella sekä Länsi-Suomen liittoihin

 Hanne Rantalan työpanoksesta 20 % (1 pv/vko) käytetään liiton tiedotustehtäviin ja jäljelle jäävältä osin hänen sijaisenaan toimii Annika Pollari (työaika 80 % eli 4pv/vko). 

Antti Saartenoja käyttää 20 % työpanoksestaan vastuuvalmisteluun, ja loput hänen työpanoksestaan jaetaan osin aluesuunnittelun tehtävien johtamiseen ja osin maakuntajohtajan sijaisuusjärjestelyihin.

Heli Seppelvirran työpanoksesta 80 % käytetään vastuuvalmisteluun ja loppu työajasta 20 % (1 pv/vko) suunnataan liiton aluekehitystehtäviin, kuten uuden ohjelmakauden valmisteluun ja aluekehittämiskeskusteluprosessin ja aluekehittämisen tilannekuvatyön kehittämiseen.

Edellä mainitut järjestelyt aiheuttavat myös palkkaustarkistuksia.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Kuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan, ensi vuoden talousarviossa varaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen

Maakuntahallitus hyväksyi alustavasti jatkovalmistelun pohjaksi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2019–2020. Talousarvioehdotus ja -suunnitelma sekä toimintasuunnitelma toimitetaan perussopimuksen mukaisesti jäsenkunnille nähtäväksi.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2018 talousarvion toimintamenot ovat 3 120 755 € ja toimintatulot ovat 3 319 890 €. Talousarvioehdotus on kokonaisuudessaan vuosikatteeltaan 199 785 € ylijäämäinen.

Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan ollen 2 800 135 €.

– Ensi vuoden talousarvio laaditaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin vain kahdelle toimintavuodelle, koska uuden maakuntahallinnon piti aloittaa vuoden 2019 alussa. Tuo ajankohta on nyt siirtynyt vuodella, mutta asiaa koskeva lainsäädäntö valmistuu vasta kesällä 2018, maakuntajohtaja Asko Peltola toteaa.

Asiaan liittyvät epävarmuustekijät huomioiden on päätetty laatia normaali talousarvio vuodelle 2018 ja myös taloussuunnitelmat suunnitelmakaudelle 2019–2020. Mikäli asiat etenevät lainsäädännön laadinta-aikataulun ja sisällön osalta niin, että liiton toiminta lakkaa vuoden 2020 alusta, muutokset voidaan huomioida vuoden 2019 talousarvion laadintaprosessin yhteydessä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Maakuntaohjelman laadinta etenee aikataulussaan

Maakuntaohjelman valmistelu on jatkunut tiiviinä molemmin puolin kesälomakautta. Maakuntahallituksen lisäksi maakuntavaltuusto ja maakunnan yhteistyöryhmä ovat evästäneet jatkovalmistelua.

Maakuntaohjelman sparrausryhmä ja tulevaisuusryhmä ovat käsitelleet ohjelmaluonnosta syyskuun alussa. Ryhmiin ja asiantuntijakeskusteluihin osallistuneet tahot ovat lähettäneet kirjallisia kommentteja luonnoksesta.

Maakuntaohjelma kuuluu SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) -lainsäädännön piiriin, ja osana maakuntaohjelmaa ja sen valmistelua on laadittu ympäristöselostus ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

Ohjelmaa taustoittavan laajemman näkemyksen keräämiseksi syyskuussa on ollut käynnissä kaikille avoin sähköinen kysely Ota kantaa -palvelussa. Kyselyä on markkinoitu normaalien kanavien lisäksi erityisesti eteläpohjalaisille yrityksille ja opiskelijoille. Lisäksi on järjestetty kokeilu yhteiskirjoittamisesta hyvinvointiteemassa.

Maakuntaohjelma valmistellaan laajassa yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, alueen kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa.

Maakuntaohjelma on maakunnan poliittinen kannanotto keskipitkän aikavälin kehityksen tavoitteista. Ohjelman on tarkoitus ohjata alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja. Maakuntaohjelman

aikajänne ulottuu vuoteen 2021 saakka. Pitkän tähtäimen tavoitteiden osalta on tarkoitus nojautua maakuntastrategian maakuntasuunnitelmaosioon, jossa skenaario- ja tavoiteasetanta ulottuu vuoteen 2040 saakka. Lisäksi hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan rakennemallityön tuloksia.

Maakuntaohjelmaluonnos ja sen ympäristöselostusluonnos asetetaan nähtäville 29.9.–31.10.2017 väliseksi ajaksi.

Maakuntahallitus käsittelee saadut lausunnot ja niiden vastineet sekä hyväksyy osaltaan maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen kokouksessaan 20.11.2017.

Maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyssä maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus ovat 4.12.2017.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202; maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakunnan kokonaisarkkitehtuurin työstäminen alkaa

Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntasuunnitteluun liittyvän maakunnan kokonaisarkkitehtuurityön ja tietojohtamisen suunnittelutyön aloittamisen sekä varata työhön 50 000 euron määrärahan käytettäväksi ulkoisen asiantuntijuuden hankintaan ja perustettavien työryhmien koordinoimiseksi ja ohjaamiseksi.  Ulkoinen asiantuntijatyö hankitaan kuntahankintojen ICT-asiantuntijasopimuksen kautta.

Valtionvarainministeriö (VM) vaatii maakuntasuunnitteluun liittyen, että maakunnan palveluista tuotetaan kuvaus kokonaisarkkitehtuurimenetelmin tukeutuen kansallisiin viitearkkitehtuureihin.

Kokonaisarkkitehtuurilla tässä yhteydessä tarkoitetaan mallia, jossa kuvataan maakunnan keskeiset osat ja rakenteet. Maakunnan kokonaisarkkitehtuuri on toiminnallisen kokonaisuuden tavoitetilan ja sen liittymien yleinen kuvaus maakunnan asiakkaista, palveluista, konsernirakenteesta, keskeisistä liittymistä, ydintiedonhallinnasta ja loogisesta tietojärjestelmäarkkitehtuurista (katso alla oleva kuva).

 
Kaavio maakunnan kokonaisarkkitehtuurista.

Maakunnan kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen on välttämätöntä, jotta toiminnan muutos ja sen edellyttämä tietojärjestelmien uudelleenjärjestely voidaan toteuttaa järkevästi siten, että tietojärjestelmillä voidaan tukea tehokkaasti maakunnan keskeisiä palveluja ja palveluprosesseja.

Kokonaisarkkitehtuurityön yhteydessä huomioidaan myös tietojohtaminen siten, että suunnittelussa on mukana maakunnan toiminta ja siihen liittyvät tietovarannot sekä niiden tuottaminen ja käyttö. Tästä johtuen kokonaisarkkitehtuurityö ja tietojohtamisen suunnittelutyö toteutetaan yhteisen ohjauksen alla.

Lisätietoja: vastuuvalmistelija Ari Pätsi, puh. 050 370 6839; maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Nykyisen hallituksen viimeinen kokous

Vuosien 2013–2017 maakuntahallitus kokoontui tänään 25.9. viimeisen kerran. Kokouksen lopuksi maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila kiitti maakuntahallitusta, valtuuston puheenjohtajistoa, johtoryhmää ja Etelä-Pohjanmaan liiton henkilöstöä hyvästä työstä Etelä-Pohjanmaan hyväksi. Uusi maakuntahallitus nimitetään maakuntavaltuustossa 9.10. ja sen ensimmäinen kokous on 23.10.2017.

0 kommenttia
21.09.2017

Maakuntavaltuusto sai uudet jäsenet ja varajäsenet

Tänään Seinäjoki Areenassa kokoontuneilla Maakuntapäivillä on valittu jäsenet ja varajäsenet Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustoon. Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen nyt valitun maakuntavaltuuston toimikausi kestää tämänhetkisen tiedon mukaan vain liiton jäljellä olevan toiminta-ajan eli vuoden 2019 loppuun asti. Vuoden 2018 lokakuussa valitaan suorilla vaaleilla jäsenet uuden maakunnan valtuustoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 tammikuussa. Uuden maakunnan valtuusto keskittyy uuden maakunnan rakentamiseen vuoden 2019 alusta alkaen.

Maakuntavaltuustoon valitaan yksi jäsen kutakin alkavaa 4 000 asukasta kohti laskettuna kunnallisvaaleja edeltävän vuoden vaihteen tietojen mukaan (2016). Maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta ja sen kokoonpanon on oltava myös tasa-arvolain vaatimusten mukainen.

Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Kullakin maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni.

Maakuntavaltuuston tehtävänä on hyväksyä liiton talousarvio ja taloussuunnitelma sekä päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Maakuntavaltuusto päättää myös maakuntakaavan, maakuntasuunnitelman sekä kehittämisohjelmien hyväksymisestä. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan tarkastuslautakunnan, maakuntahallituksen ja kulttuurilautakunnan jäsenet ja varajäsenet.

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuustoon päätettiin valita 56 jäsentä ja kullekin edustajalle henkilökohtainen varajäsen seuraavaksi kunnallisvaalikaudeksi tai kunnes suorat maakuntavaalit järjestetään.

Maakuntavaltuuston jäsenet kunnittain >>

Maakuntavaltuuston jäsenet puolueittain >>

 

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola puh. 0400 590 123, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

20.09.2017

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt kolmannen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2017 ja hakuaika päättyi 31.7.2017. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 10. Näistä tuomaristo valitsi neljä finalistia, jotka ovat Heidi Katajamäki, Jaana Maijala, Jukka Nokua ja Mervi Patala.


Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 -finalistit (vas.) Jukka Nokua, Jaana Maijala, Heidi Katajamäki ja Mervi Patala.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Kilpailijat ovat matkassa jälleen melko perinteisin menetelmin. Mutta joukossa oli jo selkeästi myös uudenlaista ilmaisua, vaikka veistokset ja videot puuttuivat edelleen. Finaalinelikko on erittäin tasokas ja he kaikki ansaitsevat paikkansa finaalissa, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museosta.

Seuraavassa on finalistien lyhyet esittelyt:

Heidi Katajamäki on 1990 Seinäjoella syntynyt, Lahdessa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija (AMK). Hänen teoksensa ovat installaatioita ja seinäpiirroksia (hiili ja gesso kankaalle ja suoraan seinään). www.heidikatajamaki.wordpress.com

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Hänen teoksissaan yhdistyvät valokuva ja piirustus. https://jaanamaijala.tumblr.com/

Jukka Nokua on 1991 Kauhavalla syntynyt kuvataiteen opiskelija, joka opiskelee Kankaanpään taidekoulussa neljättä vuotta. Hänen työnsä ovat maalauksia. https://jukkanokua.wordpress.com/

Mervi Patala on 1982 Peräseinäjoella syntynyt, Turussa asuva kuvataiteilija (AMK) ja filosofian maisteri. Teokset ovat akvarelleja. www.mervipatala.com

Yleisöäänestys aukeaa tällä viikolla

Torstaina 21. syyskuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolta osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija. Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 2. marraskuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Seinäjoella.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista ja Pohjalaisen taiteilijaliiton puheenjohtaja Paula Blåfield ja sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Kilpailun tulevaisuus

Kilpailun tulevaisuus on vielä avoin. Kilpailu järjestetään jatkossa luultavasti kahden tai kolmen vuoden välein. Ensi vuonna kilpailua ei järjestetä, mutta Seinäjoen taidehallilla järjestetään kolmen kilpailuvuoden finalistien yhteisnäyttely 10.11.2018–27.1.2019.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

0 kommenttia
29.08.2017

Vieraita Euroopasta NICHE-partneritapaamiseen

Vieraat Euroopasta saapuvat Ruokamessujen aikaan partneritapaamiseen Kauhajoelle

Kansainvälinen ruokaketjujen innovatiivisuutta edistävä NICHE-hanke järjestää partneritapaamisen Kauhajoella 31.8.­–1.9.2017. Osallistujat ovat erilaisten kehittämisyhtiöiden tai maakuntien edustajia. Kaksipäiväisen tapaamisen aikana kansainväliset kumppanit osallistuvat Ruokamessu-seminaariin, sekä tutustuvat usean elintarvikealan yrityksen toimintaan.

– Osallistumme myös Ruokamessujen avajaisiin perjantaina ja hankkeen pääpartneri tuo tapahtumaan kansainvälisen tervehdyksen. Lisäksi hankkeella on hallinnollinen kokous torstaina, kertoo projektikoordinaattori Sanna Inkeri Etelä-Pohjanmaan liitosta.

NICHE -hankkeen tavoitteena on edistää ruokaketjujen innovatiivisuutta alueilla, joilla elintarvikeala on kärkiteema. Yhteisiä tekijöitä hankekumppaneille ovat elintarvikealan tärkeys alueella, tutkimuksen ja innovaatioiden lisääminen alalla, jossa on kasvumahdollisuuksia, sekä halu oppia ja jakaa kokemuksia muiden eurooppalaisten alueiden kanssa.

Ruokamessujen messupäällikkö Riitta Alapihan mielestä seminaariin ja messuille osallistuminen sekä hankkeen henkilöiden verkostoituminen useiden paikkakunnan yrittäjien kanssa voi avata uusia ovia moneen suuntaan.

– On ilo ja kunnia saada tämän hankkeen väki tutustumaan paikkakuntamme elintarviketeollisuuteen ja messutapahtumaamme, korostaa Alapiha.

Etelä-Pohjanmaa ruokamaakuntana on päässyt useampaan kansainväliseen elintarvikealan hankkeeseen mukaan, joista NICHE -hanke on yksi esimerkki.

– Tämän eteen on tehty systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, painottaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Hankkeessa on toimijoita kaikkiaan seitsemästä maasta: Suomesta, Virosta, Puolasta, Romaniasta, Irlannista, Iso-Britanniasta ja Kreikasta. Hanketta koordinoi Länsi-Romanian aluetoimisto ja Suomessa ainut partneri on Etelä-Pohjanmaan liitto. Interreg Europe -ohjelmasta osarahoitetun projektin budjetti on 1,3 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalle.

Lisätietoa hankkeesta: www.epliitto.fi/niche ja www.interregeurope.eu/niche

 

Lisätietoa:

Sanna Inkeri

Etelä-Pohjanmaan liitto

projektikoordinaattori

puh. 040 652 8082

sanna.inkeri(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
28.08.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote- ja maakuntauudistuksen sopimukset riskiarvioinnin kohteena

Maakuntahallitus päätti hyväksyä asianajotoimisto Legistum Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvien sopimusten riskiarvioinnista.

Kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien on valmisteltava selvitykset maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta ja sopimuksista. Kunnat tekevät sopimuskartoitusta laatimiensa selvityksien osana, myös maakunta tulee arvioimaan sille siirtyvää sopimusmassaa. Koska samojen asioiden läpikäyminen ei ole tarkoituksenmukaista, on siirtyvien organisaatioiden kanssa syntynyt laaja yhteisymmärrys siitä, että sopimusten siirtymiseen liittyvä selvitys tehdään koordinoidusti maakuntavalmistelun tuella yhteistyössä siirtyvien organisaatioiden kanssa.

Sopimusten kartoitusvaihe on alkanut 14.8.2017. Sopimus Due Diligence -tarkastuksesta vastaa asianajotoimisto Legistum Oy ja asianajaja Teppo Laine. Työ tehdään projektina, ja projektin tavoitteena on käydä läpi uudelle maakuntatasoiselle organisaatiolle siirrettäväksi aiotut sopimukset sekä arvioida toimet, joita sopimusten mahdollinen siirto edellyttää sekä arvioida näihin sisältyvät oikeudelliset riskit.

Maakuntahallitus niin ikään hyväksyi suorahankintana Aditro Public Oy:n ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sopimuksen laajentamisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan henkilöstöhallinnon järjestelmäksi ja päätti aloittaa henkilöstöhallinnon kilpailuttamiseen liittyvät toimet joko Hetli Oy:n kanssa tai maakunnan perustamisen jälkeen omana kilpailutuksenaan. Tämän sopimuksen voimaantulo edellyttää, että vastaavan hyväksymispäätöksen tekee myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus.

Lisätietoja: sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Johanna Sorvettula, puh. 040 662 0047;  maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (VATE) jäsenmuutoksia

Maakuntahallitus asetti toukokuisessa kokouksessaan sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE). Päätöksessään maakuntahallitus totesi, että VATEn kokoonpano tulee uudelleen hyväksyttäväksi, mikäli joku tai jotkut VATEen ehdolla olevista jäsenistä valitaan maakunnan rakentumisen vastuuvalmistelutehtäviin.

Uuden maakunnan rakentumisen valmistelujohtajaksi valittiin alkukesästä Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta, talouden vastuuvalmistelijaksi Miia Kiviluoto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja henkilöstöasioiden vastuuvalmistelijaksi Kaija Metsänranta erityishuoltopiiri Eskoosta. Näistä Peltola ja Kiviluoto ovat VATEn jäseniä ja Metsänranta varajäsen.

Maakuntahallitus päätti nimetä Etelä-Pohjanmaan liiton edustajaksi väliaikaiseen valmistelutoimielimeen Marjatta Eväsojan ja varajäseneksi Jari Iso-Koiviston.  Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiseksi edustajaksi nimettiin Christina Rouvala ja varajäseneksi Aila Mäki-Rajala sekä erityishuoltopiiri Eskoon varajäseneksi Mervi Huttula.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638 / maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Rahoitusta kahdelle hankkeelle

Maakuntahallitus hyväksyi kahden hankkeen rahoitushakemukset.

Suomen metsäkeskuksen läntisen palvelualueen hallinnoimalle Piennarteiden kartoituksella ja digitoinnilla tehoa pehmeiden maiden puunkorjuuseen -hankkeelle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa 10 227 euroa, kuitenkin enintään 50,1 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen kokonaisbudjetti on 20 433 euroa, ja sen toteutusaika 1.10.2017–31.5.2018.

Hankkeen päätavoitteena on parantaa metsäteollisuuden toimintaympäristöä Etelä-Pohjanmaalla kehittämällä ympärivuotisen puunkorjuun edellytyksiä kartoittamalla ja hyödyntämällä ns. piennartiet.

Maakuntahallitus päätti myös myöntää Uusi osaamisperustainen alue- ja kaupunkikehittäminen -Epanet-prosefessuurille 50 000 euron avustuksen liiton vuoden 2017 talousarviomäärärahoista.

Viisivuotisen professuurin tehtävänä on yleisellä tasolla tutkia osaamisperustaisen aluekehityksen ja -kehittämisen dynamiikan muutosta ja osallistua tähän työhön liittyvien kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä tässä työssä tarvittavien verkostojen luomiseen.

– Etelä-Pohjanmaalla on vahvat perinteet aluekehittämisessä. Tätä on tuettu jo vuosia tieteellisellä työllä. On tärkeää, että tämä aktiivinen perinne jatkuu myös tulevaisuudessa uuden aluekehittämisen aikana, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila toteaa.  

Tehtävä on uusi vaihe vuodesta 2000 toimineelle Tampereen yliopiston aluetieteen professuurille. Tehtävää ovat hoitaneet Markku Sotarauta ja Jari Kolehmainen. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2018–31.12.2022. Hankkeen muita rahoittajia ovat Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Into Seinäjoki Oy, konsulttitoimisto MDI, Seinäjoen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Seinäjoen yliopistokeskus. Professuurin tavoitteellinen budjetti on yhteensä 535 000 euroa viiden vuoden ajalla.

Lisätietoja: maakunnan kehittämisraha: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202. Epanet: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Sote- ja maakuntauudistus tuo haasteita ensi vuoden talousarvion laatimiseen

Liiton ensi vuoden talousarvion laadinnalle asettavat omat haasteensa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvät epävarmuustekijät. Liiton henkilökunnan työpanosta on 1.8.2017 lukien siirretty väliaikaishallinnon käyttöön 2,5 htv:n verran ja lisäksi liiton muu henkilökunta tekee, oman tehtäväkentän ohella, väliaikaishallintoon liittyviä tehtäviä. Myös osa liiton tiloista on valjastettu väliaikaishallinnon käyttöön. Tilanne muuttuu, jos väliaikaishallinnosta muodostuu oikeustoimikelpoinen toimija ensi vuoden puolessa välissä. Silloin saattaa siirtyä lisää työpanosta suoraan väliaikaishallintoon.

Rahoituksen kohdentamisen periaate on, että väliaikaishallinnon toimenpiteet rahoitetaan valtiolta tulevilla rahoituserillä ja liiton oma toiminta kunnilta tulevalla rahoituksella. Yleiskuva on sellainen, että työpanosta siirtyy lisääntyvässä määrin valtionrahoituksen piiriin ja työpanos kuntarahoituksen piirissä vähenee. Alkuvuoden 2018 osalta muutos ei ole merkittävä kuntarahoituksen osalta, sillä väliaikaishallintoon siirtynyttä työpanosta on osittain korvattu ulkopuolisella työpanoksella.

Vuoden lisäaika sote- ja maakuntauudistukseen tarkoittaa sitä, että liiton perustoiminnan tulee jatkua normaalilla tasolla vuoden 2018 ajan ja vasta vuonna 2019 aloitetaan liiton alasajoon liittyviä toimenpiteitä. Myös mahdollisten ylijäämien käytön osalta lopulliset ratkaisut on järkevä siirtää vuoden 2018 jälkipuoliskolle, vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteyteen.

– Ensi vuoden aikana liitossa siis jatketaan aktiivisesti nykyisiä aluekehittämisviranomaisen tehtäviin kuuluvia toimintoja, kuten aluekehittämistoimia, kansainvälistymistä, kulttuurin kehittämistä ja kaavojen valmistelua, maakuntajohtaja Asko Peltola toteaa.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

Liiton edustajat terveydenedistämisen neuvottelukuntaan

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on pyytänyt yhteistyötahoja nimeämään edustajansa Terveydenedistämisen neuvottelukuntaan. Yhteistoiminta-alueita on pyydetty nimeämään kaksi jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet siten, että toinen jäsenistä edustaa yhteistoiminta-alueiden perusterveydenhuoltoa ja toinen muuta kunnallishallintoa.

Maakuntahallitus päätti nimetä Terveydenedistämisen neuvottelukuntaan Etelä-Pohjanmaan liiton edustajiksi Anu Katajamäen (varajäsen Vesa-Matti Saarakkala) ja Paula Sihdon (varajäsen Tarja Tenkula).  

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös