Yritysten digitalisaatio

Päivitetty 23.11.2017

OECD kertoo Digital Economy Outlook 2017 -raportissaan internetin saavutettavuuden (mahdollisuuden käyttää nettiä) kasvaneen viimeisen 20 vuoden aikana 4 prosentista (maapallon väestöstä) 40 prosenttiin. OECD-maissa saavutettavuus koskee lähes kaikkia ihmisiä. Korkeamman saavutettavuuden maissa internetiä hyödynnetään laajasti, mutta, kuten kehittyvissäkin maissa, suuri osa käytöstä koskee esimerkiksi sähköistä kaupankäyntiä sekä pankkipalveluita. EU:n onkin vauhdilla jouduttanut sisäisten digitaalisten markkinoiden kehitystä.

Teknologiateollisuus (toimialaluokat 24–30; TOL 2008) oli merkittävin elinkeino Etelä-Pohjanmaalla ja sen osuus koko alueen tavaranviennistä oli 35 prosenttia vuonna 2017. Alueen tutkimus- ja kehitystoiminnasta sen osuus oli 57 prosenttia. Alan liikevaihto oli kasvanut edellisvuodesta viisi prosenttia.

Digitalisaation näkökulmasta erityisen tärkeitä aloja ovat informaatio ja viestintä -alojen televiestintä, ohjelmistot ja konsultointi sekä tietopalvelutoiminta (luokat 61–63). Vuonna 2015 näiden toimialaluokkien toimipaikkoja oli Etelä-Pohjanmaalla 108 ja henkilöstöä niillä oli yhteensä 461. Vuonna 2016 näiden toimialojen yrityskanta oli 171, joka oli 1,2 prosenttia maakunnan yrityksistä. Koko maassa toimialat kattoivat 3,2 prosenttia kaikista yrityksistä.

Yritysten digitalisaatio Etelä-Pohjanmaalla

Suomen Yrittäjien mukaan jopa 35 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole ollenkaan verkkoläsnäoloa. Vielä suuremmalla osalla (56 %) ei ole mobiililaitteille optimoitua verkkosivua. Pk-yritysbarometrin (2/2017) mukaan Etelä-Pohjanmaalla noin 67 prosentilla pk-yrityksistä on internetsivut. Tämä on maakunnista toiseksi pienin osuus.

Eurobarometrin mukaan Suomen kansalaisten näkemyksissä korostuu yritysten vastuu digitalisaatiosta. Keväällä 2017 teetetyssä kyselyssä 25 prosenttia vastanneista suomalaisista katsoi, että ensisijaisesti yritysten olisi vastattava digitalisaation vaikutuksista. Toisena olivat ”kansalliset auktoriteetit” (eli käytännössä julkinen sektori) 22 prosentilla. Vuonna 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla 76,3 prosenttia ihmisistä käytti internetiä sähköiseen asiointiin.

Pk-yritysbarometrin (2/2017) mukaan Etelä-Pohjanmaalla 31 prosenttia hyödynsi verkko-ostoksia yritystoiminnassa. Tämä oli maakunnista neljänneksi suurin. Myös digitaalisia asiakaspalveluita hyödynnettiin hyvin. Niitä käytti vastaajista 13 prosenttia, joka oli maakunnista viidenneksi korkein. Big datan käyttö oli heikkoa: vain yksi prosentti vastaajista kertoi hyödyntävänsä sitä. Etelä-Pohjanmaalla vastaajista huomattava osa (15 %) oli kuitenkin valinnut ”en osaa sanoa” -vaihtoehdon, joka heikentää vastausten tulkittavuutta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan ”digitalisaatio näkyy vielä kohtalaisen huonosti eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä”. Vuosina 2016–2017 suoritetun kyselytutkimuksen mukaan Internetiä käytetään yrityksissä erityisesti tiedonhakuun, nettipankkiin sekä sähköpostiviestintään.

seamk-kysely-2017.jpg

Vastanneet pk-yritykset käyttävät vähäisesti sähköisiä myyntikanavia. 25 prosentilla vastanneista verkkosivuilta löytyy tilauslomake ja 22 prosentilla taas on oma verkkokauppa. Kolmannen osapuolen verkkokauppa tai -palvelu on 14 prosentilla. Yli 56 prosentilla ei ollut mitään näistä vaihtoehdoista.

Eniten esimerkiksi verkkokaupan käyttöönottoon on vaikuttanut se, ettei omien tuotteiden katsota soveltuvan tällaiseen. Vastaajat katsoivatkin, että digitaalinen osaaminen oli heikointa juuri verkkokaupan hallinnan alueella. Toiseksi heikoimmaksi arvioitiin hakukoneoptimoinnin käyttötaito. Parhaiten yritykset katsoivat suoriutuvansa tiedonhankinnasta.

Tiedon ja koulutuksen tarve katsottiinkin suurimmiksi digitaalisessa markkinoinnissa, sosiaalisen median käytössä sekä hakukoneoptimoinnissa. Vähiten taas opastusta kaivattiin toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmissä sekä verkkomaksamisessa.

Suurimmiksi ongelmiksi tai esteiksi digitalisaatiossa vastanneet pk-yritykset kertoivat asiantuntija-avun kalleuden (43 % paljon tai erittäin paljon merkitystä) ja hyvän asiantuntijan löytämisen (49 % paljon tai erittäin paljon merkitystä). OECD:n vuoden 2017 raportin mukaan Suomi on kuitenkin ykkönen ICT-taidoissa ja yrityksissä jotka tarjoavat koulutusta ICT-palveluissa. Osuus koskee kuitenkin yrityksiä, joilla henkilöstöä on kymmenen tai enemmän.

Julkaisu- ja tilastolähteitä:

SeAMK: PK-yritysten digitalisaatio Etelä-Pohjanmaalla

Suomen Yrittäjät: Yritysten digitaaliset kyvykkyydet ja kasvu

Suomen Yrittäjät: Pk-yritysten digitalisaatiosta

Suomen Yrittäjät: Pk-yritysbarometri 2/2017

OECD: Digital Economy Outlook 2017

Eurobarometri digitaalisuudesta (eng.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen saavutettavuus-sivu

EU: digital single market

Teknologiateollisuuden alueraportti III/2017

Tilastokeskus: Digitaalisen talouden mittaamisen haasteet

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös