Ajankohtaista

10.12.2019

Kansainvälistymisen toimintaohjelmassa on huomioitu kulttuurin kehittäminen


Etelä-Pohjanmaan liito yhdessä maakunnan eri sidosryhmien edustajien ja omien asiantuntijoiden kanssa on päivittänyt syksystä 2017 lähtien alueemme kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Toimintaohjelmassa on tarkasteltu kansainvälisyyttä laajasti seuraavien teemojen kautta: yrittäjyys ja elinkeinoelämä, maahanmuutto ja kotouttaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta, koulutus, kulttuuri, matkailu sekä kansalaistoiminta.

Kulttuurin kansainvälistymisen osalta tavoitteeksi toimintaohjelmassa on asetettu Etelä-Pohjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen, kansainvälisten vaikutteiden tuominen osaksi kulttuurikenttää sekä kansainvälisten resurssien ja hankerahoituksen tehokas hyödyntäminen. Nämä samat tavoitteet ovat kirjattuna myös tuoreessa Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa (Etelä-Pohjanmaa – Jotakin parempaa, Kulttuuristrategia vuosille 2019-2015), jossa tarkastellaan kulttuurin kansainvälistymistä laajemminkin. Kansainvälistymisen tavoitteita pyritään edistämään muun muassa kulttuurin kansainvälisten verkostojen vahvistamisella, kansainvälisen osaamisen lisäämisellä ja kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksien entistä paremmalla viestinnällä.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty suunnitelmallista kansainvälistymisen edistämistyötä vuodesta 2009 lähtien yhteisen ohjelman pohjalta. Ohjelman tavoitteena on luoda yhteisiä suuntaviivoja sekä tavoitteita kansainvälistymisen edistämiseen.

 

Lisätietoja kansainvälistymisen toimintaohjelmasta: 

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus
puh. 040 6825 537

0 kommenttia
10.12.2019

Kulttuurihyvinvoinnin toimijat verkostoituvat Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuurisote II -hankkeen päättyessä kulttuurihyvinvoinnin edistäminen kuntien ja sote-toimijoiden kanssa jatkuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalalla. Tulevaa yhteistyötä varten liitto on pyytänyt maakunnan sote-toimijoita nimeämään organisaatiostaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyshenkilön.

– Käytännön toiminnassa on todettu, että sote-organisaatioista puuttuu niin sanottu vastinpari, joka toimisi kulttuurihyvinvoinnin viestinviejänä omassa organisaatiossaan ja voisi olla eri tahojen, kuten kuntien kulttuuritoimien, kansalaisopistojen ja järjestöjen, yhteistyökumppani käytännön asioissa. Yhteyshenkilön tehtävänä olisi edistää kulttuurihyvinvointia tukevaa toimintaa sekä organisaationsa johdon että eri palvelujen suuntaan. Jatkossa maakuntaliitto välittää yhteyshenkilöille ajankohtaista tietoa kulttuurihyvinvoinnista, maakunnassa tapahtuvasta toiminnasta ja yhteisistä tilaisuuksista, projektipäällikkö Pirjo Heino kertoo.

Etelä-Pohjanmaan liitto on myös tehnyt Kulttuurisote II -hankkeen ehdotuksesta yhteistyöaloitteen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilalle sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn Etelä-Pohjanmaan toiminta-alueelle.

– Tähän saakka hanke on tehnyt yhteistyötä suoraan soten perustasolle. Tarkoituksena on nyt sisällyttää kulttuurihyvinvointi omana teemanaan myös maakunnallisiin sote-rakenteisiin. Maakunnallisten toimijoiden rooli asiassa on tärkeä, jotta tieto, ideat, tuki ja kannustus asiakkaiden kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen välittyvät myös maakunnallisten organisaatioiden kautta sote-alueille ja kuntiin, Heino sanoo ja jatkaa, että esitysten tavoitteena on vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen mahdollistaminen ja lisääminen yli organisaatiorajojen.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Pirjo Heino puh. 040 681 8511

0 kommenttia
10.12.2019

Rakennusperintöä ja uuden aallon Łódź – FINCH-hanke vieraili lokakuussa Puolassa

Kuva: FINCH-tapaamisen yhteydessä kuultiin esitelmiä kulttuuriperinnön rahoituksesta Łódźin voivodikunnan alueella. Kokouksen aluksi kokoonnuttiin Arthur Rubinstein -konserttitalon aulaan. Kuva: Anna Maria Caputano.


FINCH-hankkeen matkapäiväkirjaan kirjattiin uusia rivejä, kun hankkeen osallistujat kokoontuivat Puolan Łódźissa 23 – 24. lokakuuta tutustumaan alueen kulttuuriperintökohteisiin.

Puolalaisessa mittakaavassa Łódź on suhteellisen nuori kaupunki, joka kasvoi tekstiiliteollisuuden ansiosta 1800-luvun lopulta lähtien. Se näkyy monella tapaa myös kaupungin rakennusperinnössä: vanhoista tehdaskolosseista on kuoriutunut ostoskeskuksia ja yritysyhteisöjä, teollisuusmagnaattien hulppeat kartanot ovat muuttuneet kodeiksi museoille. Matkalla vierailtiin myös lähipitäjissä Zgierzissä ja Nieborów’ssa. Niissä pääsimme kosketuksiin varhaisemman 1800-luvun esiteollisuuden arjen sekä juhlavan palatsielämän kanssa.

FINCH-hanketapaamisissa kukin kokousjärjestäjä vuorollaan vie vieraansa erilaisiin tutustumiskohteisiin. Puolassa tapaaminen alkoi pianisti Arthur Rubinsteinin nimeä kantavassa konserttitalossa. Alun perin vuonna 1887 rakennettu ja sodan jäljiltä korjailtu rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen moderniksi konserttitaloksi vuonna 2004. Uudistukseen liittyvien kulujenkin kattamiseksi talon sinfoniaorkesterin toimintoihin omaksuttiin uusia muotoja: orkesterin kesätapahtuma ”Puolan värit” on sekä yleisötyöskentelyä että varainhankintaa. Łódźin alueella tapahtuma on omaksuttu hyvin; kuluneena vuonna tapahtuma järjestettiin jo 20. kerran.

Eteläpohjalaisesta näkökulmasta vierailu Puolaan oli erityisen kiinnostava puutalorakentamisen perinteen kannalta. Zgierz [sgiesh] tunnetaan alueella esiteollisen ajan tekstiilituotannosta, joka kukoisti kaupungin puutalokortteleissa. Yksi näistä 1820-luvulta lähtien rakennetuista kortteleista on kunnostettu ”kutojien kaupungiksi”. Samalla on kerätty paljon tietoa näiden puutalojen rakenteista ja rakentamistekniikoista. Kunnostetuissa taloissa toimii yhdistyksiä, jotka muiden toimintojen ohella järjestävät myös tapahtumia tunnelmallisella korttelialueella.

Tekstiiliteollisuuden kasvattamista kaupungeista suuntasimme pieneen Nieborów’n kuntaan. Se on tunnettu ennen kaikkea palatsista, joka kuului historiallisesti vaikutusvaltaiselle Radziwiłłin ruhtinassuvun edustajille. Vuonna 1945 palatsista irtaimistoineen ja puutarhoineen tehtiin osa Varsovassa sijaitsevaa kansallismuseota. Järjestely oli Radziwiłłin suvun ja kansallismuseon silloisen johtajan sopima, ja se todennäköisesti esti palatsin hävityksen. Nykyäänkin palatsin ylläpitoa rahoitetaan julkisvarojen lisäksi suvun jälkeläisten säätiötoiminnan kautta. 1400-luvulta alkaen Radziwiłłin suvulle kertyi myös arkisto- ja kirjastokokoelma, joka vuonna 2009 liitettiin Unescon Maailman muisti -ohjelmaan. Osa kokoelmasta, noin 1200 nidettä, sijaitsee Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmissa.

Hankematkojen aikana pääsee myös havainnoimaan muuttuvaa Eurooppaa. Nytkin tiiviiden kokouspäivien jälkeen saattoi hetkisen tunnelmoida Puolan historian käänteitä Łódźin pitkällä Piotrkowska- kävelykadulla maistellen perinteisiä mykyjä tai nauttien trendikkään flat white -kahvin. Rappioromantiikan estetiikkaa on edelleen tarjolla raunioituvien punatiilisten tehdasrakennusten muodossa riittämiin, ja kaupungin toisella laidalla voi eläytyä elämään juutalaisghettossa ja synkkään ajanjaksoon, jolloin kaupunki tunnettiin nimellä Litzmannstad. Mutta kaupungin keskustassa kohtaa Puolan nykyhetken ja revitalisoidut korttelit tyylikkäine shoppeineen, kahviloineen ja baareineen. Niissä soivat orastavan 2020-luvun makuun miksatut ysärihitit kuin soundtrackina sille uuden aallon Puolalle, joka ei nouse uutisotsikoihin – etäämmäs, mutta tuskin kuulumattomiin, haipuu Henryk Góreckin Surujen sinfonia ääniraitana kaikelle, mitä Puolan 1900-luvusta ei pidä unohtaa, vaikka kaikkiin kysymyksiin vastauksia tuskin saadaan.

 

Teksti: Eliza Kraatari 

0 kommenttia
3.12.2019

Etelä-Pohjanmaata koskeva tilastopaketti on päivitetty

Tiesitkö, että Etelä-Pohjanmaan työllisistä suurempi osa on yrittäjiä kuin missään muussa maakunnassa? Entäpä sen, että Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on koko 2010-luvun ollut koko maan keskiarvoa parempi? Entä mistähän johtuu, että eteläpohjalaiset ovat olleet aktiivisempia äänestäjiä kaikissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa 1990-2019 koko maan keskiarvoon verrattuna? Minua ainakin askarruttaa, että miksi suomalaiset lomailevat mielellään Etelä-Pohjanmaalla mutta ulkomaalaiset eivät ole vielä tänne löytäneet. Onkohan sillä, että Etelä-Pohjanmaalla käytetään vähemmän alkoholia kuin koko maassa keskimäärin, yhteyttä Etelä-Pohjanmaan pienempään avioeroprosenttiin? Hmm!

Tilastot eivät valehtele, ja niitä on hyvä oppia ymmärtämään. Etelä-Pohjanmaa kohtaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita, jotka ovat näkyvissä tilastoista. 2010-luvulla kaikkien Etelä-Pohjanmaan kuntien syntyvyystrendi on ollut negatiivinen, ja Etelä-Pohjanmaan väestön ennustetaankin vähenevän kymmenellä prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Myös ikärakenne aiheuttaa maakunnassa haasteita. Jos Etelä-Pohjanmaa olisi valtio, olisi sen yli 65-vuotiaan väestön osuus Euroopan suurin lähes kahden prosentin erotuksella seuraavana olevaan Italiaan. Tämä aiheuttaa suuria paineita kuntien talouteen. Tilannetta ei auta se, että asukasta kohden laskettu bruttokansantuote laahaa Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi koko maan vastaavaa jäljessä.

Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuille osoitteeseen https://www.epliitto.fi/tilastot on syksyn aikana päivitetty uusin Etelä-Pohjanmaata koskeva tilastopaketti. Paketti on jaoteltu seitsemään osioon, joita ovat:

  • Väestörakenne
  • Koulutus
  • Työmarkkinat
  • Yritykset ja elinkeinot
  • Alue- ja kuntatalous
  • Etelä-Pohjanmaa huomenna
  • Ympäristö

 Sinne vain ottamaan selvää siitä, mitä tilastot kertovat Etelä-Pohjanmaan lähihistoriasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

 

Teksti: Jussi Partanen

 

3.12.2019

Avoin työtehtävä: suunnittelupäällikkö

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee palvelukseensa suunnittelupäällikköä määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.2.−30.6.2020.

Suunnittelupäällikön tehtävänä on vastata Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksesta, muusta maakunnan alueidenkäytön suunnittelusta sekä liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Suunnittelupäällikkö osallistuu myös tehtäviin liittyvään edunvalvontaan ja vaikuttamistyöhön.

Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään riittävää työkokemusta sekä vahvaa asiantuntemusta maakuntakaavoituksesta ja alueidenkäytöstä. Suunnittelupäällikön tulee tuntea maakunnan suunnittelujärjestelmä sekä alan lainsäädäntö.

Arvostamme hyvää yhteistyökykyä, aloitteellisuutta, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, erinomaista suomen sekä hyvää englannin kielen taitoa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tuntemus katsotaan eduksi.

Tehtävään valitun on esitettävä hyväksytty lääkärintodistus terveydentilastaan ennen toimen vastaanottamista. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Tehtävä jatkuu määräaikaisuuden jälkeen mahdollisesti vakinaisena toimena.

Maakuntajohtajalle osoitetut kirjalliset hakemukset on toimitettava 2.1.2020 klo 12.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi. Hakemusasiakirjoja ei palauteta.

Lisätietoja:

  • Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845, antti.saartenoja(a)etela-pohjanmaa.fi
  • Maakuntajohtaja Asko Peltola, p. 0400 590 123, asko.peltola(a)etela-pohjanmaa.fi
2.12.2019

Avoin työtehtävä: harjoittelija alueiden käytön ja liikenteen tehtäväalalle

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee harjoittelijaa alueiden käytön ja liikenteen tehtäväalalle alkuvuodeksi 2020. Tehtäväalue vastaa mm. Etelä-Pohjanmaan alueen maakuntakaavoituksesta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta.

Harjoittelijan ensisijaisina tehtävinä ovat paikkatietoaineistojen kokoamiseen, analysointiin, visualisointiin ja hyödyntämiseen liittyvät tehtävät sekä muut maakunta- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun avustavat tehtävät.

Harjoittelijalta odotetaan tehtävään soveltuvaa ylemmän asteen koulutustaustaa, paikkatietojärjestelmien (ArcGIS) käytön osaamista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Sujuva tekstin tuottaminen ja kiinnostus oman paikkatieto-osaamisen vahvistamiseen ovat eduksi tehtävässä.

Työn kesto on 3-4 kuukautta. Aloitus helmikuussa 2020, sopimuksen mukaan. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä. Harjoittelijan kuukausipalkka on 2000 euroa.

Toivomme vapaamuotoisia hakemuksia keskiviikkoon 18.12.2019 klo 15.00 mennessä. Hakemukset tulee lähettää sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi, otsikolla ”Maakuntasuunnittelun harjoittelijahaku”.

Haastattelut järjestetään tammikuussa 2020.

 

Lisätietoja tehtävästä antaa:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi, 050 347 9845

 

2.12.2019

Vuoden 2019 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehti on ilmestynyt!

Juuri ilmestyneessä Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehdessä palataan kevään EU-vaalitunnelmiin ja -tuloksiin sekä luodaan kurkistus siihen, millaista kansainvälistä toimintaa alueemme Leader-ryhmissä on viime aikoina toteutettu.

Lehden sivuilta voit lukea myös pohjalaismeppi Miapetra Kumpula-Natrin terveiset Euroopan parlamentista sekä tutustua juuri valitun uuden Euroopan komission ja sitä johtavan Ursula von der Leyenin poliittiseen ohjelmaan.

Julkaisussa luodaan katsaus myös syksyn aikana päivitettyyn Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmaan ja siihen, miten muuttoliikkeestä haetaan elinvoimaa maakuntaan erilaisten kehittämishankkeiden avulla.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehti on Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen vuosittain ilmestyvä tiedotuslehti.

Lehti on luettavissa sähköisenä versiona Issuu.com -sivustolta osoitteesta: https://issuu.com/epliitto/docs/kansainva_linen_etela_-pohjanmaa19_issuu

Pdf-versiota voi selata tästä osoitteesta: https://www.epliitto.fi/images/KVEP_2019_saavutettava.pdf

Lehden voi tilata myös kotiin ottamalla yhteyden EU-tietokeskukseen joko sähköpostitse (eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi) tai puhelimitse (0400 241813).

 

Antoisia lukuhetkiä!

0 kommenttia
25.11.2019

EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumat kiertävät maakuntaa


Ilmoittaudu mukaan hankemessuille!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjestää maaliskuussa 2020 kolme EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaa maakunnan alueella. Tapahtumien tavoitteena on tuoda esiin EU:n ja EU:n rakennerahastojen vaikuttavuutta maakunnassa. Tapahtumat järjestetään eri puolella maakuntaa, ja kukin tapahtuma kietoutuu oman teeman ympärille. Tapahtumat järjestetään seuraavasti:

1. Alajärvi: Ympäristö ja ilmaston muutoksen torjunta

  • Ajankohta: torstai 5.3.2020, klo 14-18
  • Paikka: Monitoimihalli, Alajärvi

2. Kauhajoki: Digitalisaatio

  • Ajankohta: tiistai 17.3.2020 klo 14-18
  • Paikka: SaiEDU/Vuoksi ja Suupohja-Sali

3. Seinäjoki: Sosiaalinen ulottuvuus

  • Ajankohta: torstai 19.3.2020 klo 14-18 (tapahtuman ajankohta voi vielä muuttua)
  • Paikka: Seinäjoki Areena

Jokainen tapahtuma koostuu kahdesta osasta: EU-hankemessusta ja ajankohtaisseminaarista. Hankemessuille tervetulleita ovat kaikki EU-rahoitusta saaneet hankkeet ja toivommekin, että mukaan pääsisi mahdollisimman monipuolinen kattaus erilaisia hankkeita maakunnasta. Hankkeiden haku hankemessuille on nyt auki ja alustavia ilmoittautumisia otetaan vastaan 24.1.2020 saakka. Ilmoittautumisen voi tehdä osoitteesta: https://fi.surveymonkey.com/r/HX67CQR.

Tapahtumatietoja päivitetään EU-tietokeskuksen Ajankohtaista-sivustolle lähempänä tapahtumaa osoitteeseen: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

 

Lisätietoja tapahtumasta antaa:
Hanna Meriläinen / EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi
p. 0400 241813

EDIC EP

0 kommenttia
20.11.2019

Ministeri Kosonen myönsi Etelä-Pohjanmaalle 195 000 euroa kulttuurin alueelliseen kehittämistehtävään

Etelä-Pohjanmaa on saamassa rahoitusta kulttuuritoimintansa kehittämiseen. Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja rahoitettavista kokeiluista päätti tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Rahoituksella halutaan tukea kuntien kulttuuritoimintalain toteutumista. Kehittämistehtävät ovat uusia, ja niihin myönnettiin rahoitusta nyt ensimmäistä kertaa.

Kuntien tukena valtakunnallisesta kehittämisestä vastaa Espoon kaupunki. Alueellinen kehittäminen annettiin tehtäväksi Etelä-Pohjanmaan liitolle, Jyväskylän kaupungille, Kaakon taiteelle, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle ja Kuopion kaupungille.

Etelä-Pohjanmaan liitto haki rahoitusta yhdessä Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Hanketta toteutetaan koko Etelä-Pohjanmaan alueella yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa mentoroinnin avulla sekä kehittää monialaista kulttuuriosaamista koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

− Iloitsemme myönteisestä ja maakunnalle tärkeästä päätöksestä. Se on samalla osoitus arvostuksesta Etelä-Pohjanmaan liiton tekemää kulttuurityötä kohtaan. Toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla on jatkossakin mahdollisuus kehittää kulttuuripalveluja sekä elää kulttuurisesti rikasta ja hyvinvointia edistävää elämää, sanoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Eväsojan mukaan kaksivuotinen alueellisen kehittämistehtävän tulokset toimivat myös kulttuurin kehittämisen mallina muille Suomen maakunnille ja alueille.  

Etelä-Pohjanmaan liitto tulee vastaamaan kulttuurityöntekijöiden ammatillisuuden tukemisesta ja osaamisen vahvistamisesta.

− Maakunnan kulttuurityöntekijöistä monet työskentelevät useamman toimialan yhteisenä työntekijänä tai kunnan ainoana kulttuurityöntekijänä, ja ammatillisten verkostojen tuki saattaa olla liian vähäistä. Taide- ja kulttuuriverkosto tulee tarjoamaan kulttuurityöntekijöille tukea, osaamisen lisäämistä ja sparrausta, kulttuurin kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma kertoo.

Seinäjoen kaupunki lähtee koordinoimaan kulttuurin ja taiteen välittäjätoimintaa. Toiminnan tavoitteena luoda malli, jonka kautta alueen taiteilijat työllistyvät paremmin ja asukkaat saavat nauttia monipuolisesti taiteesta ja kulttuurista.

− Etelä-Pohjanmaalla on vielä paljon tunnistamattomia työmahdollisuuksia sekä edellytyksiä taiteilijoiden toimeentuloon. Tarvitsemme välitystoimintaa, jotta tarpeet sekä tekijät saadaan kohtaamaan. Välittäjätoiminnan tuottama ammattimainen taide- ja kulttuuritoiminta lisää myös osallisuuden mahdollisuuksia tukemalla maakunnan omia vahvuuksia ja innostamalla eri yhteisöjä toimimaan, Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Leena Kråknäs toteaa.

Taide- ja kulttuuriverkoston tavoitteena on jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen yhteistyössä verkoston toimijoiden kanssa Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelujen ja Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoimana.

 

Lisätietoja:

  • Kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma, puh. 040 7515 610
  • Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 5378 071

 

19.11.2019

Kansainvälistymisen toimintaohjelma 2019 on julkaistu

Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaissut päivitetyn Kansainvälistymisen toimintaohjelman ”Elinvoimaa kansainvälisyydestä”. Kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin tarkoituksena on edistää kansainvälistymiskeskustelua sekä kansainvälistymiseen liittyvää vuorovaikutusta maakunnassa.

Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa aluekehittämistä. Kuluneen kymmenvuotiskauden aikana on maakunnastamme siihen saatu mukaan ilahduttavasti uusia toimijoita. EU:n tarjoamia resursseja on opittu käyttämään yhä tuloksellisemmin ja monipuolisemmin.

− Maakunnan runsaslukuiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat paljolti kuitenkin edelleen takamatkalla kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja tarvitsevat tukea löytääkseen sellaisia yhteistyömuotoja, joilla voidaan edistää kansainvälisten yhteyksien rakentumista, kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus sanoo.

Yhä merkittävämmiksi kansallisiksi ja alueellisiksi haasteiksi myös yritysten näkökulmasta ovat nousseet väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kun Suomessa asuvasta osaavasta työikäisestä väestöstä taistelevat kaikki alueet, on painopistettä siirrettävä työperäiseen maahanmuuttoon sekä rekrytointi- ja kotouttamisprosessien kehittämiseen.

−  Veturiyritysten ohella tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja koulutus ovat maakunnan kansainvälistymisen vahvimmat ajurit, jotka sekä vievät eteläpohjalaista osaamista maailmalle että tuovat tietoa, taitoa ja kehittämisideoita alueelle. Niiden kautta maakuntaan tulevalla rahoituksella on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, Kattelus toteaa.

Lähes kaikissa ohjelman toimenpide-ehdotuksissa korostuvat alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen. Pienessä maakunnassa, jossa toimijoita on rajallinen määrä, on viisautta hakea yhteiset nimittäjät ja rakentaa niiden varaan. Kunnat voivat omalta osaltaan pönkittää tätä työtä kytkemällä kansainvälisen yhteistyön elementtejä jo olemassa oleviin tehtäviinsä ja palvelutuotantoon.

Julkaisu pdf-muodossa » 

 

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus
puh. 040 6825 537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös