E-P tavoittelee rakennerahasto-ohjelmaan tasapuolisempaa rahanjakoa

13.02.2020

Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa konkreettiset ohjelmasisällöt alkavat hahmottua. Vuodenvaihteen molemmin puolin alueilla oli lyhyt aika kommentoida sen hetkistä ohjelmaluonnosta, ja Etelä-Pohjanmaallakin kommentteja ja näkemyksiä kerättiin sähköisellä kyselyllä.

Ohjelman pitäisi vaikuttavuuden näkökulmasta olla riittävän napakka ja fokusoitunut. Toisaalta taas valtakunnallisessa ohjelmassa on haastavaa yhteensovittaa eri alueiden, ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden keskenään osittain erilaisia tavoitteita, joten tästä näkökulmasta ohjelman tulee olla mahdollistava, jotta se pystyy vastaamaan kaikkien alueiden tarpeisiin.

Rakennerahastot tukevat seuraavia strategisia painopisteitä:

  • pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen
  • vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä;
  • elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen;
  • jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn ja osaamisen murroksessa;
  • työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen ja
  • haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ensimmäiseen painopisteeseen liittyen harvaan asutuille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa tavoitellaan mahdollisuutta tukea myös elinkeinoelämälähtöisiä laajakaista- ja liikenneinfrainvestointeja. Myös Etelä-Pohjanmaan kannalta laajakaistaverkon tukemisen mahdollisuus olisi toki ollut perusteltua.

Otsikkotasolla painopisteet ovat tuttuja jo kuluvalta ohjelmakaudelta. Aiempaa enemmän ohjelmassa tulevat painottumaan muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio, jatkuvan oppimisen merkitys esimerkiksi uuden teknologian käyttöönoton ja työn murroksen myötä sekä älykäs erikoistuminen.

Kokonaan uutena elementtinä valmisteluun on tammikuussa tullut Oikeudellisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF), joka liittyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Sillä tuetaan alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa haasteita. Näillä näkymin JTF valmistellaan osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa ja sen toimeenpano tulee perustumaan maakuntatason alueellisen siirtymän suunnitelmiin.

Suomen saanto JTF:sta olisi 164,8 milj. € mutta jotta rahaston rahoitusosuus saataisiin käyttöön, olisi rakennerahastoista (EAKR ja ESR) siirrettävä 1,5 – 3 -kertainen lisärahoitus, johon sovellettaisiin tämän jälkeen vastaanottavan JTF-rahaston sääntöjä. EAKR- ja ESR-toimet siis supistuisivat vähintään 247,1 milj. €. Komissio antaa esityksensä rahaston maantieteellisestä kohdentumisesta Suomessa osana maaraporttia helmikuussa. Tällä hetkellä ei voida vielä arvioida uuden rahaston vaikutuksia sisällöllisesti tai rahoituksellisesti Etelä-Pohjanmaalle.

Olennainen ja tärkeä osa seitsemän vuoden välein tapahtumaa ohjelmavalmistelua on tietysti rahanjako. Hallitus on linjannut, että valtakunnalliseen hanketoimintaan varataan EAKR:n rahoituksesta enintään kahdeksan prosenttia ja ESR:n rahoituksesta enintään 20 prosenttia. Muita vastaavia ns. päältäottoeriä ovat kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus, joka on kuusi prosenttia EAKR:sta, ja vähävaraisten materiaalisen tuen rahoitus, joka on kaksi prosenttia ESR:sta. Lisäksi siivu rahoituksesta menee ohjelmatyön hallinnointiin.

Kaupunkikehittämisessä hallituksen linjaukset eivät ole Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen näkökulmasta hyviä. Potti on menossa pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupungeille. Asia täytyy huomioida jotenkin muuta rahoitusta jaettaessa.

Päältäottoerien jälkeen siirtymäalueiden eli muun Suomen kuin Uudenmaan ja Ahvenanmaan jaettavissa olevan rahoituksen suuruusluokka on jossain 750 ja 800 miljoonan euron välimaastossa. Tosin tämä arvio pohjaa vasta komission esitykseen EU:n budjetiksi. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan Suomen saama rahoitus muuttuu. Lisäksi uusi JTF-rahasto tulee vaikuttamaan jaettavissa olevaan rahamäärään ja viivästyttämään prosessia jonkin verran.

Elinkeinoministeri Lintilä on antanut maakunnille toimeksiannon tehdä yhteinen yksimielinen esitys maakuntakohtaiseksi rahanjaoksi. Neuvotteluja maakuntien kesken on käyty tiivistii, mutta luonnollisesti ratkaisun hakeminen ei ole helppoa. Etelä- ja Länsi-Suomi hakevat aiempaa tasapuolisempaa rahanjakoa Suomen sisällä. Kuluvalla kaudella Etelä-Pohjanmaa on saanut alueellista rakennerahastorahoitusta alle 15 euroa/asukas/vuosi. On olemassa hyvät perusteet saada tähän merkittävä tasokorotus.

 

Teksi: Heli Rintala

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös