Ajankohtaista

12.08.2019

Vietnamin mahdollisuudet -seminaari 26.8.2019

Maanantaina 26.8.2019 klo 12.00 - 16.00 järjestetään Seinäjoen Framissa seminaari, jossa käydään keskustelua Vietnamin tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille ja organisaatioille. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa suurlähettiläät Kari Kahiluoto sekä Pham Thi Ngoc Bich. Lisäksi kuullaan kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta EU:n ulkopuolelta sekä koulutusyhteistyöstä Vietnamin kanssa.

Tutustu ohjelmaan »

Ilmoittautumiset: Ilmoittautumisia seminaariin pyydetään ma 19.8.2019 klo 15.00 mennessä osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/Vietnam-seminaari_260819

9.08.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2019 - vielä ehdit mukaan!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään neljännen kerran vuonna 2019. Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita.

Kilpailu on toteutettu kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa ja se toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi. Vuonna 2018 kilpailun osalta oli välivuosi ja Seinäjoen taidehallilla järjestettiin kolmen vuoden kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

 Meidän tarinoitamme, nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita kuvassa. Kuva by Elina Teitti/Seinäjoen taidehalli
Kuva by Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli


Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia.

Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.8.2019 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Nelimarkka-museolle eli Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista 3-6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 23.9.–27.10.2019. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Tarkemmat säännöt löydät täältä.


Kilpailun järjestäjä

Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.


Vuosien 2015-2017 voittajat            

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoja kilpailusta:

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

7.08.2019

Yleisötilaisuus kaupan ja keskustatoimintojen vaihemaakuntakaavasta 13.8.2019

Kaikille avoin esittelytilaisuus kaavaehdotuksesta järjestetään Seinäjoella Framissa tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). II vaihemaakuntakaava koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja.

Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Ehdotusvaiheen kaava-aineistot ovat nähtävillä 6.9.2019 asti Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla sekä verkkosivuilla osoitteessa: www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava2muutos.

Tervetuloa!

3.07.2019

EU-uutiskirje 3/2019

Vuoden kolmas EU-uutiskirje on nyt luettavissa EU-tietokeskuksen sivuilta. Uutiskirjeessä jälleen rutkasti ajankohtaisia EU-uutisia, ja kuten juttujen sisällöstä voi huomata EU-politiikassa eletään tällä hetkellä toden totta jännittäviä aikoja, eikä EU-politiikan seuraamista kannata lopettaa kesälomienkaan aikana. 

EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoilleen oikein antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

0 kommenttia
24.06.2019

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 24.6 – 6.9.2019.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Kirjallisen muistutuksen voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon postiosoitteeseen PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi perjantaihin 6.9.2019 klo 15.00 mennessä.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla ja liiton toimistolla osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki.

Kaikille avoin kaavaehdotuksen esittelytilaisuus järjestetään Framilla Seinäjoella tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, p. 050 4054 578

 

Seinäjoella 17.06.2019

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS

19.06.2019

EAKR-rahoitusta haettavana

Pirkanmaan liitossa on haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kyseessä on kuluvan ohjelmakauden koko loppurahoitus. Lisähaku keväällä 2020 on mahdollinen, mikäli rahoitusta jää käyttämättä tämän haun jälkeen.

Hakemuksia voi jättää Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1. PK-yritystoiminnan kilpailukyky ja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin 2.1, 3.1, 4.1, 5.1 ja 3.2, jotka on kuvattu em. ohjelma-asiakirjassa.

Hankkeiden tulee kohdentua ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018-2021 ja älykkään erikoistumisen strategian mukaisille elinkeinopainoaloille (Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto). Hankkeiden tarpeellisuus tulee perustella elinkeinoelämän esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta, ja tulosten on oltava avoimia ja yleisesti hyödynnettävissä.

Hakemukset tulee jättää tiistaihin 1.10.2019 mennessä.

 

Tutustu hakuohjeeseen »

19.06.2019

Väestörakenteen muutos kiihtyy – Onko kehitystä mahdollista kääntää?

Etelä-Pohjanmaalla tehtävää tulevaisuustyötä on viime vuosien aikana kehitetty ja yhteistyötä tiivistetty. Innovatiivisuutta ja kasvua -hankkeen toteutuksen myötä on kokeiltu uutta toimintatapaa, jonka näkyvimpänä osatekijänä ovat olleet runsaan osallistujajoukon keränneet tulevaisuusfoorumit. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut tarjota osallistujille mahdollisimman ajankohtaista ja laadukasta tietoa sekä tuoda laajempaan keskusteluun erilaisia ilmiöitä, jotka muovaavat meidän kaikkien tulevaisuuttamme, kuten työn murros, globalisaatio, väestönkehitys ja muuttoliike.

Viime aikoina väestönkehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne. Tilanne on kärjistynyt erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla. Haasteet ovat lukuisia, ja niiden keskellä voi olla vaikea pysyä positiivisena – varsinkin, kun usein toistellaan varmoina tiedettyjä totuuksia kaupungistumisesta ja muuttoliikkeen suunnasta. On pidettävä mielessä, että tulevaisuus on alati muutoksessa, kehityskulut vahvistuvat ja hiipuvat aikojen kuluessa. Trendeihin on mahdollista vaikuttaa eikä niiden edessä voi jäädä toimettomaksi.

Mihin suuntaan väestörakenne kehittyy Suomessa ja alueilla, on tällä hetkellä yksi suurimmista kysymyksistä. Tietoa aiheesta on saatavilla laajasti. Ikäluokkien koko, muuttoliike ja syntyvyys ovat kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta, joka näkyy vuoden lopussa joko plus- tai miinusmerkkisenä lukuna tietyllä alueella.

Kiinnostavaa on, että positiivinen talous- ja työllisyystilanne ei ole juurikaan näkynyt myönteisenä kehityksenä väestön osalta maakunnissa eivätkä tietyille alueille kohdistuneet suuret tehdasinvestoinnit ole onnistuneet luomaan positiivista käännettä kuntien asukasluvun kehityksessä. Suunnitellessa toimenpiteitä muuttoliikkeen kääntämiseksi on päästävä käsiksi muuttoliikkeen juurisyihin ja pyrittävä vahvistamaan niin sanottuja pehmeitä vetovoimatekijöitä.

Millaiselta Etelä-Pohjanmaa näyttää sellaisen näkökulmasta, joka on opiskellut ja työskennellyt suurilla kaupunkiseuduilla viiden tai viidentoista vuoden ajan, on hyvin keskeinen kysymys. Mikäli ajatellaan kohderyhmänä metropolialueella asuvia, 30–40-vuotiaita entisiä eteläpohjalaisia, joilla on työpaikat, lapsia, hyvä palvelujen saatavuus ja asunto, ja oletetaan, että samat asiat täyttyisivät heillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Miksi he kyseisessä tilanteessa päätyisivät muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle?

Tällöin merkityksellisiä tekijöitä ovat odotukset hyvästä elämästä, mielikuvat alueesta, ilmapiiri, elinympäristö, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja yhteisöt. Nämä perustuvat osin tietoon ja osin vääriin tai oikeisiin uskomuksiin. Miten alueemme kunnat voivat omalla toiminnallaan saada potentiaaliset muuttajat vakuuttuneeksi näistä kyseisistä ”pehmeistä” tekijöistä siten, että muuttopäätös olisi mahdollinen? Miten nämä ihmiset on mahdollista tavoittaa?

Työperäinen maahanmuutto on toinen muutostekijä, johon on mahdollista itse vaikuttaa omilla toimilla. Haasteena kuitenkin on, että Suomi ei ole kovin houkutteleva maa kansainvälisille osaajille eikä Etelä-Pohjanmaa pärjää maan sisäisessä kilpailussa. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia toimialoja maakunnassa, ja se tulee kiihtymään työikäisen väestön määrän vähentyessä nopeasti jo lähivuosina.

Ongelmatilanteissa on luonnollista, että pitäydytään vanhoissa ja toimivissa ratkaisuissa, jolloin luovuus ja laatikon ulkopuolelta ajattelu voi jäädä vähemmälle. Nyt on aidosti mietittävä uudelleen, mitä väestökehityksen osalta on mahdollista tehdä ja mitä voidaan tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Eri aikakausina tehtyjen ennusteiden mukaan maaseutu ja harvaan-asutut alueet olisi pitänyt jo kauan sitten kuopata ja viimeisen sammuttaa valot. Kuvaavaa oli Siirtolaisuusinstituutin Markku Mattilan havainto siitä, että Etelä-Pohjanmaalla väestö ei ole itseasiassa kasvanut sataan vuoteen. Kuitenkin samalla ajanjaksolla hyvän elämän edellytykset ovat täällä vahvistuneet. Sadan vuoden aikana on ollut merkittäviä murroskohtia, joista ei olla pelkästään selvitty vaan on menestytty. Kyse on ollut valmiudesta sopeutua muutoksiin, korkeasta osaamisesta ja uskosta tulevaisuuteen.

 

Teksti: Miika Laurila, projektipäällikkö

19.06.2019

MDI:n väestöennuste haastaa koko maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut alkuvuonna 2019 kaksi väestöennustetta, joista toinen koskee maamme kaikkia maakuntia ja toinen on Etelä-Pohjanmaan liiton tilauksesta laadittu Etelä-Pohjanmaan kuntakohtainen ennuste. Kumpikin ulottuu vuoteen 2040 asti.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 189 715 henkeä. Maakuntaennusteessa asukasluku olisi vuonna 2040 170 661 ja kuntakohtaisessa ennusteessa 170 658. Maakunnan asukasluku vähentyisi siis vuosina 2019 – 40 noin 19 000 asukkaan eli 10 prosentin verran.  Tämä vähennys tietäisi sitä, että nyt yhdeksänneksi suurin maakunta olisi vuonna 2040 väestöltään kymmenenneksi suurin.

Seinäjoki olisi ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ainoa kunta, jonka väkiluku olisi vuonna 2040 suurempi kuin oli vuoden 2018 lopulla. Seinäjoen väkiluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 hieman alle 67 500 henkeä, eli vajaat seitsemän prosenttia suurempi kuin nykyään. Kasvua olisi noin 4 200 henkeä. Ennusteen mukaan Seinäjoki saa erittäin merkittäviä muuttovoittoja muualta Etelä-Pohjanmaalta, mutta ilman näitä muuttovoittoja sen väkiluku laskisi.

Kaikissa muissa kunnissa väestö siis vähenisi. Suhteellisesti parhaan väestökehityksen kunnat sijaitsisivat ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan ja Kuusiokuntien alueella. Suhteellisesti heikointa väestökehitys olisi Suupohjan ja Järviseudun alueella, sillä kuusi heikoimman kehityksen kuntaa sijoittuisi näille alueille.

Järviseudun kunnissa väestö vähenisi 2018 – 40 lähes 25 prosenttia, eli suhteellisesti eniten maakunnan seutukunnista. Myös Kuusiokuntien ja Suupohjan alueella väestön väheneminen olisi yli 20 prosenttia, mutta Seinäjoen seudun kunnissa yhteenlaskettuna hieman yli 4 prosenttia. Kunnista suhteellisesti eniten väkiluku vähenisi Soinissa, lähes 37 prosentilla. Myös Isojoella vähennys olisi hieman yli 30 prosenttia.

Absoluuttisesti väestön vähentyminen olisi suurinta Kurikassa, jonka asukasluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 4 300 henkeä pienempi kuin tänään. Myös Kauhavalla väestön vähentyminen olisi hieman yli 3 000 henkeä.

Merkittävin Etelä-Pohjanmaan väestöä vähentävä tekijä olisi luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotus tiettynä aikana. Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys olisi ajanjakson 2019-40 aikana keskimäärin -765 henkilöä vuotta kohden. 2010-luvun aikana Etelä-Pohjanmaalla syntyneiden määrät ovat laskeneet jopa neljänneksellä.

Ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan muuttotappio muualle Suomeen olisi vuodessa keskimäärin 427 henkeä, mutta ulkomailta tuleva siirtolaisuus toisi muuttovoittoa vuosittain keskimäärin 326 henkeä. Vuosittaiset muuttotappiot muualle Suomeen vähenevät kuitenkin merkittävästi tarkastelujakson aikana. Muuttotappiot olisivat kuitenkin huomattavia vielä ajanjakson lopussakin.

Paitsi väestön määrä, myös ikärakenne muuttuu. Ikärakenteen muutos olisi huomattavaa etenkin 2020-luvulla, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2018 joka neljäs Etelä-Pohjanmaalla asuva oli eläkeikäinen, mutta vuonna 2040 eläkeikäisten osuus koko väestöstä olisi kasvanut lähes kolmannekseen.

2030-luvulla 2010-luvun matalan syntyvyyden pienet ikäkohortit siirtyvät nuorten ikäluokkaan, jonka johdosta nuorten määrä supistuu erittäin voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla asuisi 3 000 18-24-vuotiasta nuorta vähemmän (-22 %) kuin vuonna 2018. Syntyvyyden tuleva kehitys ehtii vaikuttamaan vasta 2030-luvun lopussa nuorten ikäluokkien kokoon.

Nuorten aikuisten, eli 25-34-vuotiaiden, ikäluokkaa voi pitää alueen tulevan kehityksen kannalta tärkeimpänä ikäryhmänä, sillä he ovat pääsääntöisesti työllisiä ja tekevät suhteellisen pysyviä asuinpaikkavalintoja. Vuosien 2018-40 aikana nuorten aikuisten määrä vähenee ennusteessa noin 2 500 henkilöllä (-12 %).

Ennusteen mukainen väestön vähentyminen vuoteen 2040 mennessä olisi hieman enemmän kuin nykyään on Etelä-Pohjanmaan seitsemän pienimmän kunnan asukasluku. On selvää, että toteutuessaan tällainen kehitys haastaa maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan. Erityisesti muuttoliikkeellä, niin muualta Suomesta kuin ulkomailta tulevalla, voisi olla merkitystä maakunnan kehityksen ohjaajana. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat tutkimustiedon mukaan eniten työpaikat, opiskelu, asuminen ja perhesuhteiden muutokset.

 

Teksti: Marko Rossinen

19.06.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia valmistuu

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategia julkistettiin joulukuussa 2014. Strategiajakson puolivälissä keväällä 2018 käynnistettiin kulttuuristrategian päivitystyö. Päivitystyön pohjaksi liiton kulttuurin tehtäväalue toteutti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Tammi−toukokuussa 2018 vierailtiin maakunnan kaikissa kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin erityisesti kulttuuristrategian päivityksestä, sen sisällöistä ja toteutumisesta, kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön.

Kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä, tietoa, ideoita ja mielipiteitä eri tavoin. Kulttuuristrategian päivitystyön työpajoja järjestettiin vuonna 2018 kolme: toukokuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Työpajojen vetäjänä toimi Pink Eminence Oy:n Outi Raatikainen. Toukokuun työpajan yhteydessä kuultiin lisäksi herättelevä alustusluento Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa, jonka piti dosentti Arto O. Salonen.

Kesäkuussa avattiin verkkoon kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Kyselyn kautta saatu aineisto, näkemykset ja ideat on hyödynnetty kulttuuristrategian päivityksessä.

Lokakuun työpajassa kuultiin projektikoordinaattori Eliza Kraatarin herättelevä puheenvuoro Näkökulmia kulttuuripolitiikan tekemiseen ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola esitteli verkkokyselyn tuloksia. Käsiteltävinä aiheina työpajassa olivat kulttuurin vaikuttavuus ja kuntien erityispiirteet. Marraskuun työpajassa työstettiin pienryhmissä kulttuurin kehittämisen visiota ja kulmakiviä. Erityisteemana nousi esiin kansainvälisyys. Kaikkiin työpajoihin kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on käsitellyt strategiaa useaan otteeseen kokouksissaan, ja evästyskeskustelu luonnoksesta on käyty myös maakuntahallituksessa. Nyt kulttuuristrategialuonnos on lausunnoilla kunnissa, ja syksyllä se hyväksytään kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa. Sen jälkeen alkaa strategian jalkautus ja toimeenpano.

Kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa kommentteja strategialuonnoksesta. Asiakirja löytyy liiton verkkosivuilta, ja sivulta löytyvällä lomakkeella voi jättää omia näkemyksiään 2.8.2019 saakka. (Kommentointi on päättynyt.)

Päivitetty kulttuuristrategia tehdään vuosille 2019−2025. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys. Strategiaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa, ja nyt heitä haastetaan myös toteutukseen. Tehdään yhdessä visio todeksi ja kulttuurimaakunta näkyväksi!

 

Teksti: Tuija Ahola

19.06.2019

Kulttuurisote II jatkaa kulttuurihyvinvoinnin edistämistä

Toukokuun alussa käynnistyneen Kulttuurisote II -hankkeen tavoitteena on nivoa kulttuuri osaksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeisessä tilanteessa. Hanke on jatkoa viime vuonna sote-uudistuksen tukena toimineelle kuuden maakunnan Kulttuurisote-hankkeelle.

Jatkohanketta viedään eteenpäin neljän maakunnan voimin. Vuoden loppuun saakka kestävän kumppanuushankkeen hallinnoija on Pohjanmaan liitto. Muut osatoteuttajat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon liitot sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt hankkeelle 100 000 euron rahoituksen.

Vaikka edellisellä hallituskaudella laadittu maakunta- ja sote-malli ei toteudu, viimevuotisessa Kulttuurisote-hankkeessa tehty työ ei valu hukkaan. Hankkeen aikaansaannoksia voidaan hyödyntää jatkotyön pohjana, etenkin kun Antti Rinteen hallitus ryhtyy valmistelemaan sote-uudistusta maakuntapohjalta.

Kulttuurisote II -hanketta koordinoi projektipäällikkö Hanna Kleemola, joka vastaa myös Pohjanmaan osatoteutuksesta. Etelä-Pohjanmaalla projektipäällikkönä toimii Pirjo Heino, Varsinais-Suomessa Eriikka Siirala ja Pohjois-Savossa Mervi Lehmusaho.

Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa tuovat taiteen ja kulttuurin osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla edistetään sekä kotona asuvien että kotihoidon ja palveluasumisen piirissä olevien ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen juurtumista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

- Tavoitteena on muun muassa tuoda kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa, kirjata ne asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmiin sekä tehostaa toteutuneen toiminnan kirjaamista asiakkaan tietoihin, Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö Pirjo Heino sanoo.

- Alueellamme pilotoidaan ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinta, jossa kunnan kulttuuritoimi on tarjottimelle tuotavien ja kehitettävien palvelujen koordinoija, välittäjä ja tuottaja, Pohjanmaan projektipäällikkö Hanna Kleemola kertoo.

Palvelutarjottimen käyttö edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen saavutettavuutta ja kohentaa tätä kautta ikäihmisten elämänlaatua. Hanke tukee laajemminkin sisällyttämään taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja osaksi sote-palvelujen tarjontaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkymistä kehitetään myös hallinnon tasolla, kuten strategia-asiakirjoissa, suunnitelmissa ja osana kuntien hyvinvointikertomuksia. Lisäksi hanke edistää kulttuurihyvinvoinnin huomioon ottamista kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden työssä. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja käytäntöön viemiseksi kuntakumppaneiden ja sote-organisaatioiden rooli onkin keskeinen.

 

Lue hankkeesta lisää » 

 

 

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös