Ajankohtaista

27.05.2020

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -webinaari 28.5.2020 klo 13-15

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuoden alusta lähtien toteuttanut hanketta, jossa on hahmoteltu maakunnalle pitkän aikavälin vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Tavoitteena oli muodostaa näkemys Etelä-Pohjanmaan kehittämisen kannalta olennaisista muutosilmiöistä ja epävarmuustekijöistä, joiden perusteella laadittiin yhdessä sidosryhmien kanssa kolme erilaista skenaariota Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudesta vuoteen 2050.

Olet tervetullut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan skenaarioiden 2050 julkistamistilaisuuteen etäyhteyksien kautta to 28.5.2020 klo 13-15. Tilaisuudessa Jari Kolehmainen (TaU) johdattelee osallistujia ennakointiajattelun pariin ja Miika Laurila (E-P:n liitto) esittelee skenaariot, jota seuraa kommenttipuheenvuorot ja keskustelua.

Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta sellaisenaan, vaan niillä pyritään havainnoimaan johdonmukaisesti erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, mikä mahdollistaa uhkiin varautumisen ja toivottavien kehityskulkujen vahvistamisen. Skenaarioita hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin strategisen kehittämisen parissa ja niiden toivotaan antavan uusia ajatuksia ja työkaluja maakunnan toimijoiden omaan strategiseen suunnitteluun.

  • Aika:              Torstai 28.5.2020 klo 13-15
  • Paikka:          Etänä (Teams)

 

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu oheisen linkin kautta 26.5.2020 mennessä: https://bit.ly/2T7qpy6

Tilaisuuden seuraaminen: 

 

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

 

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 webinaari 28.5.2020

Ohjelma 

13.00 Tervetuloa, tilaisuuden käytännöt, Asko Peltola, E-P:n liitto

13.05 Asiantuntijapuheenvuoro, Jari Kolehmainen (TaU)

13.40 Etelä-Pohjanmaan skenaariot esittely, Miika Laurila, E-P:n liitto

14.20 Keskustelua ja kommentteja. Varmistuneet kommenttipuheenvuorot: Aki Sundell, Teknologiateollisuus; Reija Lepola, Sedu; Satu Kankare, Lapuan kaupunki

14.50 Miten tästä eteenpäin? Heli Seppelvirta, E-P:n liitto

15.00 Tilaisuus päättyy

 

Lisätietoja antaa: Kehittämisasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 660 3733, miika.laurila@etela-pohjanmaa.fi 

27.05.2020

Tutkimusharjoittelijan määräaikainen tehtävä

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee tutkimusharjoittelijaa ensisijaisesti ajalle 1.9.2020 - 31.12.2020 tai erikseen sovittavaksi neljän kuukauden ajanjaksoksi vuoden 2020 aikana.

Harjoittelijan päätehtävä on päivittää Etelä-Pohjanmaan liiton uusille www-sivuille tulevat tilastoaineistot ja toimintaympäristökuvaukset sekä laatia niihin liittyviä tilastoja ja diagrammeja.

Lisäksi harjoittelija voi osallistua Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin tilastopaketti 2020-julkaisun päivitykseen. Harjoittelijalle voidaan osoittaa myös muita soveltuvia tehtäviä (esim. tietopalvelu). Tämänhetkiset liiton tilastosivut ovat osoitteessa www.epliitto.fi/tilastot

Harjoittelijalle on eduksi tehtäviin soveltuva koulutus (esim. yhteiskuntapolitiikka, sosiologia, tietojenkäsittely, kansantaloustiede) sekä aikaisempi työkokemus vastaavista tehtävistä.

Tietoteknisestä osaamisesta ja erilaisten tilastotietokantojen (esim. StatFin, Sotkanet) käyttökokemuksesta on tehtävissä etua. Harjoittelijan palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan.

Lisätietoja harjoittelijan tehtävistä antaa kunta-asiamies Marko Rossinen (puhelin 040 356 3933, sähköposti: marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi).

Maakuntajohtajalle osoitetut hakemukset tulee toimittaa viimeistään perjantaihin 29.5.2020 klo 15:00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”Tutkimusharjoittelija”.

26.05.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto käynnistää kulttuurihyvinvointityön selvityksen

Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa kuluvan vuoden kevään, kesän ja syksyn aikana selvityksen, jossa tarkastellaan kulttuurihyvinvoinnin nykytilaa ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista eri puolilla maakuntaa. Selvityksen on määrä toimia kulttuurihyvinvoinnin kehittämisessä suunnannäyttäjänä ja tilannekuvan selkeyttäjänä.

− Selvityksen tuotoksella on tarkoitus vastata kuntien kulttuuritoimintalain vaatimuksiin ja nostaa tähän liittyen hyvät toimintatavat esiin kaikkien hyödynnettäväksi, kertoo kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma.

Selvityksessä kerätään materiaalia toteutuneista hankkeista ja tarkastelleen meneillään olevaa toimintakulttuuria − vahvuuksia ja haasteita toteuttaa kuntatasolla kulttuuritoimilain edellyttämiä asioita. Työn tavoitteena on miettiä, millaisia kehityssuuntia lähitulevaisuuteen olisi luotava.

− Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki astui voimaan 2019. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjota mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle sekä edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä, Hangasluoma luettelee.

Lisäksi Hangasluoma korostaa, että kunnan tulee edistää kulttuuria ja taidetta myös osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Selvitys käynnistyy haastatteluilla

Selvityksen työvaiheet sisältävät esikartoituksen, haastattelut ja osallistavaa työskentelyä. Ensin organisaatioita tullaan lähestymään lyhyellä kyselyllä kulttuurihyvinvoinnin toiminnasta. Esikartoituksen jälkeen organisaatioiden edustajat haastatellaan.

− Kulttuurihyvinvoinnin selvityksessä pyritään kokoamaan hyviä käytäntöjä kulttuurin saatavuuden lisäämiseksi sekä löytämään yhteisiä kehittämiskohtia sekä niihin soveltuvia toimenpiteitä yhteistyöllä edistettäväksi. Tavoitteena, että kunnissa voidaan vastata entistä paremmin uuden kuntien kulttuuritoimintalain tavoitteisiin, kertoo Hangasluoma.

Elokuussa 2020 suunnitelmissa on yhdessä tutustua selvityksen tuottamaan tietoon ja kehittämisen keskiöön nouseviin teemoihin. Selvitys tullaan viimeistelemään osallistavan työskentelyn pohjalta.

Selvityksen on määrä valmistua syksyn 2020 aikana koronaepidemian mahdollisista vaikutuksista työn etenemiseen riippuen.

Kulttuurihyvinvoinnin tilaa tarkastellaan seuraavien julkisten organisaatioiden ja toimijoiden osalta: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/Aksila, SonetBotnia (Etelä-Pohjanmaa), JIK Ky, Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Järvi-Pohjanmaan perusturva, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä / Kuusiolinna Terveys, Lapuan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta.

 

 

Lisätietoja antavat:

 

25.05.2020

Lastenkulttuuria edistetään MaaMa-hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo ovat aloittaneet yhteistyön MaaMa-hankkeen avulla. MaaMa eli Maakunnalliset mahdollisuudet on hanke, jonka avulla edistetään lastenkulttuuria Etelä-Pohjanmaalla ja selvitetään konkreettisesti lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana asia nousi vahvasti esille, ja se kirjattiin toimenpiteenä myös kulttuuristrategiaan. Louhimon toiminnan laajentaminen liittyy sekä yhteistyön että hyvinvoinnin kulmakiviin, ja sillä edistetään kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa.

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Se on perustettu vuonna 2006. Toiminta-alue käsittää tällä hetkellä Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, sirkustyöpajat, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla. Toiminta on lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa.

Louhimon koordinoimaa toimintaa Etelä-Pohjanmaalla on myös Suomen kulttuurirahaston rahoittama Taidetestaajat-hanke, joka mahdollistaa vuosina 2017-2020 jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierailua. Yksi taidelaitosvierailu suuntautuu omaan maakuntaan tai sen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Samoin Louhimon toimintaa on OKM:n rahoittama Omakerho-hanke, jossa koululaisten iltapäiviin toteutetaan taide- ja kulttuurisisältöisiä kerhoja. Kerhot toteutetaan lasten omilla kouluilla tai vaihtoehtoisesti kävelymatkan päässä kouluilta. 

Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista selvitetään Etelä-Pohjanmaalla toteuttavan kyselyn ja pilottikokeilujen avulla. Kyselyllä lähestyttiin alkuvuodesta maakunnan kuntia, kouluja ja päiväkoteja. Pilotit tullaan toteuttamaan syksyllä. Mukaan pilottikokeiluun lähti 10 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Kuortane, Evijärvi, Soini, Ähtäri, Kauhajoki ja Karijoki. Näissä kunnissa toteutetaan yksi lastenkulttuurin työpajapäivä, joka sisältää neljä 45 minuutin työpajaa. Työpajoina tarjolla on GarageBand-työpaja, sanataidetyöpaja ja elektronisen musiikin työpaja. Työpajat ovat koulupäivään sisältyvää toimintaa, joka ei kilpaile taiteenperusopetustoiminnan tai lasten harrastustoiminnan kanssa.

Osa Louhimon tuottamista palveluista on jo nykyisellään hyödynnettävissä maakunnallisesti, esimerkiksi verkkosivuilla oleva opetusmateriaali, leirituotanto ja tapahtumat. Kyselyn ja pilottikokeilujen tuottamien tulosten ja kokemusten perusteella kehitetään mallia, jolla lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminta voisi laajentua koko maakunnan kattavaksi. Hanke alkaa elokuussa ja päättyy joulukuun lopussa 2020. Sitä rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnat.

Mielenkiinnolla odotamme syksyä ja pilotteja lastenkulttuurin kehittämiseksi!

 

Tuija Ahola
kehittämisasiantuntija

 

(Kuva: Katariina Vestergård)

20.05.2020

Etelä-Pohjanmaalle hahmoteltiin kolme tulevaisuuden kehityskulkua

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuoden 2020 alusta lähtien koordinoinut työskentelyä, jossa on muodostettu näkemys maakunnan vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Työssä laaditut skenaariot ovat nyt valmistuneet. Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta sellaisenaan, vaan niillä pyritään havainnoimaan johdonmukaisesti erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, jotka mahdollistavat uhkiin varautumisen ja toivottavien kehityskulkujen vahvistamisen.

− Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristössä tapahtuu voimakkaita muutoksia, joiden seurauksena myös maakunta ja sen toimijat kohtaavat uudenlaisia uhkia ja mahdollisuuksia. Skenaarioiden pohjalta on pyritty löytämään välttämättömiä toimenpiteitä, jotka Etelä Pohjanmaan tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tai niiden yhdistelmä tulevaisuudessa toteutuu, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta sanoo.

Työssä tunnistettiin Etelä-Pohjanmaan kehittämisen kannalta olennaisia muutosilmiöitä ja epävarmuustekijöitä ja niiden pohjalta laadittiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa kolme vaihtoehtoista skenaariota Etelä Pohjanmaan tulevaisuudesta vuoteen 2050.

Skenaariot ovat seuraavat:

Skenaario: Tuotannon paluumuutto

Keskeisimmät kehityskulut: yritysten vahvistuva rooli, kulutusverotuksella kohti kestäviä valintoja, tuotannon vahva automaatio, hajautunut aluerakenne

 

Skenaario: Säännellen uudistettu

Keskeisimmät kehityskulut: ylikansallisen sääntelyn lisääntyminen, vahvistuva polarisaatio Suomessa alueiden välillä, huoltosuhteen parantuminen, hyvinvointivaltion uudistaminen

 

Skenaario: Teknologiaa ja omavaraisuutta

Keskeisimmät kehityskulut: alueiden roolin vahvistuminen, kiertotalouden kasvu, radikaali tekoälykehitys, vähenevä väestö

 

Skenaarioiden pyrkimyksenä on edistää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta ja niiden toivotaan antavan uusia ajatuksia ja työkaluja maakunnan toimijoiden omaan strategiseen suunnitteluun. Skenaarioita tullaan hyödyntämään myös syksyllä 2020 käynnistyvissä maakuntasuunnitelma- ja maakuntaohjelmavalmisteluissa. Etelä-Pohjanmaan liitto muodostaa oman näkemyksensä tulevaisuuden kehityskulusta näiden strategiaprosessien yhteydessä.

Skenaariotyö on toteutettu Etelä-Pohjanmaan liiton AIKO-rahoitteisessa Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeessa. Skenaa­riotyön on toteuttanut Capful Oy.

 

Liite: Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 (pdf)

 

Lisätietoja:

  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

  • Kehittä­misasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 660 3733

 

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -webinaari 28.5.2020 klo 13-15

Olet tervetullut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan skenaarioiden 2050 julkistamistilaisuuteen etäyhteyksien kautta to 28.5.2020 klo 13-15. Tilaisuudessa Jari Kolehmainen (TaU) johdattelee osallistujia ennakointiajattelun pariin ja Miika Laurila (E-P:n liitto) esittelee skenaariot, jota seuraa kommenttipuheenvuorot ja keskustelua.

Ohjelma ja lisätietoja »

 

11.05.2020

Mikko Alatalo teki laulun Suomen pääradasta: ”Se on valtasuoni maamme”

Suomen päärata kulkee Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon saakka. Se on liityntäyhteyksineen Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys.

Maakuntien, kaupunkien ja kauppakamareiden muodostama yhteinen päärataryhmä tilasi koko Suomen tuntemalta kansantaiteilijalta Mikko Alatalolta pääratalaulun. 16 vuotta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa toimineen kansanedustajan ja nelinkertaisen Syksyn Sävelen voittajan laajasta tuotannosta löytyy takavuosilta myös Pohjanmaan rataan liittyviä lauluja.

− Nyt oli sopiva hetki sanoittaa ”Pohjanmaan rata” ajan tasalle. Sekä radan käyttäjänä että kansanedustajana opin tuntemaan ja tietämään, kuinka pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat yhteyksien paranemista kaikkialle Suomeen ja myös eurooppalaiseen liikenneverkkoon, Alatalo toteaa.

Päärataryhmän sihteerinä toimiva Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela kertoo, että Alatalo otti mielellään laulun tehtäväkseen.

− Laulun sanat kertovat hyvin sen, mikä Suomen pääradan merkitys on ja miten sitä pitää parantaa. Jotta ihmiset ja tavarat voisivat kulkea nykyistä paremmin, tarvitaan lisää raiteita, uutta kalustoa ja muita täsmällisyyttä parantavia toimia, Koskela sanoo.

Pääratalaulun melodia on Mikko Alatalon aiemmasta tuotannosta laulusta ”Mies pohjoisesta”.

Alatalon lauluesitys on tallennettuna Youtube-kanavalle: https://youtu.be/DlunJxOrKvk

 

 

www.paarata.fi

4.05.2020

Yhteinen liikennestrategia sai hyviä eväitä

Kuuden maakunnan maakuntahallitusten puheenjohtajistot ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa mukana olevat kansanedustajat evästivät virtuaalisessa huippukokouksessaan Länsi-Suomen maakuntien yhteisen liikennestrategian laadintaa. Keskustelussa löytyi yhteisiä teemoja, joita voidaan täsmentää ja tarjota valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. 

”Tärkeää, että näin laajalla alueella etsitään yhteisiä linjoja, vaikka erojakin löytyy.”
"Ei olla ketään vastaan, vaan pyritään toimimaan yhdessä.”

Keskustelun pohjana ollutta asiakokonaisuuksien ryhmittelyä neljään teemaan pidettiin toimivana lähtökohtana strategian laadinnalle. Teemat ovat:

Sujuva arki tiiviin yhdyskuntarakenteen alueilla.

  • Maaseutualueilla liikkumispalvelut ja tehokas logistiikka vahvistavat elinvoimaa.
  • Eri toimialojen työvoima saavuttaa työpaikan kauempaakin.
  • Kansalliset ja kansainväliset yhteydet toimivat arjessa: ihmiset ja tavarat saavuttavat määränpäänsä.

”Teemat kuvaavat selkeästi aluetta. Hyvä, että ihmisen näkökulma on tunnistettu (sujuva arki ja liikkuvuus). Kansainvälinen ulottuvuus on hyvä olla mukana, kuten onkin.” 
”Maaseudun elinkeinojen kuljetukset vahvemmin esiin!”

Kaikkia neljää teemaa yhdistävät tavoitteet saavutettavuuden parantamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi, liikenteen innovaatioiden kehittämiseksi ja liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantamiseksi.

”Rakentakaamme tästä alueesta kestävien liikkumisenergiamuotojen mallialue lataus- ja tankkausverkostoineen.”

 

Yhteisen liikennestrategian laadinnasta lyhyesti

Mitä tehdään?

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laatii parhaillaan yhteistä liikennestrategiaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden.

Miksi tehdään?

Yhteinen tahtotila tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

Miten tehdään?

Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Liikennestrategia linjaa painotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus nuorille, elinkeinoelämälle, muille sidosryhmille ja poliitikoille.

Sidosryhmätyöpajat järjestetään kaikissa maakunnissa touko-kesäkuun taitteessa ja alkusyksystä käydään vuoropuhelua nuorisovaltuustojen kanssa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat syyskuussa toiseen yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään yhteisen liikennestrategian luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan yhteisen strategialuonnoksen hyväksynnästä.

Keneltä lisätietoja?

 

Maakuntahallitusten puheenjohtajistojen huippukokous 22.4.2020

28.04.2020

Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnistyi helmikuussa 2020 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hanke, jossa edistetään alueella asuvien kansainvälisten osaajien työllistymistä alueen yrityksiin.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus haastatteli hankkeen projektipäällikön tehtävässä alkuvuodesta startannutta Marko Kelahaaraa. Haastattelussa Kelahaara avaa tarkemmin hankkeen tavoitteita, menneitä ja tulevia toimenpiteitä sekä odotuksiaan hankkeelta. Lopussa kuullaan myös kuinka Kelahaaran oma kokka kääntyi vuoden vaihteessa kohti Etelä-Pohjanmaata.

 

1. Kerro tarkemmin hankkeen tavoitteista?

Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja ulkomaalaista työvoimaa alueen yritysten kanssa. Tähän pyritään madaltamalla alueen yritysten kynnystä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja edistämällä yritysten osaamista ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiin liittyen.

Lisäksi hankkeen avulla parannetaan maakunnassa asuvien kansainvälisten osaajien henkilökohtaisia valmiuksia työllistyä alueen yrityksiin ja yrittäjäksi ryhtymiseen. Tavoitteena on myös, että Etelä-Pohjanmaa maakuntana näyttäytyisi jatkossa houkuttelevampana ympäristönä kansainvälisten osaajien keskuudessa.

Hankkeella tähdätään myös pysyvään alueen elinkeinotoimijoiden ja kansainvälisen rekrytoinnin tukipalveluiden yhteistyön tiivistämiseen ja TalentHub Etelä-Pohjanmaa -verkoston syntyyn.

2. Miten hanke on lähtenyt käyntiin?

Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja vaikuttaa siltä, että hankkeen toimenpiteille on tilausta. Maakunnalla on selkeä pyrkimys kansainvälistyä ja hankkeen tavoitteet tuntuvat saavan laajalti tukea. Toisaalta työsarkaa riittää, sillä maakunnan ja sen yritysten kansainvälistyminen on toistaiseksi ollut varsin hidasta.

Koronan aiheuttama poikkeustilanne on toki jossain määrin vaikuttanut arkiseen hanketyöhön, mutta keväälle suunniteltuja toimia on kuitenkin pystytty viemään eteenpäin. Etäpalaverit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Varmasti kaikkien toiveena on, että syksystä eteenpäin voitaisiin palata normaaliin päiväjärjestykseen, jolloin esimerkiksi tapahtumien järjestäminen tulisi jälleen mahdolliseksi.

Isommassa kuvassa mietityttää tietysti se, että millaisia vaikutuksia meneillään olevalla kriisillä on toimintaympäristöön, esimerkiksi yritysten talouden ja kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmista. Kansainvälisen työvoiman tarve ei sinänsä ole katoamassa, siitä pitää huolen jo Suomen väestökehitys.

3. Millaisia toimenpiteitä hankkeessa on tähän mennessä toteutettu ja mitä on luvassa?

Kevään aikana kerätään tietoa, suunnitellaan toimintamallien toteutusta, verkostoidutaan ja viestitään. Loppuvuoden aikana kehitystyötä viedään konkreettisemmalle tasolle, jolloin kohderyhmien edustajia tulee mukaan toiminnan piiriin.  

Tämä tarkoittaa esimerkiksi alueen kv-osaajien ja yritysten kohtauttamista, kv-osaajille räätälöityjen yrittäjyysvalmennusten käynnistämistä sekä alueen yrityksille järjestettävää valmennusta kv-rekrytointiin liittyen.

Lisäksi voisin mainita kansainvälisille markkinoille suunnattavan Etelä-Pohjanmaan markkinointivideon, joka on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana.

4. Ketä muita toimijoita hankkeessa on mukana?

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii hankkeen päätoteuttajana, ja osatoteuttajia mukana ovat Into Seinäjoki, Kauhajoen kaupunki, Sedu ja Suomen Yrittäjäopisto. Jokaisella toimijalla on omat vastuualueensa, mutta toimenpiteitä kehitetään myös yhdessä säännöllisesti kokoustamalla, toisiamme sparraten.

5. Millaisia odotuksia sinulla on hankkeelta?

Odotan, että hankkeena pystymme omalta osaltamme edistämään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymistä. Työtä tehdään pitkäaikaisten prosessien parissa, joten kaksivuotinen hanke ei luonnollisesti yksinään muuta kaikkea. Jos kuitenkin hankkeena pystymme vaikuttamaan siihen, että kansainväliset osaajat nähdään yrityksissä entistä useammin voimavarana ja kasvun vauhdittajina, olemme tehneet asioita oikein. Kyse on pitkälti ajattelutavan muutoksesta, joka vaatii aina aikaa.

6. Kerro jotain itsestäsi?

Olen alkujaan kotoisin Lohjan seudulta, mutta Turkuun muutin opintojen perässä jo yli kymmenen vuotta sitten. Turusta löytyi myös avovaimoni ja vuosi sitten perheeseemme liittyi vielä pieni tyttäremme. Opiskelin maantiedettä Turun yliopistossa ja valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2016. Sittemmin olen työskennellyt kahdessa humanitääriseen maahanmuuttoon liittyneessä hankkeessa; ensiksi projektitutkijana Siirtolaisuusinstituutissa ja sitten projektityöntekijänä Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa. Lisäksi olen pyörähtänyt tutkimusharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan liitossa.

7. Miten oma kokkasi kääntyi kohti Etelä-Pohjanmaata?

Muutimme Seinäjoelle perheeni kanssa työni perässä, mutta sekä minun että avovaimoni aikaisemmat työkokemukset Seinäjoelta madalsivat muuttokynnystä. Lähipiiristämme suurin osa on Turussa, minne Seinäjoelta on toimivat liikenneyhteydet.

Koronatilanteesta johtuen uuteen kotiseutuun tutustuminen on valitettavasti jäänyt hivenen vaillinaiseksi, ja etenkin tapahtumakesän peruuntuminen on ollut sääli. Luonnossa liikkuminen on meille tärkeää ja etenkin näinä aikoina maakunnan retkeilykohteiden kierteleminen on ollut mukavaa. Päiväretkikohdetta miettiville vinkkinä ainakin Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, joka hurmasi meidät kauneudellaan!

Marko Kelahaara

Luonnossa viihtyvä Kelahaara saa hyvää vastapainoa hanketyölle muun muassa puutöistä.

Lisää hankkeesta:

 

Yhteystiedot:

Marko Kelahaara
Projektipäällikkö
Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hanke
SeAMK
marko.kelahaara@seamk.fi

SeAMK

ESR

0 kommenttia
28.04.2020

MONI-info – matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajille

Seinäjoen kaupungilla käynnistyi maaliskuussa uusi MONI-hanke, jossa aletaan tuottaa uutta matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajille. Hankkeen tarkoituksena on paitsi antaa asioimiseen yleisneuvontaa mutta erityisesti koota yhteen sekä jakaa edelleen tietoa erilaisista työllistymiseen, osaamiseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista alueella asuville ja myös alueelle muuttoa suunnitteleville maahanmuuttajille.

Kohderyhmänä palvelussa ovat erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, työttömät, yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa olevat sekä myös työssä olevat seinäjokiset maahanmuuttajat. MONI-info toivoo tulevaisuudessa olevansa tiedollinen portti Seinäjoelle.  Palvelun avulla täällä jo olevia ja tänne saapua haluavia maahanmuuttajia autetaan matkalla kohti seinäjokisuutta ja siten osaltaan lisätään kaupunkimme houkuttelevuutta ja pitovoimaa.

Helposti lähestyttävää asiakaspalvelua

Hankkeessa työskentelee kaksi projektityöntekijää, jotka vastaavat yhdessä hankkeen toteuttamisesta seuraavan vajaan kolmen vuoden ajan.

Palveluohjaaja Tanja Marttila vastaa hankkeessa asiakaspalvelusta ja palvelusuunnittelusta. Maahanmuuttajakoordinaattori, projektipäällikkö Katja Kaatajan työpöydälle kuuluvat verkosto-, kumppani- ja sidosryhmäyhteistyön suunnittelu ja koordinointi, palvelukokonaisuuksien hallinta ja asiakastyö sekä hankehallinnointi.

Molempien tavoitteena on tehdä työtä helposti lähestyttävällä otteella ja rakentaa palvelusta matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille apua tarvitseville maahanmuuttajille, jotka eivät enää ole kotouttamisen piirissä. Pakolaistyö kunnassa jatkaa ennallaan. Tämä palvelu on odotettu lisä.

- Toivomme, että asiakkaat löytävät meidät ja rekisteröityvät asiakkaiksi. Haluamme tulla tunnetuksi asiakkaillemme MONI-infon Katjana ja Tanjana, joilta voi kysyä mitä tahansa arjen asioihin, työllistymiseen tai kouluttautumiseen liittyviä asioita ilman suurempaa epäröintiä, Kaataja kertoo.

Moninaista kohtaamista

Maahanmuuttajille suuntautuvaa neuvonta- ja ohjaustyötä tullaan tekemään niin kasvotusten ajanvarauksella tai ilman, puhelimitse ja sähköisten viestintävälineiden kautta. Marttila ja Kaataja ovat kohdanneet tähän mennessä International Business –opiskelijoita SeAMKista seuraten heidän tarvekartoitustensa tekoa.

- Tällä hetkellä olemme tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse sekä WhatsApp ja Messenger-viestein. Fyysinen asiakaspalvelupiste aukeaa myöhemmin Seinäjoen Framille C-rakennuksen ala-aulan yhteyteen, mutta koronatilanteen vuoksi emme ole voineet aloittaa siellä vielä toimintaa, Marttila kertoo.

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi hankkeessa järjestetään erilaisia pienimuotoisia tilaisuuksia, kuten tietoiskuja, työpajoja, kahvi-iltoja tai muita illanviettoja, joihin kutsutaan mukaan kaikkia kiinnostuneita. Hankepäätöksen mukainen aloitusseminaari on tarkoitus järjestää myös myöhemmin tulevana syksynä. 

- Kaikki palvelumme ja tilaisuutemme tulevat olemaan maksuttomia. Odotamme juuri nyt ensimmäistä ohjausryhmän kokousta ja sen myötä pääsemme valitsemaan linjoja tuleville kuukausille, Kaataja  tarkentaa.

Viestintä- ja tiedotuskanavat auki

Ennen varsinaista neuvontatyön aloitusta hankkeessa keskitytään hankkeen käynnistämiseen, ohjausryhmän kokoamiseen, palvelun ideointiin ja palvelukentän hahmottamiseen. Sosiaalisen toiminnan rajoittamisen aika on haastavaa palvelun aloittamiselle.

- Aloitamme nollasta. Tavoitteena oli aloittaa hanke kohderyhmien kohtaamisilla ja työpajoilla eli palvelutarpeiden ja -toiveiden selvittämisellä ja tutustumisella ihmisiin.  Teimme sen sijaan mitä voimme näin alussa eli Facebook-sivun. Meillä ei ole kohderyhmämme nimiä, osoitteita tai sähköposteja. Luotamme tulevaisuudessa sosiaaliseen mediaan ja puskaradioon paljon, Kaataja kertoo.

- Seinäjoen kaupunki julkaisi juuri tällä viikolla uudet nettisivut, jossa meilläkin on oma täydentyvä osio. Olemme siellä kuvanneet toimintaamme ja palvelujamme. Facebookissa tulemme tiedottamaan aktiivisesti toiminnastamme sekä maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja muista ajankohtaisista asioista, Kaataja kertoo.

Viestintää ja asiakaspalvelutyötä tehdään suomeksi ja englanniksi, mutta palvelu- ja neuvontatilanteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös tulkkauspalveluja. Verkko- ja Facebook-sivujen lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää myös kohde- ja sidosryhmille tarkoitetun uutiskirjeen toimittaminen.

Palvelun toteuttamista yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa

Keskeinen toiminta-ajatus MONI-palvelussa on toimia tiedonvälittäjänä ja linkkinä alueella asuvien maahanmuuttajien ja eri palveluntarjoajien, elinkeinoelämän, oppilaitosten sekä myös arjen ja elämän asioissa palvelevien tahojen välillä. Tästä syystä alueen palvelurakenteen tuntemus sekä myös kattavien verkostojen luominen koetaan palvelun toimivuuden elinehdoksi.

- Palvelun toteuttamisen ja toimivuuden kannalta meille on ensisijaisen tärkeää olla tietoisia kaikista palveluista ja toiminnoista, joita Seinäjoella ja alueellamme on tarjolla, sillä juuri ne palvelut ja toiminnot muodostavat neuvontatyömme ytimen, verkostotyöstä vastaava Kaataja selvittää.

Hankkeessa on aloittanut juuri aktiivinen ohjausryhmä, jossa on edustettuna kattavasti tahoja muun muassa työllistymispalveluista, sosiaalipalveluista, oppilaitoksista sekä elinkeinoelämästä. Yhteistyötä ja verkostoitumista pyritään tekemään mahdollisimman laajalti ja uusille kumppanuuksille esimerkiksi toimintaa tuottavien tahojen kanssa ollaan avoinna jatkuvasti. Haastattelua tehdessä ohjausryhmän kokous on vielä edessäpäin.

- Odotamme innostuneena, millaisia näkemyksiä omien organisaatioidensa kautta saamme toiminnan suuntaamiseen.  Perustamme myöhemmin käytännönläheisen hanketyöryhmän, jonka toiminta jaetaan teemoittain pienempien ryhmien alle, Kaataja kuvailee.

- Olemme erittäin avoimia erilaiselle yhteistyölle. Kannustamme eri tahoja ja myös yksityisiä ihmisiä ottamaan meihin yhteyttä ja kertomaan meille palveluista, toiminnasta ja tarpeista, jotta voimme paitsi välittää tietoa myös suunnitella yhteistä toimintaa, Kaataja kannustaa.

MONI-hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää laajempi maahanmuuttajapalvelu Seinäjoelle, jonka palvelun piirissä ovat kattavammin kaikki maahanmuuttajataustaiset henkilöt.

Teksti: Hanna Meriläinen

 

Tutustu hankkeeseen:


Yhteystiedot:

Tanja Marttila

Marttila Tanja
Palveluohjaaja, Service Consultant
tanja.marttila@seinajoki.fi

Vastuualueet: asiakaspalvelu, palvelusuunnittelu

Katja Kaataja

Kaataja Katja
maahanmuuttajakoordinaattori, Immigrant Coordinator
katja.kaataja@seinajoki.fi

Vastuualueet: verkosto, kumppanit, sidosryhmät, palvelukokonaisuus, hankehallinto, asiakastyö

MONI LOGOT

0 kommenttia
24.04.2020

EAKR-haku auki 18.6. asti

Pirkanmaan liitossa on 18.6.2020 saakka avoinna Kestävää kasvua ja työtä – 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman EAKR-haku Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksestä. Tukea voidaan myöntää toimintalinjan kaksi mukaiseen toimintaan. Erityisesti haetaan hankkeita, joilla edistetään koronaepidemian vaikutuksista toipumista ja parannetaan Etelä-Pohjanmaan toimijoiden muutosjoustavuutta. Rahoitettavilla hankkeilla halutaan lisätä valmiuksia selvitä tulevaisuudessa voimakkaista markkinahäiriöistä.

Hakuilmoitukseen »

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös