MDI:n väestöennuste haastaa koko maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan

19.06.2019

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut alkuvuonna 2019 kaksi väestöennustetta, joista toinen koskee maamme kaikkia maakuntia ja toinen on Etelä-Pohjanmaan liiton tilauksesta laadittu Etelä-Pohjanmaan kuntakohtainen ennuste. Kumpikin ulottuu vuoteen 2040 asti.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 189 715 henkeä. Maakuntaennusteessa asukasluku olisi vuonna 2040 170 661 ja kuntakohtaisessa ennusteessa 170 658. Maakunnan asukasluku vähentyisi siis vuosina 2019 – 40 noin 19 000 asukkaan eli 10 prosentin verran.  Tämä vähennys tietäisi sitä, että nyt yhdeksänneksi suurin maakunta olisi vuonna 2040 väestöltään kymmenenneksi suurin.

Seinäjoki olisi ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ainoa kunta, jonka väkiluku olisi vuonna 2040 suurempi kuin oli vuoden 2018 lopulla. Seinäjoen väkiluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 hieman alle 67 500 henkeä, eli vajaat seitsemän prosenttia suurempi kuin nykyään. Kasvua olisi noin 4 200 henkeä. Ennusteen mukaan Seinäjoki saa erittäin merkittäviä muuttovoittoja muualta Etelä-Pohjanmaalta, mutta ilman näitä muuttovoittoja sen väkiluku laskisi.

Kaikissa muissa kunnissa väestö siis vähenisi. Suhteellisesti parhaan väestökehityksen kunnat sijaitsisivat ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan ja Kuusiokuntien alueella. Suhteellisesti heikointa väestökehitys olisi Suupohjan ja Järviseudun alueella, sillä kuusi heikoimman kehityksen kuntaa sijoittuisi näille alueille.

Järviseudun kunnissa väestö vähenisi 2018 – 40 lähes 25 prosenttia, eli suhteellisesti eniten maakunnan seutukunnista. Myös Kuusiokuntien ja Suupohjan alueella väestön väheneminen olisi yli 20 prosenttia, mutta Seinäjoen seudun kunnissa yhteenlaskettuna hieman yli 4 prosenttia. Kunnista suhteellisesti eniten väkiluku vähenisi Soinissa, lähes 37 prosentilla. Myös Isojoella vähennys olisi hieman yli 30 prosenttia.

Absoluuttisesti väestön vähentyminen olisi suurinta Kurikassa, jonka asukasluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 4 300 henkeä pienempi kuin tänään. Myös Kauhavalla väestön vähentyminen olisi hieman yli 3 000 henkeä.

Merkittävin Etelä-Pohjanmaan väestöä vähentävä tekijä olisi luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotus tiettynä aikana. Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys olisi ajanjakson 2019-40 aikana keskimäärin -765 henkilöä vuotta kohden. 2010-luvun aikana Etelä-Pohjanmaalla syntyneiden määrät ovat laskeneet jopa neljänneksellä.

Ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan muuttotappio muualle Suomeen olisi vuodessa keskimäärin 427 henkeä, mutta ulkomailta tuleva siirtolaisuus toisi muuttovoittoa vuosittain keskimäärin 326 henkeä. Vuosittaiset muuttotappiot muualle Suomeen vähenevät kuitenkin merkittävästi tarkastelujakson aikana. Muuttotappiot olisivat kuitenkin huomattavia vielä ajanjakson lopussakin.

Paitsi väestön määrä, myös ikärakenne muuttuu. Ikärakenteen muutos olisi huomattavaa etenkin 2020-luvulla, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2018 joka neljäs Etelä-Pohjanmaalla asuva oli eläkeikäinen, mutta vuonna 2040 eläkeikäisten osuus koko väestöstä olisi kasvanut lähes kolmannekseen.

2030-luvulla 2010-luvun matalan syntyvyyden pienet ikäkohortit siirtyvät nuorten ikäluokkaan, jonka johdosta nuorten määrä supistuu erittäin voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla asuisi 3 000 18-24-vuotiasta nuorta vähemmän (-22 %) kuin vuonna 2018. Syntyvyyden tuleva kehitys ehtii vaikuttamaan vasta 2030-luvun lopussa nuorten ikäluokkien kokoon.

Nuorten aikuisten, eli 25-34-vuotiaiden, ikäluokkaa voi pitää alueen tulevan kehityksen kannalta tärkeimpänä ikäryhmänä, sillä he ovat pääsääntöisesti työllisiä ja tekevät suhteellisen pysyviä asuinpaikkavalintoja. Vuosien 2018-40 aikana nuorten aikuisten määrä vähenee ennusteessa noin 2 500 henkilöllä (-12 %).

Ennusteen mukainen väestön vähentyminen vuoteen 2040 mennessä olisi hieman enemmän kuin nykyään on Etelä-Pohjanmaan seitsemän pienimmän kunnan asukasluku. On selvää, että toteutuessaan tällainen kehitys haastaa maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan. Erityisesti muuttoliikkeellä, niin muualta Suomesta kuin ulkomailta tulevalla, voisi olla merkitystä maakunnan kehityksen ohjaajana. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat tutkimustiedon mukaan eniten työpaikat, opiskelu, asuminen ja perhesuhteiden muutokset.

 

Teksti: Marko Rossinen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös