Väestörakenteen muutos kiihtyy – Onko kehitystä mahdollista kääntää?

19.06.2019

Etelä-Pohjanmaalla tehtävää tulevaisuustyötä on viime vuosien aikana kehitetty ja yhteistyötä tiivistetty. Innovatiivisuutta ja kasvua -hankkeen toteutuksen myötä on kokeiltu uutta toimintatapaa, jonka näkyvimpänä osatekijänä ovat olleet runsaan osallistujajoukon keränneet tulevaisuusfoorumit. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut tarjota osallistujille mahdollisimman ajankohtaista ja laadukasta tietoa sekä tuoda laajempaan keskusteluun erilaisia ilmiöitä, jotka muovaavat meidän kaikkien tulevaisuuttamme, kuten työn murros, globalisaatio, väestönkehitys ja muuttoliike.

Viime aikoina väestönkehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne. Tilanne on kärjistynyt erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla. Haasteet ovat lukuisia, ja niiden keskellä voi olla vaikea pysyä positiivisena – varsinkin, kun usein toistellaan varmoina tiedettyjä totuuksia kaupungistumisesta ja muuttoliikkeen suunnasta. On pidettävä mielessä, että tulevaisuus on alati muutoksessa, kehityskulut vahvistuvat ja hiipuvat aikojen kuluessa. Trendeihin on mahdollista vaikuttaa eikä niiden edessä voi jäädä toimettomaksi.

Mihin suuntaan väestörakenne kehittyy Suomessa ja alueilla, on tällä hetkellä yksi suurimmista kysymyksistä. Tietoa aiheesta on saatavilla laajasti. Ikäluokkien koko, muuttoliike ja syntyvyys ovat kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta, joka näkyy vuoden lopussa joko plus- tai miinusmerkkisenä lukuna tietyllä alueella.

Kiinnostavaa on, että positiivinen talous- ja työllisyystilanne ei ole juurikaan näkynyt myönteisenä kehityksenä väestön osalta maakunnissa eivätkä tietyille alueille kohdistuneet suuret tehdasinvestoinnit ole onnistuneet luomaan positiivista käännettä kuntien asukasluvun kehityksessä. Suunnitellessa toimenpiteitä muuttoliikkeen kääntämiseksi on päästävä käsiksi muuttoliikkeen juurisyihin ja pyrittävä vahvistamaan niin sanottuja pehmeitä vetovoimatekijöitä.

Millaiselta Etelä-Pohjanmaa näyttää sellaisen näkökulmasta, joka on opiskellut ja työskennellyt suurilla kaupunkiseuduilla viiden tai viidentoista vuoden ajan, on hyvin keskeinen kysymys. Mikäli ajatellaan kohderyhmänä metropolialueella asuvia, 30–40-vuotiaita entisiä eteläpohjalaisia, joilla on työpaikat, lapsia, hyvä palvelujen saatavuus ja asunto, ja oletetaan, että samat asiat täyttyisivät heillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Miksi he kyseisessä tilanteessa päätyisivät muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle?

Tällöin merkityksellisiä tekijöitä ovat odotukset hyvästä elämästä, mielikuvat alueesta, ilmapiiri, elinympäristö, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja yhteisöt. Nämä perustuvat osin tietoon ja osin vääriin tai oikeisiin uskomuksiin. Miten alueemme kunnat voivat omalla toiminnallaan saada potentiaaliset muuttajat vakuuttuneeksi näistä kyseisistä ”pehmeistä” tekijöistä siten, että muuttopäätös olisi mahdollinen? Miten nämä ihmiset on mahdollista tavoittaa?

Työperäinen maahanmuutto on toinen muutostekijä, johon on mahdollista itse vaikuttaa omilla toimilla. Haasteena kuitenkin on, että Suomi ei ole kovin houkutteleva maa kansainvälisille osaajille eikä Etelä-Pohjanmaa pärjää maan sisäisessä kilpailussa. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia toimialoja maakunnassa, ja se tulee kiihtymään työikäisen väestön määrän vähentyessä nopeasti jo lähivuosina.

Ongelmatilanteissa on luonnollista, että pitäydytään vanhoissa ja toimivissa ratkaisuissa, jolloin luovuus ja laatikon ulkopuolelta ajattelu voi jäädä vähemmälle. Nyt on aidosti mietittävä uudelleen, mitä väestökehityksen osalta on mahdollista tehdä ja mitä voidaan tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Eri aikakausina tehtyjen ennusteiden mukaan maaseutu ja harvaan-asutut alueet olisi pitänyt jo kauan sitten kuopata ja viimeisen sammuttaa valot. Kuvaavaa oli Siirtolaisuusinstituutin Markku Mattilan havainto siitä, että Etelä-Pohjanmaalla väestö ei ole itseasiassa kasvanut sataan vuoteen. Kuitenkin samalla ajanjaksolla hyvän elämän edellytykset ovat täällä vahvistuneet. Sadan vuoden aikana on ollut merkittäviä murroskohtia, joista ei olla pelkästään selvitty vaan on menestytty. Kyse on ollut valmiudesta sopeutua muutoksiin, korkeasta osaamisesta ja uskosta tulevaisuuteen.

 

Teksti: Miika Laurila, projektipäällikkö

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös