Asuntokuntien velkaantuminen maakunnassa

Päivitetty 15.10.2018

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2017 asuntokuntia yhteensä 88 674, joista velallisia oli 52,9 prosenttia. Vuosina 2010–2017 velallisten asuntokuntien määrä laski 2,7 prosenttia. Asuntokuntien kaikki velat kasvoivat tarkastellulla aikavälillä 10,2 prosenttia.

Asukasta kohden laskettuna eniten velkaa vuonna 2017 oli Ilmajoella (26 427 €/as.) ja toiseksi eniten Seinäjoella (25 027 €/as.). Vähiten velkaa oli Lappajärvellä (12 465 €/as.). Koko maakunnassa asukasta kohden oli velkaa (21 183 €/as.) hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (21 934 €/as.).

Velkaa per velallinen asuntokunta 2017

Vuonna 2017 maakunnassa asuntokunnilla oli yhteensä hieman alle 2,5 miljardia euroa asuntovelkaa, joka oli 60,9 prosenttia kaikista niiden veloista. Samana vuonna koko maakunnassa asuntovelkaa oli 83 825 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden. Kunnista korkein luku oli Seinäjoella (100 351 €/ asuntovel. asuntok.) ja matalin Karijoella (47 969 €/a.a.).

Asuntovelallista asuntokuntaa kohden laskettuna asuntovelat laskivat vuosina 2010–2017 vain yhdessä kunnassa, Kauhajoella (-4,0 %). Eniten ne kasvoivat Lappajärvellä (15,9 %), Ilmajoella (12,2 %) sekä Evijärvellä (11,8 %).

Asuntovelan osuus kaikista veloista 2017

Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat olivat vuonna 2017 9,4 prosenttia (n. 381 miljoonaa euroa) kaikista veloista. Vuosina 2010–2017 suhteellisesti eniten velat olivat kasvaneet Ähtärissä (78,7 %) ja Lapualla (57,1 %) ja laskeneet Isojoella (-46,8 %) sekä Evijärvellä (-39,1 %). Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkojen koron määrä on laskenut tarkastellulla aikavälillä jopa 12 kunnassa yli 20 prosenttia. Ähtäri on ainoa kunta, jossa koron määrä on kasvanut (17,1 %). Keskimääräinen elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velka Etelä-Pohjanmaalla oli 92 116 euroa.

Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkojen muutos 2017

Asuntovelan sekä elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velan lisäksi Etelä-Pohjanmaan asuntokunnilla oli muita velkoja (joihin lukeutuvat myös opintovelat 2015 lähtien) noin 1,2 miljardia euroa. Vuosina 2010–2017 tämä velkaosuus on kasvanut 19,6 prosenttia. Keskimääräinen ”muu velka” vuonna 2017 oli noin 34 507 euroa.

Vuonna 2017 konkursseja tapahtui maakunnassa yhteensä 92, mikä on vuodesta 2003 vuoteen 2017 ulottuvalla tarkastelujaksolla matalin lukema.

Konkurssit Etelä-Pohjanmaalla 2003-2017

Vuosina 2010–2016 asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot nousivat vain 1,1 prosenttia (vuoden 2017 tietoja ei ole vielä saatavilla). Vuonna 2016 asuntokunnilla oli käytettävissä olevia rahatuloja velkoja enemmän seitsemässä maakunnan kunnassa. Lopuissa kunnissa käytettävissä olevat rahatulot olivat velkoja pienemmät. Tätä suhdetta kuvataan yleensä velkaantumisasteella, joka tarkoittaa velkojen osuutta käytettävissä olevista rahatuloista (vuodessa prosentteina). Korkein velkaantumisaste oli Ilmajoella, 146,1 prosenttia, jonka perässä tulivat Seinäjoki (135,6 %) ja Lapua (128,9 %). Matalin velkaantumisaste oli vuorostaan Lappajärvellä: 72,1 prosenttia. Vuosina 2010–2016 velkaantumisaste laski vain kahdessa kunnassa, Evijärvellä (-14,8 %-yksikköä) ja Kauhajoella (-3,6 %-yksikköä).

Liitteet:
Velat ja velkajärjestelyt Etelä-Pohjanmaalla 2010-2017

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös