Etelä-Pohjanmaan digituen tilannekuva

Sivun sisällöstä ottaisin mielelläni palautetta (linkki kommentointiin). Kiitän etukäteen!

Valtakunnallinen digituen toimintamalli

Digituen toimintamallin esittely. Valtiovarainministeriö rahoittaa, Digi- ja viestintävirasto ohjaa, maakunnat kehittää digiverkostoja
Valtakunnallisessa digituen toimintamallissa Valtiovarainministeriö rahoittaa maakunnallisia digituen verkostohankkeita. Digi- ja viestintävirasto ohjaa ja tukee toimintaa alueilla. Digitukijoille rakennetaan aktiivisesti toimiva verkosto, joka kehittää alueen digituen saatavuutta.

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana 13 muun maakunnan kanssa valtakunnallisessa digituen koordinointihankkeessa Etelä-Pohjanmaan digituen verkostohankkeena. Verkoston jäsenet voivat toisiinsa tutustuttuaan kehittää toimintaansa toisiaan täydentäviksi ja opastaa asiakkaita oikeiden palveluiden ääreen sekä vaihtaa keskenään hyviä käytänteitä. Verkosto on tuottanut uusia toimintaesityksiä digituen tarpeen ja tarjonnan nykytilan pohjalta. Digituesta on tehty yhdessä löydettävämpää, saavutettavampaa ja vaikuttavampaa.

Etelä-Pohjanmaalla yleistä digitukea tarjoavat mm. kuntien asiointipisteet, kirjastot ja infopisteet sekä digituen kehittämishankkeet ja oppilaitosten digikurssit. Etelä-Pohjanmaan verkoston yleisen digituen sijaintia on kuvattu digituen palvelukartassa.

Linkki digituen palvelukarttaan

Etelä-Pohjanmaan digituen verkostohankkeessa tuotetaan tietopohjaa, jonka avulla voidaan tukea myös julkisen hallinnon strategiatyötä Digitalisaation edistämisen ohjelman mukaisesti. Maakunnan digituen nykytila on rakennettu kolmelle jalalle: Asiakasymmärrys, asiantuntijoiden haastattelut ja työpajat sekä toimintaympäristön kuvaus.

Asiakasymmärrystä digituen tarpeen nykytilasta

Asukkailta on kerätty asiakasymmärrystä lomakekyselynä sähköisesti, asiointipisteissä sekä puhelinhaastatteluna. Asiakasymmärryksen kerääminen kohderyhmältä, joka ei pääsääntöisesti ole internetissä oli haastavaa. Lisäksi vastausten kerääminen kysymykseen: “Mihin haluaisin digitukea” oli ajankohtana, jolloin koronaviruksen vuoksi rajoitettiin kasvokkain tapaamisia.

Piirretty kuva. Naisella kädessä tietokone, miehellä kädessä tabletti ja pojalla kädessä mobiililaite. Kaikkien ilme on tuskainen.
Asiakasymmärryksen kyselyn mukaan asioiden etsintään kului turhan paljon aikaa.
Kuvan lähde: https://abcdigiopastus.fi/

Etelä-Pohjanmaalla eniten digitukea haluttiin asiasisältöihin ja toiseksi eniten laitehankintoihin ja laitteiden käyttöön. Pankkipalveluiden ja valtion viranomaispalveluiden käyttötukeen nähtiin olevan myös paljon tarvetta. Tänä päivänä maailma on niin digitalisoitunut, että mahdollisuus luotettavaan sähköiseen tunnistautumiseen alkaa olla edellytys täysipainoiselle osallisuudelle yhteiskunnassa.

Myös Etelä-Pohjanmaalla digituen tarpeen ja tarjonnan nykytilan kartoituksessa on noussut yhdeksi tunnistetuksi haasteeksi tunnistautuminen. •Tietoturvallisuus koetaan digitaalisuuden uhkana •”Ikäihmisenä tunnistautuminen ja tunnusten muistaminen on vaikeaa.” •”Tunnistautuminen vaikeutuu, kun siihen tulee muutoksia.” •”Asiakkaan pankkitunnukset puuttuu tai on hukassa.”

Etelä-Pohjanmaalla täydensimme asiakasymmärrystä valtakunnallisesti kerätyllä aineistolla (Asiointipisteiden palvelumuotoilu projekti, VM ja HAUS yhteistyö, 2020-2021).

Digituen tarjonnan nykytila

Asiointipisteiden tarjonta vaihtelee kunnittain. Asiointipisteiden yhteydessä etäpalvelu on videoyhteyden avulla toteutettavaa asiantuntijapalvelua, tavanomaisesta asiakaspalvelua.

Piirretty kuva. Pojalla mobiililaite. Istumassa on mies ja nainen, pöydällä on tietokoneet.
Kuvan lähde: https://abcdigiopastus.fi/

Asiointipisteellä, voidaan tarjota kunnan palveluiden lisäksi Kelan, TE-toimiston, Poliisin lupahallinnon, myös Digi-ja viestintäviraston ja Verohallinnan palveluja.
• Asiakasta autetaan asiointipisteellä mm. hakemuksen tekemisessä tai vaikka ajan varaamisessa Kelaan.
• Jos asiakkaalla on kiireellistä asiaa, jota ei voida asiointipisteellä eikä puhelinpalveluna hoitaa, voidaan asiointipisteeltä ottaa etäpalveluyhteys Kelan asiantuntijaan.

Asiointipiste voi sijaita myös kirjastossa. Kirjastot.fi Digiopastus-sivulla on paljon materiaalia. Siellä olevista Poikkeusajan verkkovinkeistä voi poimia hyviä aiheita myös digiopastushetken sisällöksi Kirjastot.fi / Eepos kirjastot.
Yleisten kirjastojen digihankkeessa on valmistettu henkilöstöä varten kirjallista materiaalia kirjastoissa annettavan digiavun tueksi.

Asiointipisteitä (16) = yhteinen palvelupiste, kuntien ja yleensä myös Kelan ja TE-toimiston neuvontapalvelu
Asiointipiste kirjastossa (11) = monipalvelukirjasto tarjoaa myös yleistä digitukea
Yhteispalvelu (–) = toiminnan kuvaamista eri tahojen yhteisestä palvelupaikasta
Etäpalvelu (–) = asiointia suoraan asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden tai puhelimen avulla.
Lähipalvelupiste (7) = kuten Lähitorit ja nuorten Ohjaamot, joissa on mm. Kelan etäpalvelumahdollisuus
Palvelupisteitä (6) = Kelan oma henkilöstö palvelee.
Paikalliset palvelut (3) = esim. TE-toimiston oma henkilöstö palvelee, vain tietyt palvelut
Monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu, TYP (14) TE-toimiston, kunnan sosiaalitoimen tai Kelan tekemän tarvearvioinnin perusteella. Palvelu asiakkaalle etäpalveluna.

Viranomaisten digituen tarjonnan vahvuutena koetaan motivaatio, työvälineet, työkaverit ja vertaistuki. Mahdollisuutena nähdään yhteistyö ja verkosto sekä myös työnantajan tuki että työvälineet ja -laitteet. Heikkoutena pidettiin resurssien riittävyyttä. Myös yhteistyötä verottajan tai poliisin lupapalvelun kanssa pitäisi olla tiiviimmin. Uhkana nähtiin säädösten muutokset ja heikot yhteydet.

Piirretty kuva. Nainen, poika ja mies kävelevät rivissä. Kaikkien katse on tiiviisti tietokoneessa, mobiililaitteessa tai tabletissa.
Kuvan lähde: https://abcdigiopastus.fi/

Kelalla on toimeksiantosopimus 13 asiointipisteen kanssa Kelan avustavaa asiakaspalvelun antamisesta (tähän kuuluu myös digituki). Näistä asiointipisteistä seitsemässä asiointipisteen palvelua tukemassa on mahdollisuus etäpalveluun.

Oikeusavun sähköisessä asioinnissa voit tarkistaa oikeusapulaskurilla, oletko oikeutettu oikeusapuun, tehdä oikeusapuhakemuksen sekä varata ajan oikeusaputoimistoon. Oikeusavun etäpalvelu toimii ajanvarauksella. Videoyhteyden asiakas voi ottaa omalta tietokoneeltaan, mobiililaitteeltaan tai kunnan asiointipisteen laitteelta. Voit tavata julkisen oikeusavustajan omalta laitteeltasi tai kunnan asiointipisteeltä videon välityksellä.

Voit varata ajan poliisin lupapalveluihin ja asioida poliisin verkkopalveluissa joista osa vaatii sähköisen tunnistautumisen. Organisaatioiden velvollisuudesta käyttää  Suomi.fi tunnistus-palvelua säädetään laissa hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016). Poliisin neuvontapalvelu neuvoo kiireettömissä asioissa, jotka liittyvät lupa-asioihin, ajanvaraukseen sekä sähköiseen asiointiin.

TE -toimiston etäpalvelu korvaa lähipalvelua. Puhelimitse voi ottaa yhteyden, jos ei pysty asioimaan sähköisesti Oma asiointi -palvelussa näet, kuinka asiasi on edennyt ja pystyt jättämään yhteydenottopyynnön.
Uraohjaukseen (TYP) voi osallistua etänä kunnan sosiaalitoimistosta. Kunta hoitaa yhteydenoton.
Työmarkkinatorista on kokeiluversio. Tämä tulee olemaan suuri muutos asiakasjärjestelmään (ASTI).

OmaVerossa voit hoitaa lähes kaikki veroasiat. Omaveron kautta tietoja voi ilmoittaa Verohallinnolle ja hakea Verohallinnolta reaaliaikaisesti.
Henkilöasiakkaille on puhelin-, chat- ja automaatiopalvelu. Seinäjoen toimistossa on asiakastietokone ja virkailija opastaa sen käytössä.

Digi- ja väestötietovirasto palvelee asiakkaita sähköpostilla, puhelimitse ja palvelupaikoissa. Palvelupaikat palvelevat toistaiseksi vain ajanvarauksella. Sähköisenä palveluna voit hoitaa monia asioita. Kansalaisneuvonnasta voit kysyä mitä vain viranomaispalveluihin liittyvää. Kansalaisneuvonta ohjaa oikeaan paikkaan chatilla, puhelimella, sähköpostilla tai tekstarilla.

Oppilaitosten ja hankkeiden tarjoama digituki

Etelä-Pohjanmaalla matalan kynnyksen digitukea tarjoavat Leader-ryhmät, Kansalais- ja kansanopistot sekä muut oppilaitokset kursseilla ja hankkeina.

Piirretty kuva. Viisi hahmoa seisovat ringissä ja laittavat käsiä yhteen
Kuvan lähde: https://abcdigiopastus.fi/

Digilaitteita hyödynnetään opetuksessa eniten keskisuurissa kunnissa ja vähiten suurissa kaupungeissa ja digitaalisia oppimateriaaleja eniten niin ikään keskisuurissa kunnissa, mutta vähiten pienissä kunnissa (Lähde: VM Julkaisut 10024 Digiajan peruskoulu).

Koulujen välillä on suuria eroja yhteisöllisessä kehittämiskulttuurissa, mikä heijastuu myös pedagogisiin käytäntöihin mm. koulun tietokäytännöt uuden teknologian keinoin (Lähde: Koulujen digitaalinen teknologia ja toimivat käytännöt, Ilomäki &Lakkala 2011).
“- On toki yksittäisiä kouluja, joissa teknologiaa käytetään monipuolisesti oppilaiden digitaalisten taitojen kehittämiseksi ja on opettajia, jotka ovat uudistaneet opetustaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan oppilaiden oppimista

Tavoitteena on, että näiden toimenpiteiden myötä digitaalinen infrastruktuuri ja osaaminen sekä digitaaliset oppimisen sisällöt ja palvelut mahdollistavat entistä parempaa oppimista ja antavat oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä digitaalisen osaamisen polulla. (Perusopetuksen digitalisaatio – Kuka, mitä, miksi? oph.fi )

  • Oppilaitosten digihankkeita Etelä-Pohjanmaalla: Etälääkäri (SeAMK); Tutorihankkeet; Matikka –kirja sähköisenä.
  • Oppilailla hyvin paljon omia laitteita. Peruskoulussa voi opiskella myös älykännykällä.
  • Yleensä oma kiinnostus ja pedagoginen taito riittää opettajalle (työpajassa todettu)
  • Osaamismerkit opettajille on koettu ratkaisuksi perusdigitaitojen saavuttamiseksi (Sedu + SeAMK)
  • Yhteistyö Moodle alustalla, erilaisia koulutushankkeita (Opinlakeus)
  • Uusittu opetussuunnitelma: Ammatillisen koulutuksen taidot vuoteen 2025 (OPH)
  • Lukiokoulutuksen osalta Abitti ja sähköiset kirjoitukset yksi osaamista määrittävä tekijä.

Opiskelijoiden taidot vaihtelevat huomattavasti toiselle asteelle tultaessa. Osaamista yhdenmukaistetaan edellä mainituilla taidoilla lukiossa. ja kaikille ammattialoille suunnatulla Toiminta digitaalisissa ympäristöissä -opintokokonaisuudella, joka suoritetaan opintojen alussa.

Kylätoiminta on myös aktiivista ja siellä on korvaamatonta vertaistukea perheissä ja yhdistyksissä. Suurimmassa digisyrjäytymisvaarassa ovatkin ne, joilla ei ole tai jotka eivät mielestään tarvitse tätä vertaistukea.

Kylille III –hanke (Valmennusta, verkottamista ja viestintää)/ kaikki Leader toimintaryhmät
* Kuudestaan Leader / (Alavus, Kuortane, Soini, Ähtäri) yhteistyössä ”Digiviestintä haltuun” oman toiminnan hankkeena, Digikahviloita, Kulttuurihyvinvointia etänä –hanke

* Suupohjan Leader / Teuvabiilillä toimintaa! –kehittämishanke, Digineuvoja, Digikahviloita (virtuaali) senioreille,
Näytäks sä vähäFinest Media” (pelikasvatushanke)

* Aisapari / (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli): Luontoreittien digitointi; Vinkkejä verkkokaupan perustamiseen; Aijjoos -hanke; Digiviikot

* Liiveri ry ja Ilmajoki opisto: Digitaitoja, Digikahviloita, Digitaalisuuden edistäminen

Mediakasvatushanke (syyskuussa 2021): Maakuntalehti IlkkaPohjalainen ja Etelä-Pohjanmaan Opisto
Digitaito –hanke: E-P:n Opisto ja Eläkeliitto
Voimaa arkeen, jossa ovat mukana Järvilakeuden, Järvi-Pohjanmaan, Kauhajoen, Kurikan, Lakeudenportin ja Lapuan kansalaisopistot sekä Ilmajoki-opisto.
Koneella Koolle –hanke, joka tarjoaa henkilökohtaista opastusta kotiin tai esim. kirjastoon. Myös tabletteja tarjotaan lainalle. Järvilakeuden kansalaisopisto yhdessä Leader Aisapari ry:n kanssa.

Pankit digituen toimijoina

Digitaalinen pankkiasiointi on haastavaa monelle ikääntyvälle, lapselle tai vammaiselle eri syistä johtuen
• Henkilön tunnistamismenetelmä perustuu lakiin vahvasta sähköisestä tunnistamisesta muutoksineen (617/2019 §17).
• Pankkitunnusten ja mobiilivarmenteen käyttämisen ongelma on, että ne ovat sidottuja tunnusten myöntäjän asiakkuuteen.
•Pankit toimijoina ovat keskeisiä myös julkisen sektorin digitaalisten palveluiden käytön osalta siksi, että pankkitunnisteita käytetään laajasti julkisiin palveluihin kirjauduttaessa.
•Haastetta on pankeilla riittää mm. ikä-ihmisten tunnistautumisen sujuvuudessa.

Digituen toimintaympäristö

Toimintaympäristökuvauksessa kuvattiin keskeisiä digituen kysyntään ja tarjontaan Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat esim. ikärakenne, perhekoko, tulotaso ja koulutustaso sekä asiointietäisyydet tietä pitkin maakunnan eri osista. Pisimmät matkat yleisen digituen äärelle tulevat Evijärveltä ja Kauhajoen eteläiseltä alueelta sekä Alajärven ja Ähtärin itäiseltä alueelta.

Piirretty kartta Etelä-Pohjanmaasta, jossa näkyy kuvioina, miten pitkä matka kilometrinä tulee maakunnan eri osista yleisen digituen äärelle.
Saavutettavuus kuvaa matkaa tietä pitkin julkisen ja yleisen digituen äärelle.

Etelä-Pohjanmaan liitto kehittää digitaalisten palvelujen saavutettavuutta myös laajakaistahankkeena (linkki). Toimintaympäristökuvauksella saatiin esiin alueen erityispiirteet. Toimintaympäristön kuvaus kertoo myös millä alueella on todennäköisemin väestöryhmiä, jotka jäävät tällä hetkellä digituen ulkopuolelle.

Koko maassa lähes kolmasosa yli 70-vuotiaista pitää digipalveluja liian haasteellisina ja kolmasosa käyttää niitä sujuvasti *Saantitapa: Kirkko ja kaupunki, Yhteisvastuukeräys 2021.

Vuonna 2019 yhden hengen asuntokunnista oli 65 vuotta täyttäneiden osuus suurin Kuortaneella ja pienin Seinäjoella
*Tilastokeskus, asunto ja asuinolot, 20.5.2020.

Etelä-Pohjanmaalla oli vieraskielisiä vuoden 2019 lopussa 4344 henkilöä, joka on 2,3 % koko alueen väestöstä *Saantitapa: Kotouttaminen.fi/ etela-pohjanmaa 2019.

Etelä-Pohjanmaalla nuorten ja seniorien osuus väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin *Tilastokeskus, väestö ennakkotilasto, 21.1.2020.

Koko maassa 75 – 89 vuotiaista vain noin 15 prosentilla on älypuhelin *Saantitapa: Tilastokeskus, 2017.

Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli joulukuussa 10,5 % *TEM, Työnvälitystilasto 28.1.2021.

Noin 72 % maakunnan asukkaista on suorittanut jonkun perusasteen jälkeisen tutkinnon *Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne, 5.11.2020.

Kelan asioita on hoidettu sähköisesti eniten Ähtärissä, Kuortaneella, Isossakyrössä, Teuvalla ja Isojoella. Tämä kertonee todennäköisesti onnistuneista panostuksista sähköiseen palveluun, koska riskimuuttujat taas osoittavat, että Kelan asiointitarve olisi suurin siellä missä digituen tarvekin olisi suurin eli kunnissa Isojoki, Karijoki, Teuva, Soini ja Vimpeli.

Etelä-Pohjanmaan digituen verkoston aineistoa 2021