Heidi Hautala, nro 236, vihreät

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”EU helpottaa suomalaisten elämää valtavan monella tavalla, alkaen vapaasta liikkuvuudesta. Lisäksi EU-jäsenyyden hyödyt Suomen taloudelle ja suomalaisille yrityksille ovat merkittävät. Viidesosa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta ja monilla aloilla, kuten tuoteturvallisuudessa tai kuluttajansuojassa, EU:n osuus on vielä paljon suurempi. Tämä on sitä lainsäädäntöä, jota juuri mepit tekevät. Yhteys eduskuntaan on tärkeä, koska jokainen kansanedustajakin on merkittävä EU-lainsäätäjä.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Teen päivittäin työtä avoimemman ja kestävämmän Euroopan ja maailman puolesta. Viime kauden kohokohtia oli EU-tuomioistuimessa saavutettu voitto, joka johtaa avoimempaan päätöksentekoon ja lisää tietoa glyfosaatin kaltaisten torjunta-aineiden turvallisuudesta. Perustin parlamenttiin vastuullisen yritystoiminnan ryhmän, puolustin kuluttajien oikeuksia ja taistelin metsäkatoa vastaan niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Esimerkiksi näiden aiheiden parissa haluaisin jatkaa. Aikaansaannokset vaativat pitkäjänteistä työtä.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”EU:n tulee osoittaa globaalia ilmastojohtajuutta. EU:ssa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano tapahtuu EU-parlamentissa säädettävällä EU-lainsäädännöllä. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkea lainsäädäntöä: EU:n tulee tukea nopeaa siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin, lopettaa fossiilisten polttoaineiden tukeminen, luoda rahoitusmarkkinat kestäville, ympäristö- ja ilmastoystävällisille investoinneille jne. Konkreettisena keinona EU:n tulisi sitoa kauppasopimuksensa Pariisin sopimuksen toimeenpanoon. Euroopan parlamentti on tämän työn keskiössä.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”Alue- ja koheesiopolitiikka kattaa jopa viidenneksen EU:n budjetista, se on valtava summa. Koheesiopolitiikka on keskeinen työkalu matkalla kohti puhtaampaa ja kestävämpää EU:ta. Siinä voidaan painottaa tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, tukea uusiutuvien ja kestävien energialähteiden paikallista käyttöönottoa ja rakentaa niin kulku- kuin tietoliikenneyhteyksiä alueiden välillä. Vihreät vaativat, että koheesiovaroilla ei lainkaan tueta fossiilisia polttoaineita.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua perus- ja ihmisoikeuksille sekä vastuunjaolle jäsenmaiden kesken. Muuttoliikkeen hallinta edellyttää, että maahanmuuttajille luodaan laillisia, turvallisia kanavia, joiden kautta esimerkiksi oikeus turvapaikkaan voidaan asianmukaisesti selvittää. Vastaavasti maahanmuuton juurisyihin puuttuminen toimii paremmin kuin sattumanvaraiset karkotukset ja aitojen ja muurien rakentaminen.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Kansainvälisyys ja eurooppalaisuus ovat aina olleet luonteva osa suomalaisuutta, Suomen paikka on Euroopassa. EU ei ole pelkästään jäsenmaiden vaan ennen muuta EU-kansalaisten yhteisö, ja Lissabonin sopimuksen myötä EU-kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa yhä selvemmin. EU on parantanut paljon tiedotustaan kansalaisille, tästä esimerkkinä mm. Euroopan parlamentin kansalaisille avointen infopisteiden verkosto, kuten Helsingin uuden Oodi-kirjaston infopiste.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”Kansainvälisillä areenoilla EU on ennen muuta rauhanprojekti ja osoitus siitä, että yhteistyö on aina vastakkainasettelua parempi vaihtoehto. EU:n sisämarkkinat ja yhteinen kauppapolitiikka tuo EU:lle kansainvälistä vaikutusvaltaa. EU:n asettamat säännöt voivat muodostua esikuviksi kaikkialla maailmassa, tästä esimerkkinä EU:n tietosuoja-asetus, ns. GDPR, joka on korkeatasoisen yksityisyyden suojan malli kaikkialla maailmassa.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Brexit on tiivistänyt EU:ta ja saanut EU-kriitikotkin harkitsemaan sanojaan. Brexit on saanut kaikki ymmärtämään, että Eurooppa ja kaikki sen jäsenmaat voivat parhaiten toimiessaan yhdessä ja yhtenäisenä. Brexit on osoittanut, että EU ei ole itsestäänselvyys eikä sitä tule sellaisena ottaa. Brexitin jälkeinen EU on aikaisempaa vahvempi ja yhtenäisempi, eikä sitä vielä tiedä, vaikka Iso-Britannia olisi edelleenkin sen osa.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”Kulttuuritoiminnan tukeminen ja vaaliminen hyödyttää koko yhteiskuntaa ja monin tavoin tukee esim. koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. EU tukee taiteita ja luovia aloja, auttaa kansainvälistymään ja tarjoaa mahdollisuuksia ammattilaisille, mutta on mukana myös festivaalien, konserttien ja näyttelyiden järjestämisessä. Moni suomalainenkin on vieraillut vuosittain valittavissa EU:n kulttuuripääkaupungeissa.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”EU antaa mahdollisuuksia kaikille mutta erityisesti nuorille, sillä etenkin nuoret hyötyvät vaivattomammasta matkustamisesta ja kansainvälisistä opiskelu- ja työmahdollisuuksista. EU:n Erasmus-opiskelijavaihtoon on osallistunut jo yli kolme miljoonaa nuorta! EU järjestää nuorille myös vierailuita, tarjoaa harjoittelupaikkoja ja jopa järjestää huippukokouksia, mutta paras tapa vaikuttaa on silti eurovaaleissa äänestäminen. Suomessa nuorten äänestysprosentti eurovaaleissa on Euroopan huonoimpia, toivottavasti tähän tulee tänä keväänä muutos.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Minua kannattaa äänestää, koska olen osoittanut, että Euroopan parlamentissa voi saada isoja asioita aikaan, kun vaikuttamisen paikat huomaa ja käyttää.”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös