Hyvinvointi ja elämänlaatu

Päivitetty 01.11.2018

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) mukaan vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaalla 58,4 prosenttia vastanneista koki elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, kun koko maassa vastaava luku oli 60,1 prosenttia. Onnelliseksi (suurimman osan aikaa viimeisen neljän viikon aikana) koki itsensä 53,7 prosenttia eteläpohjalaisista (koko maassa 52,9 %). Yksinäisyyttä vuorostaan koki 5,8 prosenttia vastaajista (koko maassa 8,4 %).

Oman terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koki Etelä-Pohjanmaalla 35,2 prosenttia ja koko maassa 33,2 prosenttia vastaajista. Työkykynsä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioi 28,3 prosenttia eteläpohjalaisista (koko maassa 27,4 %). Terveyspalveluiden saatavuuden koki hyväksi 31,1 prosenttia eteläpohjalaisista, koko maan lukeman ollessa 35,2 prosenttia. Terveyspalveluiden toimintaan luotti sen sijaan selvästi useampi: Etelä-Pohjanmaalla 81,4 prosenttia ja koko maassa 79,8 prosenttia vastaajista.

Asuinalueensa olosuhteisiin tyytyväisiä oli 82,5 prosenttia eteläpohjalaisista, mikä oli linjassa koko maan lukeman (82,4 %) kanssa. Etelä-Pohjanmaalla huonot liikenneyhteydet haittasivat kuitenkin vähintään jonkin verran 40,6 prosenttia vastaajista, mikä oli selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (24,6 %).

Asuminen Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla asutaan väljemmin kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2017 asumisväljyys (m2/hlö) oli kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (40,5 m2/hlö). Korkein asumisväljyys oli Karijoella (49,0 m2/hlö) ja matalin Seinäjoella (41,9 m2/hlö). Vuonna 2017 liki kaksi kolmasosaa (61,7 %) maakunnan asuntokunnista asui erillisissä pientaloissa, mikä oli selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (39,4 %). Sen sijaan kerrostaloissa asui maakunnan asuntokunnista vain 16 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku oli 45,3 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla kaikista asuntokunnista vuonna 2017 noin kolme neljästä (74,4 %) oli omistusasujia, kun koko maassa vastaava luku oli 63,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaallakin vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on kuitenkin ollut valtakunnallista trendiä mukaillen kasvussa. Vuonna 2017 maakunnan asuntokunnista 15,1 prosenttia asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa, missä oli kasvua vuoteen 2010 verrattuna 4,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asui vuonna 2017 20,9 prosenttia asuntokunnista.

Vuonna 2017 keskimääräinen neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli Etelä-Pohjanmaalla 10,2 euroa kuukaudessa, missä oli kasvua vuoteen 2011 verrattuna 15,5 prosenttia. Koko maahan verrattuna vuokra-asuminen on maakunnassa kuitenkin edelleen edullista, sillä koko maassa keskimääräinen neliövuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa oli 13,9 euroa kuukaudessa.

Vanhojen osakeasuntojen osalta keskimääräinen neliöhinta vuoden 2017 aikana toteutuneissa kaupoissa oli Etelä-Pohjanmaalla 1 472 euroa. Vastaavana aikana koko maan keskiarvo oli 2 044 euroa, kun taas pääkaupunkiseudulla keskimääräinen neliöhinta kipusi peräti 3 540 euroon.

Syntyneet ja kuolleet

Tilastokeskuksen mukaan elävänä syntyneitä oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 yhteensä 1 907. Tämä oli 4,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnan kunnista prosentuaalisesti eniten syntyvyys kasvoi Teuvassa (51,4 %), Soinissa (29,4 %) ja Ähtärissä (20,5 %). Eniten syntyvyys laski vuodessa Isojoella (-47,1 %), Vimpelissä (-27,3 %) ja Lapualla (-17,6 %). On syytä huomioida, että koska yksittäisten kuntien syntyneiden määrät ovat vuositasolla varsin pieniä, saattavat vuotuiset prosentuaaliset vaihtelut olla osin tästä johtuen suuria. Vuosina 2010–2016 syntyvyys on koko maakunnassa laskenut 12,2 prosentilla (koko maassa -13,4 %).

Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 kuolleita oli yhteensä 2 193. Yleisin kuolinsyy olivat verenkiertoelinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset), joiden osuus oli 39,1 prosenttia. Seuraavana olivat kasvaimet, joihin luetaan myös erilaiset syövät, 23,9 prosentin osuudella. Samaiset syyt olivat suurimpia myös koko maan tasolla tarkasteltuna.

Itsemurhia oli Etelä-Pohjanmaalla 1,1 prosenttia kuolinsyistä, mikä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1,5 %). Itsemurhien määrä maakunnassa on 2000-luvulla ollut laskussa: vuoteen 2010 verrattuna määrä on laskenut 16,7 prosenttia ja vuoteen 2000 verrattuna peräti 37,5 prosenttia.

Luonnollinen väestönlisäys (syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden) on vuodesta 2013 lähtien ollut Etelä-Pohjanmaalla negatiivinen. Vuonna 2016 lukema oli -286. Kyseisenä vuonna ainoastaan viidessä maakunnassa (Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa) luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen.

Rikokset

Rikostilastoissa ei ole huomioitu väkiluvun muutosta.

Vuonna 2017 rikoksia ja rikkomuksia oli Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 23 512. Tämä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja 15,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.  Vuonna 2017 rikoksista ja rikkomuksista 62,1 prosenttia oli liikenneturvallisuuden vaarantamiseen liittyviä.

Maakunnan kunnista suurimmassa osassa rikokset ja rikkomukset laskivat vuosina 2016–2017, eniten Evijärvellä (-40,4 %) ja Lapualla (-38,5 %). Jopa kymmenessä kunnassa rikokset ja rikkomukset laskivat yli kymmenellä prosentilla. Vain kolmessa kunnassa määrä nousi tarkastellulla aikavälillä: Seinäjoella (+16,6 %), Soinissa (+15,7 %) ja Alavudella (+7,8 %).

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

THL:n kansallinen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus (FinSote)

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoja

Liitteet:
Syntyneet, kuolleet ja rikokset Etelä-Pohjanmaalla 2010–2017

Asunnot ja asuinolot Etelä-Pohjanmaalla 2017

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös