Tilannekuva 2019

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa muodostetun tilannekuvan ytimenä on noin 40 erilaista innovaatiotoiminnan panos-, tuotos- ja vaikuttavuusindikaattoria. Tilannekuva on rakennettu neljän keskeisen muutosilmiön ympärille:

 

Avainindikaattorit



Tilannekuva 2019 – Etelä-Pohjanmaa työllisyyden kärjessä, riittääkö se?

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa muodostetun tilannekuva 2019 tavoitteena on tuoda uutta tietoa Etelä-Pohjanmaan kehityksen suunnasta. Tilannekuvan määrittäminen, kehityskulkujen analyysi ja toimien suunnittelu vaativat tietoa, tulkintaa ja ilmiöiden juurisyiden ymmärtämistä. Koonnin keskiössä on noin 45 innovaatiotoiminnan panos-, tuotos- ja vaikuttavuusindikaattoria, joihin kytkeytyy neljä maakunnan tulevaisuuden kannalta keskeistä muutosilmiötä.

Työn ja teknologian murros tulee lähivuosina kiihtymään ja huolestuttavaa on, että samaan aikaan Suomen ja Etelä-Pohjanmaan osaamisperusta murenee. Suomen ja alueiden riippuvuus kansainvälisen talouden kehityksestä ei ole vähentymässä, vaan päinvastoin globaali keskinäisriippuvuus on kasvanut. Näiden lisäksi ilmastotavoitteet ja kestävyyskriteerit tulevat olemaan yhteiskunnan läpileikkaavia tekijöitä, joiden merkitys niin hyvässä kuin pahassa tulee olemaan suuri erityisesti Etelä-Pohjanmaan kaltaiselle ruokamaakunnalle.

Valikoidut muutosilmiöt ovat monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyneitä laajoja kehityskulkuja, joiden rinnalla on ollut syytä myös tarkastella väestökehitystä, joka on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Viime vuosina on havaittu. että kaupungistuminen on edennyt nopeasti, muuttoliike suuriin keskuksiin on vahvistunut ja väestörakenteessa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia.

Tavoitteena Etelä-Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistuminen

Viime hallituskauden aikana myönteinen talouskehitys ja työllisyyden parantuminen ulottuivat läpi Suomen, ja alueiden näkymät ovat jo pitkään olleet hyvin positiivisia. Vienti vetää ja alueet ovat osoittaneet, että niissä on kasvupotentiaalia.

Positiivinen vire on näkynyt myös Etelä-Pohjanmaalla. jossa talouden kehitys on ollut tasaisen vahvaa, mutta suhteessa moniin muihin maakuntiin hitaampaa. Tyypillistä Etelä-Pohjanmaalle on, että maakunta ei ole nousukausilla ollut kasvulukujen kärjessä ja laskusuhdanteen aikana vaikutukset eivät ole iskeneet yhtä vakavasti kuin moniin muihin alueisiin.


Tilastokeskuksen tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2018 Manner-Suomen korkein työllisyysaste (75,2 %) ja matalin työttömyysaste (4,4 %). Uusien yritysten määrä on kääntynyt kasvuun, yritysten liikevaihto on kehittynyt myönteisesti ja 10 mrd. euron raja koko maakunnan liikevaihdon osalta ylitettiin vuonna 2017. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana T&K-menojen kasvuvauhti oli kaikkein suurin Etelä-Pohjanmaalla. Näin positiivista kehitystä harva osasi toivoa vielä muutama vuosi sitten.

On kuitenkin ennakoitu, että suhdannehuippu on saavutettu ja talouskasvu hidastuu. Myönteinen vire vaikuttaisi tikahtuneen juuri kun se pääsi vauhtiin ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat epävarmoilta. Viimeaikaiset suhdannetiedot teollisuuden liikevaihdon ja viennin osalta tukevat näkemystä kasvun hidastumisesta. Tulevaisuuden kannalta positiivista on, että teollisuuden tuottavuus on maakunnassa kasvanut huomattavasti, vaikka verrattuna muihin maakuntiin Etelä-Pohjanmaan sijoitus on yhä matala (4. viimeinen). Tuottavuuden parantaminen on pitkällä aikavälillä yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Huolenaiheina digi-infra, koulutusperusta ja väestökehitys

Positiivisen kehityksen lisäksi on havaittavissa muutamia huolestuttavia kehityskulkuja, joiden merkitys on potentiaalisesti suuri maakunnan tulevaisuuden kannalta. Tilastot osoittavat että maakunnan digi-infran kehitys on jäänyt muiden maakuntien tahdista. Etelä-Pohjanmaalla on kaikkein huonoin kattavuus nopean (100mb.) kiinteän laajakaistan osalta. Kiinnostava huomio on, että naapurissamme Satakunnassa on kaikkein kattavimmat laajakaistayhteydet.

Toinen hämmentävä kehityskulku on nuorten aikuisten (25–34-vuotiaiden) koulutustason laskeminen. Korkeakoulutettujen osuus kyseisessä ikäryhmässä on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla maakunnista toiseksi nopeinta tahtia. Kokonaisuudessaan nuorten korkeakoulutettujen määrä on vähentynyt maakunnassa lähes tuhannella henkilöllä vuodesta 2010. Muutos on ollut nopea, vaikka Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kärkitasoa valmistuneiden työllistymisessä ja maakuntaan sijoittumisessa. Kehitys ei selity ikäluokkien pienenemisellä tai muuttoliikkeellä. Merkittävä syy on useiden hallituskausien ajan jatkuneet koulutusleikkaukset ja koulutuksen keskittäminen.

Positiivinen vire elinkeinoelämässä ei ole helpottanut väestökehityksen haasteita, vaan viimeisen viiden vuoden aikana maan sisäinen muuttoliike on keskittynyt entisestään suurimmille kaupunkiseuduille. Lisäksi väestö ikääntyy ja syntyvyys on romahtanut. Parhaat saatavilla olevat alueelliset ennusteet povaavat merkittävää väestökatoa alueille, jonka vuoksi maakunnassa ja muilla alueilla kasvaa huoli väestökehityksestä. Etelä-Pohjanmaa on saavuttamassa maakuntasuunnitelmassa vuoden 2040 ennakoidun katastrofiuran 20 vuotta etuajassa.

Kasvua kansainvälisyydestä ja kestävyydestä

Etelä-Pohjanmaan vientikehitys on ollut positiivista 598 milj. euroa (+9,3 %) ja uusia merkittäviä avauksia on kansainvälisen kaupan suhteen tehty viime vuosina. Kuitenkin suoran viennin määrä on matala samoin kuin vientituotteiden jalostusaste. Matkailutoiminta on edistynyt, mutta maakunta ei ole päässyt samoissa määrin kytkeytymään ulkomaalaisten turistien virtaan kuin monet muut alueet.

Ruoka-alalla maatilojen yrittäjillä haasteet ovat lukuisia, mutta myönteistäkin kehitystä on ollut ilmassa. Maatilojen investointituen määrä oli suurin vuosikausiin ja elintarviketuotannon jalostusarvo on ollut vahvassa kasvussa haastavien vuosien jälkeen. Kestävä, puhdas ja eettinen ruoantuotanto on maakunnan vahvuus, joka on kilpailukykytekijä myös globaalilla tasolla. Kestävän kehityksen tavoitteiden osalta positiivista on, että Etelä-Pohjanmaalla uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. Uusiutuvan energian tuotannon osuus oli maakunnassa 55,2 %.

Etelä-Pohjanmaa suunnannäyttäjänä

Etelä-Pohjanmaa on jo saavuttanut julkisessa keskustellussa tuleville hallituskausille asetetun 75 % työllisyystavoitteen ja maakunta on hyvä esimerkki siitä, että työllisyysasteessa voidaan tavoitella jopa lähes 80 % -tasoa. Tavoite on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta yksi keskeisimmistä edellytyksistä. Kunnianhimoisen työllisyystason saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että koulutus- ja osaamistasoa nostettava radikaalisti ja edistettävä teknologia- ja innovaatioperusteista kasvua.

On varmistettava, että alueilla on riittävät valmiudet murroksiin sopeutumisessa. Erot maakuntien välillä ovat suuret ja tarvitaan alueille räätälöityjä ratkaisuja, jotta talouden ja työllisyyden myönteinen kehitys voi jatkua. Työllisyyden rakenteessa ja haasteissa voi olla huomattavia eroja maakuntien välillä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on korkea työllisyys ja matala työttömyys, kun taas useissa muissa samankaltaisissa maakunnissa haasteena on matala työllisyysaste ja korkea työttömyys.

Kehityksen vauhti tulee tulevina vuosina kiihtymään ja ainoa asia mikä tulevaisuudessa on varmaa, on epävarmuus. Tarvitaan uudistumistoimia ja mittavia panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen, jotta voidaan varmistaa murrosjoustavuus. Osaan toimista voivat kunnat ja yritykset itse vaikuttaa, mutta osa on valtion tasolla tehtäviä politiikkavalintoja, joissa on otettava huomioon alueiden erilainen kehitystaso ja kasvupotentiaali.

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös