Janika Takatalo, nro 57, kokoomus

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

"Euroopan unionin voi nähdä olevan tienhaarassa. Britannian päätös erota EU:sta, globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos ja pakolaisaallot, nouseva populismi ja kansallismielisyys ovat esimerkkejä unionin kohtaamista valtavista haasteista. Näihin haasteisiin tulee vastata ratkaisuilla ja määrätietoisella yhteistyöllä; ei rajoja sulkemalla ja sisäänpäin kääntymällä. Näissä vaaleissa EU-kansalaiset ratkaisevat, mikä suunta valitaan. Populismin noustessa unionin yhtenäisyys ei ole itsestäänselvyys ja siksi jokainen ääni tarvitaan.

Euroopan unionin jäsenyydestä on ollut Suomelle valtavasti konkreettisia hyötyjä. Tavalliselle suomalaiselle EU:n jäsenyys on viime vuosina näkynyt asuntolainojen korkojen matalana tasona. Suomalaisten yritysten sisämarkkinat puolestaan ovat unionin jäsenyyden myötä laajentuneet 5 miljoonan ihmisen sisämarkkinoista 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoihin. Laajemmilla sisämarkkinoilla kasvun edellytykset ja pääoman saatavuus ovat omaa luokkaansa. Isossa kuvassa jäsenyyden myötä Suomi on tukevasti osa länsimaista arvoyhteisöä.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Euroopan taantuva kehitys pitää pysäyttää. Uutta kasvua saamme vapaakauppaa lisäämällä ja sisämarkkinoita syventämällä. Kasvua luodaan pitämällä kiinni vastuullisesta talouspolitiikasta ja investoimalla osaamiseen. Vain korkealla osaamisella EU pystyy kilpailemaan globaalisti tulevaisuuden työpaikoista ja talouskasvusta. Tekoäly ja robotisaatio tulee pystyä integroimaan nopeasti mutta vastuullisesti osaksi eurooppalaisia yhteiskuntia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n budjetista nykyistä suurempi osa olisi kohdennettava talouskasvun ja huippututkimuksen edistämiseen. Päätöksentekijänä olen moderni, asiantunteva ja sinivihreä. Minulle tärkeitä teemoja ovat mm.
talouskasvu, ympäristö, koulutus ja tasa-arvo.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä toimia kaikilla politiikan tasoilla. Euroopan unionin nykyinen päästövähennystavoite ei ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, eikä se ole riittävä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Useita keinoja on tehtävä mutta näistä tärkeimpänä on päästökauppajärjestelmän kehittäminen. Päästökaupan kantavana ideana on asettaa päästöille hinta ja kirittää yrityksiä leikkaamaan päästöjään ja samalla luoda ennustettava toimintaympäristö. Ongelmana päästökaupassa on pitkään ollut päästöoikeuden liian matala hinta, johon on vastikään puututtu markkinavakausvarannon avulla. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan päästöoikeuksien hintaa tulee nostaa madaltamalla päästökattoa. Mikäli päästökaupan kehittäminen ei onnistu, on mietittävä hiiliveron kaltaisia työkaluja.

Kertakäyttökulutuksesta on päästävä eroon ja tämä ei onnistu ilman kulutustottumusten muutosta. Kierto- ja jakamistalous ovat nopeimmin kehittyviä uusia aloja, ja Suomi voi näiden edelläkävijänä levittää hyviä käytänteitä muihin Euroopan maihin. Yksi hyvä idea, joka tulee jalkauttaa Suomesta Eurooppaan, on kestävän kehityksen budjetointi. Petteri Orpon Suomessa käyttöönottama malli tarkistaa talousarvion vaikutukset kestävään kehitykseen jokaisella hallinnonalalla.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”EU:n koheesiopolitiikan on jatkossa enenevissä määrin tuettava unionin globaalia kilpailukykyä huomioiden kuitenkin kestävä kehitys ja ilmastotavoitteet. EU:n vahvuus ja potentiaali on osaamisessa. Innovaatioita tukemalla voidaan vastata niin globaalin kilpailun kuin ilmastonmuutoksenkin tuomiin haasteisiin. Suomen kaltaisissa jäsenmaissa koheesiopolitiikan on tuettava erityisesti puhtaita energiaratkaisuja sekä siirtymistä vähähiiliseen talouteen ja kiertotalouden. Näin saadaan aikaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta elintärkeitä innovaatioita, jotka voidaan viedä myös muihin jäsenmaihin ja globaaleille markkinoille. Lisäksi raideliikennehankkeita, kuten tunnin juna -hanketta Turun ja Helsingin välillä ja päärataa, on tuettava osana päästötavoitteiden saavuttamista. Julkisen vähäpäästöisen liikenteen lisäämistä suurten ja yhä kasvavien kaupunkien välillä on lisättävä.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”Pakolaiskysymys on ratkaistava EU:n tasolla. Nykyiseen tilanteeseen, jossa suurimmat pakolaisvirrat on saatu pysähtymään, ei voi tuudittautua. Ilmastonmuutoksen edetessä esimerkiksi ilmastopakolaisten määrä tulee lisääntymään. Olisi hyvä rakentaa EU:n ulkorajoille siirtolaiskeskuksia, joista turvapaikkaan oikeutetut muuttavat oikeudenmukaisesti eri jäsenvaltioihin. Se vähentäisi salakuljetukseen perustuvaa ihmiskauppaa ja vähentäisi inhimillisesti raskaita tilanteita, joissa yhteen maahan jo alkanut integroituminen menee hukkaan palautuksen myötä ja jossa tietyt maat kantavat toisia suuremman vastuun. On myös tärkeää vaikuttaa pakolaisuuden juurisyihin esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Olen suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen ja maailmankansalainen. Isänmaallisuus ja kansainvälisyys eivät ole ristiriitaisia arvoja. Menestymme parhaiten avoimena yhteiskuntana, joka käy kansainvälistä kauppaa ja vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisissä pöydissä. Sulkeutuminen olisi heikentymisen ja hiipumisen tie. Kuulumme vahvasti läntiseen demokratiaperinteeseen ja arvoyhteisöön, ja näin tuleekin olla. Eurooppalaisuus on minulle myös mahdollisuuksia matkustaa, opiskella ja työskennellä muissa jäsenvaltioissa. Olen hyödyntänyt tätä paljon ja saanut ystäviä ympäri Euroopan. Jäsenmaiden välistä yhteistyötä pitää kehittää entisestään ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lisätä. Tämän vuoksi olen ehdottanut merkittäviä lisäpanostuksia Erasmus+ -ohjelmaan, jotta tulevaisuudessa yhä useampi nuori pääsisi tutustumaan muihin eurooppalaisiin kulttuureihin. Ohjelman tuella miljoonat nuoret, opiskelijat ja aikuiset voivat kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla. Erasmus-ohjelman rahoitus tulisi lyhyellä aikavälillä kolminkertaistaa ja pitkällä aikavälillä kymmenkertaistaa. Vain yhteiseloa lisäämällä voidaan purkaa ennakkoluuloja ja vallata maata populistien jalkojen alta.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”EU:n tulee jatkuvasti pyrkiä lisäämään vaikutusvaltaansa ja vahvistamaan asemaansa globaalilla tasolla. EU:n pitää kyetä kilpailemaan globaalisti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kanssa. Avain tähän on väestön korkea osaaminen ja huippututkimukseen panostaminen. Vain Innovaatioiden ja uuden teknologian avulla voidaan löytää ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, vakavien sairauksien ennaltaehkäisyyn tai luonnonvarojen kestävään käyttöön.
EU ei voi jäädä odottamaan, että Yhdysvalloissa tuuli kääntyisi vapaakauppaa puoltavaan suuntaan. EU:n sisäisen kehittämisen lisäksi on neuvoteltava merkittävästi lisää kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Japanin ja Singaporen kanssa tehdyt kauppasopimukset eivät riitä, vaan sopimuksia on saatava aikaan lähivuosina myös esimerkiksi Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Brexit on osoittanut sen, että Euroopan unionista lähteminen ei voi olla hyvä diili. Unioni on brexit-neuvotteluissa tehnyt selväksi, että EU:sta lähteminen ei voi merkitä rusinoiden poimimista pullasta. Brexitistä huolimatta näen edelleen unionin tulevaisuuden valoisana ja täynnä mahdollisuuksia. Britannian vaikea eroprosessi vaikuttaa varmasti negatiivisesti muiden jäsenvaltioiden mahdollisiin pyrkimyksiin yrittää samaa harjoitusta itse. Vaikka brexit on osoittanut sen, että unioninsta voi lähteä, ei se silti tarkoita sitä, etteikö unioniin voisi myöhemmin tulla takaisin.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”Hyvinvoiva kulttuuri ja vahva kulttuuriperintö ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen esimerkiksi matkailun näkökulmasta ja vahvistavat alueella asuvien ihmisten identiteettiä. Luovien alojen yrittäjyys on myös merkittävä yrittäjyyden muoto. EU edistää kulttuurin kehittymistä tukemalla erityisesti unionin tavoitteita edistäviä hankkeita. Mielestäni EU:n on enenevissä määrin kiinnitettävä huomiota luovien alojen yrittäjien tukemiseen sekä innovaatioiden edistämiseen, jotka osaltaan vauhdittavat EU:n globaalin kilpailukyvyn kehittymistä. Harvaanasuttujen maakuntien osalta on hyvä huomata, että kulttuuritarjonta keskittyy korostetusti suuriin kasvukeskuksiin ja näin maakuntien kulttuuritarjonta lepää pääasiassa erilaisten yhdistysten ja aktiivisten yksilöiden tuottamien kulttuuripalveluiden varassa. Suuria institutionaalisia kulttuuritoimijoita ei maakunnissa juurikaan ole. Pienempiä kulttuuritoimijoita voidaan maakunnissa tukea tarjoamalla esimerkiksi yhteiskäyttötiloja, tilaisuuksia verkostoitua ja kulttuuriyrittäjyyteen liittyviä tukipalveluja. Myös vapaa taide- ja musiikkikasvatus ovat matalankynnyksen väyliä päästä mukaan kulttuuriharrastuksiin jo nuorena.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”EU:n tulisi lisätä näkyvyyttään etenkin somessa ja jäsenmaissa menemällä nuorten keskuuteen ja järjestämällä nuorille erilaisia mielenkiintoisia kursseja toimintaansa liittyen. Järjestämällä nuorille tilaisuuksia oppia ja mahdollisuuksia verkostoitua, pääsee EU osaksi nuorten arkea. Lisäksi EU:n tulee enenevissä määrin tukea kansainvälisyyttä esimerkiksi Erasmus-rahoituksen kautta. On myös tärkeää tukea nuorisojärjestöjä, joiden toiminnassa EU ja kansainvälisyys ovat läsnä. Myös erilaiset kouluprojektit, kesätyöt ja harjoittelut ovat hyviä keinoja.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Äänestä nuorta liberaalia, sinivihreää, modernia ja asiantuntevaa ehdokasta!”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös