13 / 11 / 19

Ammattisotilaasta virkamieheksi

“Varusmiespalveluni venähti ja vietin 10 vuotta ammattisotilaana, laivastoupseerina pääsääntöisesti. Asuin mm. Australiassa ja Havaijilla. Työn ohessa suoritin Diplomacy and Military Studies- ja GC in National Security and Strategic Studies -tutkinnot. Keväällä 2019 olin käymässä Etelä-Pohjanmaalla ja huomasin ilmoituksen Vimpelin kunnanjohtajan avoimesta paikasta. Kiinnostuin mahdollisuudesta johtaa kuntaa ja palata lapsuuteni kesäkonnuille – äitini on kotoisin Alajärveltä. Maaliskuussa 2019 tulin valituksi Vimpelin kunnanjohtajaksi.

Kunnanjohtajan työ on tietysti hyvin erilaista ammattisotilaan työhön verrattuna, mutta myös todella kiinnostavaa ja haastavaa hommaa. Henkilökohtaisia vahvuuksiani ovat ihmisten johtaminen ja strateginen johtaminen: en ole pikkutarkka ja hahmotan nopeasti suuria, toimivia trendejä. Minulla on myös hyvä ihmistuntemus. 

Viihdyn hyvin Vimpelissä – täällä ihmiset ovat suoraviivaisia ja rehellisiä. Myös uudet ajatukset ja visiot on otettu hyvin vastaan, odotin enemmän muutosvastarintaa. Vimpelissä on hyvä tekemisen meininki ja asiat etenevät nopeasti ideasta toteutukseen. Ehdottomasti parasta Vimpelissä on yhteisöllisyys. Rakensimme juuri valtavat, yli 500 askelman kuntoportaat täysin talkoilla. Meidän superpesis-joukkueemmekaan ei menestyisi samalla tavalla ilman suurta talkooporukkaa taustalla. 

Vimpeli on pesäpallon maailmanpääkaupunki. Jos jossain järjestetään pesäpallofestivaalit, niin täällä tietenkin! Festarit ovat tulossa heinäkuussa 2020. Pesäpallo on Vimpelissä elämäntapa ja kulttuurisesti ainutlaatuista. Pesäpallon kautta olemme avanneet diplomaattisia suhteita Japaniin, ja vuonna 2020 Vimpeli ja Lappajärvi vievät koko seutukunnan Tokion 2020 olympialaisiin. Suurlähetystön metsäpaviljongissa esittelemme paikallisia yrityksiä koko maailman median edessä. Tavoitteena on tehdä myös vientisopimuksia. Lisäksi teemme parhaillaan kulttuurista yhteistyötä ja koulutusvientiä Kiinan kanssa. 

Työn murros poistaa paikkasidonnaisuuden töistä. On tärkeää, että voisimme tarjota esimerkiksi yhteisöllisiä työtiloja uusille asukkaille. Maakunnan tasolla toivoisin enemmän yhteistyötä ja kykyä luoda seutu- ja maakuntastrategiaa. Myös nuoria pitäisi nostaa isompiin saappaisiin ja ottaa mukaan kehittämään kuntaa. Vimpelissä olemme ottaneet nuorisovaltuuston mukaan päätöksentekoon. 

Olen aina ollut visionääri ja rakentanut paljon mielikuvituksen varaan. Kaikki mitä teen, teen täydellä sydämellä. Ulkomailla asuminen on avartanut maailmankuvaani. Lisäksi luen kirjoja ja katson paljon dokumentteja: niistä oppii erilaisia ajattelu-ja toimintatapoja. On tärkeää nähdä laatikon ulkopuolelle – se isompi kuva. Ja uskaltaa visioida!”

 

– Sami Gustafsson, Vimpelin kunnanjohtaja

 

08 / 11 / 19

Mistä on hyvät ideat tehty? 5 vinkkiä

Käynnissä on Suomen suurin kökkä, jossa haetaan ainutlaatuisia ideoita ja uusia sankaritarinoita Etelä-Pohjanmaan kehittämiseksi. Kutkutteleeko osallistuminen, mutta idea enää puuttuu?

Miten hyviä ideoita oikein keksitään ja kehitellään? Niitä sellaisia, jotka saavat katseet ja kulkineet kääntymään kohti lakeuksia myös tulevaisuudessa. Kokosimme viisi vinkkiä, joilla pääset ideoinnissa vauhtiin.

Mistä on hyvät ideat tehty?

Loistavimmankaan idean ei tarvitse olla kokonaan uusi tai tyhjästä nyhjäisty. Ideointi on useimmiten sitä, että yksinkertaisesti ajattelee ja yhdistelee asioita uudella tavalla. Se on luova prosessi, jossa tulokset eli ideat eivät synny pakottamalla, vaan silloin kuin sitä vähiten odottaa.

Ajatustyössä voi hyvin lähteä liikkeelle siitä, mikä omassa arjessa toimii ja mikä toimii vähän huonommin. Miten huonosti toimivia asioita voisi parantaa? Mikä parantaisi sinun ja läheistesi hyvinvointia? Miten Etelä-Pohjanmaan maakunnasta tehtäisiin sellainen maanpäällinen paratiisi, että kohta kaikki tryykää tänne?

Kaipaatko kenties monipuolisempia palveluita? Mielenkiintoisia tapahtumia? Lisää yhteisöllisiä hetkiä?

Ehkä noloo, muttei koskaan keinotoon, eli muutama vinkki ideoinnin tueksi: 

1. Ratkaise ongelma, keksi tekemistä

Parhaat ideat on usein keksitty ratkaisemaan jokin tietty ongelma. Kannattaa siis pohtia omaa arkeaan ja tottumuksiaan sekä miettiä, miten niitä voisi parantaa tai helpottaa.

Pohdi myös, mitä itse haluaisit tehdä vapaa-ajalla tai lomilla, koti- tai naapurikunnassasi. Mikä on siellä parasta? Mitä uutta ja erilaista esittelet tai haluaisit esitellä vieraillesi? 

2. Kaverit följyyn

Kerää kaveriporukka tai vaikka perhe viettämään yhdessä iltaa ja laita käyntiin aivoriihi. Aivoriihen ideana on keksiä mahdollisimman monta ideaa, alkuvaiheessa määrä on laatua tärkeämpää.

Kannattaa keksiä mahdollisimman villejä ja liioiteltuja ideoita, joita sitten kehitetään yhdessä. Aivoriihessä kenenkään ideoita ei arvioida eikä tuomita, vaan jokainen osallistuja ja idea on yhtä arvokas. 

3. Vaihda maisemaa

Parhaat ideat eivät useinkaan synny pöydän ääressä istumalla. Maiseman vaihto antaa usein uusia näkökulmia. Toisilla ajatusten herättely vaatii virikkeiden lisäämistä – käy vaikka kylillä, missä värit, tuoksut ja ihmisvilinä auttavat luovuutta virtaamaan.

Toisaalta eteläpohjalaiseen luonteenlaatuun voi sopia paremmin hetki yksin metsässä. Myös luonnon värit, tuoksut ja äänet sekä rentouttavat että stimuloivat mieltä. Testaa kumpi toimii sinulla paremmin! 

4. Tylsisty

Luovuutta tutkittaessa on havaittu yhteyksiä luovuuden ja tylsyyden tunteen välillä. Nimenomaan tylsät hetket ja ikävystyminen näyttävätkin synnyttävän ideoita. Sen sijaan pakko on huono lähtökohta ideoinnille, sillä alitajunta toimii silloin, kun ongelmaa ei tarvitse miettiä ja mieli on rento.

Vaali siis tylsiä hetkiä. Esimerkiksi matkustaessasi katsele maisemaa ja anna ajatusten harhailla sen sijaan, että tuijottaisit älypuhelimen ruutua tai lukisit kirjaa. Myös muu tylsä tekeminen, kuten tiskaaminen tai haravointi voivat auttaa saamaan uusia oivalluksia. 

5. Ole valmiina

Koska hyvä idea voi iskeä milloin tahansa, pidä aina muistiinpanovälineet mukana. Jos kynän ja muistivihkon raahaaminen kaikkialle ei innosta, ota avuksi teknologia. Kännykkä toimii hyvin muistin jatkeena, sillä voi paitsi kirjoittaa, myös äänittää tai videoida ohikiitävät ajatukset.

Tuu följyyn ja tuo kaverit kanssa – tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta entistäkin paree!

Kuka voi osallistua?

Kaikki ovat kaikki tervetulleita näihin talkoisiin. Nyt siis propelli pipoon ja keksintähommiin!

Miten osallistun?

Voit jättää ideasi helposti sivulla epliitto.fi/ideakokka, ja olet mukana kisassa! Muista kuvailla ajatuksesi mahdollisimman hyvin. Miten Sinun ideasi tekee Etelä-Pohjanmaasta entistä paremman? Muista, että parhaat ideat palkitaan.

Nyt saa katsoa pitkälle ja kauas, yksin tai yhdessä! Jaa siis hulluin, tuorein, suurin tai vaikuttavin ideasi!

06 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Teppo Ylitalo

Ideakökän tuomaristoon on saatu mukaan myös tutkija Teppo Ylitalo, joka tunnetaan Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisuutta vaalivana maakunnan miehenä.

  

Olen kotoisin Lapualta. Tietysti.

Tällä hetkellä olen vähän ylityöllistetty. Ei ehkä kovin yllättävää.

Joskus minusta vielä tulee hiljainen ja nöyrä. No ei vaiskaan.

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa siten, että... ei se oo yleensä arvootukseksi jääny. Oon tosi ylypiä kotiseurustani!

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa on ”kökkä”, sekä sanana että ajatuksena. Kiva on myös ”eheroon taharoon” – se sanotaan kuin yksi sana, vaikka kirjoitetaan erikseen.

Mottoni on periytynyt lappajärveläiseltä isoisoäidiltäni: ”Minkä taaksesi jätät, sen edestäsi löydät”.

Uskaliainta, mitä olen tehnyt, on rakastaa ja olla rakastettu. Ja parasta.

Haluaisin vielä joskus tavata lapsenlapsiani. Menee ehkä jonkin aikaa.

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska kökkään tietysti lähdetään kun sinne pyydetään. Ja siksi, että uskon yhdessä tekemiseen, uudistamiseen ja tähän mahtavaan maakuntaan.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska nyt tarvitaan uutta intoa ja uudenlaisia ajatuksia. Ja koska Etelä-Pohjanmaan parhaita uudistajia ovat eteläpohjalaiset itse.

 

 

Ideakökkä-kilpailun logo

06 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Aino-Maija Siren

  • 0

Ideakökän tuomaristossa on edustettuna myös järjestönäkökulma. Saammeko esitellä: Aino-Maija Siren, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja.

  

Olen kotoisin Seinäjoelta... (tosin muuttanut Etelä-Pohjanmaalle 29 vuotta sitten Riihimäeltä).

Tällä hetkellä olen iloinen järjestötyöntekijä.

Joskus minusta vielä tulee aikuinen – en osaa sanoa ajankohtaa.

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa siten, että olen aika päättäväinen.

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa on justihin.

Mottoni on: etiäppäin.

Uskaliainta, mitä olen tehnyt: olen ollut tanssikilpailun tuomarina.

Haluaisin vielä joskus tavata Pelle Pelottoman.

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska tämä on hyvä idea.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska jokaisen meidän ideat on arvokkaita ja niistä löytyy ihan varmasti todellisia helmiä. 

 

Ideakökkä-kilpailun logo

0 kommenttia
04 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Kati Pasto

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyysmaakuntana. Ideakökän tuomaristossa tärkeää näkökulmaa pitää esillä yrittäjä Kati Pasto.

  

Olen kotoisin Kuortaneelta, syntyjään Nurmoosta.

Tällä hetkellä olen yrittäjä-rakennusinsinööri. Pyöritän palotekniseen suunnitteluun erikoistunutta yritystä Kuortaneella ja asiakkaamme ovat enimmäkseen pk-seudulla.

Joskus minusta vielä tulee tyyppi, jonka allekirjoituksella on jotain merkitystä.

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa siten, että että-sanan tilalla käytän jotta-sanaa ja vasta yläasteella minulle selvisi, jottei mihnä-sana ole kieliopillisesti oikein.

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa on mihnä.

Mottoni on, jotta kaikki toiminnat ja teot tulee kestää tarkastelua.

Uskaliainta, mitä olen tehnyt, on kolmoistutkinnon kautta miesvaltaiselle alalle ajautuminen.

Haluaisin vielä joskus tavata ja kätellä Suomen Itsenäisyyden juhlassa meidän presidenttiä.

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska lähden helposti uusiin juttuihin mukaan.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska tässä kisassa voi ainoastaan menestyä.

 

 

 

Ideakökkä-kilpailun logo

04 / 11 / 19

Yksin ei tarvitse pärjätä mutta osaamisestaan saa olla ylpeä!

Paappani Eero Hakola alkoi valmistaa kalusteita Jurvassa vuonna 1993. Veistokoulun myötä Jurvaan alkoi keskittyä huonekaluosaamista, ja paappa oli yksi heistä, jotka siirtyivät maanviljelystä huonekalujen pariin. Huonekaluja valmistettiin alun perin navetassa, josta niitä kierrettiin koppiautoilla myymässä suoraan koteihin. Ympyrä on ikään kuin sulkeutunut, kun Hakolan huonekaluja myydään jälleen suoraan kuluttajille. 

Isäni Jari jatkoi paapan työtä 80-luvun lopulla. Huonekaluja myytiin tuohon aikaan jälleenmyyjien, kuten Vepsäläisen ja Kodin1, kautta. 2000-luvun taitteessa ongelmat alkoivat: tuontihuonekalujen määrä kasvoi, eivätkä ihmiset eivät enää halunneet maksaa käsityönä valmistetuista huonekaluista. Tulin mukaan firmaan vuonna 2013, kun isä oli jo lopettamassa toimintaa kannattamattomana.

Mukaantuloni myötä teimme perusteellisen yritysuudistuksen aina liiketoimintamallista, brändistä ja myyntikanavista lähtien. Uudistuksen myötä liikevaihto on tuplaantunut joka vuosi. Kaikkia asioita ei kuitenkaan laitettu uusiksi: tuotteet tehdään edelleen Jurvassa kotimaisena käsityönä. Myös materiaalit ovat kotimaisia, kankaita lukuun ottamatta: tyynyt tulevat Lennolilta Jalasjärveltä, vanut meille toimittaa Ewona Finland Oy Kankaanpäästä ja vaahtomuovit tulevat Vevia Finland Oy:ltä Ähtäristä. Seuraavaksi lanseeraamme Hakola Pro -konseptin, jonka myötä laajennamme mallistoa julkitiloihin ja projekteihin. Tavoitteena on suunnata myös kansainvälisille markkinoille. 

Eteläpohjalaiset ovat mahtavaa porukkaa: lojaaleja ja luotettavia. Täällä kuitenkin pelätään liikaa muiden mielipiteitä, mistä pitäisi yrittää päästä eroon. Omalla osaamisella ylpeily ei ole luontevaa eteläpohjalaisille, mutta rohkeutta tarvitaan lisää! Olisi hyvä opetella olemaan ylpeä omasta osaamisestaan. Esimerkiksi itselleni oli aivan tavallinen tarina, että tuotteemme tehdään käsityönä. Kun kerroin tästä opiskelukavereilleni Helsingissä, he olivat aivan ihmeissään ja kannustivat kertomaan tätä tarinaa. Ulkopuolinen näkemys on tosi tärkeää. Hakolan uudistus vaati sen, että olin tarpeeksi kaukana ja pystyin näkemään asian etäältä. Tarvittaessa voi myös ostaa tarvittavaa osaamista – ei yksin tarvitse yrittää pärjätä. Mutta osaamisestaan saa olla ylpeä!

 

Annaleena Hämäläinen
Hakola Oy:n Luova johtaja

 

Ideakökän logo

04 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Mette-Mirella Foudila

Ideakökän tuomaristossa kuntien nuorisovaltuustoja edustaa Mette-Mirella Foudila.

  

Olen kotoisin Ähtäristä.

Tällä hetkellä olen 17-vuotias lukiolainen. Valitsin lukiokoulutuksen, koska se oli minulle paras vaihtoehto päästä eteenpäin. Tiesin jo hyvin nuorena haluavani yliopistoon siskoni ja veljeni jalanjäljissä. Oli se tietty ala, jota halusin lähteä tavoittelemaan. Haluan olla hyödyksi maailmalle ja siksi olen ollut monessa mukana. Omien ajatusten kertominen on minusta hyvin tärkeää - olivat ajatukset minkälaiset vain. Olen antanut itsestäni paljon vähän sinne tänne, ja siksi välillä tuntuu, että saatan tehdä myös liikaa asioita. Mitään en kuitenkaan vaihtaisi, sillä koskaan ei tiedä mitä edestään löytää. Nuorisovaltuuston kautta olen päässyt osallistumaan sivistyslautakuntaan ja kertomaan myös mielipiteitäni siellä. Seurakunnassa olen päässyt myös isosen rooliin - siksi minusta muiden auttaminen antaa sinulle asioita takaisin.

Joskus minusta vielä tulee lääkäri, sillä pidän toisten ihmisten auttamisesta ja kommunikoinnista. Minua ei saisi toimistotyöhän jossa joka päivä tuijottaisin samaa ruutua päivästä toiseen.

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa luonteessani. Olen hyvin voimakastahtoinen enkä anna periksi helposti. Suku on minulle tärkeä ja sen kautta myös kulttuuri ja luonto myös. Yleensä kun teen asioita, en jätä niitä puolitiehen ja minulla on selvä päämäärä.

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa on kaurastaminen*, meillä käytetään yhteydessä ei saa kaurastaa.

Mottoni on: "Learn from yesterday, live for today, hope for tomorrow"

Uskaliainta, mitä olen tehnyt: kun olin 14-vuotias lensin ensimmäistä kertaa yksin lentokoneella tätini luokse Sveitsiin. Olen muutenkin kyllä lähtenyt epäilemättä kaikkeen mukaan ilman se enempää ajattelematta. Ottanut itselleni uusia haasteita.

Haluaisin vielä joskus tavata Kerstin Gierin. Luen hyvin paljon kirjoja, ja hän on tällä hetkellä yksi lempikirjailijoistani. Haluaisin itsekin jonain päivänä saada kirjoitettua kirjan. 

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska tulevaisuudessa on tärkeää saada nuorten ideat näkyviin ja kuuluviin.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska ideoimalla saadaan muutosta aikaan. Mikään idea ei voi olla huono vain siksi, että sinusta itsestä tuntuu siltä.

 

* hillua, riehua, huutaa

 

 

Ideakökkä-kilpailun logo

01 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Juha Alarinta

Ideakökän tuomaristoon kuuluu myös tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

  

Olen kotoisin Lapualta

Tällä hetkellä olen Seinäjoella töissä, Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Asun myös täällä.

Joskus minusta vielä tulee hyvä pienen ihmisen puolustaja. Tunnen helposti empatiaa, ja olen ikuinen maailmanparantaja.

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa siten, että en helposti luovuta ja teen sen mitä lupaan.

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa on jantuksis, siihen itsekin sortuu kun ei meinaa jaksaa odottaa.

Mottoni on: "Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Se lohduttaa kun on ongelmia, ja pitää jopa paikkansa!"

Uskaliainta, mitä olen tehnyt: kun muutamana keväänä, nuorena, seilattiin jäälautoilla Lapuanjokea pitkin. Se oli tyhmää ja vaarallista, eikä niin pidä kenenkään tehdä. Nykyistä moottoripyöräilyäni en pidä läheskään niin vaarallisena.

Haluaisin vielä joskus tavata enemmän aivan tavallisia, huumorintajuisia ihmisiä. Se piristää arkea.

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska tämä on kunniatehtävä, ei tällaisesta voi kieltäytyä.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska ideointi on ihmismäistä toimintaa parhaimmillaan. Se rakentaa positiivista ilmapiiriä, ja sellaisessa on mukava elää.

 

 

 

Ideakökkä-kilpailun logo

01 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Antti Saartenoja

Ideakökän tuomariston puheenjohtajana toimii vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta. 

  

Olen kotoisin Nurmon Kourasta

Tällä hetkellä olen kiireinen

Joskus minusta vielä tulee kiireetön

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa siten, että vain heikkoudet puuttuu.

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa onNuavvain” -kuvastaa mainiosti eteläpohjalaisten helppoa elämää.

Mottoni on:siitä lähäretähän, jotta Esa ottaa naposta

Uskaliainta, mitä olen tehnyt: mennyt naimisiin.

Haluaisin vielä joskus tavata Donald Trumpin – mies pursuaa uskomattomia ideoita, olisi tosi kova tässäkin kisassa, miksei eteläpohjalaiset esim. keksineet ostaa Grönlantia.

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska nyt voi olla mukana jossakin, joka oikeasti tuo uutta virtaa maakuntaan.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska Etelä-Pohjanmaa tarvitsee uutta virtaa.

 

Mainittakoon myös, että Saartenoja on sanonut, että hän odottaa Ideakökältä erityisesti iloista, tuoretta ja uudenlaista asentoa ja otetta aluekehittämiseen.

 

Ideakökkä-kilpailun logo

22 / 10 / 19

Rakennettu kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa

  • 0

Museoviraston mukaan rakennettua kulttuuriympäristöä ovat kaupunkien, kuntakeskusten ja maaseudun eri ikäiset rakennukset ja rakennetut alueet, niitä yhdistävät liikenneväylät ja energiaverkot. Rakennettu ympäristö on kehittynyt vaiheittain esihistorialliselta ajalta ja keskiajalta lähtien ja jatkunut Ruotsin kuningaskunnan, Venäjän keisarikunnan sekä itsenäisen tasavallan aikana. Valtaosa Suomen rakennetusta ympäristöstä on hyvinvointivaltion rakentamisen ajalta. Koko maahan rakennettiin 1900-luvun jälkipuolella koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, työnteon ja vapaa-ajan ympäristöjä (Museovirasto).

Valtioneuvoston päätöksen vuodelta 2009 lähtökohtien mukaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina ja sovitetaan yhteen muiden valtakunnallisten tavoitteiden sekä maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.

Kulttuuriperinnön vaalimisessa maakuntakaava on yksi niistä välineistä, jolla kulttuuriympäristöön liittyvien valtakunnallisten arvojen säilymistä edistetään. Maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen (MRL 28§). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (23.5.2005) on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Lisäksi kaavaselostuksen liitteessä on lueteltu maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet.

Etelä-Pohjanmaan liitossa on päivitetty ja kartoitettu maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavoituksen taustaselvitykseksi laadittu Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen rakennusinventointi tehtiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa kesän 2016 ja alkuvuoden 2017 välisenä aikana. Inventoinnin tarkoituksena oli päivittää ja täydentää aiemmin laadittuja maakunnallisia inventointeja sekä tuoda esiin uusia kohteita. Inventoijana työskenteli Kirsi Niukko.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallista rakennusinventointia on jatkettu tänä vuonna uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnilla ja sen arvotuksella, ajoittuen rakennetusta kulttuuriympäristöstä 1930 luvulta 1990 luvulle. Tästä työstä on vastannut Saatsi Arkkitehdit Oy. Samalla työhön on sisällytetty vuosina 2016-2017 tehdyn Etelä-Pohjanmaan rakennusinventoinnin arvotus eli maakunnallisesti merkittävimpien ja arvokkaimpien kohteiden määrittely ja valinta. Arvotustyötä on tehnyt maakunnallinen työryhmä. Tulevassa maakuntakaavatyössä on tarkoitus osoittaa valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden lisäksi maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet tehtyjen inventointien ja arvotustyön pohjalta.

Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä ja arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennettu kulttuuriympäristö on kulttuuriperintöä ja hyvää ympäristöä, ja se muodostaa eri aikakausista muodostuvaa kerrostumaa, jota täytyy pyrkiä vaalimaan ja säilyttämään tulevaisuuteen. Uutta rakennettua kulttuuriympäristöä luodaan jatkuvasti. Maakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit ja arvotustyö pyrkivät tuomaan esille maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön merkitystä ja arvoja. Rakennusperinnön säilyttämiseen liittyvät haasteet, kuten toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset tekijät, osaltaan vaikuttavat siihen, miten kohteita pystytään säilyttämään. Toivottavasti Etelä-Pohjanmaalla löytyy tahtoa säilyttää rakennettua kulttuuriympäristöä monipuolisesti mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuteen. 

 

Timo Lakso
Maakuntasuunnittelija

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös