22 / 01 / 20

Tie ja totuus

Vanhan sanonnan mukaan kukaan ei tarvitse porakonetta, mutta moni tarvitsee aika ajoin reiän seinään. Sama pätee teihin. Jos meillä ei olisi tarve tavata läheisiämme, viedä tuotteitamme markkinoille tai vaikkapa valloittaa maailmaa, niin ei meillä olisi teitäkään. Tie ilman käyttötarkoitusta onkin itsessään aika tylsä hyödyke. Asian pihvi piileekin tien välinearvossa. Tie tyydyttää mitä moninaisimpia tarpeita. Mitä erikoistuneemmaksi ja globaalimmaksi yhteiskuntamme muuttuu, sitä enemmän tielle löytyy käyttöä.

Tiellä on myös suuri symbolinen merkitys. Tie merkitsee kehitystä, edistystä ja sivistyksen saapumista. Mitä isompi ja leveämpi tie, sitä vauraampi ja mahtavampi on sen varrella asuva kansa. Äärimmäinen syrjäisyyskin kuvataan tiettömän taipaleen takaiseksi alueeksi. Oikealla tiellä oleminen merkitsee myös pelastusta. Nuhteettoman kansalaisen on myös syytä pysytellä kaidalla tiellä. Elämänsä tienhaarassa ihminen valitsee kohtalonsa. Ei siis ihme, että tiet herättävät meissä suuria tunteita. Tie ei todellakaan ole vain tie, vaan se on paljon enemmän. 

Erityisen hyvin tie toimii vallankäytön välineenä, joten ne ovat myös valtion erityisessä suojeluksessa. Voisiko kansa saada päättäjiltään merkityksellisempää ja konkreettisempaa palkintoa kuin uuden tien? Tiehanke kertoo, että me olemme tärkeitä, meihin uskotaan ja meihin kannattaa investoida. Tästä syystä jokaisen kunnan, kaupungin ja maakunnan toivelistan kärjessä ovat vuodesta toiseen erilaiset tiehankkeet.

Tietarpeita on kirjattu miljardien edestä, ja listan kärkeen pääsemiseksi käydään kovaa mutta reilua kamppailua. Vallanpitäjien vaihtuminen neljän vuoden välein on heijastunut myös tiettyyn lyhytjänteisyyteen liikennepolitiikassa. Kokonaisuus onkin muodostunut vähintään sekavaksi. Kilpailu ja alati vaihtuvat tavoitteet kuluttavat myös tarpeettoman paljon yhteiskunnan resursseja.

Sekavuuteen, keskinäiseen kilpailuun ja alati vaihtuviin tavoitteisiin on tuomassa selvyyttä uusi 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (VLJS). Odotukset sitä kohtaan ovat suuret, ehkäpä jo ylimitoitetut. Suunnitelma on laaja-alainen, mutta suurin mielenkiinto tulee kohdistumaan siihen, mitkä tiehankkeet pääsevät investointilistalle. Hankkeita tullaan arvioimaan hyvin teknistaloudellisista lähtökohdista. Siten hyödyllisimpien hankkeiden pitäisi nousta automaattisesti kärkeen. Valmistelun edetessä on hyvä pitää mielessä tien poliittiset, kulttuuriset ja symboliset merkitykset. Niillä voi olla arvaamattoman suuri merkitys suunnitelman ratkaisuihin, sillä lopulta on kuitenkin kyse poliittisesta päätöksestä.

 

Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja

15 / 01 / 20

Tiedon tulkintaa ja yhteistyötä

  • 0

Toimintaympäristömme on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa. Puhutaan isoista asioista, kuten väestökehityksestä, elinvoimasta, osaavan työvoiman saatavuudesta, kansainvälistymisestä, saavutettavuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Asiat ovat laajoja, moniselitteisiä ja niihin tarttuminen konkreettisesti on välillä hankalaa.   

Edellä mainitut teemat ovat aluekehittämisen ydintä. On tärkeää, että asioista keskustellaan, niitä työstetään yhdessä ja näkemyksiä kirjataan maakunnallisiin strategioihin. Strategia paperina ei ole se juttu, mutta yhteisymmärrys kehittämisen suunnasta, kehittämisteemoista ja -tavoitteista sen sijaan on edellytys alueen kehittymiselle.

Etelä-Pohjanmaan liitto tekee työtä toimintaympäristön hahmottamisessa, tulkitsemisessa, yhteisen näkökulman hakemisessa sekä toimeenpanossa. Syy-seuraus-suhteita avataan, laajoja teemoja pilkotaan ja etsitään konkreettisia toimenpiteitä toivotulle kehittämissuunnalle.

Otetaanpa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus, joka Etelä-Pohjanmaalla on haastavaa tietyillä aloilla jo tällä hetkellä. Asian tiimoilta tarkastellaan mennyttä väestökehitystä sekä tulevia väestöennusteita. Tarkastellaan muuttoliikettä sekä ikäluokkien kehitystä. Selvitetään työvoimatarpeita toimialoittain ja eläkepoistumia. Analysoidaan koulutustasoa ja koulutuksen osuvuutta. Pohditaanpa myös sitä, miten saadaan houkutteleva vetovoimainen ympäristö nykyisille asukkaille ja uusille tulijoille. Ja ennen kaikkea tiedon pohjalta haetaan ratkaisuja kysymyksiin.

Toimintaympäristöä analysoivat maakunnan liiton lisäksi useat tahot, muun muassa kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset ja korkeakoulut, ELY-keskus ja TE-toimisto, yritykset ja järjestöt sekä monet muut toimijat. Yksittäisten kansalaisten merkitys tiedon jalostajana ja kehittämisasioiden toimeenpanijana on merkittävä. Tästä erinomaisena esimerkkinä marraskuussa käynnissä ollut Suomen suurin ideakökkä, joka innosti kansalaiset ehdottamaan kehittämisideoita Etelä-Pohjanmaan vetovoiman parantamiseksi. Nämä ideat koskettivat juuri niitä kipukohtia, joihin maakunnan toimijoiden tulisi löytää ratkaisuja.

Ideakökän tapainen tavallisten kansalaisten osallistaminen on uusi tapa tehdä aluekehittämistyötä. Aluekehittäminen ei saa, eikä voi olla vain pienen piirin etuoikeus. Siksi oli upeaa havaita, että maakunnan kehittämiseksi saimme kansalaisilta jopa 216 maakuntaa kehittävää ideaa. Olen vakuuttunut, että uudenlainen tapa tehdä aluekehitystyötä tulee saamaan muodossa tai toisessa jatkoa. Toimintaympäristön tulkitsemiseen tarvitsemme ihan jokaista!

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
08 / 01 / 20

Luottamuksen ilmapiiri

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunta eli noin kolme vuotta suuren epävarmuuden vallassa, kun maassamme valmisteltiin maakunta- ja sote-uudistusta. Jokainen meistä joutui moneen kertaan arvuuttelemaan, millaista työtä ja kenen palveluksessa sitä jatkossa mahtaisi tehdä, jos uudistus toteutuisi. Lisäksi kaikki omaan toimintaan liittyvä kehittämistyö oli lähes pysähdyksissä, eikä esimerkiksi tietojärjestelmiä kannattanut uusia. Tiloja oli luovutettu uudistuksen valmistelijoille, joten itse elettiin normaalia ahtaammin − kaiken kaikkiaan tilanne oli työntekijän näkökulmasta henkisesti vaativa ja työyhteisön näkökulmasta riskialtis konflikteille.

Näin jälkeenpäin tuntuu oikeastaan yllättävältä, miten hyvin tilanteesta selvittiin ja miten vahva usko tulevaan työyhteisössä silti oli. Sillä kaiken epävarmuuden huipuksi uudistusta ei sitten tullutkaan, minkä vuoksi päälle iski vielä eräänlainen pettymyskin. Valmisteluun siirtyneet työntekijät palasivat entisiin tehtäviinsä, ja heidät vastaanotettiin ilman ongelmia. Voidaan varmaan sanoa, että Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunta osoitti suurta vahvuutta ja sitoutuneisuutta prosessin aikana riippumatta siitä, miten tiiviisti se oli uudistuksen valmistelussa mukana. Käytävillä ei kuulunut missään vaiheessa epäluottamusta työnantajaa tai työyhteisöä kohtaan. Luottamuksen ilmapiiri säilyi loppuun saakka.

Miksi näin oli, miksi syyttely, valittaminen tai turhautuneisuus eivät nousseet pintaan? Asian selvittäminen vaatisi epäilemättä laajan tutkimuksen, mutta joitain arveluja voin sisäpiiriläisenä heittää ilmaan.

Perimmäinen syy onnistumiseen kietoutuu epäilemättä henkilökunnan erinomaisiin työyhteisötaitoihin ja johtamiseen. Luottamuksen, joka kantoi kolme vuotta yli epävarmuuden, on täytynyt syntyä jo kauan sitten. Luottamus siihen, että täällä kukin tietää mikä on hänen roolinsa, mikä on hänen merkityksensä organisaatiolle ja mitä häneltä odotetaan. Luottamus siihen, että täällä pidetään toisista huolta, tuetaan ja kannetaan vastuuta yhteisistä asioista. Luottamus siihen, että asioista kerrotaan, kun kerrottavaa on. Ja loppujen lopuksi tietoisuus siitä, että ollaan kaikki samassa veneessä, jota kukaan ei keikuta.

Toiminta työyhteisössä on ihmisten välistä vuorovaikutusta riippumatta tehtävästä tai asemasta. Emme elä enää direktiovaltaan pohjautuvissa johtamisjärjestelmissä, joissa tyytyväisyyden ja motivaation ylläpitäminen oli huomattavasti vaikeampaa kuin itseohjautuvuuteen ja palvelujohtajuuteen perustuvassa johtamistavassa. Samalla kun uusien johtamistapojen mukainen vastuun jakaminen mahdollistaa joustavan tiimityöskentelyn ja osaamisen tehokkaamman käytön, se myös motivoi työn tekoa ja tuo sitä kautta hyviä tuloksia. Itseohjautuvuutta kannustava vastuun jakaminen voi siis olla tehokasta, mutta edellyttää samalla selkeitä pelisääntöjä ja hyviä työsuhdetaitoja kaikilta. Keskinäinen luottamus on kaiken perusta.

Nämäkin lähtökohdat huomioiden liitto ja sen henkilökunta lähtee 2020-luvulle uuden organisaatiorakenteen, uuden työnjaon ja uusien toimintatapojen pohjalta karistaen epävarmuuden jaloistaan ja iloiten onnistumisistaan luottamuksen ilmapiirin luomisessa.

 

Jari Iso-Koivisto
hallintojohtaja

 

 

 

 

  

0 kommenttia
18 / 12 / 19

Rinta rottingille haasteista huolimatta

  • 0

Kurjuudella kerskailu ei tunnetusti ole eteläpohjalaisten leipälaji. Myönnettävä onkin, että maakunnassamme moni asia on hyvin, jopa erinomaisella tolalla. Esimerkiksi työllisyydessä olemme Suomen kärkialue.

Korkea työllisyysaste aiheuttaa elinkeinoelämällemme myös haasteita. Avoimiin työpaikkoihin on vaikea löytää osaajia. Toisaalta meillä on yhä paljon nuoria vailla työtä. Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan meidän kaikkien yhteisiä toimia.

Toinen Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudelle iso asia on koulutus. Korkeakoulutettuja on vähän ja nuorten aikuisten (25–34-vuotiaiden) koulutustaso on pudonnut huolestuttavasti. Osaamista vahvistamalla pystymme parantamaan yritystemme tuottavuutta ja vähentämään maan sisäistä eriarvoisuutta. Näissä asioissa olemme patistelleet maamme päättäjiä ja sitä työtä jatkamme.

Kipukohdista huolimatta Etelä-Pohjanmaalta löytyy edelleen tekemisen meininkiä. Siitä olen kiitollinen. Tulevaisuuteen vaikutamme eniten me eteläpohjalaiset itse. Pidetään siis rohkeasti ääntä asioista, joihin toivomme parannusta, mutta ollaan samalla terveesti ylpeitä siitä kaikesta, mikä meillä on hyvin.

Uusia näkökulmia kotiseutumme kehittämiseen olemme hakeneet Ideakökän kautta. Sekin osoittaa, että Etelä-Pohjanmaalta versoo tuoreita ajatuksia. Kiitos kaikille näihin talkoisiin osallistuneille!

*****

Maailma muuttuu vilkasta vauhtia. Mediarintamalla iso myllerrys on Ilkan ja Pohjalaisen yhdistyminen samaksi lehdeksi. Mielenkiintoista on seurata, miten tämä heijastuu Etelä-Pohjanmaalle tulevina vuosina. Oma maakuntalehti kun on perinteisesti ollut yksi toiminnallis-taloudellisen alueen tukijaloista.

Yhdistyminen toisaalta tutustuttaa meitä entistä paremmin naapurimaakuntamme tapahtumiin, varsinkin suomenkielisellä Pohjanmaalla. Niin rannikolla kuin täällä lakiallakin saamme enemmän näkymää oman kuplamme ulkopuolelle. Menestystä uudelle viestimelle!

Liiton toimintaan muutoksia tuo pitkäaikaisen kulttuuri- ja kansainvälistymisjohtajamme Marjatta Eväsojan eläkkeelle jäänti. Me täällä liiton toimistossa kuten kulttuuri-ihmiset ympäri maakuntaamme ja laajemminkin olemme kiitollisia Marjatan työstä.

Muutosten myötä päivitämme organisaatiotamme pystyäksemme vastaamaan monitahoisiin ilmiöihin entistä paremmin. Niin kulttuuri kuin kansainvälistyminen näkyvät edelleen vahvasti liiton tehtäväkentässä.

*****

Kulunut vuosi alkoi Etelä-Pohjanmaan liiton osalta sote- ja maakuntauudistuksen pyörteissä. Nämä suunnitelmat kaatuivat hallituksen myötä maaliskuulla, ja eduskuntavaalien jälkeinen hallitus päätti jatkaa soten uudistamista pienempien hallinnollisten muutosten kautta. Ainakin lähivuodet liitto jatkaa toimintaansa kuntien ja kaikkien eteläpohjalaisten puolestapuhujana ja yhteistyön edistäjänä.

Hyvä niin. Toimintamme on vakaalla pohjalla ja antaa oivat mahdollisuudet edunvalvonnan terävöittämiseen ja koko maakunnan kehittämiseen.

Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme ja sidosryhmillemme. Ollaan jatkossakin yhdessä vankasti Etelä-Pohjanmaan ja eteläpohjalaisten asialla.

 

Joulun rauhaa ja tarmokasta vuotta 2020!

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

0 kommenttia
11 / 12 / 19

Mistä kaikesta onkaan EU:ssa kyse?

Joulukuun alusta virkaan astunut Ursula von der Leyenin komissio aloittaa ja asettaa tavoitteensa kovin erilaisessa ympäristössä verrattuna edeltäjänsä Jean-Claude Junckerin aikakauteen. Kun edellinen komissio aloitti viisivuotiskautensa marraskuussa 2014, olivat Eurooppaa muokanneet Krimin miehitys ja pakolaiskriisi vasta muotoutumassa.

Eurooppalaisen kehityksen huomio oli vaikeasta taantumasta toipuvan talouden nostamisessa takaisin jaloilleen. Komission painopisteet keskittyivät vahvasti eurooppalaisen talouden ja työllisyyden kohottamiseen sekä yhdessä rintamassa toimimiseen kilpailussa nousevia Kiinan ja Yhdysvaltain talouksia vastaan.

Kesäkuussa 2016 Iso-Britannia aloitti erkaantuminen eurooppalaisen yhteistyön piiristä, ja 2015 Pariisin ilmastosopimus sekä seurannut Yhdysvaltain irtautuminen nostivat vihreän liikkeen huolet ilmastosta keskustelun kärkeen. Vahvan yhteistyön ajanjakson jälkeen mantereella oli edessään vaivihkaa levottomampi ilmapiiri, jossa yhteistyö ja keskinäiset sopimukset ovat joutuneet tulikokeeseen. Kun Juncker marraskuussa 2019 teki tiliä saavutuksistaan, kertoi talouden kärjillä kauteen lähtenyt puheenjohtaja kovista saavutuksista. Junckerin mukaan komissio loi 1,1 miljoonaa työpaikkaa investointirahaston kautta ja tavoite vakaan kasvun uralle palaamisesta toteutui.

Junckerin komission perintönä jäi niin ikää elämään ajatus EU:n roolista ”suurena suurissa asioissa ja pienenä pienissä asioissa”. Roolin pienentäminen pienissä asioissa toteutui kauden aikana, kun lainsäädäntöehdotuksia annettiin lopulta yli 80 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Uusiin suuriin kysymyksiin vastaaminen onkin von der Leyenin päätavoitteita.

Uuden komission alkumetreillä ohjelmat ovat vielä esittelyvaiheessa. Komissio peräänkuuluttaa kunnianhimoisuutta – ilmastoasiat, digitaaliset palvelut, sääntelyn kehittäminen, vahvempi maailmanpoliittinen rooli ja ihmisiä tasapainosesti kohteleva talous ovat työlistan kärkitavoitteita.

Yhteistyötä koetelleet sisäiset ongelmat ovat samalla pakottaneet kohdistamaan kunnianhimoa myös peruskysymyksiin: minkä vuoksi eurooppalaista yhteistyötä oikeastaan tehdään ja kuinka tehty työ nauttii jäsenmaiden kansalaisten luottamusta?

Eurooppalaisen demokratian kehitystä voidaan lähestyä kahta kautta. Ensimmäisenä on sen työn näkyväksi tekeminen, jota Brysselissä tehdään. Kysymys on siitä, kuinka kansalaiset voivat osallistua suoremmin ja vahvemmin päätöksenteon ja painopisteiden valmisteluun ja kuinka estetään sudenkuoppia, joilla valta keskittyy liiaksi virkakoneistolle. Kyse on myös siitä, kuinka demokraattiset osallistumismahdollisuudet voidaan turvata ulkopuolelta kohdistuvalta häirinnältä.

Toinen puoli on täällä lakeuksilla, jossa elämänpiiri ei voisi juuri kauempana Brysselistä olla. Kun instituution toimintaa seuraa päivittäin, on sinänsä helppoa samaistua eurooppakeskustelun yksityiskohtiin. Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi sen perustelemisessa, mitä eteläpohjalainen on tästä yhteistyöstä hyötynyt ja miksi siinä kannattaa olla mukana. Tällöin täytyy olla aidosti näkyvää se, mihin EU-rahoitus on alueellamme vaikuttanut, mihin rahoitus ohjautuu ja mitä kaikkea sillä on saatu aikaan. Tässä onkin työtä, jossa niin viranomaisilla, EU-tiedotuksella, maakunnan liitolla kuin hanketoimijoillakin on oma näytönpaikkansa. Mistä kaikesta onkaan EU:ssa kyse?

Matias Juupaluoma
Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus

25 / 11 / 19

EPOP Wake tarjoaa Kalifornia-meininkiä Seinäjoella

  • 0

“Aloitimme EPOP Waken toiminnan toukokuussa 2018 Tanelinrannan suojaisella lammella Seinäjoella. Koko homma sai alkunsa omasta intohimosta vesiliikuntaan ja lasketteluun. Kävimme tutustumassa Wake Valleyyn Ylöjärvellä ja koukutuimme sekä paikan tunnelmaan että wakeboardingiin. Pienellä kaveriporukalla pohdimme, voisiko Seinäjoella olla samanlainen paikka ja olisiko meistä pyörittämään toimintaa. Siitä on nyt muutama vuosi, olimme silloin 18–19-vuotiaita.

Idea sai mielenkiintoisen vastaanoton. Ihmiset olivat innoissaan, mutta epätietoisuus toiminnasta aiheutti mustamaalausta ja vuokrasopimuksestamme valitettiin hallinto-oikeuteen. Kun lopulta saimme luvat ja toiminnan käyntiin, monet hankkeen vastustajista kävivät kokeilemassa lajia ja pahoittelivat omaa suhtautumistaan. Lopulta kyse oli vain ennakkoluuloista. Enää ei ole tullut yhtään negatiivista palautetta. 

Tarkoitus on jatkossa tehdä EPOP Wakesta entistä enemmän kaikkien paikkaa, ei vain wakettajien tai suppaajien. Saunomaan, terassille ja hengailemaan voi tulla, vaikka ei välittäisi vesiurheilusta. Järjestämme myös erilaisia tapahtumia – sekä lajiin liittyviä kisoja että esimerkiksi livemusiikkia. Kaikkea voi keksiä ja kokeilla. Luova mieli auttaa mahdollisuuksien näkemisessä ja uusien ideoiden kehittelyssä. 

Toiminnan alussa saimme nopeasti apua muilta yrittäjiltä. Oli tosi hieno nähdä, miten yrittäjät yhdessä puskevat aluetta eteenpäin: toisen menestys ei ole itseltä pois vaan päinvastoin. Omaan kokemukseen perustuen toivoisin pientä asennemuutosta. Uudet ideat ja innovaatiot voidaan nähdä pelottavana, etenkin jos asia on uusi koko maakunnassa.

Nuorille on tärkeää pysyä maailmanmenossa ja trendeissä mukana. Tätä me haluamme tarjota – trendikästä Kalifornia-meininkiä myös Seinäjoelle.”

 

– Elmo Saikkonen, EPOP Wake

 

0 kommenttia
21 / 11 / 19

Myös periferiassa voi elää ja tehdä taidetta

  • 0

“Myös periferiassa voi elää ja tehdä taidetta”, toteaa kuvataiteilija ja tekstiilisuunnittelija Elina Försti napakasti haastattelun alussa. Försti tietää mistä puhuu: opiskeltuaan Kuopiossa ja Helsingissä Försti päätyi paluumuuttajana järviseudulle, Luoma-ahon kylään Alajärvelle, jonka rauha ja hiljaisuus mahdollistavat täysipainoisen keskittymisen luovaan työhön.

Hiljaisuus ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi kansainvälisesti tunnettu taiteilija viihtyy Etelä-Pohjanmaalla. Försti on jo yli 10 vuotta toiminut aktiivisesti kyläyhdistystoiminnassa ja toteuttaa täten myös yhteisötaiteen ideaa: 

“Yhdistystoiminta tuo hyvää vastapainoa ajoittain yksinäiselle taiteilijan työlle. Luoma-ahon kylässä uusiin asukkaisiin suhtaudutaan ennakkoluulottomasti ja avoimesti – jokainen saa tulla mukaan ja käyttää omaa osaamistaan kaikkien hyväksi”, avaa Försti paikallisten mentaliteettia.  

Luoma-aho onkin noussut esiin myös valtakunnallisesti, sillä paikkakunta pokkasi Suomen vuoden kylä -palkinnon vuonna 2019. Edeltävänä vuonna Luoma-aho palkittiin puolestaan vuoden eteläpohjalaisena kylänä. Förstin mukaan Luoma-ahon kylästä erityisen tekee yleinen asenne ja yhteisöllisyys:

“Parasta Luoma-aholla on asenne: kun joku asia päätetään tehdä, niin sitten tehdään. Emme istu ja odota, että joku muu hoitaa. Luoma-ahon kylästä löytyy myös perinteistä kökkähenkeä: ihmiset sitoutuvat yhteisiin hankkeisiin. Vastuu jaetaan ja osallistuminen on vapaaehtoista, ehkä siksi myös niin sujuvaa”, Försti pohtii. 

Luoma-ahon kylässä on vuosien varrella järjestetty mm. valtakunnallinen kyläelokuvafestivaali ja Taidetta ja tanssia -leirejä. Tällä hetkellä Luoma-aholle rakennetaan koko kylän voimin uutta kylätaloa, jossa oletettavasti tullaan näkemään ja kokemaan monenlaisia tapahtumia. Försti peräänkuuluttaa tapahtumien merkitystä paikkakunnan vetovoiman lisäämiseksi:

“Ihmiset muuttavat sinne, missä on kivaa. Palveluiden ohella kunnissa pitää olla monipuolisia kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia, elämyksiä ja tapahtumia. Hyvä idea olisi palkata esimerkiksi kulttuurituottaja kuntaan tai kaupunkiin. Tiivis yhteistyö 3. sektorin, kuntien ja kaupunkien välillä on tärkeää. Jokaisen kylän pitäisi vaalia tätä yhteisöllisyyttä. Ja uskaltaa ottaa riskejä –  ei hiihdetä aina samoja latuja!” 

Luoma-ahon kylää voi seurata mm. Instagramista käyttäjänimellä _62830_ ja Luoma-ahon nettisivuilta: http://luoma-aho.info. Ei muuta kuin inspiroitumaan!

 

Kuvassa vasemmalta lähtien: Kati Pokela, Elina Försti, Soili Mäki, Sirpa Luoma-aho, Marjo Vistiaho, Sara Ojajärvi ja Hilkka Luoma-aho

 

0 kommenttia
13 / 11 / 19

Ammattisotilaasta virkamieheksi

“Varusmiespalveluni venähti ja vietin 10 vuotta ammattisotilaana, laivastoupseerina pääsääntöisesti. Asuin mm. Australiassa ja Havaijilla. Työn ohessa suoritin Diplomacy and Military Studies- ja GC in National Security and Strategic Studies -tutkinnot. Keväällä 2019 olin käymässä Etelä-Pohjanmaalla ja huomasin ilmoituksen Vimpelin kunnanjohtajan avoimesta paikasta. Kiinnostuin mahdollisuudesta johtaa kuntaa ja palata lapsuuteni kesäkonnuille – äitini on kotoisin Alajärveltä. Maaliskuussa 2019 tulin valituksi Vimpelin kunnanjohtajaksi.

Kunnanjohtajan työ on tietysti hyvin erilaista ammattisotilaan työhön verrattuna, mutta myös todella kiinnostavaa ja haastavaa hommaa. Henkilökohtaisia vahvuuksiani ovat ihmisten johtaminen ja strateginen johtaminen: en ole pikkutarkka ja hahmotan nopeasti suuria, toimivia trendejä. Minulla on myös hyvä ihmistuntemus. 

Viihdyn hyvin Vimpelissä – täällä ihmiset ovat suoraviivaisia ja rehellisiä. Myös uudet ajatukset ja visiot on otettu hyvin vastaan, odotin enemmän muutosvastarintaa. Vimpelissä on hyvä tekemisen meininki ja asiat etenevät nopeasti ideasta toteutukseen. Ehdottomasti parasta Vimpelissä on yhteisöllisyys. Rakensimme juuri valtavat, yli 500 askelman kuntoportaat täysin talkoilla. Meidän superpesis-joukkueemmekaan ei menestyisi samalla tavalla ilman suurta talkooporukkaa taustalla. 

Vimpeli on pesäpallon maailmanpääkaupunki. Jos jossain järjestetään pesäpallofestivaalit, niin täällä tietenkin! Festarit ovat tulossa heinäkuussa 2020. Pesäpallo on Vimpelissä elämäntapa ja kulttuurisesti ainutlaatuista. Pesäpallon kautta olemme avanneet diplomaattisia suhteita Japaniin, ja vuonna 2020 Vimpeli ja Lappajärvi vievät koko seutukunnan Tokion 2020 olympialaisiin. Suurlähetystön metsäpaviljongissa esittelemme paikallisia yrityksiä koko maailman median edessä. Tavoitteena on tehdä myös vientisopimuksia. Lisäksi teemme parhaillaan kulttuurista yhteistyötä ja koulutusvientiä Kiinan kanssa. 

Työn murros poistaa paikkasidonnaisuuden töistä. On tärkeää, että voisimme tarjota esimerkiksi yhteisöllisiä työtiloja uusille asukkaille. Maakunnan tasolla toivoisin enemmän yhteistyötä ja kykyä luoda seutu- ja maakuntastrategiaa. Myös nuoria pitäisi nostaa isompiin saappaisiin ja ottaa mukaan kehittämään kuntaa. Vimpelissä olemme ottaneet nuorisovaltuuston mukaan päätöksentekoon. 

Olen aina ollut visionääri ja rakentanut paljon mielikuvituksen varaan. Kaikki mitä teen, teen täydellä sydämellä. Ulkomailla asuminen on avartanut maailmankuvaani. Lisäksi luen kirjoja ja katson paljon dokumentteja: niistä oppii erilaisia ajattelu-ja toimintatapoja. On tärkeää nähdä laatikon ulkopuolelle – se isompi kuva. Ja uskaltaa visioida!”

 

– Sami Gustafsson, Vimpelin kunnanjohtaja

 

08 / 11 / 19

Mistä on hyvät ideat tehty? 5 vinkkiä

Käynnissä on Suomen suurin kökkä, jossa haetaan ainutlaatuisia ideoita ja uusia sankaritarinoita Etelä-Pohjanmaan kehittämiseksi. Kutkutteleeko osallistuminen, mutta idea enää puuttuu?

Miten hyviä ideoita oikein keksitään ja kehitellään? Niitä sellaisia, jotka saavat katseet ja kulkineet kääntymään kohti lakeuksia myös tulevaisuudessa. Kokosimme viisi vinkkiä, joilla pääset ideoinnissa vauhtiin.

Mistä on hyvät ideat tehty?

Loistavimmankaan idean ei tarvitse olla kokonaan uusi tai tyhjästä nyhjäisty. Ideointi on useimmiten sitä, että yksinkertaisesti ajattelee ja yhdistelee asioita uudella tavalla. Se on luova prosessi, jossa tulokset eli ideat eivät synny pakottamalla, vaan silloin kuin sitä vähiten odottaa.

Ajatustyössä voi hyvin lähteä liikkeelle siitä, mikä omassa arjessa toimii ja mikä toimii vähän huonommin. Miten huonosti toimivia asioita voisi parantaa? Mikä parantaisi sinun ja läheistesi hyvinvointia? Miten Etelä-Pohjanmaan maakunnasta tehtäisiin sellainen maanpäällinen paratiisi, että kohta kaikki tryykää tänne?

Kaipaatko kenties monipuolisempia palveluita? Mielenkiintoisia tapahtumia? Lisää yhteisöllisiä hetkiä?

Ehkä noloo, muttei koskaan keinotoon, eli muutama vinkki ideoinnin tueksi: 

1. Ratkaise ongelma, keksi tekemistä

Parhaat ideat on usein keksitty ratkaisemaan jokin tietty ongelma. Kannattaa siis pohtia omaa arkeaan ja tottumuksiaan sekä miettiä, miten niitä voisi parantaa tai helpottaa.

Pohdi myös, mitä itse haluaisit tehdä vapaa-ajalla tai lomilla, koti- tai naapurikunnassasi. Mikä on siellä parasta? Mitä uutta ja erilaista esittelet tai haluaisit esitellä vieraillesi? 

2. Kaverit följyyn

Kerää kaveriporukka tai vaikka perhe viettämään yhdessä iltaa ja laita käyntiin aivoriihi. Aivoriihen ideana on keksiä mahdollisimman monta ideaa, alkuvaiheessa määrä on laatua tärkeämpää.

Kannattaa keksiä mahdollisimman villejä ja liioiteltuja ideoita, joita sitten kehitetään yhdessä. Aivoriihessä kenenkään ideoita ei arvioida eikä tuomita, vaan jokainen osallistuja ja idea on yhtä arvokas. 

3. Vaihda maisemaa

Parhaat ideat eivät useinkaan synny pöydän ääressä istumalla. Maiseman vaihto antaa usein uusia näkökulmia. Toisilla ajatusten herättely vaatii virikkeiden lisäämistä – käy vaikka kylillä, missä värit, tuoksut ja ihmisvilinä auttavat luovuutta virtaamaan.

Toisaalta eteläpohjalaiseen luonteenlaatuun voi sopia paremmin hetki yksin metsässä. Myös luonnon värit, tuoksut ja äänet sekä rentouttavat että stimuloivat mieltä. Testaa kumpi toimii sinulla paremmin! 

4. Tylsisty

Luovuutta tutkittaessa on havaittu yhteyksiä luovuuden ja tylsyyden tunteen välillä. Nimenomaan tylsät hetket ja ikävystyminen näyttävätkin synnyttävän ideoita. Sen sijaan pakko on huono lähtökohta ideoinnille, sillä alitajunta toimii silloin, kun ongelmaa ei tarvitse miettiä ja mieli on rento.

Vaali siis tylsiä hetkiä. Esimerkiksi matkustaessasi katsele maisemaa ja anna ajatusten harhailla sen sijaan, että tuijottaisit älypuhelimen ruutua tai lukisit kirjaa. Myös muu tylsä tekeminen, kuten tiskaaminen tai haravointi voivat auttaa saamaan uusia oivalluksia. 

5. Ole valmiina

Koska hyvä idea voi iskeä milloin tahansa, pidä aina muistiinpanovälineet mukana. Jos kynän ja muistivihkon raahaaminen kaikkialle ei innosta, ota avuksi teknologia. Kännykkä toimii hyvin muistin jatkeena, sillä voi paitsi kirjoittaa, myös äänittää tai videoida ohikiitävät ajatukset.

Tuu följyyn ja tuo kaverit kanssa – tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta entistäkin paree!

Kuka voi osallistua?

Kaikki ovat kaikki tervetulleita näihin talkoisiin. Nyt siis propelli pipoon ja keksintähommiin!

Miten osallistun?

Voit jättää ideasi helposti sivulla epliitto.fi/ideakokka, ja olet mukana kisassa! Muista kuvailla ajatuksesi mahdollisimman hyvin. Miten Sinun ideasi tekee Etelä-Pohjanmaasta entistä paremman? Muista, että parhaat ideat palkitaan.

Nyt saa katsoa pitkälle ja kauas, yksin tai yhdessä! Jaa siis hulluin, tuorein, suurin tai vaikuttavin ideasi!

06 / 11 / 19

Esittelyssä Ideakökän tuomaristo: Teppo Ylitalo

Ideakökän tuomaristoon on saatu mukaan myös tutkija Teppo Ylitalo, joka tunnetaan Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisuutta vaalivana maakunnan miehenä.

  

Olen kotoisin Lapualta. Tietysti.

Tällä hetkellä olen vähän ylityöllistetty. Ei ehkä kovin yllättävää.

Joskus minusta vielä tulee hiljainen ja nöyrä. No ei vaiskaan.

Eteläpohjalaisuus näkyy minussa siten, että... ei se oo yleensä arvootukseksi jääny. Oon tosi ylypiä kotiseurustani!

Suosikkisanani Etelä-Pohjanmaan murteessa on ”kökkä”, sekä sanana että ajatuksena. Kiva on myös ”eheroon taharoon” – se sanotaan kuin yksi sana, vaikka kirjoitetaan erikseen.

Mottoni on periytynyt lappajärveläiseltä isoisoäidiltäni: ”Minkä taaksesi jätät, sen edestäsi löydät”.

Uskaliainta, mitä olen tehnyt, on rakastaa ja olla rakastettu. Ja parasta.

Haluaisin vielä joskus tavata lapsenlapsiani. Menee ehkä jonkin aikaa.

Lähdin mukaan Ideakökän tuomaristoon, koska kökkään tietysti lähdetään kun sinne pyydetään. Ja siksi, että uskon yhdessä tekemiseen, uudistamiseen ja tähän mahtavaan maakuntaan.

Kannustan osallistumaan kilpailuun, koska nyt tarvitaan uutta intoa ja uudenlaisia ajatuksia. Ja koska Etelä-Pohjanmaan parhaita uudistajia ovat eteläpohjalaiset itse.

 

 

Ideakökkä-kilpailun logo

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös