16 / 09 / 20

Unelmista rakennetaan eteläpohjalaista tulevaisuutta

  • 0

Käynnistimme viime viikolla eteläpohjalaisille nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun kilpailun, jossa tarkoituksena on kuvata Etelä-Pohjanmaan myönteistä tulevaisuutta vuonna 2050. Millaisena tulevaisuus nuorille näyttäytyy ja millaisen he haluaisivat sen olevan? Millaisia unelmia heillä on? Millaista elämän Etelä-Pohjanmaalla tulisi olla, jotta unelmat olisi mahdollista saavuttaa?

Vuosi 2050 tuntuu olevan yhä kaukana, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän lähellä. Tämän päivän alle kolmikymppiset ovat vahvasti yhä työelämässä mukana. Monet elävät ruuhkavuosia, toisilla taas työuran loppu on alkanut häämöttää. Toiset voivat opiskella uutta alaa tai hakea elämälleen uutta suuntaa. Ei ole yhdentekevää, millaisia päätöksiä 2020-luvulla teemme.

Kilpailussa annettu haaste ei ole helpoimmasta päästä, koska teimme tietoisen valinnan pitäytymisessä toivottavissa tulevaisuudenkuvissa. Unelmien ja visioiden kuvaaminen aikana, jolloin eletään nuorten kannalta kaikkein intensiivisimpiä ja epävarmimpia vuosia, on vähintäänkin haasteellista.

Vuoden 2015 nuori eteläpohjalainen taiteilija Ville Vuorenmaa kuvasi parikymppisenä kappaleessa ”Digimaailmassa” miltä tulevaisuus näyttäytyy ja tuntuu.

”On pakko pysyä rytmissä mukana
vaikka olisi rikki on pakko olla kunnossa
Peltojen tilalla on toimistotaloja ja parakkeja
Ikivihreiden laulujen aiheiden paikalla parkkipaikkoja
Muistojen nuoruus säilyy ylivoimaisen kirkkaana
Nykyhetki raskaana taakkana
Kaikki tuleva pelottavana
Tulevaisuus pelottavana”

Kuvaukseen on helppo samaistua, kun muistelen oman opiskelutaipaleeni alkuvaihetta vuosikymmen sitten. Teknologian kehitys on kiihtynyt 2000-luvun alkupuoliskolta huomattavasti, kuten myös muutokset työelämässä. Lisäksi elämäämme varjostavat entistä enemmän globaalit kriisit. Ei olekaan ihme, että tulevaisuusahdistus on viime vuosina lisääntynyt.

Miten tulevaisuutta voitaisiin tulkita valoisammin? Miltä elämä Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi, jos saisimme ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haasteet tai globaalit kriisit ratkaistuksi? Maaseutua ei uhkaisi hidas näivettyminen ja hyvän elämän rakennuspalikat ovat kaikkien saatavilla. Kaipaammeko mennyttä hitaampaa yhteiskuntaa vai johdattaako teknologinen kehitys meidät uuteen kukoistukseen?

Toivomme, että kilpailu haastaa nuoret pohtimaan omia tulevaisuuden näkymiään ja haaveitaan. Mielenkiinnolla odotamme, millaisia teoksia nuorilta saamme ja millainen kuva niistä välittyy. Kilpailulla on arvokas tavoite myös siinä, että nuorten näkökulmat tulevat esiin ja heille tarjotaan mahdollisuus antaa panoksensa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen. Tulevaisuus kuuluu kaikille − erityisesti nuorille.

Nuoret ovat maakunnan tärkein tulevaisuusinvestointi.

Miika Laurila
Kehittämisasiantuntija

 

www.epliitto.fi/unelmakokka

Unelmakökän logo

 

 

0 kommenttia
08 / 09 / 20

Uutta kohti

  • 0

 

Koronakesästä ollaan siirtymässä syksyä kohti. Salakavala virus vaanii vielä, mutta ainakin osittain sen kanssa on jo opittu elämään. Kättelemättömyydestä ja etäpalavereista on tullut arkipäivää. Suomi on kokonaisuutena selvinnyt pelättyä paremmin, ainakin toistaiseksi.

Ahdistavinta on epävarmuus. Samanlaista talouden äkkipysähdystä, kuin keväällä koimme, ei kukaan halua.

Teollisuuden näkymät ovat silti yhä sumeita. Kulttuuririennot käynnistyvät onnahdellen. Matkailualaa tuleva talvi hirvittää, vaikka kotimaiset kävijät toivatkin kesällä piristysruiskeen kevättalven romahduksen jälkeen. Sote-henkilöstö työskentelee jatkuvasti kovan paineen alla.

Elämä kuitenkin jatkuu. Erilaisena, uuteen aikaan sovitettuna. Joka puolella maapalloa haetaan toimintatapoja, joilla epidemian tuhoja lievennetään ja samalla avitetaan maailmantaloutta jaloilleen.

Myös Euroopan unionissa on tehty päätöksiä piristämään jäsenmaiden talouksia. Heinäkuulla pääministerit sopivat valtavasta paketista, niin sanotusta elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Suomi valmistelee parhaillaan omaa suunnitelmaansa sille tulevasta noin 2,5 miljardin euron osuudesta.

Tukea tullaan lähivuosina kohdistamaan erityisesti ilmastotoimiin, TKI-toimintaan sekä digitaalisuuden ja kestävän infrastruktuurin kehittämiseen. Nämä satsaukset vihreään talouteen eivät saa olla väistyvien toimintojen saattohoitoa vaan panostuksia innovaatioihin ja uuteen kasvuun.

Korona on iskenyt varsinkin vientivetoiseen Länsi-Suomeen. EU:n komission toukokuussa tekemän tilannekuvan mukaan Länsi-Suomi on yksi Euroopan haavoittuvimpia alueita koronakriisistä johtuvan talouden taantuman vuoksi. Myös eteläpohjalaiset yritykset, jotka toimivat alihankkijoina isoille vientiyhtiöille, ovat saaneet tämän karusti tuta.

Etelä-Pohjanmaalla aloimme jo keväällä pohtia, miten maakuntamme nousee kriisistä entistä ehompana. Olemme valmistelleet laajassa yhteistyössä EPKEksi kutsuttua suunnitelmaa, ”Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin”.

EPKEn kautta muodostamme yhteistä tilannekuvaa. Sen pohjalta haemme keinoja alueemme talouden elvyttämiseen. Tuossa työssä on oleellista hyödyntää kattavasti kaikki rahoituslähteet, joita maakuntaamme on tarjolla.

Nyt on aika suuntautua uutta kohti. Elvyttäminen on kytkettävä elinkeinoelämämme ja teollisuutemme uudistamiseen. Se onnistuu panostamalla TKI-toimintaan, koulutukseen, digitalisaatioon ja ympäristöllisesti kestävään kasvuun. Saavutettavuuden parantamista unohtamatta.

Etelä-Pohjanmaa on historiansa aikana mennyt monesta ahdingosta läpi. Koronaepidemiastakin tulemme selviämään. Itse edesautamme sitä toimimalla vastuullisesti ja oman alueemme yritysten palveluita käyttämällä.

 

Koronatonta ja toimeliasta syksyä!

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

0 kommenttia
26 / 08 / 20

Yhteisöenergiasta vauhtia energiasiirtymään

  • 0

Investoinnit uusiutuvaan energiaan kyykkäävät tänä vuonna koronapandemian takia. Ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi siedettävälle tasolle investointien pitäisi kuitenkin päinvastoin kasvaa. Mistä saisimme lisää vauhtia energiasiirtymään?

Yksi lupaava ratkaisu on yhteisöenergia. Lavean käsitteen sateenvarjon alla on monenlaisia malleja ja hankkeita. Yhteistä kaikille on se, että paikalliset asukkaat toimivat yhdessä kestävän energian puolesta.

Käytännön kokemukset osoittavat, että omaan alueeseen juurtuneet energiahankkeet saavat todennäköisemmin paikallisyhteisön hyväksynnän. Näin hankkeet voivat edetä nopeammin – tai edetä ylipäätään.

Monille tuttu esimerkki on tuulivoima. Vaikka tuulella voidaan tuottaa vähäpäästöistä sähköä edullisesti, hankkeet törmäävät usein epäilyksiin, jopa vastustukseen – etenkin silloin, jos jokin ulkopuolinen taho yrittää edetä alueen ihmisiltä kysymättä.

Yhteisöenergia siis voi auttaa paikallisten asukkaiden hyväksynnän saamisessa, mutta sen tiellä on monia esteitä – hallinnollisia, taloudellisia, jopa kulttuurisia. Onneksi näitä esteitä voidaan raivata.

Ohjeet Itämeren alueen päättäjille on koottu tuoreeseen 10 toimenpiteen listaan. Co2mmunity-hankkeen kokoamat esitykset perustuvat tutkimuskirjallisuuteen yhteisöenergiahankkeiden kokemuksiin ja vuoropuheluun asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Esimerkiksi kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen yhteisöenergialle Skotlannin tapaan auttaa kohdentamaan tarmoa. Viranomaiset voivat virtaviivaistaa luvitusta ja verkkoonkytkennän menettelyjä. Päättäjät voivat myös varmistaa yhteisöenergiahankkeille kohtuuhintaista rahoitusta esimerkiksi takuiden ja edullisten lainojen muodossa.

Entä mainitsemani paikallisten ihmisten osallistaminen? Menestyksekäs esimerkki tulee Tanskasta. Maan uusiutuvan energian laki velvoittaa varaamaan viidenneksen tuulivoimahankkeiden osakkeista paikallisyhteisölle. Ei ole sattumaa, että Tanska tuottaa jo noin puolet sähköstään tuulella – ja aikoo mennä vielä pitemmälle.

Parhaan tuloksen saa yleensä soveltamalla yhdistelmää toimenpiteistä. Kunkin maan olosuhteisiin sopivan paketin voi koota 10 toimenpiteen listalta:

  1. Aseta tavoitteita ja laadi suunnitelmia
  2. Takaa vakaa sääntely-ympäristö
  3. Poista hallinnollisia esteitä
  4. Osallista paikallisia asukkaita
  5. Varmista rahoituksen saanti
  6. Tarjoa kohdennettua tukea
  7. Aja alas haitalliset politiikat
  8. Tarjoa alustoja yhteisöenergialle
  9. Lisää tietoisuutta ja tarjoa koulutusta
  10. Vahvista tietopohjaa

Yhteisöenergia voi siis auttaa saamaan liikkeelle vähäpäästöisessä energiasiirtymässä tarvittavia investointeja. Nyt päättäjille on tarjolla työkaluja tarttua yhteisöenergian mahdollisuuksiin.

 

Oras Tynkkynen
hallituksen puheenjohtaja, Tyrsky-Konsultointi

 

Co2mmunity-hanke verkossa:

0 kommenttia
03 / 06 / 20

Lämmintä tuulta

  • 0

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Eivät niin. Eivät ilmoiltaan, eivätkä muutenkaan. Kulunut kevät on ollut myös aluekehittämistehtävien osalta poikkeuksellinen. Silloin kun ”kentällä” on erityisen suuria haasteita, silloin tulitukijat toimivat. Niin myös Etelä-Pohjanmaan liitto.

Toisin kuin maaliskuun puolenvälin tienoilla ajateltiin, kaikki normaalit toiminnot jatkuivat uusin työmenetelmin. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu erilaisine näkökulmineen jatkui tiiviisti. Rahoituksenjakoon vaikuttamisen lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto piti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa esillä kaupunkikehittämisen merkitystä myös yliopistokeskuskaupunkien osalta. Tämä edunvalvonta osui maaliin, ja uudella EU-ohjelmakaudella myös Seinäjoki pääsee mukaan ekosysteemisopimusmenettelyyn.

Nykyisten maakuntaohjelmien vertaisarviointi päätettiin toteuttaa suunnitellusti, ja Etelä-Pohjanmaa sai arviointikohteekseen Pirkanmaan. Etelä-Pohjanmaan aluekehittäjät laittoivat arvioitsijahatut päähän ja ryhtyivät toimeen tutustuen perin pohjin naapurimaakunnan suunnitteluasiakirjoihin ja prosesseihin. Arviointihavainnot ovat mielenkiintoisia ja antavat eväitä tuleviin prosesseihin paitsi arvioitavalle maakunnalle myös arvioitsijamaakunnalle.

Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin vuodelle 2050 saatiin todellista tuntumaa kansainvälisen terveyskriisin iskiessä yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, mikä toi uutta näkökulmaa skenaarioiden laadintaan. Skenaariot valmistuivat ja toimivat nyt erinomaisena tulevaisuusikkunana maakunnan toimijoiden suunnittelu- ja varautumistyössä.

Ensimmäisinä koronaetäpäivänä saimme maakuntien liittoihin päätöksen uudesta kansallisesta aluekehitysrahoituksesta. Tämä sisälsi mahdollisuuden koronapainotukseen, mihin Etelä-Pohjanmaan liitossa tartuttiin. Tätä seurasi kuntien näkemyksien kartoitus siitä, mitä kentällä todella tarvitaan. Poliittiset päätöksentekijät olivat ajan hermolla, ja uusilla sähköisillä välineillä hoituen maakuntahallitus suuntasi kokonaisuuteen maakunnan liiton talousarviosta saman suuruisen summan kuntarahaa. Kasassa oli puolen miljoonan euron potti tukemaan kuntien tekemää etulinjan työtä yritysten auttamiseksi. Taustalla töitä tehtiin lainsäädännön tulkinnan, ohjeiden ja lomakkeiden valmistelun sekä hakijoiden neuvonnan ja ohjauksen parissa.

Hankkeiden rahoituspäätöksiä valmisteltaessa toimintaympäristön muutos vaikutti merkittävästi sekä päätösvalmisteluun että käynnissä olevien hankkeiden muutostarpeisiin. Elämme jatkossa koronan jälkeistä elämää kaikessa kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset ovat niin merkittäviä, että Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla avattiin nopeutetulla aikataululla koronavaikutusten elpymiseen kohdistuva rakennerahasto-ohjelman hankehaku, joka on auki juhannukseen saakka.

Ravintola-, matkailu-, palvelu- ja luovat alat ovat olleet vastaanottamassa yhtä rajuimmista koronan aiheuttamista iskuista. Etelä-Pohjanmaan liitto päätti heti tilannekuvan hahmottuessa avata kehittämisrahaston rahoituksen kohdistuen niille kulttuuritoimijoille, joihin koronavaikutukset ovat välittömästi kohdentuneet. Rahoitusta oli haussa 80 000 euroa ja hakemuksia saapui 97 kappaletta. Hakijoita oli todella paljon liikkeellä.

Suomen Yrittäjät on nostanut esille, että maakuntiin tarvitaan selviytymissuunnitelmat, joissa etsitään ratkaisuja ja työkaluja koronakriisistä selviytymiseen. Tähän aloitteeseen on tarttunut jo 14 maakuntaa, Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien. Etelä-Pohjanmaan liitossa onkin kriisin ensimmäisistä päivistä lähtien muodostettu ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Keskiössä ovat elinkeinoelämän, työllisyyden ja osaamisen näkökulmat.

Nämä kaikki ja paljon muuta ovat aktiivisessa valmistelussa aluekehittämisasiantuntijoiden pöydällä.

Lämmintä tuulta ja voimaa tuleviin päiviin, viikkoihin ja kuukausiin!

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

 

 

 

0 kommenttia
21 / 04 / 20

Poikkeustilassakin toiminta jatkuu

Koronavirus on pistänyt koko maailman mullinmallin alkuvuoden aikana. Pandemian vaikutuksia voimme vielä vain arvailla, mutta seuraukset heijastuvat pitkäksi aikaa niin taloudessa kuin eri organisaatioiden toiminnassa.

Myös Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi runsas kuukausi sitten etätöihin. Meillä olivat onneksi kaikki valmiudet siihen jo olemassa: ohjelmat olivat tuttuja, kokemuksia oltiin saatu vuosien ajan, eikä henkisiäkään esteitä ollut. Päivässä toimistomme tyhjeni, ja nyt liiton toimintoja hoidetaan eri puolilta maakuntaa ja kauempaakin.

Yhtäkkiseltään muutos oli iso, mutta kaikki on sujunut erinomaisesti. Etäkokoontumisista on tullut rutiinia, ja jokainen meistä on oppinut paljon näinä viikkoina. Myös maakuntahallitus on ehtinyt pitää jo kaksi etäkokousta. Nekin ovat menneet mallikkaasti.

Liitossa on pistetty hihat heilumaan koronakriisin vaikutusten lievittämiseksi. Kuukausi sitten saimme päätöksen kansallisista aluekehitysrahoista, joita saa suunnata myös epidemian aiheuttaman ahdinkoon. Suoraa yritystukea liitto ei kuitenkaan voi jakaa.

Jo puolet näistä rahoista on jaettu kuntien elinkeinotoiminnan tueksi niin, että he voivat tarjota apuaan vaikeuksissa oleville yrittäjille. Vaikka tämä vauhti ei ehkä vaikuta kovalta, se on edellyttänyt valtionapupykälien tarkkaa tavaamista, ohjeiden ja lomakkeiden tekemistä sekä eri toimielinten päätöksiä.

Lisäksi liitto päätti jakaa kulttuuritoimijoille apurahoja kehittämisrahastostaan. Siihen on tullut jo kymmenittäin hakemuksia. Tavoitteena on tehdä niistäkin päätökset vappuun mennessä.

Myös viimeisen EAKR-haun aikataulua nopeutetaan koronakriisin takia. Erityisesti odotamme hankkeita, joilla avitetaan koronaepidemian vaikutuksista toipumista ja alueemme toimijoiden muutosjoustavuuden vahvistamista.

Elämme todellakin erikoista aikaa. Nyt on tärkeää, että me kaikki kannamme sen osan vastuusta, mihin kykenemme. Noudatetaan rajoituksia, hillitään epidemian leviämistä ja tuetaan alueemme toimijoita ja asukkaita käytettävissä olevin keinoin. Etelä-Pohjanmaan liitto on näissä talkoissa mukana niin tomerasti kuin mahdollista.

Etelä-Pohjanmaa on kohdannut vuosisatojen aikana monenlaisia kriisejä. Luotan maakuntamme nousevan tästäkin poikkeustilasta entistä elinvoimaisempana. Yhdessä eteenpäin!

 

Asko Peltola
maakuntajohtaja

 

 

16 / 04 / 20

Ajatuksia ympäristöstä ja ilmastosta EU:n tulevalla ohjelmakaudella

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjesti EU Etelä-Pohjanmaalla -tilaisuuden Alajärvellä 5.3.2020. Tapahtumassa esiteltiin Euroopan unionin toimintaa ja vaikuttavuutta maakunnassa, ja sen teemana oli erityisesti ympäristö ja ilmasto. Tilaisuuteen pääpuhujaksi saapui Euroopan komission ilmasto-pääosaston johtava hallintovirkamies Ismo Ulvila, ja esillä oli myös teemaan liittyviä EU-rahoitteisia hankkeita alueelta.

Tilaisuudessa järjestettiin myös paneelikeskustelu, johon pääsin osallistumaan. Paneelikeskusteluun osallistuivat myös Ismo Ulvila, Heli Seppelvirta (Etelä-Pohjanmaan liitto), Mervi Niemi-Huhdanpää (Leader Aisapari) ja Katariina Arpala (Leader Aisaparin nuorisojaosto). Kerron tässä blogikirjoituksessa niitä ajatuksia, joita nostin esille paneelikeskustelussa hanketoimijan näkökulmasta ja jotka ovat tulleet esille Seinäjoen ammattikorkeakoulun hanketyössä. Lisämausteena esitän ajatuksia koronakriisistä, joka ei ollut vielä Alajärven tapahtumassa akuutti ongelma.

Etelä-Pohjanmaalla mahdollisuuksia edelläkävijäksi

Meillä on edelleen tarve nopeille ilmastotoimille. Uskon, että ympäristö ja ilmasto -teema korostuu tulevalla ohjelmakaudella, vaikka koronaepidemia on nostanut synkkiä pilviä talousnäkymien ylle. Mielestäni tukea tulisi ohjata ympäristöystävällisille aloille, vaikka Alajärven tilaisuudessa korona ei ollut vielä suuri uhka. Ympäristölle uhka muodostuu siitä, että korona voi pienentää esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan suunnattavia varoja.

Korona on aiheuttanut jo nyt poliittista keskustelua. Esimerkiksi oppositio on vaatinut Suomen hallitukselta hallitusohjelmansa päivittämistä. Kritiikkiä on esitetty esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteita kohtaan. Kritiikin seurauksena Suomi voi joutua siirtämään hiilineutraaliustavoitteensa vuodesta 2035 lähemmäksi EU:n asettamaa tavoitetta eli vuotta 2050.

Tulevalta ohjelmakaudelta odotan kuitenkin tukirakenteita, jotka edistävät kansallisiin päästötavoitteisiin ja hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemistä. Maailma tuntuu muuttuvan todella nopeasti ja tarvitsemme joustavia tukirakenteita. Toivottavasti tukea voidaan painottaa ohjelmakauden toiminnassa niihin kohtiin, jotka ovat alueellisesti suurimpia päästölähteitä. Tarvitsemme tukimuotoja, joilla voidaan pureutua erityisesti alueellisiin ongelmiin.

Työskentelen tällä hetkellä SeAMK Ruoka –yksikössä, ja maatalous on tämän maakunnan näkökulmasta hyvin oleellinen osa elinkeinorakennetta. Uudella ohjelmakaudella olisi hyvä suunnata tukea muun muassa kestävään ja huoltovarmaan ruokaketjuun niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko Suomessakin. Kaikki tiedämme, että ruoantuotanto ja ruokaketjun päästöt ovat samalla yksi merkittävimmistä päästölähteistä. Esimerkiksi lihansyönti ja maitotuotteiden kulutus aiheuttavat suhteessa enemmän päästöjä kuin kasviperäisten ruokien kulutus. Maataloutemme perustuu vahvasti juuri lihan- ja maidontuotantoon, mihin saattaa olla tulossa rajauksia. Lisäksi vuodesta 2018 on tullut mukaan myös LULUCF-asetus, joka edellyttää maankäyttösektorin päästöjen sisällyttämistä kansallisiin päästölaskuihin tulevalla ohjelmakaudella. Tämä on aikamoinen akilleen kantapää nimenomaan Etelä-Pohjanmaalle. Maakunnassamme on paljon turvemaita, jotka tuottavat maankäyttösektorin näkökulmasta isot päästöt. Turvemailla on paljon esimerkiksi metsätaloutta, maataloutta ja turvetuotantoa, mikä tulee ottaa huomioon päästölaskuissa.

Meidän pitäisikin suunnata rahoitusta niihin toimenpiteisiin, jotka auttavat vähentämään Etelä-Pohjanmaalle ominaisia päästöjä. Elinkeinojen harjoittamisen näkökulmasta olisi erittäin suotavaa, että kulkisimme näissä asioissa etunenässä. Kehityksen aallonharjalta näkee huomattavasti pidemmälle ja osaa varautua muutokseen paremmin kuin aallonpohjalta. Myös huoltovarmuuskysymykset nousevat esille. Ilmasto- ja ympäristöasioissa edellä kulkeminen auttaa sopeutumaan muuttuvaan tilanteeseen huomattavasti helpommin kuin se, että asetumme poteroihimme puolustamaan vanhoja toimintatapojamme.

Energiaturpeella on erittäin suuri merkitys Etelä-Pohjanmaalla. Olemme SeAMKin johdolla vahvistamassa tutkimusyhteistyötä esimerkiksi energiaturpeen alasajon varalta. Haemme rahoitusta hankkeelle, jossa tutkitaan turvetuotannosta vapautuvien suopohjien ilmastopäästöjä yhdessä Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Metsäkeskuksen kanssa. Mukana on partnereita myös Ruotsista. Tässä hankeideassa on mukana Helsingin yliopiston INAR-huippututkimusryhmä, joka tutkii ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutusta. Tutkimusverkostojen kautta voidaan vahvistaa osaamista.

Tästä tutkimusryhmästä erityisesti akateemikko Markku Kulmala on maailmanlaajuisesti siteeratuimpia ilmastotutkijoita. Hankkeessa meillä olisi ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä hänen kanssaan. Lisäksi Kulmalalla on halu sijoittaa Etelä-Pohjanmaalle lähes puolen miljoonan euron arvoinen tutkimusmittalaitteisto, jolla tutkitaan turvetuotannosta vapautuvien alueiden hiilensidontaa ja hiukkaspäästöjä. Rahoitus mittalaitteistolle on valmiina, mutta tarvitsemme rahoitusta tutkimusalueen etsimistä ja valmistelua varten.

Ensin asetetaan tavoite

Mitä erityistä Etelä-Pohjanmaalla pitäisi sitten tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Mielestäni maakunta voisi toimia alkutuotannon edelläkävijänä, joka pitää kestävästi ja resurssiviisaasti huolta ilmastosta. Tällaista kestävyyttä lisäävät toimet tukevat samalla myös huoltovarmuutta. Ilmastonmuutos on mitä suuremmissa määrin myös huoltovarmuuskysymys. Etelä-Pohjanmaa voi toimia ruoantuotannon ja turvemaiden päästöjen hillitsemisen kansallisena ja kansainvälisenä edelläkävijänä. Lisäksi tarvitaan myös toimia asumisen ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, mikä on kaikkialla tärkeää.

Päästövähennysten ensimmäinen askel on tietoisesti tehty päätös. Tästä on kannustavia kokemuksia esimerkiksi ammattikorkeakouluista. Olemme hankkeiden kautta olleet tukemassa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toimintaa niin, että he perustivat oman Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmän vuoden 2020 alussa. Tänä keväänä ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on sidottu ensimmäistä kertaa osittain siihen, miten hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan. Ammattikorkeakoulujen tulisi olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Esimerkiksi SeAMKissa kestävän kehityksen työryhmä pohtii erilaisia toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan, ja toimin itsekin työryhmässä.

Koronakriisin aikana päästöt tulevat luonnollisella tavalla alas, kun ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan ja kulutus laskee. Poikkeustilanteessa huomaamme, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja vähemmän tärkeitä. Monet ihmiselämän kannalta tärkeimmät asiat eivät ole välttämättä suuripäästöisiä, ja usein päästöt kulkevat rinnakkain kulutuksen kanssa. Kun kulutus vähenee, myös päästöt ja taloudelliset menot pienenevät. Henkilökohtaisella tasolla päästövähennyksiä voi tehdä kolmella eri tavalla: 

  1. kulutuksen määrällisellä vähentämisellä
  2. tehokkuuden parantamisella
  3. kulutusmuodon muutoksella.

Oma mottoni näissä asioissa onkin kulutuksen kohtuullistaminen, järkivalinnat ja toimintatapojen muutos. Vaihdoimme suoran sähkölämmityksen maalämpöön vuonna 2016 ja asensimme aurinkosähköpaneelit katolle viime kesänä. Lisäksi olemme ostaneet sähköä, joka on tuotettu vähintään hiilineutraalisti. Työmatkat olen tietoisesti tehnyt vähän kuluttavalla diesel-autolla. Tulevaisuudessa siirtynemme sähköautoiluun. Olen tietoisesti pyrkinyt lisäämään etätyöskentelyä pitkän työmatkani takia jo ennen koronakriisiä. Maatilallamme siirryimme monivuotisen rehunurmen tuotantoon vuonna 2016. Tämä vähentää oleellisesti maatalouden polttoainemenoja ja –päästöjä, mutta lisää samalla myös maaperän hiilensidontaa, kun kasvusto on monivuotinen.

Omat valinnat liittyvät arjen pieniin ja merkityksellisiin tekoihin. Kaikilla näillä toimilla saa säästöjä jatkuviin menoihin ja niillä voi tukea oman talouden vakautta myös poikkeustilanteissa. Muutos tapahtuukin vain tavoitteiden asettamisen kautta.

 

Kari Laasasenaho
Asiantuntija, FT, SeAMK Ruoka

 

Toimituskunta: Etelä-Pohjanmaan liiton viestintä

 

 

0 kommenttia
04 / 03 / 20

Uusmaalaiset ovat omaa luokkaansa

  • 0

Verohallinto julkisti äskettäin uusia verotilastoja. Niiden mukaan Uudenmaan maakuntalaiset maksoivat selvästi muita suomalaisia enemmän veroja. Uusimaalaiset siis myös ansaitsevat selvästi enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat, eteläpohjalaisista puhumattakaan. Omassa maakunnassamme maksettujen verojen mediaani oli vähän yli 4 000 euroa, kun Uudellamaalla mennään pitkästi yli 5 000 euron. Kesimääräisissä veroissa ero kasvaa vielä rutkasti isommaksi.

Pistää miettimään, mikä tämän eron aiheuttaa, semminkin kun maassa noudatetaan yhtäläisiä työehtosopimuksia. Asuuko Uudellamaalla jotenkin erinomaisen työteliästä tai yritteliästä kansaa, vai onko maakuntaan siunaantunut joukko onnekkaita hannuhanhia?

Selitystä on tietenkin haettava maakunnan poikkeuksellisesta asemasta, jossa Suomea on määrätietoisesti vuosikymmenten ajan rakennettu yhden valtakunnallisen keskuksen mallilla. Pääkaupunkiseutu on etulyöntiasemassa niin valtionhallinnon kuin yritysten pääkonttoreiden sijoituspaikkana. Puhumattakaan lukemattomien yhdistysten ja muiden organisaatioiden pääkonttoreiden kotimaakuntana. Pääkaupunki-ilmiö toimii toki muissakin maissa, mutta Suomessa se on johtanut poikkeuksellisen suuriin alueiden välisiin tuloeroihin, minkä verottajakin nyt osaltaan todistaa.

Uusimaalaisia ei tästä tietenkään voi syyttää. Kehitykselle on omat historialliset syynsä. Niistä vähäisin ei ole ollut suomalaisten tarve näyttää kehittyneisyyttämme maailmalle. Meille on ollut äärimmäisen tärkeää, että maassa on edes yksi eurooppalaiset mitat noin likimain täyttävä metropolialue. Uusimaa ja etenkin pääkaupunkiseutu ovat olleet Suomen käyntikortti maailmalle. Olympiastadion, Finlandia-talo, Nokian pääkonttori ja lukuisat muut ikoniset symbolit on luonnollisesti sijoitettu maamme sydämeen. Yhden metropolin malli näkyy myös liikenneväylissämme, jotka on verkon sijaan rakennettu viuhkamaisesti alkupisteenään Helsinki.

Maamme vauraus on siis tietoisesti keskitetty hyvin pieneen osaan valtakuntaa. Uusimaalaiset olkoot tästä onnellisia. Toivottavasti he samalla ymmärtävät verotulojen tasausjärjestelmän merkityksen ja muun Suomen vaatimattomat toiveet esimerkiksi valtionhallinnon työpaikkojen tasaisemmasta jakautumisesta. On myös varottava sellaista ajatuskulkua, että alueiden väliset tuloerot johtuisivat siitä, että ihmiset eri alueilla olisivat jotenkin toisistaan poikkeavia. Ehkä tulevaisuudessa voimme myös kääntää kehityksen suuntaa tasapainoisemmaksi. En tarkoita, että Uusimaalaisten pitäisi köyhtyä, mutta muiden maakuntien soisi saavan mahdollisuuksia kiriä eroa pienemmäksi.

 

Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja

0 kommenttia
19 / 02 / 20

”Mitä niillä EU-hankkeilla oikein on saatu aikaan?”

  • 0

Otsikossa oleva kysymys esitetään meille hankemaailmassa mukana oleville usein – ja tietysti aivan oikeutetusti. Niin tärkeä kuin kysymys onkin, vastaus siihen on harvinaisen hankalasti muotoiltavissa yksinkertaiseksi mitattavaksi lopputulemaksi.

Meidän täytyy kuitenkin yrittää viestiä EU-hankkeiden vaikuttavuudesta nykyistä paremmin pelkästään jo sen takia, että kyse on yhteisten varojen käytöstä. Käytettävissä oleva euromäärä ei ole aivan mitätön. Rahoitusohjelmat sovitaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan, ja vuosina 2014–2020 Etelä-Pohjanmaalle on kiintiöity EU-ohjelmien julkista rahoitusta kaiken kaikkiaan reilusti yli 200 miljoonaa euroa. Tästä karkeasti ottaen hieman yli puolet tulee kolmesta EU-rahastosta, ja toinen puoli on valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusta.

Tämän lisäksi hyödynnettävissä ovat vielä lukuisat EU:n rahoituslähteet, joista myönnetään rahoitusta kilpailussa pärjääville kansainvälisille hankkeille. Näitäkin rahoja Etelä-Pohjanmaalla on onnistuttu jonkin verran hyödyntämään. Myös yksityistä rahoitusta sitoutuu hankkeisiin huomattavia määriä.

Koska hankkeet ovat hyvin erilaisia, myös aikaansaannokset vaihtelevat paljon. Rahoitusta myönnetään muun muassa yksittäisten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin, kylien, maaseudun ja maaseudun elinkeinojoen kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja -ympäristöjen edistämiseen sekä työllistymisen ja osallisuuden parantamiseen. Hankkeissa voidaan testata ja kehittää uusia toimintatapoja, ja silloin pitää hyväksyä myös se, että joskus epäonnistutaan. Kun ollaan luomassa uutta, hyvä tulos voi joskus olla myös kokeilemalla huomata, mikä ei toimi.

Koska erilaisten asioiden parissa pakertavia hankkeita on niin kovin monenlaisia, on mahdotonta yrittää vetää aikaansaannoksia lyhyesti yhteen. Tai jos sitä yrittää, päätyy luettelemaan edellä olevassa kappaleessa kirjoitetulla tavalla ylätason käsitteillä tekstiä, joka ei tee oikeutta yksittäisille mielenkiintoisille hankkeille – siihen, mitä tapahtuu esimerkiksi kansainvälistyvissä tai uutta liiketoimintaa kehittävissä yrityksissä, opiskelijoiden työelämäyhteyksien parantamisessa, kylien asukkaiden elinympäristössä ja osaamisessa tai työelämän kelkkaan mukaan yrittävien henkilöiden elämässä.

Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus onkin ottanut erilaisen lähestymistavan EU-hankkeissa tehtävän työn esille tuomiseksi. Maaliskuussa järjestetään kolme kaikille avointa EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaa eri puolilla maakuntaa. Kukin kolmesta tilaisuudesta painottuu yhteen keskeiseen teemaan, joka on ollut vahvana mukana jo tällä EU-ohjelmakaudella ja joka varmasti tulee entisestään korostumaan tulevalla kaudella. Teemat ovat ympäristö ja ilmasto (Alajärvi), työ ja osaaminen (Seinäjoki) sekä digitalisaatio (Kauhajoki). Tavoitteena on käydä keskustelua näistä tärkeistä teemoista ja esitellä eri tavoin konkreettisesti teemoihin liittyvää hanketyötä.

 

Heli Rintala
kehittämispäällikkö

 

Katso tarkemmin tietoa tilaisuuksista:

 

 

0 kommenttia
15 / 01 / 20

Tiedon tulkintaa ja yhteistyötä

  • 0

Toimintaympäristömme on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa. Puhutaan isoista asioista, kuten väestökehityksestä, elinvoimasta, osaavan työvoiman saatavuudesta, kansainvälistymisestä, saavutettavuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Asiat ovat laajoja, moniselitteisiä ja niihin tarttuminen konkreettisesti on välillä hankalaa.   

Edellä mainitut teemat ovat aluekehittämisen ydintä. On tärkeää, että asioista keskustellaan, niitä työstetään yhdessä ja näkemyksiä kirjataan maakunnallisiin strategioihin. Strategia paperina ei ole se juttu, mutta yhteisymmärrys kehittämisen suunnasta, kehittämisteemoista ja -tavoitteista sen sijaan on edellytys alueen kehittymiselle.

Etelä-Pohjanmaan liitto tekee työtä toimintaympäristön hahmottamisessa, tulkitsemisessa, yhteisen näkökulman hakemisessa sekä toimeenpanossa. Syy-seuraus-suhteita avataan, laajoja teemoja pilkotaan ja etsitään konkreettisia toimenpiteitä toivotulle kehittämissuunnalle.

Otetaanpa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus, joka Etelä-Pohjanmaalla on haastavaa tietyillä aloilla jo tällä hetkellä. Asian tiimoilta tarkastellaan mennyttä väestökehitystä sekä tulevia väestöennusteita. Tarkastellaan muuttoliikettä sekä ikäluokkien kehitystä. Selvitetään työvoimatarpeita toimialoittain ja eläkepoistumia. Analysoidaan koulutustasoa ja koulutuksen osuvuutta. Pohditaanpa myös sitä, miten saadaan houkutteleva vetovoimainen ympäristö nykyisille asukkaille ja uusille tulijoille. Ja ennen kaikkea tiedon pohjalta haetaan ratkaisuja kysymyksiin.

Toimintaympäristöä analysoivat maakunnan liiton lisäksi useat tahot, muun muassa kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset ja korkeakoulut, ELY-keskus ja TE-toimisto, yritykset ja järjestöt sekä monet muut toimijat. Yksittäisten kansalaisten merkitys tiedon jalostajana ja kehittämisasioiden toimeenpanijana on merkittävä. Tästä erinomaisena esimerkkinä marraskuussa käynnissä ollut Suomen suurin ideakökkä, joka innosti kansalaiset ehdottamaan kehittämisideoita Etelä-Pohjanmaan vetovoiman parantamiseksi. Nämä ideat koskettivat juuri niitä kipukohtia, joihin maakunnan toimijoiden tulisi löytää ratkaisuja.

Ideakökän tapainen tavallisten kansalaisten osallistaminen on uusi tapa tehdä aluekehittämistyötä. Aluekehittäminen ei saa, eikä voi olla vain pienen piirin etuoikeus. Siksi oli upeaa havaita, että maakunnan kehittämiseksi saimme kansalaisilta jopa 216 maakuntaa kehittävää ideaa. Olen vakuuttunut, että uudenlainen tapa tehdä aluekehitystyötä tulee saamaan muodossa tai toisessa jatkoa. Toimintaympäristön tulkitsemiseen tarvitsemme ihan jokaista!

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
11 / 10 / 19

Parempi Suomi erilaisille alueille - vahdittava tavoite

  • 0

Rinteen hallitus valmistelee parhaillaan aluekehittämispäätöstä, joka täsmentää hallitusohjelman aluekehittämisen näkökulmia. Aluekehittämispäätös on ministeriöille väline tarkastella alueita poikkihallinnollisesti, ja toisaalta asiakirja antaa maakunnille raamit aluekehittämiselle. Päätös valmistellaan hallituskausittain, ja se valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.

Mitä aluekehittämispäätöksellä oikeastaan tavoitellaan ja miten päätös konkreettisesti näyttäytyy alueilla? Näistä asioista keskusteltiin Seinäjoella järjestetyillä valtakunnallisilla aluekehittämispäivillä 8−9.10.2019.

Aluekehittämispäätöksen painopisteet ovat tuttuja. Näitä ovat 1) ilmastonmuutos, 2) saavutettavuus ja sujuva arki, 3) elinkeinoelämän uudistaminen ja innovaatiotoiminta, 4) osaaminen, työn murros, jatkuva oppiminen sekä 4) osallisuus ja hyvinvointi. Painopisteet ovat Etelä-Pohjanmaalle osuvia ja tärkeitä.

Aluekehittämispäätöksessä tunnistetaan erilaisia aluetyyppejä. Päätöksessä on kohtalaisen voimakas painotus kaupunkipolitiikkaan. On tärkeää, että aluekehittämispäätöksessä ei valita ”voittaja-alueita”, vaan päätöksen tulee antaa eväitä kaiken tyyppisten alueiden kehittämiselle.

Etelä-Pohjanmaalla on kiinnitetty huomiota siihen, että maakuntakeskus Seinäjoki ei ole tämänhetkisten tietojen mukaan mukana missään kaupunkikehittämisen toimenpiteessä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta on olennaista, että aluekehittämispäätöksessä mainittu sopimuksellisuus on hallittua ja tasapuolista.

Aluekehittämispäätös nostaa esille myös seutukaupungit. Seutukaupunkeja voisi kuvailla Suomen elinvoiman selkärangaksi. Seutukaupunkien joukkoon kuuluvat Etelä-Pohjanmaalta Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Ähtäri. Lisäksi aluetyyppinä on kuvattu Etelä-Pohjanmaalle tärkeä maaseutu.

Aluekehittämispäätöksen myötä pyritään tunnistamaan paremmin kunkin alueen erityispiirteet. Tavoitellaan sitä, että valtiolla ja maakunnilla on samanlaiset näkemykset alueen keskeisimmistä isoista kehittämistarpeista. Tähän liittyen suunnitellaan säännöllisiä aluekehittämiskeskusteluja valtion ja kunkin maakunnan kanssa. Tällä toimintatavalla haastetaan myös valtio mukaan alueen kehittämistoimiin.

Aluekehittämispäätöksellä pyritään lisäämään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä valtioneuvostossa. Vahva viesti jatkovalmistelulle on pääseminen ulos ministeriöputkien siiloista. Vain tällä tavoin valtioneuvostossa kyetään kohtaamaan alueet kokonaisuutena.

Maakuntien liitoilla on suuri rooli aluekehittämisen kokonaisuuden hahmottamisessa ja yhteistyön mahdollistamisessa. Yhteisen tahtotilan muodostaminen isoista kehittämisasioista on tärkeää Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kehitykselle.

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös