19 / 09 / 18

Yhtenäisenä ruokaprovinssina maailmalle

  • 0

Lähtökohtaisesti mitään sellaista ei kannata kehittää, jolle ei ole markkinoita. Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin brändäämiselle on selkeästi tilaus ja brändiä kannattaa todellakin voimistaa yhteistyössä alueen eri ruoka-alan toimijoiden kanssa. Meillä on alkamassa mielenkiintoinen Ruokaprovinssin brändäys- ja markkinointiprojekti, jossa Foodwest toimii vetovastuullisena projektissa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. 

Kuten jo aiemmin on todettu, ruokaprovinssin kehittämisessä on kyse yhteistyöstä, johon oman panoksensa tuovat ruokaketjun eri vaiheissa toimivat yritykset ja organisaatiot pellolta pöytään. Onnistuneen projektin lähtökohtana on alueen toimijoiden sitouttaminen ruokaprovinssibrändiin. Jokaiselle alueen toimijalle löytyy brändin alla omaan toimintaan sopivia ominaisuuksia, joiden noudattaminen antaa brändin ja mahdollisen logon käyttämisenä lisäarvoa yritykselle.

Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa brändi, joka ohjaa kuluttajien ja asiakkaiden valintoja ja näin osaltaan vahvistaa alueemme Ruokaprovinssi-brändiä käyttävien toimijoiden menestymisen mahdollisuuksia. Brändi toimii tehokkaana työkaluna alueella toimiville yrityksille: mm. elintarvikealanyritykset, elintarvikealan start-up -yritykset, maatalousalan suoramyyntitoimijat, maatilapuodit, ravintolat ja hotellit sekä muut ruokaan liittyvät toimijat ja sidosryhmät. Ruokaprovinssi-brändiin luodaan brändityön puitteissa ja sen viestinnässä merkityksiä ja arvoa, joka lisää brändin kiinnostavuutta kuluttajien ja asiakkaiden mielissä.

Brändinrakennuksessa on tärkeää ottaa huomioon tavoiteltava kohdeyleisö, eli kuluttajat. Osallistamalla kuluttajia yhdessä elintarvikealan toimijoiden kanssa kehitystyöhön, saavutetaan parempi lopputulos, joka myös puhuttelee kuluttajia relevanteilla markkinointiviestinnän kärjillä. Koko Ruokaprovinssi-hankkeen aikana on erittäin tärkeää myös osallistaa mukaan niitä ruoka-alan toimijoita, jotka tulevat hyödyntämään brändiä omassa toiminnassaan. Kun Ruokaprovinssi-brändin voi todennetusti osoittaa nostavan kuluttajien kiinnostusta tuotetta/palvelua kohtaan, on selkeä motiivi sen käyttämiselle olemassa.

Etelä-Pohjanmaalla on loistavat mahdollisuudet vahvistaa rooliaan Suomen kärkialueena ruokaketjussa. Tiedämme, että osaamme tehdä asiat oikealla tavalla ja meiltä löytyy osaamista ruoka-alasta pellolta pöytään. Nyt meidän on varmistettava, että tämä tieto leviää myös laajasti aluebrändin rajojen ulkopuolelle. Yhdessä Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin puolesta.   

Karri Kunnas
Toimitusjohtaja
Foodwest Oy
                         

Ruokaprovinssi-brändiä kehitetään Interreg Europe -ohjelmasta osa-rahoitetun NICHE-hankkeen pilotissa. Tavoitteena on luoda Etelä-Pohjanmaalle selkeä Ruokaprovinssi-brändi ja toteuttaa alueen ruokaketjun brändin kehittämistä markkinointinäkökulmasta, jonka tähtäimenä on alueen elintarvikeketjun yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen sekä tunnettuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa valtakunnallisesti. Työn toteuttavat Foodwest Oy ja Kamonmarkkinointi Oy.

0 kommenttia
06 / 09 / 18

Maanteiden runkoverkko puhuttaa

  • 0

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää parhaillaan lausuntoja luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esitysluonnos on nostattanut eriasteista kuhinaa valtakunnan eri osissa. Priorisoinnin tuloksena runkoverkko-luonnokseen valitut valtateiden tieosuudet jakavat alueita tyytyväisiin ja pettyneisiin. Mutta miltä runkoverkkoasetus näyttäytyy Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta?

Etelä-Pohjanmaan osalta maanteiden runkoverkko-esitykseen kuuluvat kolmostie Tampereelta Jalasjärvelle, valtatie 19 Jalasjärveltä Seinäjoen kautta aina kasitielle saakka sekä valtatie 18 Seinäjoelta Vaasaan. Huomionarvoista vt 3 ja vt 19 osalta on, että runkoverkkoesityksen linjaus kulkee Vaasaan liikennemääriin perustuen nimenomaan valtateiden 19 ja 18 kautta.  Linjauksia voi pitää onnistuneina maakunnan kehittämisen kannalta. Rautateiden osalta esitykseen sisältyvät luonnollisesti päärata sekä yhteysväli Seinäjoki–Vaasa.

 

Runkoverkkoesitykseen sisältyy Etelä-Pohjanmaan osalta noin 170 kilometriä valtateitä, joka vastaa noin neljää prosenttia esitetystä kansallisesta runkoverkosta. Hieman yli 40 prosenttia Etelä-Pohjanmaan valtateistä sisältyy siis runkoverkkoesitykseen. Kattavuutta voi pitää hyvänä. Kilometrimäärää olennaisempaa on, että runkoverkkoesitys yhdistää meidät suoraan strategisesti tärkeimpiin liikkumisen suuntiin, kuten Tampereen kautta etelään, Vaasaan ja Kokkolaan.

Peilattaessa runkoverkkoesitystä Etelä-Pohjanmaan liikenteen kärkihankkeisiin, voidaan todeta esityksen antavan erinomaista tukea hankkeiden edistämiseksi. Seinäjoki–Tampere-kaksoisraide, Jalasjärven ohituskaistat ja Kivistön risteys, Seinäjoki–Lapua-välin lisäkaistatarpeet ja liittymien parantamiset sekä esimerkiksi Ylistaron Pelmaan risteyksen rakentaminen saavat kaivattua pönkkää esityksestä.

Palvelutasotekijät ovat jääneet keskustelussa paitsioon

Runkoverkko-esityksen uutisoinnissa siihen olennaisesti liittyvät palvelutasotavoitteet ovat jääneet pienemmälle painoarvolle. Palvelutason tulee tukea kilpailukykyä ja edistää yhteyskuntataloudellisesti tehokasta liikennejärjestelmää. Keskeisimpinä palvelutasotekijöinä voidaan pitää matka-aikaa, matka-ajan ennakoitavuutta, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Runkoverkolla palvelutason tulee olla muuta maantieverkkoa korkeampi. Kuinka nämä tavoitteet sitten pyritään saavuttamaan?

Nopeusrajoitusten vähimmäisvaatimusten, risteystyyppien ja turvallisten ohitusmahdollisuuksien lisäksi yksi sujuvuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavista merkittävimmin tekijöistä on liittymätiheys. Lähtökohtaisesti pääsystä runkoverkkoon kuuluville maanteille voidaan määrätä vain tiesuunnitelmassa. Liittymäpolitiikka runkoverkolle tuleekin olemaan rajoitetumpi, jotta voidaan turvata pitkämatkaisen liikenteen jouheva eteneminen.

Yhdyskuntarakenteeltaan hajakeskittyneellä ruokaprovinssilla tämä tarkoittaa myös haasteita. Tärkeää olisikin, että liittymätiheyteen pyrittäisiin vaikuttamaan kansantaloutta kokonaisvaltaisesti hyödyttävillä menetelmillä. Etelä-Pohjanmaalla tulee pyrkiä ensisijaisesti vähentämään liittymiä edesauttamalla tilusjärjestelyiden toteuttamista kalliiden rinnakkaistiejärjestelyiden sijaan. Runkoverkon varrella tehtävillä tilusjärjestelyillä voidaan kustannustehokkaasti vaikuttaa paitsi runkoverkon kehittämiseen, myös maa- ja metsätalouden kehittämisedellytyksiin. Tilusjärjestelyiden edistämiseksi liikenneviranomaisten tulisikin käynnistää merkittävän maapankin hankkiminen, jotta tilusjärjestelyitä voidaan sujuvoittaa.

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus

Runkoverkko-esityksen kohinassa on syytä muistaa, että liikennejärjestelmä on aina kokonaisuus, jossa jokaisella liikenneverkon osalla on oma funktionsa. Runkoverkko-esityksen eteneminen ei poista tarvetta kehittää eriasteista tieverkkoa ja alueiden välistä saavutettavuutta kokonaisuutena. Runkoverkkoasetus tuo kuitenkin nimenomaan päätieverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon toivottua ryhtiä ja pitkäjänteisyyttä. Nykyisellä liikenteen rahoituskehyksellä tarvitaan jämäköitä valintoja tieosuuksien profiilien selkiyttämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus tulee antamaan syyskuun kokouksessaan lausuntonsa luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta.

Markus Erkkilä
Vs. suunnittelujohtaja

 

 

0 kommenttia
06 / 06 / 18

ERIAFF-konferenssi kokoaa ruoka-alan vaikuttajat yhteen

  • 0

SeAMKin isännöimä ERIAFF-konferenssi kokoaa alan eurooppalaiset vaikuttajat keskustelemaan ruokaturvallisuudesta

SeAMK Ruoka -yksikkö järjestää Frami Kampuksella 11.-13. kesäkuuta kansainvälisen ERIAFF-verkoston konferenssin. Food Safety 2020 -teemainen tapahtuma kokoaa yhteen yli sata alan eurooppalaista vaikuttajaa keskustelemaan ruokaturvallisuudesta sekä tapaamaan yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Osallistujien joukossa on muun muassa elintarvikealan yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä.

Ruokaturvallisuuteen pureudutaan seminaarissa kolmella alateemalla, joita ovat korkean teknologian maatalous, ravitsemus ja big data. Konferenssin puhujavieraat edustavat muun muassa teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä alan eurooppalaisia järjestöjä ja aluekehitystoimijoita. Tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijavieraita ovat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sekä EU:n maataloustuottajien keskusjärjestö Copa Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.

ERIAFF-konferenssi on osa SeAMK Ruoka -yksikön kansainvälistä viikkoa. Konferenssi järjestetään Framilla yhdessä Food Business Summit -tapahtuman kanssa, ja näiden tapahtumien ympärille on järjestetty erilaisia pienempiä oheistapahtumia. SeAMKille konferenssi-isännyys on tärkeä muun muassa kansainvälisten verkostojen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistajana.

Konferenssi edistää tavoitteellista verkostoitumistamme eurooppalaisten ruokaturvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa, ja tuloksena toivottavasti saamme uusia hankkeita, kontakteja sekä yhteistyöideoita. Tämä on erinomainen mahdollisuus TKI-toiminnan ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi.

ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) keskittyy innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. ERIAFF on eurooppalaisten alueiden verkosto, joka syntyi Toscanan aloitteesta alueiden vastaukseksi komission innovaatiokumppanuuteen maatalouden alalla. ERIAFF keskittyy edistämään jäsenalueidensa maa- ja metsätalous alan TKI -toimintaa erilaisten rahoitusten ja projektien avulla (mm. Interreg Europe ja Horisontti 2020)

Länsi-Suomesta verkoston virallisia jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.

Konferenssin tiedot, ohjelma ja puhujavieraiden esittelyt löytyvät sivulta: https://eriaff2018.seamk.fi/

Lisätietoja:

Elina Koivisto
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
+358 40 680 7197
elina.koivisto@seamk.fi

 

0 kommenttia
30 / 05 / 18

Kolmostie – elinvoiman suoni

  • 0

Kolmostie on jo vuosikymmeniä toiminut elinvoimaa virtaavana pääsuonena läpi läntisen Suomen. Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista ja tärkeimmistä pääteistä, kytkien Etelä-Pohjanmaan luontaiseksi osaksi Helsinki– Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki-kasvukäytävää. Eli osaksi Suomen ainoata Keski-Eurooppaan vertautuvaa kasvuvyöhykettä.

WSP Finlandin selvitysten mukaan kolmostie profiloituu erityisesti elintarvikkeiden, kaupan ja teknologian kuljetusten putkena, jolla kulkee vuositasolla yli 10 miljardin euron arvosta tavaraa. Volyymeinä tämä tarkoittaa tieosuudesta riippuen noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista noin 500 000 on rekkoja. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana.

 

VT3 on Suomen ruokahuoltoputki. Yli 90 % elintarviketeollisuuden sekä volyymistä että arvosta liikkuu pääteillä. Kuva: WSP Finland Oy.

Vuosikymmenten kova käyttö ja erityisesti globaalin kilpailun jatkuvasti kasvavat vaatimukset tavaroiden, osaamisen ja palveluiden liikkumiselle ovat viimeistään nyt johtaneet tilanteeseen, jossa voivottelu, puhallus ja laastari eivät ole enää vaihtoehto elinvoiman suonen välityskyvyn ylläpitämiseksi. Menestyksemme on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kommunikaatiosta.

Kolmostien osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että koko suonistoa tukkivat ongelmakohdat on diagnosoitu ja hoitolinjat suunniteltu. Suunnitelmatilanne mahdollistaa kriittisten toimenpiteiden toteuttamisen nopealla aikataululla.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutusta tarvitsevat Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Laajentuvien työssäkäyntialueiden aikana kolmostien merkitys työssäkäyntialueet yhdistävänä käytävänä on korostunut jatkuvasti. Kyseisillä investoinneilla voidaan merkittävästi edistää tieosuuden välityskykyä, liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta. Matka-aikojen lyhentyminen ja erityisesti logistiikalle tärkeä matka-ajan ennakoitavuus vaikuttavat välittömästi alueemme kilpailukykyyn. Tarvitaan siis sekä ohitusleikkauksia että pari pallolaajennusta, jotta saamme suoniston virtaamaan tukoksista vapaana ja välittämään elinvoimaa sille luontaisella tavalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan menoerä yhteiskunnalle, vaan investointi kasvukäytävän valtavan potentiaalin ulosmittaamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki järjestivät 28.5.2018 VT3-seminaarin, jossa tieosuuden investointien käyntiin saattamista käsiteltiin laajapohjaisesti elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien, väylänpitoviranomaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Tilaisuuden viesti oli vahva ja yhtenäinen: kolmostien rahoitus tulee saada kuntoon ja toteutus käyntiin välittömästi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot antoivat tilaisuudessa yhteisen kannanoton valtatien 3 investointien välittömäksi käynnistämiseksi. Edunvalvontatyötä jatketaan maakuntarajat ylittävällä vahvalla yhteisellä tekemisellä. Yhdessä saamme enemmän.

Kolmostietä kehittämällä Etelä-Pohjanmaan sijainti säilyy entisellään, mutta suhteellinen asema niin kansallisesti kuin globaalisti parantuu merkittävästi.

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja

 

0 kommenttia
26 / 09 / 17

Kasvu vaatii parempaa toimintaa toimijoilta

  • 0

Kasvuyrittäjyyden suotuisan kehityksen eteen tehdään alueellamme monia toimia. Varsinaisten yrityskohtaisten ja yrityksiä koskevien toimenpiteiden ohella myös julkisten toimijoiden yhteistoimintaa pitää pystyä kehittämään.

Julkisten ja puolijulkisten toimijoiden on mietittävä entistä enemmän sitä, miten hienot tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön. Mitkä ovat ne varsinaiset tavoitteet, asiat, jotka halutaan saada tapahtumaan ja päästäänkö niihin suoraan käsiksi? Usein kyseessä on tapahtumasarja, jossa yksi asia johtaa toiseen ja se taas kolmanteen. Esimerkiksi viesti yrityksen kasvattamisesta ei todennäköisesti mene perille suoraan sanottuna. Voisiko sen sijaan vaikkapa riskipääoman tarjonnan näkyvä lisääntyminen johtaa “itsestään” kasvuhaluiseen ja -hakuiseen toimintaan?

Ei riitä, että toimijat toteavat yritysten kasvun tarpeellisuuden ääneen. Jos yrityksille esitetään riskinoton ja kasvun tarvetta, toimijoiden on lunastettava “vaateensa” omalla heittäytymisellään. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeän ja toteuttavissa olevan suunnitelman ja ”henkisen” julistuksen rakentamista – ja siihen sitoutumista.

Toiminnan koordinointi – vedetään köyttä samaan suuntaan

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään vuosittain valtava määrä yrityksille suunnattuja koulutus- ja hengennostatustapahtumia sekä muuta tarjontaa. Ongelmana on, että hyviinkään tapahtumiin ei riitä väkeä, vaikka ne ovat usein maksuttomia ja niitä markkinoidaan eri kanavissa. Toimijoiden on otettava rohkeasti toisiaan niskasta kiinni ja muodostettava yhteinen käsitys vuosittaisesta yrityksille suunnatusta tarjonnasta. On parempi että alueella järjestetään vaikka muutama valtakunnan- tai mieluummin kansainvälisen tason yritystapahtuma kuin 100 vaatimatonta, osittain päällekkäistäkin tapahtumaa. Laadun pitää voittaa määrä, toimijoiden toiminnan onnistumista ei tule mitata tapahtumien lukumäärissä vaan yritysten liiketoiminnan menestyksessä markkinoilla.

Yhteisen toiminnan koordinointiin ja markkinointiin tarvitaan yhteinen maakunnallinen yrityssivusto, esimerkiksi www.yrityspohjanmaa.fi, johon automaattisesti kootaan kaikkien toimijoiden yrityksille suunnatut koulutus- ja muut tapahtumat, ja jonka kautta on muutenkin selkeästi tarjolla alueemme yrityspalvelut.

www.yritystampere.fi on hyvä benchmarkkauskohde, mutta tavoitteena voisi olla vielä yksinkertaisempi kokonaisuus, missä olisi vain ydinkysymykset: mistä saa koulutusta, mistä saa apuja liiketoiminnan kehittämiseksi, mistä saa rahoitusta kasvun mahdollistamiseksi. Sivuille tulee ottaa myös Yrityspörssin ilmoitukset yrityskaupan vauhdittamiseksi sekä paikka, jossa pääomaa tarvitsevat yritykset voivat esitellä omaa toimintaansa ja kohdata potentiaalisia sijoittajia. Sivujen suunnittelun slogan on esimerkiksi: “Yrittäjän kaveri Etelä-Pohjanmaalla”.

Sivusto mahdollistaa koulutustarjonnan koordinoinnin päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toisaalta yritykselle selkeän väylän päästä eteenpäin omien kehitystarpeidensa osalta.

Ajatuksia alueen markkinoinnista

Jotta yrityksien palkkalistoille ja verkostoihin saadaan parasta osaamista, tulee alueen olla houkutteleva myös muun kuin työelämän asioiden näkökulmasta. Kehittämistyön pohjana tulee olla tieto siitä, missä ollaan jo hyviä ja mitä pitää vielä kehittää. Hyvässä kunnossa olevien asioiden tiedostaminen on tärkeätä mm. siksi, että aluetta ja sen markkinointia voidaan rakentaa vahvuuksien varaan ja niiden ympärille, jolloin ne toimivat samalla markkinoinnin keihäänkärkinä. Vahvuuksien tunnistaminen luo myös aitoa itseluottamusta ja ylpeyttä omasta kotiseudusta. Se luo myös uskoa tulevaan, sillä se kertoo, että jotain on tehty oikein, ja että meillä on asiat jo monessa mielessä hyvin.

Seuraavassa vaiheessa tulee määritellä tavoitetila. Millainen on ihannekuva maakunnastamme? Tässä pitää ottaa huomioon asukkaiden omat toiveet, sekä se, mikä voisi houkutella maakuntaamme uusia asukkaita ja yrityksiä. Mitkä ovat vetovoimatekijoitä, mitkä ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä sijoittumispäätöksissä ja mitkä ovat ns. kaupan esteitä eli mitkä tekijät pitää poistaa tai muuttaa, että muun Suomen päättäjät ja osaajat voivat tehdä myönteisen päätöksen?

Haaveet pitää voida toteuttaa käytännössä

Monet perheet haaveilevat elämästä maalla. Perinteisestä ja seesteisestä elämästä luonnon rauhassa. Monet ovat sen myös toteuttaneet, ja lehdissä on kuvia kunnostetuista rautatieasemista ja kyläkouluista, joita kaikki ihastelevat. Suurimmalla osalla se jää haaveilun asteelle – kun realismi iskee. Missä on lasten koulut, missä harrastusmahdollisuudet, sosiaaliset yhteisöt ja työpaikat?

Etelä-Pohjanmaalla on pieniä, mutta eloisia kyliä ja kuntia, joissa voi elää “maalla”, ja jotka kykenevät vastaamaan kaikkiin yllämainittuihin kysymyksiin. Palvelut ovat lähellä tai ainakin vähän matkan päässä. Seinäjoella on rautatieasema, Vaasassa lentokenttä. On Powerparkkia, urheiluopistoa, pandoja, idyllisiä maalaismaisemia, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia ja niin edelleen. Fakta on, että täällä voi asua maalaismaisissa olosuhteissa ja yhdistää siihen uusimman teknologian ja elämisen laadun kannalta tärkeät palvelut ja riennot. Aluemarkkinoinnissa pelkillä faktoilla ei kuitenkaan pääse puusta pitkään, positiiviset mielikuvat tulee osata rakentaa niiden ympärille.

Valtakunnallinen näkyvyys

Alueen yritykset ja elämänmeno pitää saada näkyviin valtakunnallisessa mediassa, jotta niistä vallitsevaa mielikuvaa saadaan monipuolisemmaksi. Keskustelu, viestintä ja tiedottaminen purevat paremmin kuin ostettu mainos. Alueen elämäntavan vahvuudet on saatava ihmisten sydämiin, jotta he tuottavat aktiivisesti kiinnostavaa sisältöä alueestamme sosiaaliseen mediaan ja jakavat sitä ystäväpiirissään. Itse kirjoitetut blogit, videot ja muut julkaisut valtakunnallisissa keskustelukanavissa ja henkilökohtainen osallistuminen niissä käytyihin keskusteluihin lisää vähitellen maakuntamme tunnettavuutta ja sen elämäntapaa – positiivisessa mielessä.

Fyysinen ympäristö kuntoon

Yksi osa houkuttelevuutta on fyysinen ympäristö, koska se luo ensimmäisen, ja usein lopullisen, mielikuvan alueestamme. Suurten kasvukeskusten fyysinen ympäristö ja sen mahdollisuudet on yksi niistä tekijöistä, jotka selittävät ihmisten halua muuttaa näihin korkean elinkustannusten keskittymiin. Pienempiä taajamia todennäköisesti vaatimattomammat asumisolot kompensoituvat kasvukeskusten “kollektiivisella omaisuudella”, kuten mahdollisuudella käyttää puistoja, museoita, ravintoloita, kahviloita jne. Kasvukeskuksissa on ollut mahdollista investoida “kollektiiviseen kauneuteen”, jotka ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta ja joka siten laajentaa omaakin elämänpiiriä. Pohjanmaan osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi isompien taajamien välisten kulkureittien maisemointia ja tämän reitistön brändääminen esimerkiksi nimellä Via Bothnia, sloganina “Pohjanmaan kautta!”


Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Kirjoittajista

Tämä kirjoitus on tiivistelmä kirjoitussarja Kasvun pamfletin kuudennesta osasta. Pamfletin ovat kirjoittaneet Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä. Kuvitus: Tommi Ylimäki. Koko pamfletti löytyy pdf-muodossa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kotisivuilta.

 

 

 

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Tuleeko maakuntavetoista junaliikennettä?

  • 0

Junaliikenne on saanut viime päivinä suurta julkisuutta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla on tarkoitus purkaa VR:n henkilöliikennemonopoli ja siirtyä kilpailtuun raideliikenteeseen. Tämä edellyttäisi muun muassa erillisen kalustoyhtiön perustamista. Etelä-Pohjanmaa on tässä yhteydessä yhdessä naapurimaakuntiensa kanssa profiloitunut yksityistämiskehityksen edelläkävijäksi. Olemme käynnistämässä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteisen selvityksen, jonka tavoitteena on kilpaillun raideliikenteen pilotointi tietyillä poikittaisrataosuuksilla.

Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.

Tältä pohjalta Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi yhteen naapurimaakunnat ja lähestyi alkuvuodesta 2016 ministeriötä tarjoutuen markkinaehtoisen henkilöraideliikenteen kokeilualustaksi. Vastaanotto oli varovaisen myönteinen, mutta ministeriön omien suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen asiaa oli hieman vaikea saada eteenpäin. Tähdet eivät niin sanotusti olleet juuri silloin oikeassa asennossa. Etenkin kansanedustaja Mikko Savolan ansiosta ajatus pilotista kuitenkin säilyi liikenne- ja viestintäministerin mielessä. Ja kun suunnitelmat yksityistämisen askelmerkeistä tulivat elokuussa julkisiksi, tuli aika otolliseksi myös pilottimme käynnistämiselle.

Selvitettävänä on monia avoimia kysymyksiä, eikä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. On myös kohtuullisen selvää, että poikittainen raideliikenne ei ainakaan alkuun toimi kokonaan ilman julkista rahoitusta. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa rahoitustarpeen merkittävä vähentäminen ja pitkällä tähtäimellä markkinaehtoisesti kannattava liikenne. Maakuntiemme kasvavat kaupunkiseudut ja kehittyvät yritykset tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden. Radanvarsikunnilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta toimijoilta tarvitaan myös vahvaa tukea hankkeen onnistumiseksi.

Samalla, kun lähdetään kohti tuntematonta, kasvaa myös epäonnistumisen riski. Mielestäni tämä riski kannattaa kuitenkin ennemmin ottaa, kuin että jäätäisiin sivusta seuraamaan liikenteen hiljaista hiipumista. Eteläpohjalaisten osoittama yritteliäisyys tälläkin saralla on jo ennättänyt herättämään kateudensekaista ihailua itäsuomalaisten parissa. Toivottavasti pilottimme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös sen suunnan junaliikenteen kehittämisessä.

Antti Saartenoja

suunnittelujohtaja,
tavallaan maakuntien puhemies

0 kommenttia
28 / 04 / 17

Euroopan Unionin tulevaisuutta tehdään nyt

  • 0

Euroopan Unionin monivuotisia rahoituskehyksiä ja ohjelmakohtaista lainsäädäntöä, kuten aluekehityspolitiikkaa, uudistetaan säännöllisin väliajoin. Nykyisellään niitä valmistellaan ja toteutetaan seitsemän vuoden pätkissä. Jokaisen uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyy aina aimo annos jännitystä eri politiikka-alojen tulevaisuudesta, yksittäisten ohjelmien jatkosta ja mahdollisista uusista, mullistavista esityksistä, joita komission oletetaan ehdottavan.

Nyt käynnissä olevan koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014-2020 osalta Suomessa jännitettiin esimerkiksi koheesiobudjetin suuruutta ja harvaanasuttujen alueiden erillistukea. Tuolloin Suomelle optimaalisen neuvottelulopputuloksen aikaansaaminen vaikutti haastavalta kokonaisuudelta, jossa eri politiikanalat kilpailivat rahoituksen osalta myös toisiaan vastaan.

Jos neuvotteluasemat vaikuttivat haastavilta 2014 alkaneeseen kauteen valmistautuessa, voitaneen ilman liioittelua todeta, että Euroopan Unioni valmistautuu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan yhdessä historiansa haastavimmista tilanteista yhden jäsenmaan jättäessä eurooppalaisen arvoyhteisön.

Brexit-neuvottelujen ennakoimattomuuden myötä tulevaisuus vaikuttaa kirjoittamattomalta lehdeltä - jopa siinä mittakaavassa, että yksittäisten politiikanalojen tulevaisuus ja niiden tulevaisuudesta keskusteleminen on pitkän aikaa tuntunut jokseenkin toisarvoiselta. Koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevien nyanssien ja mahdollisten yksityiskohtien sijaan Brysselissä keskustellaan koko Unionin tulevaisuudesta.

Kylvöaika on nyt

Vaikka tilanne politiikanalojen osalta tuntuukin jämähtäneen paikoilleen, ison laivan on jatkettava eteenpäin. Navigoiminen vielä kartoittamattomalla alueella on kuitenkin hidasta ja haparoivaa. Myös keskustelua koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään nyt osana suurempaa, Unionin rakennetta ja toimintaa pohtivaa tulevaisuuskeskustelua.

Aluekehityspolitiikan yksityiskohtien sijasta halutaan käydä keskustelua siitä, mikä kunkin Euroopan Unionin politiikanalan rooli ja merkitys tulisi olla tulevaisuudessa. Brexit saattaa vaikuttaa täten paitsi EU-budjetin tasapainoon, mutta myös sen politiikkasisältöihin. Todennäköisesti kutistuvan EU-budjetin prioriteeteista tullaan vääntämään peistä.

Maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen hallitessa eurooppalaista agendaa on selvää, että ne huomioidaan jatkossa vahvemmin myös EU-budjetin kautta. Nettomaksajamaista muun muassa naapurimme Ruotsi on jo aktiivisesti linjannut pienemmän budjetin ja vahvempien ennakkoehtojen käyttöönotosta yhteisesti sovittujen maahanmuuttovastuiden toteutumisen varmistamiseksi.

Kriiseissä piilee kuitenkin aina uudistuksen siemen. Unionin ollessa uusien haasteiden edessä ei pidä pysähtyä tai jäädä tähyilemään taaksepäin. Nykyinen koheesiopolitiikka on tulosta useiden uudistusten ja ohjelmakausien neuvotteluista – ja sitä voidaan kehittää myös jatkossa. Vastauksia siihen, mikä tulevaisuuden aluekehityspolitiikan rooli pitäisi ja voisi olla - sekä uusiin että vanhoihin haasteisiin vastaamiseksi – haetaan jo nyt.

On tärkeää, että myös läntinen Suomi ja eteläpohjalaiset ovat liikkeellä näkemyksineen ja kokemuksineen. Uudistuksen ja vaikuttamisen kylvöaika on nyt.

 

Emilia Pernaa

EU Policy Adviser

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office)

0 kommenttia
04 / 04 / 17

Yhtenäinen Etelä-Pohjanmaa – mission impossible?

  • 0

Olen saanut katsella Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisuutta näköalapaikalta jo yli kymmenen vuoden ajan. Tunnen siitä kiitollisuutta. Koen tekeväni työtä kotiseutuni ja sen ihmisten hyväksi.

Vähän väliä julkisuuteen ryöpsähtää räiskyvää keskustelua alueemme yhtenäisyydestä. Joidenkin mielestä Seinäjoki kuppaa muuta maakuntaa. Toiset taas näkevät, että muu maakunta syyllistää keskuskaupunkiaan aina kun mahdollista. Niin monta on mieltä kuin miestäkin – meitä miehiähän nämä kovaäänisimmät keskustelijat usein pakkaavat olla…

Taistelun tuoksinassa eri osapuolet pyrkivät kumoamaan toistensa käsitykset monenlaisin perustein. ”Jollei Seinäjoki kasvaisi, koko maakunta kuihtuisi.” ”Maakuntakeskuksen on pystyttävä kilpailemaan muiden kaupunkien kanssa.” ”Seinäjoki ei eläisi päivääkään ilman ympäröivää maakuntaa.” ”Keskuskaupunki on ryövännyt kaikki maakunnalliset toiminnot; mikään ei sille riitä.

Olen seurannut tätä keskustelua yhtäältä huolestuneena ja toisaalta huvittuneenakin. Sillä yhtä ja oikeaa totuutta ei yksinkertaisesti ole olemassa. Jokainen meistä on yhtä oikeassa ja yhtä väärässä. Kyse on siitä, millaisesta taustasta tilannetta tarkastelemme ja siten myös koemme.

Huolta tämä sanasäiläily herättää siksi, että osaamme tällä keskustelulla myös erinomaisesti loukata toisiamme. Vähän väliä jää jollekin herne nenään, ja toinen vetäytyy jurnuttamaan poteroonsa eikä tule esiin, vaikka kättä ojennettaisiin.

Loukkaantuminen on erinomainen itämisalusta epäluottamukselle. Ja mitä vähemmän maaperässä on luottamusta, sitä huonommat ovat kasvuolosuhteet. Heikosta maasta ei suurta satoa korjata. Voi olla, että koko kasvusto tukehtuu.

Miten tästä eteenpäin?

Eteläpohjalaisuudesta löytyy monia piirteitä, joita muualla Suomessa kadehditaan. Täällä tartutaan toimeen, ei valiteta turhasta, ollaan yritteliäitä ja suorapuheisia. Asiat tapahtuvat, kun niin päätetään. Minkälaiset esteet tahansa raivataan tieltä – sen on historiamme osoittanut.

Jos jotakin toivon meiltä kaikilta, niin se on taitoa kuunnella ja asettua toisen asemaan. Jokaisella meistä on oikeat ja oikeutetut tunteemme siitä, miten maakuntamme kehitys on itselle näyttäytynyt. Usein tuntemustemme taustalla voivat olla pienet asiat: se, mitä ja miten puhumme, katsomme, kohtaamme.

On turhaa hukata aikaa kinailuun siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas, kun lujitetaan luottamuksen maaperää.

Kesäkuussa 2016 kirjoitin maakunnan yhtenäisyydestä seuraavasti. Ja olen yhä samaa mieltä.

Etelä-Pohjanmaata ei todellakaan rakenneta kyräilyllä, epäluuloilla ja vanhojen vääryyksien muistelulla. Uuden maakunnan menestykseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja siltojen rakentamista.

Muuten piru nokkii koko orkesterin.

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
11 / 02 / 16

Reilusti sotea koko maakuntaan!

  • 0

Sain pyynnön Etelä-Pohjanmaan liiton blogikirjoittajaksi, ja siihen oli mukava vastata myöntävästi. Monien ajankohtaisten asioiden joukosta päädyin kuitenkin kirjoittamaan sotesta.

Sote- ja aluehallintouudistus ovat mielessä kaikilla suomalaisilla poliitikoilla. Eikä ihme, sillä tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä.

Tuo tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä, ja voimme itse vaikuttaa siihen, millainen siitä tulee.

Soten osalta mietitään aiheellisesti, miten käy lähipalvelujen. Saammeko käydä jatkossakin omassa terveyskeskuksessa? Missä ovat vanhukset ja missä on kuntoutus? Nämä ovat ehkä ne suurimmat kysymykset ihmisten mielissä.

Eteläpohjalaista sotea pohditaan kevään aikana monissa työryhmissä. Itsekin olen tuossa työssä mukana, kuten olin jo muutama vuosi sitten käynnistyneessä valmistelussa.

Lähiaikoina saamme tietää, missä kaupungeissa sijaitsevat laajan päivystyksen omaavat keskussairaalat. Toivottavasti Seinäjoki on yksi kahdestatoista keskuksesta. Tämän toteutuminen edellyttää myös nykyisiltä sotealueilta pysymistä osana yhteistä aluettamme.

Suurin uhka päivystyksen karkaamiselle muualle lienee sotealueiden ulkoistuksissa. Mikäli me eteläpohjalaiset emme pysty vakuuttamaan omia sotejärjestäjiämme, ulkoistukset saattavat lisääntyä nykyisestä. Tällöin myös laaja päivystys saattaa karata naapurimaakuntiin. Sitä ei varmaankaan kukaan toivo.

Tärkeintä on koko maakunnan sisäisen luottamuksen vahvistaminen, ei vastakkainasettelu ja pelaaminen.

Siispä: yhdessä reilusti yhteistä sotea rakentamaan.

Hyvää kevättä kaikille!

Kai Pöntinen
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja

 

0 kommenttia
09 / 12 / 15

Sote ja itsehallintoalueet

Saimme työvoiton puolustaessamme omaa itsehallintoaluettamme, ja nyt alueita on 18 ja soten osalta 15.

Päivystyssairaaloiden osalta on Seinäjoen keskussairaala saamassa päivystysstatuksen ja se on oikein hyvä asia. On kuitenkin muistettava, että työtä sen eteen meidän kaikkien on tehtävä joka rintamalla, että keskussairaalamme säilyy listalla loppuun saakka.

Synnytyksiä toteutuu Seinäjoella muistini mukaan yli kaksituhatta vuodessa ja se on yksi mittari, millä päivystyssairaalat valitaan. Kyllä Seinäjoella osataan tarvittaessa toimia kaksikielisesti, se ei ole ongelma.

Maakuntaliiton tehtävä on mielestäni tässä vaiheessa toimia kokoavana ja yhteen saattavana organisaationa eri toimijoiden välillä.

Yhteen hiileen puhaltamalla ja riittävän aikaisessa vaiheessa toimimalla, voimme saada itsehallintoalueuudistuksesta parhaan hyödyn. Koko maakunta yhdessä tehden voimme saada aikaan tehokkaan ja toimivan yhteisön. Isokyrö on ilmoittanut vaihtavansa maakuntaa ja siirtyvänsä meille Etelä-Pohjanmaalle, joka on erittäin hieno asia, jonka toivon toteutuvan.

Nyt on meidän näytettävä voimamme ja osaamisemme koko maalle ja oltava esimerkkinä muille. Tahtoa meiltä löytyy ja osaamisesta ei myöskään ole puutetta, joten ei kun töihin.

 On tässäkin nyt näytettävä, ettemme ole "auringon laskun" maakunta, vaan tuokaamme esiin vahva pohjalainen tahto ja uho.

 

Lasse Anttila

Maakuntahallituksen puheenjohtaja

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös