Edunvalvontatyötä hallituskauden lopun häämöttäessä


Koristeellinen.

Viime vuonna julkistetussa, Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaa ohjaavassa, maakuntastrategiassa on hahmoteltu polkuja ja päämääriä vuoteen 2050 saakka. Liiton tärkein tehtävä on maakunnan myönteisen tulevaisuuden varmistaminen, minkä ympärille liiton tehtäväkenttä rakentuu. Tulevaisuutta rakennetaan mm. maakuntakaavoituksen ja liikennehankkeiden kautta sekä EU-rahoituksen ja kehittämistyön kautta. Lisäksi teemme jatkuvaa edunvalvontatyötä näiden teemojen ympärillä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Edunvalvontatyössä edistämme hankkeiden toteutumista, viestimme niihin liittyvistä näkökulmista ja seuraamme toimenpiteitä. Samaan aikaan myös pyrimme tunnistamaan uusia tilaisuuksia ottaen huomioon muutokset toimintaympäristössä. Esimerkkejä konkreettisista toimista ovat mm. rahoituksen saaminen tie- tai ratahankkeisiin, uudet aloituspaikat korkeakoulutukseen tai julkisten TKI-resurssien suuntaaminen maakuntaan.

Etelä-Pohjanmaan liitto voi olla itse neuvotteluosapuolena näissä prosesseissa, mutta usein toimimme kumppanina muille maakunnan toimijoille. Tarjoamme tietoa, verkostoja ja kontakteja ja pyrimme olemaan kokoava voima yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi edistämme yhteiskunnallista keskustelua maakunnan tulevaisuudesta. Julkisessa keskustelussa ja mediassa voi esimerkiksi esiintyä varsin yksipuolisia näkemyksiä maakuntien tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista rakentaa siellä omaa elämää. Esitämme vaihtoehtoisia näkemyksiä ja monipuolistamme kuvaa siitä, millainen on alueiden Suomi.

Näkemyksiä tarjotaan seuraavalle hallitukselle

Liiton edunvalvontatyö tiivistyy eduskuntavaalien alla, jolloin tehdään jo tiiviisti valmisteluja seuraavaa hallituskautta ajatellen. Etelä-Pohjanmaan liitto on kuluvan vuoden aikana koonnut aluekehityksen kannalta keskeisimpiä haasteita ja ratkaisuehdotuksia, joita tarjotaan puolueille ja muille toimijoille hyödynnettäväksi uuden hallitusohjelman valmistelussa.

Hallitusohjelmatavoitteet on koottu neljään teemaan ja ne perustuvat mahdollisimman ajantasaiseen tilannekuvaan ja systemaattisesti muodostettuihin näkemyksiin mahdollisista tulevaisuuksista. Näihin teemoihin kiteytyvät keskeisimmät aluekehityksen ongelmakohdat, joita seuraavan hallituksen tulisi ottaa huomioon.

1. Kotimaisen ruoan- ja energiantuotannon​ tulevaisuuden turvaaminen​

Suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta, tuottavuutta ja arvoa ylipäätään on nostettava ja kotimaisen energiatuotannon kasvattamiseen on panostettava. Myönteistä on, että maatalouden ja energia-alan haasteisiin on laajemminkin herätty, mutta toimenpiteitä ja tulevaisuusinvestointeja tarvitaan huomattavasti. Etelä-Pohjanmaalla on yksi Suomen merkittävimmistä ruoka-alan tuotanto-, osaamis- ja vientiklustereista, joiden toimintaa voidaan edistää rakentamalla maakuntaan kansallinen ruokateknologian ja -viennin osaamiskeskus.

2. Kärjistyvään​ osaajapulaan ​vastaaminen​

Työvoimapula on kansallinen haaste, mutta tilanne vaihtelee huomattavasti maakunnittain. Etelä-Pohjanmaalla on ollut jo vuosia maan parhaimpiin lukeutuva työllisyystilanne ja työttömyys historiallisen alhaisella tasolla. Tilanne poikkeaa muista maakunnista huomattavasti, minkä vuoksi valtion on suunniteltava alueiden yksilöllisiin työllisyyshaasteisiin kohdentuvia toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaalla osaajapula on merkittävä yritysten kasvun este, minkä vuoksi tarvitaan entistä enemmän opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. Työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan lisäpanostuksia pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja nuorisotyöttömien saamiseksi mukaan työmarkkinoille

3. Jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen​

Koulutuspolitiikalla voi olla huomattavat vaikutukset alueiden kehitykseen. Koulutus ja sivistys ovat Suomen vahvuuksia, ja koulutustason nostaminen onkin ollut edellisen hallituksen tärkeä tavoite. Etelä-Pohjanmaan kannalta huolestuttavaa on, että maakunnan korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrä suhteessa alueen nuoriin ikäluokkiin on selvästi maan matalin. Etelä-Pohjanmaalle on suunnattava korkeakoulujen aloituspaikkojen tasokorotus ja riittävä rahoitus tuleville vuosille. Huomionarvoista on, että täysin poikkeuksellinen 500 aloituspaikan lisääminen vuositasolla ei edes riittäisi nostamaan Etelä-Pohjanmaata lähellekään maan keskiarvoa, vaan sijoitus olisi tällöinkin yhä viimeinen maakunnista. Näin suuri takamatka muihin maakuntiin on hätkähdyttävä, eikä se ole koulutuspolitiikan periaatteiden mukaista.

4. Sujuva liikkuminen ja tehokas logistiikka

Liikennehankkeet ja maakunnan saavutettavuuden parantamisen ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Valtatie- ja ratahankkeita on edistettävä ja valtion investointiohjelmaa on täydennettävä Etelä-Pohjanmaan merkittävimmillä hankkeilla. Samalla on myös huolehdittava alemman asteisen tieverkon kunnosta, jolla voi olla huomattava merkitys alueen yrityksille tai asukkaille. Hankkeiden eteneminen edellyttää myös, että viranomaisilla on riittävät resurssit suunnitteluun, luvitusprosesseihin ja valitusten käsittelyyn, jotta viivästymisiä kiireen tai resurssipulan vuoksi ei tapahdu.

Työ jatkuu

Hallitusohjelmatavoitteista on keskustelu laajasti maakunnan toimijoiden kanssa keväällä ja kesällä 2022. Sisältöjä on tarkennettu sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja saatujen kommenttien perusteella. Maakuntahallitus vahvisti hallitusohjelmatavoitteet kokouksessaan 22.8.2022 ja voit tutustua niihin tarkemmin oheisen linkin kautta: hallitusohjelmatavoitteet (pdf)

Tulevan syksyn ja talven 2023 aikana vaikuttamistyötä jatketaan hallitusohjelmatavoitteiden edistämiseksi laajasti yhteiskunnan eri tasoilla.

Teksti: Miika Laurila