13 / 02 / 20

Eläköityvä maakunta

  • 0

Äskettäin julkaistiin Kevan uutinen, jonka mukaan joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle tämän vuosikymmenen aikana. Kevaa asia luonnollisesti kiinnostaa, sillä se vastaa julkisen alan eläkkeistä.

Kunta-alan eläköitymiskehitys näyttäisi lähivuosina jopa kiihtyvän. Varsinkin hoiva-alalle ennustetaan suuria vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä.

Eläkkeelle siirtyvien määrän kasvu ei koske yksin kunta-alaa. Valtion leivistä vapaalle jää vielä isompi joukko. Yrityksetkin murehtivat samaa asiaa.

Perehdyimme eteläpohjalaisten kuntien johdon kanssa viime viikolla selvitykseen, jossa tarkastellaan väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksia kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Johtopäätökseksi jäi, että nyt viimeistään on herättävä.

Alkaneella vuosikymmenellä eteläpohjalaisten määrä putoaa nykyennusteiden mukaan noin 11 000 hengellä eli kuudella prosentilla. Alhaisen syntyvyyden seurauksena lapsia on yli neljännes vähemmän kuin tänään. Samaan aikaan eläkeläisjoukot kasvavat ja työikäisten määrä putoaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluita tarvitaan lapsille nykyistä vähemmän ja ikäihmisille enemmän. Erityisesti 75–84-vuotiaiden määrä kasvaa. Kymmenen vuoden kuluttua maakunnassamme on noin 22 200 tähän ikäryhmään kuuluvaa, siis yli puolitoistakertaisesti tähän päivään verrattuna.

Lähivuosien muutokset aiheuttavat paljon kysymyksiä. Miten turvaamme palvelut ikääntyville? Kuka hoitaa hommat, jos työikäisiä ei riitä kaikkiin tarpeisiin? Osaammeko sopeutua uuteen tilanteeseen?

Yllätys tämän muutoksen ei pitäisi olla kenellekään. Koko 2000-luvun on muistutettu suurten ikäluokkien poistumisesta työelämästä. Viime aikoina huoli on moninkertaistunut syntyvyyden nopean laskun myötä.

Onneksi kuva ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.

Ensinnäkin on muistettava, että eläkkeelle siirtyvistä hyvin harva jää kotinsa kiikkustuoliin. Suuri osa heistä on edelleen aktiivisia kansalaisia, jotka osallistuvat järjestöjen toimintaan, huolehtivat hyvinvoinnistaan, käyttävät virkistyspalveluita ja elävät täyttä elämää.

Yhä useampi myös jatkaa työuraansa osa-aikaisesti, jos terveys sen vain mahdollistaa. Eläkeläisiä onkin osuvasti kutsuttu ”voimavaraväestöksi”.

Toiseksi voimme vaikuttaa kehitykseen pitämällä huolta maakuntamme houkuttelevuudesta. Siihen kuuluvat koulutus- ja harrastusmahdollisuudet, työpaikat ja saavutettavuus. Oikea eteläpohjalaisuus ei ole luotaantyöntävää vaan reilua käytöstä kaikkia kohtaan, tulivatpa he mistä päin tahansa.

Kolmanneksi Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan selkeät tavoitteet maahanmuuton kasvattamiseksi. Naapurimaakunnassamme Närpiö on oivallinen esimerkki pitkäjänteisestä työstä tällä saralla.

Neljänneksi myös kunnissa on oltava hereillä palvelutarpeiden muuttuessa. On uskaltauduttava kurkottamaan kuntarajojen yli ja hakemaan yhteistyötä joka suunnasta. Se on viisautta eikä heikkouden osoitus.

Etelä-Pohjanmaalla on kaikki mahdollisuudet tarjota hyvän elämän eväitä. Toimikaamme kaikki yhdessä sen puolesta.

 

Asko Peltola
maakuntajohtaja

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös