08 / 09 / 20

Uutta kohti

  • 0

 

Koronakesästä ollaan siirtymässä syksyä kohti. Salakavala virus vaanii vielä, mutta ainakin osittain sen kanssa on jo opittu elämään. Kättelemättömyydestä ja etäpalavereista on tullut arkipäivää. Suomi on kokonaisuutena selvinnyt pelättyä paremmin, ainakin toistaiseksi.

Ahdistavinta on epävarmuus. Samanlaista talouden äkkipysähdystä, kuin keväällä koimme, ei kukaan halua.

Teollisuuden näkymät ovat silti yhä sumeita. Kulttuuririennot käynnistyvät onnahdellen. Matkailualaa tuleva talvi hirvittää, vaikka kotimaiset kävijät toivatkin kesällä piristysruiskeen kevättalven romahduksen jälkeen. Sote-henkilöstö työskentelee jatkuvasti kovan paineen alla.

Elämä kuitenkin jatkuu. Erilaisena, uuteen aikaan sovitettuna. Joka puolella maapalloa haetaan toimintatapoja, joilla epidemian tuhoja lievennetään ja samalla avitetaan maailmantaloutta jaloilleen.

Myös Euroopan unionissa on tehty päätöksiä piristämään jäsenmaiden talouksia. Heinäkuulla pääministerit sopivat valtavasta paketista, niin sanotusta elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Suomi valmistelee parhaillaan omaa suunnitelmaansa sille tulevasta noin 2,5 miljardin euron osuudesta.

Tukea tullaan lähivuosina kohdistamaan erityisesti ilmastotoimiin, TKI-toimintaan sekä digitaalisuuden ja kestävän infrastruktuurin kehittämiseen. Nämä satsaukset vihreään talouteen eivät saa olla väistyvien toimintojen saattohoitoa vaan panostuksia innovaatioihin ja uuteen kasvuun.

Korona on iskenyt varsinkin vientivetoiseen Länsi-Suomeen. EU:n komission toukokuussa tekemän tilannekuvan mukaan Länsi-Suomi on yksi Euroopan haavoittuvimpia alueita koronakriisistä johtuvan talouden taantuman vuoksi. Myös eteläpohjalaiset yritykset, jotka toimivat alihankkijoina isoille vientiyhtiöille, ovat saaneet tämän karusti tuta.

Etelä-Pohjanmaalla aloimme jo keväällä pohtia, miten maakuntamme nousee kriisistä entistä ehompana. Olemme valmistelleet laajassa yhteistyössä EPKEksi kutsuttua suunnitelmaa, ”Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin”.

EPKEn kautta muodostamme yhteistä tilannekuvaa. Sen pohjalta haemme keinoja alueemme talouden elvyttämiseen. Tuossa työssä on oleellista hyödyntää kattavasti kaikki rahoituslähteet, joita maakuntaamme on tarjolla.

Nyt on aika suuntautua uutta kohti. Elvyttäminen on kytkettävä elinkeinoelämämme ja teollisuutemme uudistamiseen. Se onnistuu panostamalla TKI-toimintaan, koulutukseen, digitalisaatioon ja ympäristöllisesti kestävään kasvuun. Saavutettavuuden parantamista unohtamatta.

Etelä-Pohjanmaa on historiansa aikana mennyt monesta ahdingosta läpi. Koronaepidemiastakin tulemme selviämään. Itse edesautamme sitä toimimalla vastuullisesti ja oman alueemme yritysten palveluita käyttämällä.

 

Koronatonta ja toimeliasta syksyä!

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

0 kommenttia
02 / 09 / 20

Syyskuu on digikuu!

  • 0

Kuluva vuosi on muuttanut maailmaa ja työelämää pysyvästi. Uskallanpa väittää, että tässä muutoksessa ja siihen sopeutumisessa on digitalisaatiolla kaikkine ominaisuuksineen ja ulottuvuuksineen ollut aivan keskeinen rooli.

Etätyöhön siirtyminen oli monille organisaatioille ja yrityksille todellinen digiloikka, jossa digitaaliset valmiudet ja myös osaaminen pantiin todelliseen testiin yhdessä yössä. Hyvin nopealla aikataululla työpaikoilla otettiin käyttöön erilaisia ohjelmia, joilla pitää yhteyttä niin kollegoihin kuin sidosryhmiin. Teams-kokoukset ja Zoom-webinaarit tulivat nopeasti tutuiksi kaikille. Opittiin mykistämään äänet, näyttämään esitykset ja etevimmät myös asettamaan personoidun kuvan taustaksi esityksen ajaksi.

Ainakin omasta puolestani olen voinut ilokseni huomata, että työnteko on sujunut etätöissä lähes yhtä mallikkaasti kuin työpaikallakin, kunhan vaan verkkoyhteydet ovat pelittäneet riittävän nopeasti ja työtä on voinut tehdä edes jokseenkin ergonomisen työpisteen ääressä.

Työtehtävieni toteuttamiseen koronakevät toi kuitenkin joitakin muutoksia. Työnkuvaani kuuluu tällä hetkellä yhden kansainvälisen hankkeen sekä EU-tietokeskuksen koordinointi. Erityisesti EU-tietokeskuksen tapahtumien tuottamiseen vallitseva tilanne vaikutti suuresti ja pakotti muuttamaan toiminta- ja ajattelutapoja.

Yksi keväältä peruuntunut tilaisuus oli Kauhajoelle maaliskuun puoleen väliin suunniteltu EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuma, jonka oli tarkoitus päättää kolmen samaa nimeä kantava tapahtuman sarja. Tapahtuma oli aivan loppuun hiottu, kunnes koronauutiset synkkenivät Suomenkin osalta ja päädyimme lopulta viime metreillä perumaan tapahtuman ja siirtämään sitä tuonnemmaksi.

Alkuun harmitus tapahtuman perumisesta oli tietysti suuri. Olihan se toteuttamista vaille valmis. Näin jälkikäteen on kuitenkin todettava, että nyt syyskuulle siirtynyt tapahtuma on saanut osakseen aivan uudenlaisia merkityksiä.

Tapahtuman teemana on alusta saakka ollut, yllätys yllätys, digitalisaatio − ja mikä olisikaan luontevampaa kuin järjestää tuo tilaisuus digitaalisia työkaluja hyödyntäen verkossa. Tapahtuman seminaariosio tullaan järjestämään perjantaina (11.9. klo 9-11) webinaarina, ja hankemessut on korvattu syyskuun aikana toteutettavalla tiedotuskampanjalla, jossa nostamme EU-rahoitusta saaneita digihankkeita framille somekanavillamme.

Syyskuu onkin meillä EU-tietokeskuksessa siis todellinen digikuu. Näihin sanoihin toivotankin kaikki kiinnostuneet seuraamaan kanaviamme ja osallistumaan ensi viikon perjantain mielenkiintoiseen webinaariin!

Kyllä Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon digiasioiden kehittämisen eteen ja eiköhän hyvää työtä jatketa myös tulevalla EU:n ohjelmakaudella!

 

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskuksen koordinaattori

 

Lisätietoja tapahtumista: www.epliitto.fi/tapahtumat 

Seuraa meitä somessa:

  • Facebook: Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
  • Twitter: Europe Direct Etelä-Pohjanmaa

 

0 kommenttia
16 / 06 / 20

Opettavainen kevät

  • 0

Näin mittumaarin kynnyksellä saan summata, että onpa mielenkiintoinen kevät takana. Kukaan ei alkuvuodesta osannut ennustaa, millaiseen härdelliin koko maailma ja Etelä-Pohjanmaa siinä sivussa joutuu. Yhden mikroskooppisen viruksen takia.

Koronakriisi on opettanut. Huoltovarmuuden arvo on korostunut. Sähköisiin kokouskäytäntöihin ja etätöihin olemme tehneet huiman digiloikan.

Kaikella kokemallamme tulee olemaan pysyvä vaikutus työntekotapoihimme ja moneen muuhunkin asiaan. Monelta osin muutos näyttäisi johtavan parempaan.

Taloudelle viime kuukaudet ovat olleet raskasta aikaa. Ahdinkoon ovat ajautuneet erityisesti yksinyrittäjät sekä lomautetut ja irtisanotut. Työttömyys loikkasi ennätyksellisiin lukemiin.

Etelä-Pohjanmaalla olemme joukolla pohtimassa, miten kriisistä noustaan entistä ehompana. Maakunnan liiton johdolla teemme laajassa yhteistyössä suunnitelmaa ”E-P koronasta eteenpäin” (EPKE). Yhteisen tilannekuvan pohjalta koostamme keinoja, joihin alueellamme voimme tarttua talouden elvyttämiseksi.

Valtakunnallisesti liittojen toimintaa ovat sävyttäneet uuden EU-ohjelmakauden hankerahoista käytävät neuvottelut. Maakunnat ovat yrittäneet löytää yhteistä ratkaisua siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä alueiden välinen jako jäänee ministeri Lintilän harkittavaksi.

Vaikeuskerrointa tässä kaikessa ovat lisänneet EU-tasolla auki olevat isot asiat: monivuotinen rahoituskehys (MFF), oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja erilaiset koronakriisituet. Seuraamme kaikkia näitä aktiivisesti maakuntamme etuja ajaen.

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimus on päivityksen alla. Perussyynä tarkistuksille on Isonkyrön liittyminen osaksi maakuntaamme ensi vuoden alusta. Samalla muokkaamme perussopimusta ajan tasalle muiltakin osin. Kuntiin luonnos menee hyväksyttäväksi loppukesällä.

*****

Koronasurkeuden vastapainoksi viime viikoilta löytyy myös paljon ilon aiheita. Monet maakunnalle tärkeät edunvalvonta-asiat ovat nytkähtäneet upeasti eteenpäin.

Vilkkaasti liikennöity valtatie 19 saa rakentamisrahoitusta ohituskaistoja varten. Seinäjoen ammattikorkeakoululle on luvassa 65 lisäpaikkaa. Kummankin näiden edistämisessä on vaikutettu jo pitkään.

Kaupunkikehittämisen sopimuksia tullaan laajentamaan myös yliopistokeskuskaupunkeihin. Tämä tarkoittaa, että Seinäjoki pääsee neuvottelemaan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa omasta ekosysteemisopimuksestaan. Rahaakin saataneen jonkin verran, mutta isoin asia on pääsy samoihin pöytiin, missä yliopistokaupungit ovat olleet jo pitkään.

Myös maa- ja metsätalousministeriön elvytystoimenpiteiden kautta saataneen lisärahaa alueellemme. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet myötävaikuttamassa maakunnallemme tärkeiden tavoitteiden toteutumiseen.

*****

Suomen suvi on nyt kukkeimmillaan. Luonnonläheisyys ja mahdollisuus yhteisestä ympäristöstämme nauttimiseen on meidän kaikkien suuri rikkaus ja etuoikeus. Pidetään huolta siitä jatkossakin.

Iloista mittumaaria sekä virkistävää ja koronatonta kesää!

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
03 / 06 / 20

Lämmintä tuulta

  • 0

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Eivät niin. Eivät ilmoiltaan, eivätkä muutenkaan. Kulunut kevät on ollut myös aluekehittämistehtävien osalta poikkeuksellinen. Silloin kun ”kentällä” on erityisen suuria haasteita, silloin tulitukijat toimivat. Niin myös Etelä-Pohjanmaan liitto.

Toisin kuin maaliskuun puolenvälin tienoilla ajateltiin, kaikki normaalit toiminnot jatkuivat uusin työmenetelmin. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu erilaisine näkökulmineen jatkui tiiviisti. Rahoituksenjakoon vaikuttamisen lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto piti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa esillä kaupunkikehittämisen merkitystä myös yliopistokeskuskaupunkien osalta. Tämä edunvalvonta osui maaliin, ja uudella EU-ohjelmakaudella myös Seinäjoki pääsee mukaan ekosysteemisopimusmenettelyyn.

Nykyisten maakuntaohjelmien vertaisarviointi päätettiin toteuttaa suunnitellusti, ja Etelä-Pohjanmaa sai arviointikohteekseen Pirkanmaan. Etelä-Pohjanmaan aluekehittäjät laittoivat arvioitsijahatut päähän ja ryhtyivät toimeen tutustuen perin pohjin naapurimaakunnan suunnitteluasiakirjoihin ja prosesseihin. Arviointihavainnot ovat mielenkiintoisia ja antavat eväitä tuleviin prosesseihin paitsi arvioitavalle maakunnalle myös arvioitsijamaakunnalle.

Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin vuodelle 2050 saatiin todellista tuntumaa kansainvälisen terveyskriisin iskiessä yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, mikä toi uutta näkökulmaa skenaarioiden laadintaan. Skenaariot valmistuivat ja toimivat nyt erinomaisena tulevaisuusikkunana maakunnan toimijoiden suunnittelu- ja varautumistyössä.

Ensimmäisinä koronaetäpäivänä saimme maakuntien liittoihin päätöksen uudesta kansallisesta aluekehitysrahoituksesta. Tämä sisälsi mahdollisuuden koronapainotukseen, mihin Etelä-Pohjanmaan liitossa tartuttiin. Tätä seurasi kuntien näkemyksien kartoitus siitä, mitä kentällä todella tarvitaan. Poliittiset päätöksentekijät olivat ajan hermolla, ja uusilla sähköisillä välineillä hoituen maakuntahallitus suuntasi kokonaisuuteen maakunnan liiton talousarviosta saman suuruisen summan kuntarahaa. Kasassa oli puolen miljoonan euron potti tukemaan kuntien tekemää etulinjan työtä yritysten auttamiseksi. Taustalla töitä tehtiin lainsäädännön tulkinnan, ohjeiden ja lomakkeiden valmistelun sekä hakijoiden neuvonnan ja ohjauksen parissa.

Hankkeiden rahoituspäätöksiä valmisteltaessa toimintaympäristön muutos vaikutti merkittävästi sekä päätösvalmisteluun että käynnissä olevien hankkeiden muutostarpeisiin. Elämme jatkossa koronan jälkeistä elämää kaikessa kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset ovat niin merkittäviä, että Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla avattiin nopeutetulla aikataululla koronavaikutusten elpymiseen kohdistuva rakennerahasto-ohjelman hankehaku, joka on auki juhannukseen saakka.

Ravintola-, matkailu-, palvelu- ja luovat alat ovat olleet vastaanottamassa yhtä rajuimmista koronan aiheuttamista iskuista. Etelä-Pohjanmaan liitto päätti heti tilannekuvan hahmottuessa avata kehittämisrahaston rahoituksen kohdistuen niille kulttuuritoimijoille, joihin koronavaikutukset ovat välittömästi kohdentuneet. Rahoitusta oli haussa 80 000 euroa ja hakemuksia saapui 97 kappaletta. Hakijoita oli todella paljon liikkeellä.

Suomen Yrittäjät on nostanut esille, että maakuntiin tarvitaan selviytymissuunnitelmat, joissa etsitään ratkaisuja ja työkaluja koronakriisistä selviytymiseen. Tähän aloitteeseen on tarttunut jo 14 maakuntaa, Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien. Etelä-Pohjanmaan liitossa onkin kriisin ensimmäisistä päivistä lähtien muodostettu ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Keskiössä ovat elinkeinoelämän, työllisyyden ja osaamisen näkökulmat.

Nämä kaikki ja paljon muuta ovat aktiivisessa valmistelussa aluekehittämisasiantuntijoiden pöydällä.

Lämmintä tuulta ja voimaa tuleviin päiviin, viikkoihin ja kuukausiin!

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

 

 

 

0 kommenttia
20 / 05 / 20

Ilmastotyö on taitolaji

  • 0

Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon akuutein pelastuskohde on palvelualojen pienet yritykset. Heti perässä seuraavien talouden muiden elvytystoimenpiteiden joukosta löytyvät kuitenkin ilmasto ja päästövähennystavoitteiden teemat. Ennen koronaa ilmastoasiat ja hiilineutraaliustavoitteet olivat poliittisen keskustelun ytimessä. Suomi tavoittelee nykyisen hallitusohjelman mukaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, EU vuoteen 2050 mennessä, ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi olivat vahvasti keskustelussa eri forumeilla.

Ilmasto on yksi harvoista voittajista koronakriisissä. Päästöt ovat paikoin vähentyneet radikaalisti, ja ilmasto silminnähden voi paremmin. Ihmekös se, kun teollisuutta on jouduttu ajamaan alas ja liikenne vähentynyt lähes olemattomiin. Ilmaston kannalta myönteisistä vaikutuksista huolimatta lyhytaikaisella päästöjen leikkaantumisella ei uskota olevan merkitystä pitkässä juoksussa. Muutos täytyy saada pysyväksi - eli palataan agendaan, joka tehtiin ennen koronaa. Suomi siis tavoittelee yhä vakaasti asettamiaan ilmastotavoitteita ja nyt koronakriisistä selvitäksemme talouden elvyttäviä toimia suunnataan ilmaston kannalta kestäviin toimiin. Nämä toimet olisivat edessä joka tapauksessa, joten nyt sijoitetaan yhteisiä varoja tähän tärkeään työhön nopeutetulla aikataululla.

Ilmastotavoitteet ovat vahvasti läsnä myös Etelä-Pohjanmaalla. Ovat ne toki aiemminkin olleet läsnä, mutta jalansija on nyt vankempi. Näillä seuduin ilmastotyölle näyttää olevan erityinen tarve, ainakin jos vertailee kasvihuonekaasupäästöjen määrää per asukas. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaiseman laskentamallin mukaan Etelä-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 8 % vuodesta 2005. Hyvä suunta, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat silti Suomen suurimmat per asukas. Samaan aikaan muilla alueilla on päästy selkeästi suurempiin vähennyksiin. Yhtä selittävää tekijää tähän ei ole. Alueelle ominainen turpeenpoltto energiatuotannossa on yksi keskeinen tekijä. Turvetuotannosta ei kuitenkaan tällä kertaa enempää.

Ilmastotekoja odotetaan laajasti joka rintamalta. Jotta toiminta muuttuu konkreettisesti ilmaston kannalta kestäväksi, kannustimet on oltava riittävän suuria. Tiedämme, että suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat energiatuotanto, liikenne ja maatalous. Näiden teemojen sisällä on lukuisia osatekijöitä, joiden päästöistä on saatavilla tarkkaa tietoa. Hyvä niin, jotta tiedämme mitä kehittää.

Aluesuunnittelijan silmin katsottuna Etelä-Pohjanmaalla on edessään tärkeitä ratkaisuja. Käynnistymässä on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys sekä kokonaismaakuntakaavan uudistaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakuntakaava ovat myös ilmaston kannalta keskeisiä työkaluja strategisessa, pitkän aikavälin ohjauksessa. Ilmastonmuutoksen hillinnän rooli vahvistuu entisestään, ja ilmastoteema läpäisee suunnittelua. Käynnistymässä on lisäksi ilmastoon keskittyvä strategiatyö kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja turvetuotannon vähentämistä koskevan suunnitelman laatiminen. EU:n Green Dealin vaikutukset tulevat ulottumaan maakunnan jakamaan kehittämisrahoitukseen.

On taitolaji löytää alueelle parhaimmat keinot päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkialle ei sovellu samat keinot. Etelä-Pohjanmaalla on eri lähtökohdat kuin monilla muilla alueilla, ja ne on huomioitava kehittämistyössä. On hienoa ja tärkeää, että voimme itse vaikuttaa keinoihin. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Näitä töitä innolla odottaen.

 

SYKE:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalliin on mahdollista tarkemmin tutustua osoitteessa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

 

Mari Pohjola
suunnittelupäällikkö

0 kommenttia
13 / 05 / 20

Kaikki on mahdollista, jos on tahtoa

  • 0

Kuluva kevät on todistanut tämän vanhan sanonnan todeksi tavalla, jota kukaan ei olisi muutama kuukausi sitten voinut kuvitellakaan.

Toki täytyy myöntää, että kun puhutaan koronakriisin vaikutuksista, on siinä kyse muustakin kuin tahdosta. Toimenpiteiden taustalla vaikuttanut pakkotilanne on ajanut koko maailman tekemään päätöksiä, joita edes Greta Thunberg ei olisi saanut aikaiseksi. Mutta yhtä kaikki, pakottavassa tilanteessa yhteiskunnat ovat toimineet samalla tavalla ja piittaamatta globaalin talouden paineista, mikä on ennen kuulumatonta.

Miksi me tarvitsemme jotain näin voimakasta uhkaa, jotta pystymme muuttamaan tapojamme? Mitä se kertoo meistä? Ainakin sen, että yhteiskunnat, ehkä myös ihmiset, jämähtävät helposti olemassa olevaan. Tämä siitä huolimatta, että puutteet, viat ja ongelmat olisivat siinä silmien edessä. On helppo ”kehittää” tuttua ja turvallista, vaikka siitä ei hyvää saakaan. On helppo tehdä kuten ennenkin, vaikka parempiakin tapoja olisi kaikkien mielestä tarjolla.

Muutoksen esteenä ovat usein taloudelliset tekijät tai valta-aseman turvaaminen − tai sitten muutostarvetta ei yksinkertaisesti huomata. Kyse on yleensä toissijaisista tekijöistä, jotka estävät varsinaisen toiminnan kehittämisen ja käytäntöjen muuttamisen.

Mitäpä jos pyrkisimme aivan normaalissakin yhteiskunnallisessa tilanteessa tietoisesti sysäämään syrjään nämä kieroutuneita rakenteita ylläpitävät käsitykset? Ajattelisimme asioita puhtaalta pöydältä unohtaen esimerkiksi voimassa olevan perustuslain, kuntarakenteen, sote-palvelujen järjestämistavan, työttömyysturvan, arvonlisäveron ja pienemmässä mittakaavassa vaikkapa tavan hoitaa kauppa-asioita, tavan matkustaa, tavan käyttäytyä liikenteessä ja tavan tervehtiä naapuria. Katsoisimme peiliin pohtien, voidaanko tämä asia tehdä toisin siten, että siitä on merkittävästi hyötyä koko kansakunnalle tai lähiyhteisölle.

Edellä kuvattu on uudistumisen helppo vaihe, mutta sen jälkeen pitäisi tehdä päätöksiä. Pitäisi edetä vaikka perustuslakia muuttamalla ja työttömyyden olemusta pohtimalla tai omia yksilöllisiä toimintatapoja tarkkailemalla unohtaen olemassa olevan taakka. Siinä tarvitaan tahtoa ja halua sekä ennen kaikkea uskallusta luopua valta-asemista tai taloudellisista hyödyistä ja ilman pakottavaa pandemiaa.

Kulunut kevät on osoittanut, että meille kansakuntana kaikki on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy.

 

Jari Iso-Koivisto
hallintojohtaja

0 kommenttia
06 / 05 / 20

Kulttuurikenttä kaipaa kipeästi tukea

  • 0

Suuri osa alueen taiteilijoista, esiintyjistä sekä ääni- ja valoteknikoista saavat elantonsa keikkatöistä. Nyt ymmärrettävästi näitä töitä ei ole tarjolla ja tilanne taide- ja kulttuuritoimijoiden keskuudessa on todella haastava. Koronaepidemia ei siis ainoastaan sulkenut kulttuurilaitoksia ja peruuttanut festivaaleja sekä konsertteja, vaan vaikutti lukuisten luovien alojen ammattilaisten toimeentuloon välittömästi peruen sovitut keikat määrittelemättömän pitkäksi ajaksi.

Vaikka taide- ja kulttuuritoimijoiden tilanne on haastava, esiin on silti samanaikaisesti putkahtanut useita uudenlaisia tapoja tuottaa kulttuuria. Kansainvälistäkin mediahuomiota saanut tanskalaisen Mads Langerin täysimittainen drive-in-konsertti on yksi näistä kekseliäistä keinoista tavoittaa yleisöjä. Mielenkiintoinen taidenäyttely tarjoiltiin myös teksti-tv:n sivuilla, kun TART2020-digifestivaalin koostamassa kattauksessa nähtiin kansainvälisten nykytaiteilijoiden luomaa teksti-tv-pikselitaidetta ylen teksti-tv:n sivuilla. Lisäksi konsertteja on saatavilla monipuolisesti kotisohvalla nautittavaksi ja Googlen Arts&Culture-sovellus tarjoaa muun muassa mahdollisuuden tutustua museoiden näyttelyihin eri puolilla maailmaa.

Tällä hetkellä näiden virtuaalisten ja uusien tapojen lisäksi on paljon perinteisiäkin keinoja nauttia taiteesta ja kulttuurista. Elokuvat, musiikki ja kirjat eivät ole hävinneet tästä maailmasta, ja sähköisten kirjastojen sekä suoratoistopalveluiden kautta on tarjontaa oletettavasti enemmän kuin kukaan meistä ehtii vapaa-aikanaan kuluttaa. 

Kulttuurinnälkäinen yleisö tulee selviämään tästä tilanteesta, vaikka virtuaaliset elämykset eivät aina välttämättä ylläkään autenttiseen nautintoon. Kulttuuritoimijat luovivat myös parhaansa mukaan vaikean tilanteen lävitse, mutta luovuuden lisäksi tarvitaan muitakin resursseja tilanteesta selviämiseen. Etelä-Pohjanmaan liitto halusi olla tukemassa alueen ammattimaisia kulttuuritoimijoita avaamalla Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston apurahahaun toimijoille, joiden toimintaan koronaepidemian vaikutukset olivat välittömästi kohdistuneet.

Haulle oli todistetusti tarvetta, sillä hakemuksia saapui kaikkiaan 97 kappaletta. Näistä 42:lle toimijalle pystytään jakamaan kulttuurilautakunnan päätöksellä 80 000 euron yhteispotista apurahoja, jotka suuruudeltaan vaihtelevat 900 eurosta 4000 euroon. Näiden apurahojen turvin toimijat voivat muun muassa kehittää uusia toimintamuotoja turvaamaan toiminnan jatkumoa. Hakemusten suuren määrän takia valitettavasti myös hyviä hakemuksia jäi myönteisten apurahapäätösten ulkopuolelle.

Onneksi kulttuuritoimijoiden muuttunutta työtilannetta helpottamaan on avautunut muitakin rahoituksia. Taiteen edistämiskeskuksen toinen korona-apurahahaku on suunnattu laajemmin luovien alojen ammattilaisille, ja opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustukset ovat jaossa muun muassa kansallisille taidelaitoksille, kulttuurialojen yhteisöille ja ammattilaisille, valtionosuutta saaville museoille, orkestereille ja teattereille sekä elokuva-alan toimijoille.  

Toivon mukaan tarjolla olevista tukitoimista alueemme kaikille kulttuuritoimijoille löytyy keinoja ja tukea selviytyä pahimman yli, jotta taiteesta ja kulttuurista saadaan nauttia monipuolisesti jatkossakin. Myös jokainen meistä voi olla tukemassa toimijoita ostamalla niitä tuotteita ja palveluita, jotka ovat saatavilla, tai hankkimalla lahjakortin tulevaisuudessa hyödynnettäväksi. Ja kun taide- ja kulttuuritoimijat yllättävät uudenlaisilla sisällöllään sekä palveluillaan, otetaan ne ennakkoluulottomasti käyttöön.

 

Taiteen edistämiskeskuksen Korona-apurahoitus on tarkoitettu luovien alojen sekä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille, joiden työskentelymahdollisuudet ovat vähentyneet ja toimeentulo on heikentynyt koronapandemian vuoksi 13.3.-31.5.2020 välisenä aikana. Hakijoina voivat olla mm. muusikot, näyttelijät, tanssijat, kuvataiteilijat, muotoilijat, kirjailijat, lavastajat, ääni- ja valoteknikot, leikkaajat, maskeeraajat, lavakoomikot ja kuvittajat.  Apurahat ovat haettavissa 15.5.2020 saakka.

Taiteen edistämiskeskuksen apurahat ja avustukset »

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin ja taiteen toimijoille suunnatut korona-avustukset suunnataan muun muassa kansallisille taidelaitoksille, kulttuurialojen yhteisöille ja ammattilaisille, valtionosuutta saaville museoille, orkestereille ja teattereille sekä elokuva-alan toimijoille. Avustukset ovat haettavissa 14.5.2020 saakka.

Kulttuurin ja taiteen toimijoille suunnatut korona-avustusten haut avautuvat »

 

Hanna Hangasluoma
kulttuuripäällikkö

0 kommenttia
21 / 04 / 20

Poikkeustilassakin toiminta jatkuu

Koronavirus on pistänyt koko maailman mullinmallin alkuvuoden aikana. Pandemian vaikutuksia voimme vielä vain arvailla, mutta seuraukset heijastuvat pitkäksi aikaa niin taloudessa kuin eri organisaatioiden toiminnassa.

Myös Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi runsas kuukausi sitten etätöihin. Meillä olivat onneksi kaikki valmiudet siihen jo olemassa: ohjelmat olivat tuttuja, kokemuksia oltiin saatu vuosien ajan, eikä henkisiäkään esteitä ollut. Päivässä toimistomme tyhjeni, ja nyt liiton toimintoja hoidetaan eri puolilta maakuntaa ja kauempaakin.

Yhtäkkiseltään muutos oli iso, mutta kaikki on sujunut erinomaisesti. Etäkokoontumisista on tullut rutiinia, ja jokainen meistä on oppinut paljon näinä viikkoina. Myös maakuntahallitus on ehtinyt pitää jo kaksi etäkokousta. Nekin ovat menneet mallikkaasti.

Liitossa on pistetty hihat heilumaan koronakriisin vaikutusten lievittämiseksi. Kuukausi sitten saimme päätöksen kansallisista aluekehitysrahoista, joita saa suunnata myös epidemian aiheuttaman ahdinkoon. Suoraa yritystukea liitto ei kuitenkaan voi jakaa.

Jo puolet näistä rahoista on jaettu kuntien elinkeinotoiminnan tueksi niin, että he voivat tarjota apuaan vaikeuksissa oleville yrittäjille. Vaikka tämä vauhti ei ehkä vaikuta kovalta, se on edellyttänyt valtionapupykälien tarkkaa tavaamista, ohjeiden ja lomakkeiden tekemistä sekä eri toimielinten päätöksiä.

Lisäksi liitto päätti jakaa kulttuuritoimijoille apurahoja kehittämisrahastostaan. Siihen on tullut jo kymmenittäin hakemuksia. Tavoitteena on tehdä niistäkin päätökset vappuun mennessä.

Myös viimeisen EAKR-haun aikataulua nopeutetaan koronakriisin takia. Erityisesti odotamme hankkeita, joilla avitetaan koronaepidemian vaikutuksista toipumista ja alueemme toimijoiden muutosjoustavuuden vahvistamista.

Elämme todellakin erikoista aikaa. Nyt on tärkeää, että me kaikki kannamme sen osan vastuusta, mihin kykenemme. Noudatetaan rajoituksia, hillitään epidemian leviämistä ja tuetaan alueemme toimijoita ja asukkaita käytettävissä olevin keinoin. Etelä-Pohjanmaan liitto on näissä talkoissa mukana niin tomerasti kuin mahdollista.

Etelä-Pohjanmaa on kohdannut vuosisatojen aikana monenlaisia kriisejä. Luotan maakuntamme nousevan tästäkin poikkeustilasta entistä elinvoimaisempana. Yhdessä eteenpäin!

 

Asko Peltola
maakuntajohtaja

 

 

07 / 04 / 20

Piinaviikon pitkä blogi: Kun kansainvälisestä yhteistyöstä tuli etäyhteistyötä

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen henkilöstö siirtyi yhdellä rysäyksellä koronaviruksen myötä kansainväliseen etäyhteistyöhön – ja kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Pohdimme kollegojen kanssa, mitä kolmen viikon jälkeen mietimme uudesta työkäytännöstä, ja kovin yksimielisiä olemme siitä, että etävälineiden käyttöä tulee lisätä. Onnistumisen edellytyksenä on toki se, että pohjalla on tutustuminen ja luottamussuhteen muodostaminen ensin henkilökohtaisessa tapaamisessa ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Vaikka me pohdimme etäyhteistyötä kansainvälisessä kontekstissa, samat huomiot pätevät paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseenkin toimintaan. Ihmisten vuorovaikutuksen peruslähtökohdat ovat kaikkialla samanlaiset. 

Euroopan unionin rahoittamissa kansainvälisissä hankkeissa samoin kuin niissä verkostoissa, joissa liitto on toimijana mukana, on hyvin vahva kasvokkaistapaamisten kulttuuri. Nyt on kuitenkin nopeasti huomattu, että kokouksia, työpajoja, haastatteluja ja seminaareja voidaan erittäin onnistuneesti järjestää myös verkossa. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään vain kommunikaatiovälinettä vaihtamalla, vaan etäyhteyksiä käytettäessä pitää valmistautua kunnolla, suunnitella miten toimitaan, ohjeistaa osallistujat ajoissa ja selkeästi. Liian hyvää ollakseen totta?

Tunne ihmisesi

Yhteistyön jatkamisen helppouden edellytyksenä on ollut se, että on jo aiemmin pidetty kokouksia, käyty tutustumismatkoilla ja järjestetty seminaareja paikan päälle matkustaen. Ihmiset ovat toisilleen tuttuja, ja jahka tekniikka ja etävälineet on saatu haltuun, on työtä jatkettu ja yhdessä mietitty, miten seuraava tehtävä listalla hoidetaan. Jos työryhmän johtaja tai koordinaattori on ollut aktiivinen ja ryhmää tukeva ja kannustava aiemminkin, niin hän on sitä todennäköisesti myös muuttuneessa tilanteessa. Jos ryhmässä on ollut hyvä yhteistyön ja keskustelemisen kulttuuri, se ei etätyössä katoa minnekään.

Ihmisten ja organisaatioiden välillä on toki eroja sekä osaamisessa, että halukkuudessa ja kokemuksessa käyttää etätyövälineitä. Jos henkilön toimintatapaan tai organisaation toimintakulttuuriin ei etätyö ole juuri kuulunut, koneita, laitteita ja sovelluksia ei liiemmin ole ollut saatavilla tai niitä ei ole käytetty, on alkuun pääseminen hankalampaa eikä työtapojen muutos ehkä niin innostakaan. Osaaminen ja käytössä oleva teknologia muodostavat reunaehdot, jotka ryhmien johtajien, verkkotapahtumien järjestäjien ja kaikkien osallistujien on hyvä tiedostaa niin omalta kuin yhteistyökumppaneittenkin osalta. Harvempi meistä haluaa suoraan tunnustaa, että ei osaa tai käytössä ei ole sopivia työkaluja, mutta laadukas tekeminen on mahdollista vasta, kun erot otetaan huomioon ja oppimiseen ja onnistumiseen annetaan mahdollisuus.

Tunne välineesi

Etäyhteistyön tekninen onnistuminen ja mielekkyys riippuvat laitteista, sovelluksista, toimintoasetuksista ja nettiyhteyden laadusta. Jos tekniikan mahdollisuuksien kanssa on perehtymistä kotimaisissa yhteyksissä, niin vielä vähän enemmän pitää osata ennakkoon valmistella, varmistella ja ohjeistaa, kun kokoustaa kansainvälisesti. Miten kokoukseen liitytään? Montako yhtäaikaista osallistujaa sovellus kestää kaatumatta? Toimiiko se, jos kaikilla on videoyhteys avoinna? Minkälaisia materiaaleja on tarpeen jakaa ja miten? Voi toki lähteä iloisesti soitellen sotaan ja antaa kokemuksen opettaa, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Mitä koronan jälkeen?

Jos pandemiassa on hyviä puolia, niin olosuhteiden pakosta tapahtunut etätyövälineiden käyttöönottopakko on ehkä sellainen. Tätä nopeasti karttuvaa osaamista on helppoa hyödyntää jatkossakin, jos niin vain halutaan ja ymmärretään tehdä.

Euroopan unionilla on uudelle ohjelmakaudelle kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, digitalisaatio ja siihen liittyvä osaaminen linkitetään kaikkeen mahdolliseen toimintaan ja kokonaisrahoituksesta väännetään kättä vielä pitkälle vuoteen 2020, koska niukkuutta jaetaan. Etäyhteistyön laajentaminen ja vahvistaminen liittyy kaikkeen tähän, ja sen pitää siis olla myös vahvasti unionin oman toiminnan fokuksessa, liittyy se sitten parlamentin, komission, direktoraattien tai muiden poliitikkojen, virkamiesten ja lobbareiden työhön tai eri kanavista rahoitettavaan hanketyppiseen toimintaan. Euroopan unionilla on mahdollisuus olla edelläkävijä ja muuttaa sanat teoiksi.

Kasvokkaisilla tapaamisilla on arvonsa, ja niiden arvoa ja merkitystä pitääkin korostaa: niistä pitää tulla tuloksekkaista ja vaikuttavia erityistilaisuuksia, kun arkisempi puurtaminen hoidetaan etäkokousten kautta.

Kasvokkaisen ja etäyhteistyön yhdistäminen on otettava huomioon jo yhteistyötä suunniteltaessa. Jatkossa jo hankehakemuksessa voidaan edellyttää perusteluja kasvokkaisten tapaamisten järjestämiselle. Hankebudjeteissa voidaan myös osoittaa resursseja laite- ja sovellushankintoihin – mieluusti sellaisiin, jotka ovat jo hankekumppaneille tuttuja tai helppo ottaa käyttöön. Lisäksi hankkeiden johtajat voivat saada valmentavaa koulutusta ryhmänohjaamisen taidoissa. Kasvokkaiset tapaamiset ovat siis jatkossakin tärkeitä. 

Kokemuspohjainen vinkkilista onnistuneen kansainvälisen - tai minkä tahansa etäkokouksen -  järjestämiseen:

  • varmista sovelluksen kantokyky: mahdollinen osallistujamäärä, videolla vai ilman
  • ohjeista kirjautuminen ja testaus; mahdollisuus testikirjautumiseen ja sovelluksen käytön kokeilemiseen
  • sovi roolitus kokouksessa: puheenjohtaja, joka seuraa chatia, esitysten jakamisen tapa: yhden henkilön kautta vai jokainen vuorollaan. Muista ennakkotestaus!
  • realistinen aikataulutus, esitysten ja keskustelujen sopiva pituus, riittävät tauot tai lyhyet äänestykset ja tehtävät esitysten välissä
  • suunnittele ja organisoi mahdollisten pienryhmien etätyöskentely osana kokouspäivää tai seminaaria
  • varmista, että kokouksen mahdollinen tallennus sopii osallistujille
  • orientoi ja aktivoi, jaa ohjelma ja materiaalit ennakkoon perehdyttäväksi
  • kannusta tekemään monipuolisia esityksiä (teksti, kuvat, videot, pohdintakysymykset), aktivoimaan vuorovaikutteisuutta ja haastamaan kuulijoita. Esittäjien osaaminen, karisma ja rutiininhallinta korostuvat kasvokkaisviestintääkin enemmän, koska vuorovaikutus on välittynyttä eikä suoraa.
  • jos haluat keskustelua, aktivoi ja järjestä siihen mahdollisuuksia!
  • kommentit ja kysymykset esitysten aikana chattiin TAI hyvä vinkki: kysymysmerkki chatissa tarkoittaa, että henkilöllä on kysymys esityksen päätyttyä. Moderaattori jakaa puheenvuorot chatista järjestyksessä

 

Pia Kattelus
kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
01 / 04 / 20

Quo vadis, liikennejärjestelmäsuunnittelu

  • 0

Liikennejärjestelmäsuunnittelun itsenäinen historia Suomessa alkaa autoistumisen yleistymisen rinnalla 1960-luvulla. Sitä ennen liikennejärjestelmäsuunnittelu oli osa maankäytön suunnittelua. Omalle suunnittelusektorille oli ollut hyvin vähän tarvetta aikana, jolloin suurin osa liikkumisesta tapahtui kävellen, pyörällä, hevosilla tai vesireittejä ja rautateitä pitkin.  

Henkilöautoista tuli 1950- ja 1960-luvuilla nopeasti oletusarvoinen kulkutapa. Joukkoliikenne ja kävely nähtiin pakkona ja pyöräilykin väheni. Liikennesuunnittelun keskeisin arvo oli aikasäästö, ja henkilöautoistuminen oli liikennesuunnittelun peruslähtökohta. Tämän aikakauden hurjimpia liikennesuunnitelmia ei onneksi esimerkiksi Helsingissä toteutettu. 

Suunnittelunäkökulmat ovat jonkin verran vuosien saatossa muuttuneet: 1970-luvulla lisääntyneen liikenteen vuoksi painotettiin liikenneturvallisuutta, edelleen lisääntyneen liikenteen ympäristövaikutukset otettiin 80-luvulla jo paremmin huomioon, osin lamasta seuranneen kehittämisrahojen niukkuuden seurauksena 90-luvulla kaikkia liikennemuotoja yhdistävä liikennesuunnittelu alkoi kehittyä ja 2000-luvulla käyttäjälähtöisyys ja palvelutasoajattelu ovat nousseet pinnalle.  

Toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla on jatkossakin mahdollisuus kehittää kulttuuripalveluja sekä elää kulttuurisesti rikasta ja hyvinvointia edistävää elämää. Näkökulmien muutoksesta huolimatta liikennejärjestelmäsuunnittelu on perustunut ja perustuu osittain edelleen niille samoille periaatteille, jotka 1950- ja 1960-lukujen autoistumishuumassa luotiin.  

Suunnittelussa korostuu edelleen tieteellis-rationaalinen lähestymistapa. Hyvänä esimerkkinä voi ottaa tiesuunnittelun, joka edustaa edelleen hyvin puhdasta teknistä lähestymistapaa. Prosessit, lainsäädäntö ja organisaatioiden toiminta on hiottu niin tarkaksi, että tiesuunnittelua voisi kutsua rahalla toimivaksi koneeksi. Kun sille syöttää riittävästi rahaa, putkahtaa koneesta aikanaan pilkuntarkka suunnitelma ja valmis tie. Toisin on esimerkiksi matkalippujen yhteiskäytön tai matkojen yhdistelyn kanssa. Huolimatta siitä, että niille ei ole lainsäädännöllistä tai teknistä estettä, kumpaakaan ei ole saatu vuosien saatossa toimimaan. 

Perinteiseen ajatteluun on pitkään kuulunut myös se, että toimenpiteitä on toteutettu tiettyjä matemaattisia hyötyjäkuten aikasäästöä, ja kustannuksia vertaamalla. Suunnittelussa on korostettu sitä, että tehtyjä ratkaisuja eivät ohjaa suunnittelijoiden ja päättäjien arvot vaan laskelmat, mittaukset ja tiede. Liikennesuunnittelu on nykypäivänä kuitenkin merkittävästi monimutkaistunut, kun suunnittelija joutuu ja saa pohtia muun muassa erilaisten liikennemuotojen keskinäistä suhdetta, liikenteen suhdetta maankäyttöön ja nyt viimeisimpänä ilmastonmuutoksen tuomia, perinteisille tavoitteille monin paikoin täysin vastakkaisia tavoitteita. Arvovalinnat vaikuttavat ratkaisuihin. 

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on käynnissä. Ensimmäinen luonnos 12-vuotiseksi ohjelmaksi pitäisi valmistua kesäksi. Aihetta on pyöritelty eduskunnan parlamentaarisessa työryhmässä, ministeriössä, Traficomissa, Väylässä, ELYissä, maakuntaliitoissa, erilaisissa valmistelun yhteistyöryhmissä sekä erilaisilla kokoonpanoilla kokoontuneissa seminaareissa. Perinteisen edunvalvontapuheen rinnalla on käyty myös arvokeskustelua. Maaliskuussa 2020 parlamentaarinen ohjausryhmä määritteli liikennejärjestelmälle kolme tavoitetta:  

  • Ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja paranevat - erityisesti kaupunkiseuduilla 
  • Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin 
  • Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee. 

Näiden tavoitteiden tulisi ohjata liikennejärjestelmäsuunnittelua vähintään seuraavan 12 vuoden ajan. Odotuksen ja jännityksen sävyttämissä käytäväpuheissa on pian vuoden pyörinyt suurimpana kysymys: millainen siitä suunnitelmasta lopulta tulee? Tuleeko lista tie- ja ratahankkeista, jotka niputetaan tavoitteiden alle, vai kenties jotain uudenlaista? Odotamme mielenkiinnolla. 

 

Jani Palomäki
suunnitteluinsinööri

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös