15 / 10 / 19

Kulttuurihyvinvointi sotessa ja sen käytännön haasteet Etelä-Pohjanmaalla

  • 0

Kulttuurisote II -hanke on tilaisuuksissaan kartoittanut osallistuneiden kuntien ja sote-organisaatioiden edustajien näkemyksiä kulttuurihyvinvoinnin nykytilasta alueillaan. Enemmistö läsnäolleista on ollut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tai kansalaisopiston edustajia. Lähtökohta keskusteluille on ollut, että kulttuuri on kaikkien kuntalaisten ja sote-asiakkaiden perusoikeus iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.

Keskusteluissa on tullut esille, että kuntalaisten ja sote-asiakkaiden kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kattavasti. Toisaalta alueilla voi olla paljonkin kulttuuritarjontaa ja yhteistyömahdollisuuksia, mutta tekijät ja toimijat eivät tunne toisiaan. Yhteistyön aloittaminen koetaan siitä syystä vaikeaksi. Ensin olisi siis hyvä tulla tutuiksi.

Vuoropuhelu ja verkostoituminen kulttuuri- ja sote-toimijoiden sekä kansalaisopistojen kesken todettiin ehdottoman tarpeelliseksi käytännön tavoitteeksi. Lisääntyneiden kontaktien kautta syntyy yleensä uutta toimintaa. Taide- ja kulttuurilähtöinen toiminta sote-organisaatioissa lisääntyy myös koulutuksen ja käytännön kokemusten kautta. Lisäksi sote-organisaatioissakin tulisi olla työntekijä (yhteistyökumppaneiden ”vastinpari”), jolla on asiasta koordinointivastuu sekä yksiköittäin nimetyt vastuuhenkilöt, esim. kulttuurivastaavat. Näin kulttuurihyvinvointia edistävät toiminnot tulevat osaksi organisaation rakenteita ja voivat siten kehittyä edelleen. Toiminnan säännöllisyys ja suunnitelmallisuus nähtiin tärkeäksi sen vaikuttavuuden kannalta.

Taiteen ja kulttuurin monenlaisten mahdollisuuksien tiedostaminen eri yhteistyötahoilla on tärkeää. Samoin olennaista on päämäärien kirkastaminen kaikille; miksi taide- ja kulttuurilähtöistä toimintaa kannattaa tehdä ja mikä on osapuolten yhteinen tavoite. Ohjeita ja koulutusta toiminnan järjestämiseen kaivattiin, mutta jo testatut hyvät käytännöt ja ministeriöiden suositukset (OKM, STM 2018) antavat tähän hyvän pohjan. Myös jo olemassa olevien mahdollisuuksien huomaaminen ja hyödyntäminen (esim. työntekijöiden harrastukset ja uskallus käyttää taitoja työssä sekä aktiiviset vapaaehtoiset kulttuuriharrastajat) edistävät kulttuurihyvinvoinnin juurtumista sote-palveluihin ja asiakkaiden arkeen.

 

Teksti: Pirjo Heino

0 kommenttia
11 / 10 / 19

Parempi Suomi erilaisille alueille - vahdittava tavoite

  • 0

Rinteen hallitus valmistelee parhaillaan aluekehittämispäätöstä, joka täsmentää hallitusohjelman aluekehittämisen näkökulmia. Aluekehittämispäätös on ministeriöille väline tarkastella alueita poikkihallinnollisesti, ja toisaalta asiakirja antaa maakunnille raamit aluekehittämiselle. Päätös valmistellaan hallituskausittain, ja se valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.

Mitä aluekehittämispäätöksellä oikeastaan tavoitellaan ja miten päätös konkreettisesti näyttäytyy alueilla? Näistä asioista keskusteltiin Seinäjoella järjestetyillä valtakunnallisilla aluekehittämispäivillä 8−9.10.2019.

Aluekehittämispäätöksen painopisteet ovat tuttuja. Näitä ovat 1) ilmastonmuutos, 2) saavutettavuus ja sujuva arki, 3) elinkeinoelämän uudistaminen ja innovaatiotoiminta, 4) osaaminen, työn murros, jatkuva oppiminen sekä 4) osallisuus ja hyvinvointi. Painopisteet ovat Etelä-Pohjanmaalle osuvia ja tärkeitä.

Aluekehittämispäätöksessä tunnistetaan erilaisia aluetyyppejä. Päätöksessä on kohtalaisen voimakas painotus kaupunkipolitiikkaan. On tärkeää, että aluekehittämispäätöksessä ei valita ”voittaja-alueita”, vaan päätöksen tulee antaa eväitä kaiken tyyppisten alueiden kehittämiselle.

Etelä-Pohjanmaalla on kiinnitetty huomiota siihen, että maakuntakeskus Seinäjoki ei ole tämänhetkisten tietojen mukaan mukana missään kaupunkikehittämisen toimenpiteessä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta on olennaista, että aluekehittämispäätöksessä mainittu sopimuksellisuus on hallittua ja tasapuolista.

Aluekehittämispäätös nostaa esille myös seutukaupungit. Seutukaupunkeja voisi kuvailla Suomen elinvoiman selkärangaksi. Seutukaupunkien joukkoon kuuluvat Etelä-Pohjanmaalta Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Ähtäri. Lisäksi aluetyyppinä on kuvattu Etelä-Pohjanmaalle tärkeä maaseutu.

Aluekehittämispäätöksen myötä pyritään tunnistamaan paremmin kunkin alueen erityispiirteet. Tavoitellaan sitä, että valtiolla ja maakunnilla on samanlaiset näkemykset alueen keskeisimmistä isoista kehittämistarpeista. Tähän liittyen suunnitellaan säännöllisiä aluekehittämiskeskusteluja valtion ja kunkin maakunnan kanssa. Tällä toimintatavalla haastetaan myös valtio mukaan alueen kehittämistoimiin.

Aluekehittämispäätöksellä pyritään lisäämään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä valtioneuvostossa. Vahva viesti jatkovalmistelulle on pääseminen ulos ministeriöputkien siiloista. Vain tällä tavoin valtioneuvostossa kyetään kohtaamaan alueet kokonaisuutena.

Maakuntien liitoilla on suuri rooli aluekehittämisen kokonaisuuden hahmottamisessa ja yhteistyön mahdollistamisessa. Yhteisen tahtotilan muodostaminen isoista kehittämisasioista on tärkeää Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kehitykselle.

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
13 / 03 / 19

Yhtymäkohtia

  • 0

Maakunnan kehittäminen voidaan määritellä tietyn aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi verrattuna kyseisen alueen aiempaan kehitykseen. Kehittämistoiminta on kohdistunut viime vuosina ennen kaikkea edellytysten luomiseen ja alueiden oman sisäsyntyisen kehityspotentiaalin vahvistamiseen. Maakunnan kehittämisessä on kyse pyrkimyksestä vaikuttaa muiden ajatteluun ja toimintaan edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi, jolloin merkittävä osa aluekehittäjän työstä on muihin toimijoihin vaikuttamista.

Maakunnan kehittämisen työnkuva on laaja. Aluekehittäjä voi tehdä lähes mitä tahansa, kunhan yrittää tavalla tai toisella vaikuttaa jonkin aluekokonaisuuden kehitykseen. Koska aluekehittäminen on monitoimijainen, ohjelma- ja projektiprosesseihin perustuva vuorovaikutusjärjestelmä, korostuu kehittämisilmiöitä jäsennettäessä vuorovaikutus, kommunikaatio ja yhteisen kielen luominen

Eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja oppiminen sekä oppimista tukevien ympäristöjen luominen ovat mahdollistavia tekijöitä innovaatioiden synnylle, mikä on osaltaan korostanut aluekehittämistyön kommunikatiivisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Innovaatiotoiminta nähdään nykyään useiden eri tahojen ja toimialojen välisinä ei-lineaarisina ja vuorovaikutteisina prosesseina, jotka perustuvat monipuolisiin organisaatio- ja henkilötasoisiin informaatio- ja tietovirtoihin. Innovaatioprosessit tapahtuvat toimijaverkostoissa ja toimijoita yhdistävässä vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi innovaatiot ovat harvoin yhden ihmisen tai yrityksen aikaansaannoksia, vaan pikemminkin laajan yhteistyön tuloksia. (Suutari & Lakso 2008)

Maakuntasuunnittelu voidaan nähdä kehittämisen erikoistuneena muotona, jossa välineenä on maakuntakaava. Suunnittelun kommunikatiivisen käänteen myötä suunnittelija nähdään kommunikaation mahdollistajana ja helpottajana sekä suunnitteluprosessin organisoijana. Suunnittelija ei siis vain suunnittele, vaan organisoi ja fasilitoi suunnitteluprosessia. Tällöin hänen asiantuntemukseensa kuuluvat suunnittelun substanssiin kuuluvien taitojen lisäksi monipuoliset kommunikatiiviset taidot sekä suunnitteluprosessin poliittista ja arvolatautunutta luonnetta ymmärtävä ajattelutapa.

Strateginen suunnittelu ja kehittäminen yleistyivät 1990 julkisessa hallinnossa. Strategisuuteen liittyy tarve kohdistaa keskustelua tärkeimpiin kysymyksiin sekä auttaa niihin liittyen tulevaisuuden suuntien etsinnässä. Strategioiden avulla voidaan luoda myös reunaehtoja päätöksenteolle, edesauttaa erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja helpottaa muuttuvan toimintaympäristön kohtaamista. Strateginen toimintatapa liitetään yleensä kolmeen tasoon: visio, strategia ja toteuttaminen. Visiolla tarkoitetaan tahtotilaa, kuvaa halutusta tulevaisuudesta. Strategiaa antaa suunnan toiminnalle, joilla visio saavutetaan. Toteuttamisessa määritellään ne toimenpiteet, joita strategian noudattaminen edellyttää (Laitio & Maijala 2010, sivu 7). Strateginen ajattelu tarkoittaa sitä, että visio, strategia ja toteuttaminen ovat sisäistyneet ajatteluun ja toimintaan. Juuri strategian eläminen toiminnassa ja käytäntöön vieminen on haastavinta ja olennaisinta strategiatyössä.

Strategisessa toimintatavassa on olennaista valintojen tekeminen. Tärkeää on pyrkiä tekemään sellaisia valintoja, joilla pyritään ohjaamaan kehityksen suuntaa. Strateginen suunnittelu ja kehittäminen ei tarkoita kuitenkaan rationaalista suunnittelua, jossa ennalta asetettuja päämääriä kohti edetään mahdollisimman tiukoin reunaehdoin. Strategisella suunnittelulla pyritään suuntamaan toimintaa antamatta vielä toteuttamisen tavasta sellaisia yksityiskohtaisia vastauksia, joiden antamiselle ei ole edellytyksiä tai jotka jopa estävät luovien ja hyvien ideoiden toteuttamisen (Laitio & Maijala 2010, sivu 7).

Aluekehittämiseen ja maakuntasuunnitteluun kohdistuu paljon erilaisia tarpeita. Näitä tarpeita joudutaan jatkuvasti sovittamaan yhteen ja tekemään niihin liittyviä valintoja. Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen ovat yhtymäkohtien etsintää erilaisten tarpeiden, tavoitteiden, tiedon, toimijoiden ja resurssien välillä. 

Timo Lakso
Maakuntasuunnittelija

 

Lähteet:

Laitio Matti ja Maijala Olli (2010). Alueiden käytön strateginen ohjaaminen. Suomen ympäristö 28/10. Ympäristöministeriö.

Suutari, Timo & Lakso, Timo (2008). Kehittävä asiantuntija. Reflektiivisten yksilöiden rooli innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Teoksessa Innovaatioympäristön monet kasvot. Toim. Mustikkamäki Nina ja Sotarauta Markku. Tampereen yliopisto.

 

 

 

 

 

0 kommenttia
20 / 12 / 18

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

  • 0

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri) ÄHTÄRIN TILAISUUS PERUTTU!

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittautumiset 4.3. klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
19 / 12 / 18

Sanat muuttuvat teoiksi

  • 4

Vihapuhe näkyy ja kuuluu nykyään kaikkialla. Jopa maailman mahtavimman valtion päämies suoltaa valtansa vakuudeksi tauotta vihaisia viestejä sinne ja tuonne. Puhumattakaan pienemmistä nilkeistä. Tällä kaikella vihan lietsonnalla on vakavat seuraukset, sillä sanat tuppaavat muuttumaan teoiksi. Sotia syttyy, terroristisia tekoja tehdään ja muureja rakennetaan. Vihapuheella ja sitä seuraavilla teoilla on myös laajempia onnettomia seuraamuksia: ihmisten keskinäinen luottamus rapistuu, usko demokratiaan sulaa kuin keväinen jää, ja ehkä pahinta, nuorten luottamus tulevaisuuteen katoaa.

Vihapuhe on siitä viheliäistä, että siihen on äärimmäisen vaikea vastata. Helpointa on vaieta tai antaa takaisin samalla mitalla, molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja. Kuitenkin vihan kierre olisi katkaistava, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mitä pidemmälle vihan lietsonta etenee, sen syvemmälle me vajoamme. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea, meilläkin on tästä sadan vuoden takaiset, karvaat kokemukset.

Lievempi muoto vihapuheesta on yleinen pahan puhuminen, joka vaivaa aika ajoin muun muassa maakuntien ja kuntien välistä kanssakäymistä. Kilpailu resursseista, veronmaksajista, työpaikoista ja milloin mistäkin todellisesta tai kuvitteellisesta edusta ajavat meitä vastakkainasetteluun. Mikäpä onkaan silloin parempi keino nostaa omia osakkeita, kuin naapurin mustamaalaaminen, näin ainakin luullaan. Vaikka puhe on hienovaraisempaa loanheittoa ja arvostelua, on lopputulos sama – vastakkainasettelu kärjistyy, luottamuksen ilmapiiri katoaa, eikä jäljelle jää kuin häviäjiä.

Puhe johtaa onneksi toisinaan myös hyvään. Nostan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, josta on puhuttu pitkään, ja entistä voimallisemmin sitä mukaa kun muutos on tullut todeksi. Puheiden myötä päästöjä onkin ryhdytty rajoittamaan. Aika näyttää, riittävätkö nyt sovitut päästöleikkaukset ja pidetäänkö niistä kiinni. Ilmastopuhetta ja -tekoja tarvitsee joka tapauksessa jatkaa. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole.

Toivottavasti joulun aika edes hetkiseksi hiljentää vihapuheet ja nostaa mieliimme päällimmäiseksi lähimmäisen rakkauden sanoman. Muistetaan sanoa toisillemme hyviä asioita ja muutetaan ne tulevana vuotena myös hyviksi teoiksi niin kodeissa, harrastuksissa kuin työpaikoilla.

 

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

4 kommenttia
18 / 12 / 18

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

  • 0

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
27 / 11 / 18

Ampumarataverkostoa kehittämässä

  • 0

Tämän syksyn aikana Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan toimittu aktiivisesti ampumaratojen kehittämissuunnitelman parissa. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on maakunnan ampumaratojen ja ampumarataverkoston nykytilan kartoittaminen sekä tulevaisuuden kehittämistarpeiden selvittäminen. Sen taustalla toimii vuonna 2015 voimaan astunut uusi ampumaratalaki, joka pyrkii maakuntien ampumaratojen kehittämissuunnitelmien avulla etenkin mahdollistamaan ampumaharrastuksen ja ammunnan harjoittelun hyvät ja riittävät puitteet siihen parhaiten sopivilla alueilla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan ampumaratojen kehittämissuunnitelma on tullut nyt luonnosvaiheeseen. Luonnokseen on koottu tietoa ammunnan harjoittamiseen ja harrastamiseen liittyvistä tekijöistä, mutta keskitytty etenkin tarkastelemaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan ammunnan harjoittamisen muotoja sekä laajuutta ja koko alueen ampumarataverkoston nykytilannetta.

Etelä-Pohjanmaan ampumaradat

Luonnosvaiheeseen kerätyn aineiston perusteella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee kaikkiaan 57 ampumarataa. Näitä ampumaratoja voidaan luokitella esimerkiksi niiden tarjoamien palveluiden, kuten erilaisten mahdollisten ase-lajiratojen tai radalla ammuttujen vuotuisten laukausmäärien perusteella, joista etenkin laukausmääriä pidetään yleisenä luokittelun perustana esimerkiksi ampumaratalaissa.

Laukausmäärien mukaan Etelä-Pohjanmaalla voidaan todeta sijaitsevan kaksi suurta ampumaurheilukeskusta, joissa ammuttuja laukauksia kertyy vuosittain yli 300 000 kappaletta. Näistä ensimmäinen sijaitsee Kauhajoen Sotkassa, jossa ampumarata on erikoistunut ennen kaikkea maakunnan alueella aktiivisesti harrastettavaan ampumahiihtoon ja pienoiskivääriammuntaan. Toinen alueen ampumaurheilukeskus sijaitsee Seinäjoen Ylistarossa, jossa ampumaradan erilaiset ampumapaikat jakautuvat Sotkan rataa monipuolisemmin eri aselajeittain.  

Kahden suuren ampumaurheilukeskuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee yhteensä 22 keskikokoista ampumarataa, joissa laukauksia ammutaan vuosittain yhteensä 10 000–300 000 kappaletta. Maakunnasta löytyy myös 18 vähäistä ampumarataa, joiden vuotuiset laukausmäärät jäävät alle 10 000 laukaukseen sekä 12 rataa, joiden kokotieto ei vielä luonnosvaiheessa ole ollut saatavilla.

Yhtenä keskeisenä osana ampumaratojen kehittämissuunnitelman luonnosvaihetta tarkasteltiin alueen ampumarataverkoston saavutettavuutta. Tällä hetkellä tiedossa olevien ratojen perusteella miltei koko Etelä-Pohjanmaan alueella lähin ampumarata on saavutettavissa autolla tiestöä pitkin 30 minuutissa. Tämän hetkisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin havaita myös se, että vaikka lähin ampumarata sijaitsee pääsääntöisesti alle 30 minuutin ajomatkan päässä, niin suuri osa keskikokoisista ja suurista ampumaradoista sijoittuvat maakunnan länsipuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Kehittämissuunnitelman seuraavassa vaiheessa lähdetään päivittämään vielä tämän hetkistä ampumarata-aineistoa. Lisäksi maakunnan alueen ampumatoimintaa ja ammuntaa harjoittavien näkemyksiä ampumaratojen ja koko ampumarataverkoston kehittämisestä tullaan kokoamaan yksien kansien väliin. 


Antti Kumpula
Harjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

 

 

0 kommenttia
13 / 11 / 18

Kohti ilmiölähtöisyyttä

  • 0

Aktiivinen ja vaikuttava alueellinen kehittämis- ja innovaatiopolitiikka tarvitsee tuekseen monitahoista tietoa. Tiedon avulla pyritään määrittämään tilannekuva, tunnistamaan merkittävimmät haasteet sekä viheliäiset ongelmat, joiden ratkaisemiksi voidaan suunnata toimeenpanon resurssit. Tieto vaatii tulkintaa ja tulkinta vaatii tietoa.

Tilastot ovat aina jäljessä, otokset eivät välttämättä ole edustavia tai luvut voivat erilaisten käytäntöjen johdosta kohdentua aivan eri paikkaan, missä varsinainen toiminta on. Tilastotietoja ei välttämättä myöskään ole saatavilla maakunta- tai kuntatasolla. Tiedontuotannon systemaattinen vahvistaminen ja sirpaleisen tiedon kokoaminen eri tietolähteistä olivat konkreettisia haasteita, joihin pyrittiin vastaamaan Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa. Sitä varten hankkeessa on muodostettu tilannekuvatyökalu maakunnan strategia- ja tulevaisuustyön tueksi, joka koostuu keskeisimmistä innovaatiotoiminnan vaikuttavuusindikaattoreista

Tilannekuvatyöhön kuuluu tilastotiedon lisäksi olennaisena osana tulkintavaihe. Millainen kuva tilastojen perusteella muodostuu? Tulkintavaihe vaatii ymmärrystä laajemmista taustalla vaikuttavista trendeistä ja ilmiöistä, niiden juurisyiden määrittämistä ja vaikutusten ”paikallistamista” omaan toimintaympäristöön. Tätä varten tilannekuvatyössä on tämän syksyn aikana lähdetty kokeilemaan ilmiölähtöistä toimintatapaa.

Ilmiölähtöisyydellä pyritään edistämään systeemistä ajattelua ja vahvistamaan keskinäistä ymmärrystä erilaisten muutosajureiden ja kehityskulkujen kytkennöistä laajempiin kokonaisuuksiin. Käytännössä tarkoituksena on jäsentää ja purkaa erilaisia ilmiöitä osiin, hahmotella vaikutusten välisiä kytkentöjä eri sektorien välillä ja sitä kautta rikastaa maakunnan tilannekuvan muodostamista. Aihe on viime aikoina ollut paljon esillä. Esimerkiksi Sitra julkisti tänä syksynä keskustelualoitteen ilmiölähtöisestä hallinnosta, jonka tavoitteena on edistää ilmiölähtöisen toimintamallin käyttöönottoa julkisessa hallinnossa.

Tilannekuvatyössä yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi on noussut työn ja teknologian murros, jota on käsitelty laajasti viime vuosien aikana muun muassa hallituksen tulevaisuusselonteossa. Kyseessä on hyvin laaja ja vaikeasti hahmotettava ilmiö, jonka vaikutukset tuntuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Työ muuttuu ja teknologiat kehittyvät hurjaa vauhtia jo nyt, eikä vauhti tule tästä hidastumaan. Konkreettisena esimerkkinä ja ilmentymänä ilmiöön liittyen voi mainita Amazonin, Googlen ja Youtuben kaltaisten globaalien jättien toiminta, jotka ovat jo aiheuttaneet merkittäviä disruptioita monilla toimialoilla. Niiden toiminta tulee heijastumaan entistä enemmän myös paikallisella tasolla. Esimerkiksi kirjojen verkkokaupasta liikkeelle lähtenyt Amazon on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan suuria muutoksia perinteisen kaupan ja logistiikan aloilla ympäri maailman. Jos kyseinen globaali jätti aloittaa toimintansa Suomessa tai naapurimaissa, niin vaikutukset ovat tuntuvia. Ovatko ne positiivisia vai negatiivisia? Se taas riippuu siitä, mitkä ovat meidän resurssit ja valmiudet sopeutua.

Tulevaisuuden ennakoinnille on entistä suurempi tarve ja tilannekuvatyön tavoitteena on tarjota uusia työkaluja toimintaympäristön seurannalle ja maakunnan kehittämistoimien suunnittelulle.

Maakunnat eivät elä ”kuplassa” valtion sisällä vaan alueiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kytkennät ulottuvat yli maakuntien ja Suomen rajojen. Globaalit ilmiöt tulevat vaikuttamaan meihin joka tapauksessa eikä niitä edes kannata yrittää hallita tai muuttaa itse. Oleellista on havaita näitä kehityskulkuja ja arvioida vaikutuksia omaan alueeseen, jotta voimme sopeutua ja minimoida huonot vaikutukset ja ottamaan hyödyt irti.

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
01 / 11 / 18

Matkailun alustatalous tuo potkua Islantiin – miksei myös meille

  • 0

Liikenne ja matkailu ovat siitä mukavia aiheita, että jokaisella on niistä vahva omiin kokemuksiin perustuva mielipide. Otanpa siis tällä kertaa aiheeksi matkailun. Omakin mielipiteeni perustuu subjektiivisiin kokemuksiin syyslomalla tehdyltä Islannin-matkalta. Yritän höystää ajatuksiani kuitenkin myös jonkinlaisilla faktoilla.

Alkuun täytyy todeta, että matka sujui oikein mallikkaasti. Etenkin Islannin luonto häikäisi eksotiikallaan. Samaten kaikki matkailuun liittyvät palvelut toimivat sujuvasti ja kellon tarkasti. Siten en ollut lainkaan hämmästynyt tiedosta, että Islanti on lisännyt vuodesta 2014 matkailijamääränsä alle miljoonasta yli kahteen miljoonaan vuodessa. Siis yli kaksi miljoonaa matkailijaa maassa, jossa on 340 000 asukasta, eikä kasvulle ole loppua näköpiirissä. Vertailun vuoksi Etelä-Pohjanmaalla yöpyi vuonna 2016 yhteensä 41 000 ulkomaista matkailijaa.

Pienellä ja pippurisella Islannilla on toki omat vahvuutensa. Pistää kuitenkin miettimään, voisiko 200 000 asukkaan maakunta päästä edes lähelle vastaavia lukemia. Mitä Islannissa on tehty eri tavalla kuin meillä? Yksi havainto oli, että Reykjavik toimii selkeästi matkailun hubina, josta lähdetään retkille eri puolille maaseutua, koska suuri osa kiinnostavista kohteista sijaitsee pääkaupungin ulkopuolella. Kuulostaa jotenkin tutulta.

Toinen huomion arvoinen seikka oli, että kaikki kohteet ja retket oli löydettävissä ja varattavissa helposti netistä. Varaus sisälsi muun muassa sen, että bussi haki ja palautti asiakkaan nätisti takaisin hotellille. Lisäksi samalla lipulla hoituivat niin kylpylät kuin muutkin kohteet. Tämä oli oman maakunnan todellisuuteen verrattuna erilaista. Olisipa hienoa tulla Hotelli Lakeuteen pariksi yöksi ja lähteä siitä vaikkapa päiväksi Powerpark–Härmän kylpylä-, Tuuri–Ähtärin eläinpuisto- tai Kauhajoelle Geopark-retkelle. Erillisiä pääsylippuja ei tarvittaisi ja linja-autossa jaettaisiin kaikille tabletit, joista voisi seurata retken edistymistä omalla äidinkielellä.

Yksi Islannin matkailun kehityksen kulmakivi on ollut Bókun-niminen sähköinen järjestelmä. Bókunin kehittämä myynti- ja sopimuksenhallinta-alusta mahdollistaa erilaisten matkailuaktiviteettien ja elämysten tarjoajien tuotteiden varaustilanteen muuttamisen sähköiseen muotoon. Lisäksi tuotteet voidaan tuoda helposti kuluttajan ostettaviksi omilla tai muiden palveluntarjoajien nettisivuilla. Alustan kautta voidaan myös vastaanottaa maksuja ja hoitaa sopimuksia muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Finnair on alkanut hyödyntämään Bókun-alustaa, erityisesti huomattuaan sen toimineen yhtenä Islannin matkailuteollisuuden voimakkaan kasvun katalysaattorina. Matkailijalle tämä Bókun ei suoraan näkynyt, mutta jos se oli kaiken taustalla, niin helpoksi se oli asiat asiakkaalle tehnyt.

Mutta eipä hätää, Etelä-Pohjanmaallakin on herätty. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri myöntänyt rahoituksen Seinäjoen ammattikorkeakoululle hankkeelle Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi. Hankkeen tavoitteena on saada 30 matkailualan yritystä kokeilemaan liiketoiminnassaan Bókun-alustaa. Samalla on tarkoitus luoda Etelä-Pohjanmaan alueen matkailutoimialan digisuunnitelma yhdessä keskeisten matkailutoimijoiden kanssa. Maakunnan matkailutoimijoiden verkosto halutaan saada siirtymään digitaalisten myyntialustojen käyttäjiksi. Yksi hanke on pieni alku, mutta toivottavasti se poikii Islannin mallin mukaisia matkailupalveluja myös meille. Maakuntamme tarjoaa matkailun digipalvelujen kehittämiselle runsaasti kyntämätöntä sarkaa, jossa kaikki voivat hyötyä, eikä vähiten asiakkaat. Etelä-Pohjanmaan matkailutuotteet ovat hyvässä iskussa, niiden digitalisaatio voi räjäyttää pankin.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
24 / 10 / 18

Kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa

  • 0

Juhlista Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018

Vuosi 2018 on nimetty koko Euroopan yhteiseksi kulttuuriperintövuodeksi. Sen aikana erilaiset alueelliset ja paikalliset toimijat toteuttavat kulttuuriperintöään esiin nostavia projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa. Teemavuoden toivotaan lisäävän yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä niin paikallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Tarkoituksena on saada meidät kaikki arvostamaan kulttuuriperintöämme ja pitämään sitä yhteisenä, jaettavana voimavarana. Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Tavoitteena on myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä.

Mitä se kulttuuriperintö sitten oikein on? Wikipedia määrittelee asiaa näin: ”Kulttuuriperintö-käsitteellä viitataan yleensä joukkoon menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja aineettomia resursseja, jotka ihmiset tunnistavat jatkuvasti kehittyvien arvojensa, uskomustensa, tietonsa ja perinteidensä heijastumaksi ja ilmaisuksi niiden omistuksesta riippumatta. Siihen kuuluvat kaikki ne ympäristön ominaisuudet, jotka johtuvat ihmisten ja paikkojen historiallisesta vuorovaikutuksesta.”

Kulttuuriperinnön käsite viittaa yleensä Unescon yleissopimuksiin maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Ensiksi mainitun sopimuksen Suomi hyväksyi vuonna 1987, jälkimmäisen 2013. Aineettoman eli elävän perinnön osalta on Suomessa viime vuosina tehty paljon työtä sopimuksen toimeenpanemiseksi. Elävän perinnön wikiluettelossa on nyt 140 kohdetta ja elävän perinnön kansallisessa luettelossa 52 kohdetta, joista Etelä-Pohjanmaalta kaksi: suomalainen tango ja pääsiäisvalakiat. Sopimusta toteutetaan verkostotoimintana elävän perinnön ringeissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen koskien Suomen esitystä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ensimmäisenä kohteena luetteloon esitetään haettavaksi saunomista vuonna 2019 ja toisena kohteena kaustislaista viulunsoittoa vuonna 2020.

Kulttuuriperintömme on moninaista ja ulottuu kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla rakennuksia, luontokohteita, rakennettuja alueita, museoiden ja arkistojen kokoelmia, suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä, joiden pohjalta voi syntyä esineitä, esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

Kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa. Ja kulttuuriperinnön äärellä meitä on paljon! Se on läsnä arjessamme huomaamattamme. Me viemme kynttilöitä hautausmaalle jouluaattona, poltamme kokkoja pääsiäisenä, samoamme metsissä ja vesillä ja nautimme luonnon tarjoamista antimista jokamiehenoikeuksien turvin, kudomme räsymattoja ja valmistamme kansallispukuja, käymme lavatansseissa, laulamme tangoa karaokessa, pelaamme pesäpalloa ja mölkkyä, metsästämme Suomenpystykorvan kanssa, syömme piimävelliä ja kalakukkoa. Ja paljon paljon muuta! Kulttuuriperinnön merkityksellisyydestä ja kiinnostavuudesta kertovat myös museoiden ennätykselliset kävijämäärät. Viime vuonna museoissa vierailtiin peräti 7,1 miljoonaa kertaa! Tämä oli siihenastinen ennätys ja museoalalla uskotaan, että tästä vuodesta tulee vielä parempi. Helsingissä museoon pääsyä jonotetaan kuin ilmaista ämpäriä ja Savonlinnassa raksamiehetkin hankkivat museokortteja!

Eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden merkeissä myös Etelä-Pohjanmaalla halutaan tuoda esille erityisesti omaa eteläpohjalaista kulttuuriperintöä. Etelä-Pohjanmaan liitto on eri kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tuottanut tapahtumakokonaisuuden, jossa esiin nousevat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö ja -tutkimus, paini ja pesäpallo sekä ruoka.

Perjantaina 26.10.2018 maakuntamme kulttuuriperintöä esitellään seminaarissa Kulttuuriperintöä tangon askelin Framin auditoriossa. Perjantai-iltana kuullaan Seinäjoki-salissa konsertti Kauas pilvet karkaavat - Mestarit ja kisällit, jossa Markus Allan ja tangonuoret vievät meitä tangosatujen maailmaan. Lauantaina 27.10.2018 teemme opastetun matkan Lakeuden rakennusperintöön Meillä ja meirän krannis -retkellä. Seminaarissa puhumassa ovat mm. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh, museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio, museoviraston intendentti Satu Mikkonen-Hirvonen, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, rakennustutkija Sirkka-Liisa Sihvonen, museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen ja laulaja Kyösti Mäkimattila. Seminaariväelle oman viestinsä on lähettänyt myös Aki Kaurismäki. Seminaarin yhteydessä on luvassa myös työpajoja, kulttuuriperintötyön esittelyä ja tangon pikakurssi, jossa jokainen voi oppia tanssimaan tangoa omalla tavallaan. Tapahtumista löydät tarkempaa tietoa Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteessa www.epkalenteri.fi.   

Tule mukaan tutustumaan eteläpohjalaiseen kulttuuriperintöön ja juhlistamaan Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018. Kulttuuriperintö ei ole ainoastaan menneisyyden perintöä. Se elää vahvasti tässä hetkessä ja arjessamme ja on tärkeä tulevaisuuden voimavara!

 

Tuija Ahola
Kulttuurin kehittämissuunnittelija

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös